NordenBladet — Suomen alueidenkäytöstä laaditaan parhaillaan kehityskuvaa ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen johdolla. Alueidenkäytön kehityskuvalla haetaan jatkuvuutta, järjestelmällisyyttä ja vaikuttavuutta alue- ja yhdyskuntarakenteen seurantaan, ennakointiin ja suuntaamiseen. Sidosryhmät antoivat kesällä 2021 tehdyssä kyselyssä tukensa ministeriön ehdotukselle työn käynnistämisestä, ja yhteinen kehittäminen pääsee nyt kunnolla vauhtiin.Monet yhteiskunnan murrokset edellyttävät alueidenkäytön kehityksen tarkempaa tarkastelua. Vauhdilla etenevä digitalisaatio, vihreä siirtymä ja ekologinen jälleenrakentaminen asettavat mittavia haasteita ja mahdollisuuksia alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittämiselle. Laajassa yhteistyössä muodostettava näkemys varmistaa, että viemme yhdessä ja myös kukin omilla toimillamme yhteiskuntaa eteenpäin kestävällä tavalla.Alueidenkäytön kehityskuva tuottaa ja ylläpitää tietoa alue- ja yhdyskuntarakenteen nykytilasta ja tulevaisuudesta suunnittelun ja päätöksenteon pohjaksi. Tavoitteena on tarjota ajantasaista tietoa muutoksista, jotka vaikuttavat esimerkiksi asumisen, elinkeinojen ja palveluiden sijoittumiseen sekä liikenteeseen. Työssä hahmottuvat mahdolliset ja tavoiteltavat alue- ja yhdyskuntarakenteen kehityskulut. Yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa määrittelemme kestävyyttä parantavia toimenpiteitä.Kehityskuvan muodostaminen käyntiin laajasti osallistaenYhteinen kehittäminen alkaa touko-kesäkuussa järjestettävissä työpajoissa, joissa tarkoituksena on tunnistaa alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittämistarpeita ja -tavoitteita yhdessä sidosryhmien kanssa.Työpajat järjestetään 25.5. Helsingissä, 1.6. Jyväskylässä ja 3.6. Oulussa. Työpajoihin voi ilmoittautua kehityskuvatyön verkkosivuilla.Toinen työpajakierros järjestetään syksyllä 2022. Syksyn työpajoissa on tarkoitus määritellä alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittämistoimenpiteitä.Ensimmäinen kehityskuva valmistuu keväällä 2023. Kehityskuvatyöstä on tarkoitus tehdä jatkuvaa. Vuosittain seurataan alue- ja yhdyskuntarakenteen kehitystä keskeisten muuttujien kautta. Joka kolmas vuosi tehdään arvio tulevista muutostekijöistä, joihin kestävän kehityksen kannalta on varauduttava. Tavoitteita, toimia ja ohjauskeinoja päivitetään neljän vuoden välein.Kehityskuvatyössä hyödynnetään Alue- ja yhdyskuntarakenteen mahdolliset tulevaisuudet -hankkeessa (PERUS-SKENE) laadittua ajantasaista käsitystä alue- ja yhdyskuntarakenteen mahdollisista kehityssuunnista ja niiden kestävyydestä.​​​​​​​​Alueidenkäytön kehityskuva

