NordenBladet — Puolustusministeri Antti Kaikkonen osallistuu 21.3.2022 EU:n ulkoasiainneuvoston kokoukseen Brysselissä.Kokouksen tavoitteena on EU:n strategisen kompassin hyväksyminen ulkoasiainneuvostossa EU:n ulko- ja puolustusministerien yhteiskokouksessa, minkä jälkeen asiaa käsitellään vielä Eurooppa-neuvostossa EU:n päämiesten kesken 24. – 25.3.2022. EU:n strateginen kompassi on unionin turvallisuus- ja puolustusyhteistyön strateginen ohjausasiakirja, jossa asetetaan tavoitteet EU-yhteistyölle seuraavaksi 5 – 10 vuodeksi.Ukrainan puolustusministeri osallistuu puolustusministerien epäviralliselle illalliselle etäyhteydellä. Ministerit keskustelevat Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan.Lisätietoa ulkoasianneuvoston kokouksesta antaa erityisasiantuntija Ilmari Uljas, puh. +358 295 140 048. Kokouksen viestinnästä lisätietoa antaa erityisavustaja Miikka Pynnönen, puh. +358 50 570 4119.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtiovarainministeri Annika Saarikko on kutsunut erityisavustajakseen valtiotieteiden maisteri Anu Tuovisen. Tuovinen aloitti tehtävässään 15. maaliskuuta. Hänen vastuullaan on kotimaan politiikan lisäksi kuntapolitiikka ja hyvinvointialueiden valmistelun seuranta.Tuovinen on toiminut aiemmin muun muassa johtavana asiantuntijana Akavassa, asiantuntijana Lastensuojelun Keskusliitossa sekä keskustan eduskuntaryhmän sivistys- ja sosiaalipoliittisena sihteerinä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ulkoministeri Pekka Haavisto osallistuu EU:n ulkoasiainneuvoston kokoukseen 21. maaliskuuta. Kokouksen yhtenä pääaiheena on Venäjän sotilaallinen hyökkäys Ukrainaan. Ulko- ja puolustusministerien on lisäksi määrä hyväksyä yhteisistunnossaan EU:n turvallisuus- ja puolustusyhteistyötä koskeva strateginen kompassi. Ulkoasiainneuvoston jälkeen ministeri Haavisto osallistuu European Humanitarian Forum –tapahtuman avaustilaisuuteen. Brysselistä ministeri matkustaa Malmöhön, jossa hän osallistuu Pohjoismaiden neuvoston teemaistuntoon 22. maaliskuuta.Ulkoasiainneuvostossa jatketaan keskustelua Venäjän sotilaallisesta hyökkäyksestä Ukrainaan. Suomi tuomitsee jyrkästi Venäjän hyökkäyksen, joka on räikeä kansainvälisen oikeuden loukkaus.  Suomi vastaa Venäjän toimiin osana Euroopan unionia ja on pitänyt perusteltuna, että EU reagoi Venäjän hyökkäykseen vahvasti. EU:n tulee osoittaa laajaa poliittista, taloudellista ja humanitaarista tukea Ukrainalle. Myös itäisiä kumppanimaita, erityisesti Moldovaa ja Georgiaa, on tärkeää tukea.Ulkoasiainneuvosto jatkaa keskustelua myös Malin ja Sahelin tilanteesta sekä EU:n toimista alueella. Suomi painottaa kokonaisvaltaisten toimien merkitystä kestävän rauhan ja vakauden aikaansaamiseksi. EU:n ulkoministerit käyvät epävirallisen keskustelun Moldovan ulkoministerin Nicu Popescun kanssa Ukrainan sodan vaikutuksista Moldovaan. Moldova on vastaanottanut väkilukuun suhteutettuna eniten Ukrainasta pakenevia ihmisiä. Suomi on tukenut Moldovaa lähettämällä materiaalitukea sekä kolme henkilöä EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta tukemaan avustustoiminnan koordinaatiota.Ulko- ja puolustusministerien yhteisistunnossa on määrä hyväksyä EU:n strateginen kompassi. Ulko- ja puolustusministerit ovat keskustelleet strategisesta kompassista säännöllisesti, viimeksi tammikuussa. Suomen tavoitteena on laaja-alainen, riittävän poliittinen ja konkreettinen strateginen kompassi, joka kehittää ja vahvistaa EU:n turvallisuus- ja puolustusyhteistyötä. EU:n tulee kyetä kantamaan vastuuta ja tuottamaan turvallisuutta laaja-alaisesti ja tehokkaasti. Ulkoministeri Haavisto osallistuu 21. maaliskuuta myös Euroopan komission ja Ranskan isännöimän European Humanitarian Forum –tapahtuman avaustilaisuuteen, jossa keskustellaan, miten EU:n roolia voitaisiin vahvistaa kansainvälisen humanitaarisen oikeuden edistämisessä ja humanitaarisen tilan suojelussa.Brysselistä ministeri Haavisto matkustaa