Suomen alueidenkäytöstä laaditaan parhaillaan kehityskuvaa ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen johdolla. Alueidenkäytön kehityskuvalla haetaan jatkuvuutta, järjestelmällisyyttä ja vaikuttavuutta alue- ja yhdyskuntarakenteen seurantaan, ennakointiin ja suuntaamiseen. Sidosryhmät antoivat kesällä 2021 tehdyssä kyselyssä tukensa ministeriön ehdotukselle työn käynnistämisestä, ja yhteinen kehittäminen pääsee nyt kunnolla vauhtiin.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari osallistuu Pohjoismaiden ympäristö- ja ilmastoministerien kokoukseen. Kokouksen agendalla on Pohjoismaiden valmistautuminen YK:n ilmasto- ja luontokokouksiin, kestävä merenkulku, kansainvälisen muovisopimuksen neuvottelut sekä kemikaaleihin, jätteisiin ja saastumiseen keskittyvän tiedepolitiikkapaneelin valmistelut. Kokous järjestetään 3.5. Oslossa.”Ilmastokriisi ja luontokato ovat toisiinsa kytkeytyneitä ongelmia, ja ne tulee myös ratkaista yhdessä. Lähivuodet ovat kriittisiä 1,5 asteen tavoitteen ja luontokadon pysäyttämisen kannalta. Pohjoismaat voivat johtaa esimerkillä ja olla maailman kestävin alue”, ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari sanoo.Ministerit keskustelevat siitä, kuinka Pohjoismaat voivat nostaa kansainvälistä kunnianhimon tasoa liittyen päästövähennyksiin, ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja ilmastorahoitukseen, joista sovittiin Glasgow’n ilmastokokouksessa. Pohjoismaiden ministerit valmistautuvat yhdessä myös syksyn YK:n biodiversiteettisopimuksen osapuolikokoukseen jossa kunnianhimon taso, toimeenpano ja luonnon monimuotoisuuden huomioiminen eri sektoreissa on keskeinen kysymys. Ministerit keskustelevat pohjoismaisista prioriteeteista ja yhteistyöstä luontokadon pysäyttämiseksi ja toimista kohti luontopositiivisuutta.Seuraava YK:n ilmastokokous järjestetään marraskuussa Egyptin Sharm el-Sheikhissä. YK:n biodiversiteettisopimuksen osapuolikokous järjestetään elo-syyskuun vaihteessa Kiinan Kunmingissa.Agendalla myös merenkulku ja jätteetMinisterit jakavat kokouksessaan kokemuksia siitä, kuinka Pohjoismaat työskentelevät lähimerenkulun kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi, mitä hyötyä saadaan pohjoismaisen yhteistyön tiivistämisestä ja kuinka Pohjoismaat voivat edistää vähähiilistä ja lopulta kasvihuonekaasupäästötöntä meriliikennettä globaalisti. Pohjoismaisilta ympäristö- ja ilmastoministereiltä odotetaan vihreän merenkulun julistusta, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöistä vapaa lauttaliikenne tietyillä reiteillä vuoteen 2030 mennessä.Muita käsiteltäviä asioita ovat YK:n ympäristökokouksen (UNEA 5.2) jatkoaskeleet. UNEA 5.2 päätti maaliskuussa, että YK:n jäsenmaat aloittavat neuvottelut kansainvälisestä muovisopimuksesta ja hallitustenvälisestä kemikaaleja, jätteitä ja saastumista koskevasta tiedepolitiikkapaneelista. Taustalla on vuoden 2020 keväällä tulleet pohjoismaiset suositukset kestävälle kemikaalien hallinnalle.  Saastuminen on tunnistettu kolmanneksi planetaariseksi kriisiksi ilmastonmuutoksen ja luontokadon rinnalla, ja siitä on tärkeää saada lisää tietoa päätöksenteon pohjaksi.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari osallistuu Pohjoismaiden ympäristö- ja ilmastoministerien kokoukseen. Kokouksen agendalla on Pohjoismaiden valmistautuminen YK:n ilmasto- ja luontokokouksiin, kestävä merenkulku, kansainvälisen muovisopimuksen neuvottelut sekä kemikaaleihin, jätteisiin ja saastumiseen keskittyvän tiedepolitiikkapaneelin valmistelut. Kokous järjestetään 3.5. Oslossa.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö myöntää tänä vuonna yhteensä 2,48 miljoonaa euroa harkinnanvaraisia valtionavustuksia ympäristö-, asunto- ja rakennusalan järjestöjen työhön ja ympäristönhoidon hankkeisiin.Järjestöavustuksia saa 37 yhteisöä ja rahaa myönnetään myös ympäristökasvatuksen ja -valistuksen hankkeisiin, saariston ympäristönhoitoon ja saariston jätehuoltoon. Suurimmat avustukset saavat Pidä Saaristo Siistinä ry, Suomen luonnonsuojeluliitto ry, BirdLife Suomi ry, Natur och Miljö rf ja Vuokralaiset VKL ry.Vuonna 2022 järjestöjen ja ympäristönhoidon avustuksiin valtion talousarviossa varattu summa säilyy edellisen vuoden tasolla, joka on 2 130 000 euroa. Yhteensä avustuksiin on varattu määrärahaa 2 480 000 euroa, koska eduskunta on vuoden 2021 joulukuussa osoittanut momentille 350 000 euron lisäyksen, josta 150 000 euroa on osoitettu BirdLife Suomi ry:lle, 100 000 euroa Suomen Metsästäjäliitto ry:lle ja 100 000 euroa Ympäristökasvatusjärjestö FEE Suomi ry:lle.Kuluvalle vuodelle varatun määrärahan lisäksi avustusten jaon yhteydessä jaetaan uudelleen myös vuosina 2020-2021 käyttämättä jääneet ja ympäristöministeriölle palautuneet avustukset. Ne kohdennetaan uudelleen vuosina 2020 ja 2021 avustusta saaneille järjestöille.Ympäristöministeriön hallinnonalan Avustukset järjestöille ja ympäristönhoitoon -momentin määrärahalla tuetaan valtakunnallisia luonnonsuojelu- ja ympäristöjärjestöjä, asunto- ja rakennusalan järjestöjä, ympäristökasvatus- ja -valistushankkeita sekä saariston ympäristönhoitoa ja saaristo- ja tunturialueiden jätehuoltoa edistävää toimintaa.Järjestöille ja ympäristönhoitoon myönnettävien harkinnanvaraisten valtionavustusten käyttösuunnitelma vuonna 2022Valmistelumuistio: Järjestöille ja ympäristönhoitoon myönnettävien harkinnanvaraisten valtionavustusten käyttösuunnitelma vuonna 2022LisätietojaTiina Kotonen-Pekkanen
kehittämispäällikkö
ympäristöministeriö
0295 250 0087
[email protected]

Ympäristöministeriö myöntää tänä vuonna yhteensä 2,48 miljoonaa euroa harkinnanvaraisia valtionavustuksia ympäristö-, asunto- ja rakennusalan järjestöjen työhön ja ympäristönhoidon hankkeisiin.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Valkoposkihanhien muutto on alkanut. Muuttoa seurataan noin sadan satelliittihanhen avulla. Turun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen yhteistyössä vuonna 2021 satelliittipaikantimilla varustamista valkoposkihanhista neljä on Etelä-Suomessa, yhdeksän Baltiassa, mutta suurin osa hanhista on vielä talvehtimisalueilla.Ympäristöministeriö, Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset ja LuonnonvarakeskusPohjois-Karjalan ELY-keskus julkaisee kevään aikana viikoittaisen tiedotteen valkoposkihanhien muutosta. Muuttotiedotteiden tiedot kootaan yhteistyössä BirdLife Suomen kanssa. Tietoja kerätään BirdLife Suomen Tiira-lintutietopalvelun lisäksi Turun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen sekä hollantilaistutkimuksen GPS-lähetinhanhien paikannuspalveluiden avulla.Hanhitietoutta on lisätty kouluttamalla kuntien maaseutuviranomaisia, ProAgrian neuvojia sekä viljelijöitä hanhien ekologiasta, muuttoreiteistä, muuttokäyttäytymisestä, populaation kehityksestä, vahingoista ja niiden ennaltaehkäisystä sekä lintupelloista ja hanhipaimentoiminnasta. Lisäksi ELY-keskusten ja kuntien viranomaisia on koulutettu rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen ennalta ehkäisemisestä ja korvaamisesta annetun uuden lain toimeenpanosta.Vahinkojen torjuntaan palkataan hanhipaimenia Tohmajärven ja Liperin alueelle. Hanhipaimenet karkottavat hanhia arvokkailta pelloilta siten, että ne hanhet keskittyisivät ruokailemaan hanhipelloilla. Hanhipaimentoiminnan tavoitteena on ehkäistä hanhien aiheuttamia viljelysvahinkoja ja jakaa hanhitietoutta alueella.Luonnonvarakeskuksen hanhipeltotutkimus jatkuu Kitee-Tohmajärvi- alueellaYmpäristöministeriön rahoittamassa ja Luonnonvarakeskuksen toteuttamassa hankkeessa testataan eri karkotusmenetelmien tehokkuutta, ja niiden vaikutuksia sekä pesimälinnustoon että levähtäviin lajeihin.”Kokemukset hanhipeltojen toiminnasta vuonna 2021 olivat rohkaisevia, ja viljelijöiden kiinnostus hanhipeltoja kohtaan vaikuttaa kasvaneen,” toteaa Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Mikko Jokinen.Maanviljelijät ovat tarjonneet tänä vuonna peltojaan hanhipelloiksi jopa enemmän kuin 2021, mikä mahdollistaa tutkimuksen jatkumisen. Maastotyöt hanhipelloilla alkavat vapun jälkeen. Hanhipeltoja tulee Kiteelle, Tohmajärvelle ja Liperiin.
 
Toimiva hanhipeltokonsepti tarvitsee rinnalleen hanhien aktiivisen karkotuksen. Hanhien karkotuksessa käytetään Pohjois-Karjalassa laser-laitteita ja keväällä testataan myös äänikarkottimen toimintaa.Poikkeusluvat valkoposkihanhien karkottamiseen myöntää Varsinais-Suomen ELY-keskusKeväällä 2022 poikkeuslupa valkoposkihanhien karkottamiseen viljelyksiltä on voimassa 215 tilalla. ELY-keskuksessa on vielä vireillä hakemukset 127 tilalle. Keväällä karkotuksessa on sallittua käyttää valkoposkihanhia vahingoittamattomia menetelmiä pois lukien kovaääniset äänipelotteet.Korvaushakemusten käsittelyssä siirrytään kesällä jatkuvaan käsittelyyn, jolloin korvausta haetaan alueellisesta ELY-keskuksesta heti vahinkotapahtuman ja vahingon toteamisen ja arvioinnin jälkeen kuitenkin viimeistään 31.12.2022 mennessä. Tämän odotetaan lyhentävän käsittelyaikoja.Lintuinfluenssaan varaudutaan yhdessä Ruokaviraston kanssa. Lintuinfluenssa on vaivannut hanhia talvehtimisalueella ja aiheuttanut lintujen joukkokuolemia.  Sairaista linnuista tulee ilmoittaa Ruokavirastoon tai kunnaneläinlääkärille.

Valkoposkihanhien muutto on alkanut. Muuttoa seurataan noin sadan satelliittihanhen avulla. Turun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen yhteistyössä vuonna 2021 satelliittipaikantimilla varustamista valkoposkihanhista neljä on Etelä-Suomessa, yhdeksän Baltiassa, mutta suurin osa hanhista on vielä talvehtimisalueilla.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Uuden kansallisen luonnon monimuotoisuusstrategian valmistelu etenee vahvassa sidosryhmäyhteistyössä. Kansallinen luonnon monimuotoisuusstrategia tavoittelee luontokadon pysäyttämistä ja luonnon monimuotoisuuden saattamista elpymisuralle vuoteen 2030 mennessä. Tämä edellyttää laajaa ekologista siirtymää suomalaisessa yhteiskunnassa, eli muutoksia kulttuurissa, taloudessa ja politiikassa. Luontokadon pysäyttäminen voi onnistua vain, jos suomalaiset sitoutuvat laajasti ekologisen siirtymän toteuttamiseen.Strategian valmistelu aloitettiin vuoden 2021 toimineissa alatyöryhmissä, joissa oli laaja sidosryhmien edustus. Tällä hetkellä ympäristöministeriö koostaa alatyöryhmien työtä strategialuonnokseksi. Kevään aikana kuullaan eri sidosryhmiä, ja kesäkuussa strategia lähtee lausunnoille. Tavoitteena on, että strategia on valmis vuoden 2022 syksyllä. Strategiaa toteuttava toimintaohjelma käynnistyy pian tämän jälkeen.Toukokuussa järjestetään strategiaa käsitteleviä tilaisuuksia eri sidosryhmäjoukoille:Työpaja nuorille 4.5. kello 16.30-19.00, ilmoittaudu tästä!Työpaja yrityksille 17.5. kello 13.00-16.00, ilmoittaudu tästä!Työpaja saamelaisille 23.5. kello 13.00-16.00, ilmoittaudu tästä!Työpaja kunnille ja alueille 25.5. kello 9.00-12.00, ilmoittaudu tästä!Avoin kuulemistilaisuus kesäkuussa, aika täsmentyyNeuvottelut Saamelaiskäräjien kanssa kesäkuussa, aika täsmentyyTutkijoita kuultu ensimmäisenäAlkuvuodesta 2021 työ käynnistettiin Biodiversiteettiareena 2021 –työpajasarjalla, jossa laaja joukko tutkijoita ja muita asiantuntijoita kutsuttiin avartamaan strategian valmistelutyötä uusilla näkökulmilla.Omat sidosryhmätilaisuudet tavoitteistosta järjestettiin aiemmin tänä keväänä Luontopaneelille, Suomen ympäristökeskukselle, Luonnonvarakeskukselle sekä muulle tiedeyhteisölle.​​​​​​​Kansalaisraati välittää kansalaisten punnittuja näkemyksiäKesäkuussa järjestetään kansalaisraati, johon valikoidaan satunnaisotannalla joukko suomalaisia. Kutsut raatiin lähetetään tällä viikolla 5000 suomalaiselle.Kansalaisraadin tarkoituksena on välittää kansalaisten punnittuja näkemyksiä kansallisen luonnon monimuotoisuusstrategian ja toimintaohjelman valmisteluun. Kansalaisraatiauttaa tunnistamaan, mitkä asiat luontokadossa ovat kansalaisten kannalta keskeisiä, mistä tarvitaan lisää tietoa ja mitkä ovat parhaita tapoja välittää tietoapohtii ja ideoi kansalaisten näkökulmasta oikeudenmukaisia ja vaikuttavia toimenpiteitä luontokadon pysäyttämiseksi.Kansalaisraati kokoontuu virtuaalisesti kahteen keskustelutilaisuuteen.Hankkeen etenemiseen voit tutustua HankeikkunassaTiedote 25.1.: Biodiversiteettiareena: luontokadon pysäyttämiseen tarvitaan laajaa yhteiskunnallista sitoutumista – kansallinen biodiversiteettistrategia vastaamaan haasteeseenYmpäristöministeriö: Suomen biodiversiteettipolitiikka

Uuden kansallisen luonnon monimuotoisuusstrategian valmistelu etenee vahvassa sidosryhmäyhteistyössä. Kansallinen luonnon monimuotoisuusstrategia tavoittelee luontokadon pysäyttämistä ja luonnon monimuotoisuuden saattamista elpymisuralle vuoteen 2030 mennessä. Tämä edellyttää laajaa ekologista siirtymää suomalaisessa yhteiskunnassa, eli muutoksia kulttuurissa, taloudessa ja politiikassa. Luontokadon pysäyttäminen voi onnistua vain, jos suomalaiset sitoutuvat laajasti ekologisen siirtymän toteuttamiseen.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ennakoiva varautuminen ilmastonmuutokseen vähentää tappioita suhteessa reaktiiviseen sopeutumiseen, jossa toimitaan vasta ensimmäisten vahinkojen jälkeen. Valtioneuvoston tilaamassa ”Kustannusarviointi ilmastonmuutokseen liittyvästä toimimattomuudesta (KUITTI)” -hankkeessa kootaan yhteen tietämys ilmastonmuutoksen taloudellisista vaikutuksista Suomelle.Suomen ilmastokestävyys edellyttää ennakoivaa sopeutumista. Jos ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeudutaan ennakoivasti, kertyy vuoteen 2070 mennessä noin 5–8 miljardia euroa vähemmän tappioita kuin jos sopeutuminen on reaktiivista.Suomessa on tärkeä varautua erityisesti pysyviin toimintaolosuhteiden muutoksiinSuomessa ilmastonmuutoksen suurimmat taloudelliset vaikutukset aiheutuvat toimintaolosuhteiden pysyvistä muutoksista eri toimialoille, kuten maa- ja metsätaloudelle ja matkailulle. Toimintaolosuhteiden muutoksiin vaikuttaa pääasiassa keskimääräisten lämpötilojen nousu ja sademäärien pitkän aikavälin kasvu. Suomessa ilmastonmuutos ei lisää merkittävästi sään ääri-ilmiöiden aiheuttamia kustannuksia.”Ilmastonmuutoksen vaikutukset Suomen kansantalouteen ovat kaiken kaikkiaan lievästi negatiivisia ainakin vuoteen 2070 asti, mutta se ei ole syy olla tekemättä sopeutumistoimia”, toteaa KUITTI-hankkeen koordinaattori, Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Adriaan Perrels. ”On kuitenkin selvää, että sopeutumistoimien lisäksi myös hillintätoimilla on kiire, sillä jos ilmastonmuutoksen keikahduspisteet ylitetään, vaikutukset voivat olla maailmanlaajuisesti katastrofaalisia”, Perrels jatkaa.Hankkeen tuottama arvio vaikutuksista sisältää kuitenkin epävarmuuksia. Esimerkiksi niin sanotut bioottiset riskit, kuten vieraslajit, taudit ja tuholaiset, voivat aiheuttaa merkittävästi tämänhetkistä arviota enemmän taloudellista haittaa Suomelle.Ilmastonmuutos vaikuttaa joka puolella Suomea, mutta eri tavoin. Vaikutusten suuruusluokkaan vaikuttavat muun muassa alueiden toimialarakenteet.”Vahvasti metsäsektoriin keskittyneet alueet voivat kärsiä ilmastonmuutoksesta muita voimakkaammin. Vastaavasti alueen monipuolinen toimialarakenne auttaa sopeutumaan ilmastonmuutoksesta aiheutuneisiin menetyksiin”, toteaa Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin väitöskirjatutkija Susanna Kujala.Riskitietojen saatavuudessa parannettavaaEnnakoivat ja koordinoidut sopeutumistoimet edellyttävät hyvää ja helposti saatavilla olevaa tietoa mahdollisista ja toteutuneista vahingoista, kustannuksista ja ratkaisujen hyödyistä.Näiden tietojen avoimuus on tärkeää, jotta voidaan sopeutua tehokkaasti. Toisaalta on myös tärkeää, että eri asiantuntijapalvelut pystyvät panostamaan tietopalvelujen kehittämiseen joko markkinoiden kautta tai julkisella avustuksella.KUITTI-hankkeen tulokset tukevat osaltaan kansallisen sopeutumissuunnitelman valmistelua ja ilmasto- ja energiastrategiaa. Tutkimuksen laskelmat perustuvat tammikuussa 2022 valmistuneisiin skenaariolaskelmiin.KUITTI-hanke toteutettiin osana valtioneuvoston vuoden 2020 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Hanketta koordinoi Ilmatieteen laitos, minkä lisäksi hankkeeseen osallistuivat Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus, LUT-yliopisto ja Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti.

Ennakoiva varautuminen ilmastonmuutokseen vähentää tappioita suhteessa reaktiiviseen sopeutumiseen, jossa toimitaan vasta ensimmäisten vahinkojen jälkeen. Valtioneuvoston tilaamassa ”Kustannusarviointi ilmastonmuutokseen liittyvästä toimimattomuudesta (KUITTI)” -hankkeessa kootaan yhteen tietämys ilmastonmuutoksen taloudellisista vaikutuksista Suomelle.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — ”Venäjän hyökkäys Ukrainaan korostaa tarvetta irtautua Venäjän tuontienergiasta. Energiantuotannon ja -tuonnin uusien ratkaisujen ohella jokainen meistä voi omilla toimillaan vahvistaa Suomen energiaitsenäisyyttä aikana, jolloin sillä on myös turvallisuuspoliittista merkitystä”, ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari totesi tänään energiansäästöä koskevassa infotilaisuudessaan.

Näköpiirissä ei ole akuuttia energiapulaa. Energian hinnan ennustetaan kuitenkin nousevan Venäjän hyökkäyksen seurauksena. Hintojen nousupaine koskee Suomessa erityisesti lämmöntuotantoa ja liikennettä, ja ajoittuu ensi talveen. Investointeja edellyttävien toimien, kuten energiaremonttien, lisäksi jokainen voi vaikuttaa pienentämällä omaa energiankulutustaan.

”Hintojen noustessa on hyvä, jos muiden toimien ohella pystymme myös vähentämään energiantarvettamme. Energian säästäminen on taloudellisesti järkevää ja edistää sekä energiaitsenäisyyttämme että planeettamme kannalta välttämätöntä vihreää siirtymää”, ministeri sanoi.”Jotta energiansäästö olisi aidosti vaikuttavaa, meidän täytyy ryhtyä energiansäästötalkoisiin. On tärkeää, että mahdollisimman moni suomalainen tietää, mitkä ovat tehokkaimmat keinot vähentää riippuvuuttamme Venäjän tuontienergiasta. Tietoisuutta energiansäästön merkityksestä ja keinoista täytyy parantaa”, ministeri Kari jatkoi.

Valtio tukee rakennusten energiatehokkuusremontteja, fossiilisen lämmitystavan vaihtamista kestävämpään sekä sähköautojen latausinfran rakentamista. Hallitus linjasi kehysriihessä ja varautumisen ministerityöryhmässä 7. huhtikuuta mittavasta, 200 miljoonan euron lisäpanostuksesta vihreää siirtymää vauhdittaviin avustuksiin. Eduskunta päättää lisämäärärahoista lisätalousarviossa.

”On myös muistettava, että ihmisillä on erilaisia elämäntilanteita ja erilaiset mahdollisuudet osallistua energiansäästötalkoisiin omassa arjessaan. Jokainen voi osallistua niihin omien voimavarojensa mukaan”, ministeri jatkoi.

”Venäjän hyökkäys Ukrainaan korostaa tarvetta irtautua Venäjän tuontienergiasta. Energiantuotannon ja -tuonnin uusien ratkaisujen ohella jokainen meistä voi omilla toimillaan vahvistaa Suomen energiaitsenäisyyttä aikana, jolloin sillä on myös turvallisuuspoliittista merkitystä”, ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari totesi tänään energiansäästöä koskevassa infotilaisuudessaan.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) maksoivat vuonna 2021 yhteensä 1,7 miljoonaa euroa korvauksia rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseksi. Suurin osa korvauksista kohdistuivat itäisen Suomen valkoposkihanhivahinkoihin. Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen alueella korvauksia maksettiin noin 1,3 miljoona euroa ja Kaakkois-Suomen alueella noin 192 000 euroa. Lisäksi maakotkan porotaloudelle aiheuttamista vuoden 2021 vahingoista maksettiin korvauksia paliskunnille yhteensä noin 870 000 euroa.Ympäristöministeriö ja Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset tiedottavatPorotalouskorvauksia maksetaan sen mukaan, miten maakotkien pesinnät ovat poronhoitoalueella onnistuneet. Kalankasvatuslaitoksille aiheutuneita vahinkoja korvattiin noin 24 000 euron edestä.Vuoden 2021 valkoposkihanhimuutto eteni poikkeuksellisen 2020 vuoden jälkeen suhteellisen normaalisti. Keväällä hanhista suuri osa muutti Suomen yli levähtämättä. Syksyllä muutto alkoi suhteellisen varhain ja valtaosa lensi Pohjois-Karjalan yli Kymeenlaaksoon.Vuonna 2022 rauhoitettujen eläinten aiheuttamista vahingoista haetaan korvausta alueellisesta ELY-keskuksesta heti vahinkotapahtuman ja vahingon toteamisen ja arvioinnin jälkeen kuitenkin viimeistään 31.12.2022 mennessä. Tarkemmat hakuohjeet esitetään tiedotteen liitteessä.Uusi laki rauhoitettujen lajien aiheuttamien vahinkojen ennalta ehkäisemisestä ja korvaamisestaUusi laki rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen ennalta ehkäisemisestä ja korvaamisesta vahvistettiin 14.1.2022. Uuden lain tavoitteena on kehittää ja selkeyttää vahinkojen korvaamista koskevaa sääntelyä. Erityisesti rauhoitetut linnuista valkoposkihanhi on aiheuttanut mittavia vahinkoja viime vuosina. Laki tulee voimaan sen jälkeen, kun komissio on hyväksynyt lakiin sisältyvät tukijärjestelmät. Ympäristöministeriö tiedottaa lain voimaantulosta ja ohjeistaa uuden lain mukaisten avustusten, korvausten ja tukien hakemisesta erikseen.Uuden lain nojalla voidaan maksaa korvausta rauhoitettujen eläinten aiheuttamista viljelys- ja eläinvahingoista sekä pesintään perustuvaa laskennallista tukea maakotkan porotaloudelle ja sääksen kalanviljelylaitoksille aiheuttamista vahingoista.Lisätietoja:Hanne Lohilahti
Erityisasiantuntija
ympäristöministeriö
p. 0295 250 374
[email protected]Mika Pirinen
lajivahinkokoordinaattori
Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus
p. 040 547 5028
[email protected]​​​

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) maksoivat vuonna 2021 yhteensä 1,7 miljoonaa euroa korvauksia rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseksi. Suurin osa korvauksista kohdistuivat itäisen Suomen valkoposkihanhivahinkoihin. Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen alueella korvauksia maksettiin noin 1,3 miljoona euroa ja Kaakkois-Suomen alueella noin 192 000 euroa. Lisäksi maakotkan porotaloudelle aiheuttamista vuoden 2021 vahingoista maksettiin korvauksia paliskunnille yhteensä noin 870 000 euroa.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä keskusteli tiistaina 20. huhtikuuta kuntien ilmastotyöstä. Keskustelussa nousivat esiin kuntien ilmastosuunnitelmien sisältö sekä yritysten ja muiden toimijoiden mahdollisuudet vauhdittaa kunnissa tehtävää ilmastotyötä. Kokouksen puheenjohtajana toimi ilmastopolitiikan pyöreän pöydän varapuheenjohtaja, ilmasto- ja ympäristöministeri Emma Kari.Pyöreässä pöydässä todettiin, että kuntien ilmastosuunnitelmissa tulisi panostaa niiden vaikuttavuuteen, oikeudenmukaisuuteen sekä avoimeen ja osallistavaan valmisteluun, jossa kuultaisiin erityisesti nuoria. Jotta suunnitelmista päästään käytäntöön, ehdotettiin ilmastosuunnitelmien linkittämistä kuntastrategioihin. Suunnitelmien sisältövaatimuksissa keskeistä olisi ottaa huomioon myös kuntien keskenään erilaiset tilanteet.Alustuspuheenvuoroissa osaksi ilmastolakia suunnitellusta kuntien ilmastosuunnitelmasta kertoi hallitussihteeri Outi Kumpuvaara ympäristöministeriöstä. Ohjelmapäällikkö Olli-Pekka Pietiläinen ympäristöministeriöstä kertoi siitä, miten valtio vauhdittaa kuntien ilmastotyötä Kuntien ilmastoratkaisut -ohjelmalla. Turun kaupungin ilmastojohtaja Risto Veivo kertoi kuntakonsernin ja yritysten ilmastoyhteistyöstä Turussa ja Turun seudulla.Kuntien ilmastotavoitteet toteutuvat asukkaiden ja toimijoiden arjessaPyöreässä pöydässä korostettiin kunnan sekä sen asukkaiden ja toimijoiden jatkuvan vuoropuhelun ja monipuolisen yhteistyön merkitystä kuntien ilmastotavoitteiden toteuttamisessa. Kuntaorganisaation ja kuntakonsernin osuus kunnan alueella syntyvistä päästöistä vaihtelee merkittävästi. Lisäksi ne ovat selvästi pienemmät kuin alueen muiden tahojen ja toimijoiden päästöt. Kuntien ilmastotavoitteet voidaankin toteuttaa vain yhdessä asukkaiden, yritysten, järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa.Pyöreässä pöydässä todettiin, että kunta tarjoaa kuntalaiselle kestävän arjen puitteet ja toimintaympäristön yrityksille. Kuntalaiset tekevät valintoja, ja yritykset kehittävät kestäviä tuotteita ja palveluita kuntalaisten ja kunnan tarpeisiin. Järjestöt ovat hyviä yhteistyökumppaneita vahvistettaessa ilmastokriisissä tarvittavia kestävän arjen ja omatoimisen varautumisen taitoja. Yritykset voivat kehittää innovatiivisia tuotteita ja palveluita, joilla voidaan pienentää päästöjä ja viedä ratkaisuja myös kansainvälisille markkinoille.Keskustelussa korostettiin myös, että kunnat ovat avainroolissa siirryttäessä kohti hiilineutraalia kiertotalousyhteiskuntaa, sillä Suomen kasvihuonekaasupäästöt ovat sen 309 kunnan alueella syntyvien kokonaispäästöjen summa. Valtio vauhdittaa kuntien ilmastotyötä sekä lainsäädännön että erilaisten tukiohjelmien ja työkalujen kautta. Ilmasto-osaaminen tuo kunnille pienempien päästöjen ohella myös mainehyötyjä ja vetovoimaa, uusia kumppanuuksia ja ratkaisuja sekä kilpailukykyä.LisätietojaRiikka Yliluoma
Ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja
p. 050 414 1682
[email protected]Jarmo Muurman
Ilmastopolitiikan pyöreän pöydän pääsihteeri, ympäristöneuvos
p. 0295 250 185
[email protected]Outi Kumpuvaara
hallitussihteeri, ilmastolain uudistus
p. 0295250225
[email protected]Olli-Pekka Pietiläinen
ohjelmapäällikkö, Kuntien ilmastoratkaisut -ohjelma
p. 0295250316
[email protected]Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä kerää yhteen laajan joukon toimijoita yhteiskunnan eri sektoreilta. Pyöreän pöydän tarkoituksena on luoda yhteistä ymmärrystä siitä, miten Suomi voi siirtyä hiilineutraaliin yhteiskuntaan oikeudenmukaisesti vuoteen 2035 mennessä. Pyöreä pöytä tukee työllään ilmastopolitiikan kansallista valmistelua ja toimeenpanoa.Sosiaalisessa mediassa pyöreän pöydän toimintaa voi seurata tunnisteilla #ilmastonpyöreäpöytä, #hiilineutraali2035. Ilmastolaista käytävää keskustelua voi seurata tunnisteella #ilmastolaki ja Kuntien ilmastoratkaisut -ohjelman löytää tunnisteella #kuntienilmastoratkaisut.​​​​​​​

Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä keskusteli tiistaina 20. huhtikuuta kuntien ilmastotyöstä. Keskustelussa nousivat esiin kuntien ilmastosuunnitelmien sisältö sekä yritysten ja muiden toimijoiden mahdollisuudet vauhdittaa kunnissa tehtävää ilmastotyötä. Kokouksen puheenjohtajana toimi ilmastopolitiikan pyöreän pöydän varapuheenjohtaja, ilmasto- ja ympäristöministeri Emma Kari.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Uudenmaan ELY-keskus on myöntänyt kunnille ja järjestöille 3,5 miljoonaa euroa tukea elinympäristöjen hoitoon ja kunnostamiseen. Avustus on tarkoitettu konkreettisiin ennallistamis-, kunnostus- ja hoitohankkeisiin sekä niitä kiinteästi tukeviin inventointi- ja suunnittelutöihin. Kyseessä on järjestyksessään toinen Helmi-ohjelman avustushakukierros kunnille ja ensimmäinen, joka suunnattiin myös järjestöille.Ympäristöministeriö ja Uudenmaan ELY-keskus tiedottavat”Luontokadon pysäyttäminen vaatii aiempaa vahvempaa sitoutumista ja entistä laajempaa toimijajoukkoa. Kunnat ja järjestöt tekevät konkreettisia luonnonhoitotöitä ja ovat avainasemassa luonnon tilan parantamisessa,” ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari sanoo.Tiedossa soiden ennallistamista, pienvesien, rantaluonnon, lintuvesien ja kosteikkojen kunnostusta sekä perinnebiotooppien ja metsäisten elinympäristöjen hoitoaAvustusta myönnettiin yhteensä 60 hankkeelle, jotka kohdistuvat kaikkiin Helmi-ohjelman elinympäristöihin. Hankkeiden on määrä toteutua vuoden 2023 loppuun mennessä.Avustuksen myöntämisessä arviointiin hankkeiden odotettua vaikuttavuutta luonnon monimuotoisuuden tilan parantamiseksi.  Lisäksi painotettiin hankkeen tavoitteenasettelua ja soveltuvuutta Helmi-ohjelman tavoitteisiin, kustannusarviota suhteessa odotettuihin tuloksiin sekä toimien vaikuttavuutta. Hakijoita kannustettiin konsortioihin ja muuhun voimavarojen yhdistämiseen, mikä toteutuukin useissa hankkeissa.Vanajavesisäätiön hanke Iloiset linnut rannoille on yksi avustusta saaneista hankkeista. Avustus mahdollistaa pesimä- ja levähdysalueiden kunnostamisen. Toimien odotetaan vaikuttavan myönteisesti alueen vesi- ja rantalintukantoihin sekä pesimälajistoon. Ranta-alueiden toimenpiteet vaikuttavat lintujen lisäksi myös mm. hyönteis- ja kasvilajistoon. Luonnon monimuotoisuutta turvaavia toimia tehdään vesialueella, ranta-alueilla ja lintuluodoilla Hämeessä ja Pirkanmaalla.Avustusta sai myös Vepsänkyläläiset ry:n hanke, jossa kyläyhdistyksen voimin perustetaan neljä lammaslaidunta Oulun Kiimingissä sijaitsevaan Vepsänkylään. Jo pidempään ilman hoitoa olleilla laidunalueilla esiintyy perinnebiotooppien piirteitä ja niillä on edellytykset kehittyä edustavammiksi perinnebiotooppikohteiksi. Avustuksen myötä mahdollistetaan perinnebiotoopeille tyypillisen rikkaan eliölajiston palautuminen alueelle ja tuetaan alueen monimuotoisuutta. Tulevat lammaslaitumet muodostavat samalla kylän alueelle kokonaisuuden, joka tuo esille suomalaista kulttuurihistoriaa ja identiteettiä sekä kaunista maalaismaisemaa.Kunnilla ja järjestöillä intoa luonnon tilan parantamiseenSyksyllä käynnistetty avustushaku herätti laajasti kiinnostusta kunnissa, järjestöissä, yhdistyksissä ja vesiosuuskunnissa. Avustushakemuksia saapui yhteensä 66, joista 35:ssa hakemuksessa hakijana oli kunta ja 31:ssä järjestö tai vastaava taho. Useamman tahon yhteisiä hakemuksia oli kaikkiaan 14. Avustuksia haettiin yhteensä yli 4,4 miljoonalla eurolla.Kunta- ja Järjestö-Helmi -avustushaut ovat osa Helmi-elinympäristöohjelmaa. Helmi-ohjelma parantaa Suomen luonnon monimuotoisuuden tilaa sekä edistää ekosysteemipalveluja, vesiensuojelua, hiilensidontaa ja ilmastonmuutokseen sopeutumista. Kunta- ja Järjestö-Helmi -avustushakuja avataan tarpeen mukaan ympäristöministeriön päätöksellä.  Seuraava hakukierros kunnille ja järjestöille toteutetaan syksyllä 2022. Tulevaan hakukierrokseen toivotaan konkreettisia elinympäristöjen kunnostus- ja hoitotoimenpiteitä sisältäviä, vaikuttavia ja monipuolisia hankkeita kaikista Helmi-ohjelman teemoista.Lista avustusta saaneista hankkeistaLisätietoa:Niina Vähätalo
Ylitarkastaja
Uudenmaan ELY-keskus
p. 0295 021 286
[email protected]Martina Schmidt
Ylitarkastaja
Uudenmaan ELY-keskus
p. 0295 021 257
[email protected]Päivi Gummerus-Rautiainen
Ohjelmapäällikkö
Ympäristöministeriö
p. 0295 250 240
[email protected]

Uudenmaan ELY-keskus on myöntänyt kunnille ja järjestöille 3,5 miljoonaa euroa tukea elinympäristöjen hoitoon ja kunnostamiseen. Avustus on tarkoitettu konkreettisiin ennallistamis-, kunnostus- ja hoitohankkeisiin sekä niitä kiinteästi tukeviin inventointi- ja suunnittelutöihin. Kyseessä on järjestyksessään toinen Helmi-ohjelman avustushakukierros kunnille ja ensimmäinen, joka suunnattiin myös järjestöille.

Lähde: ym.fi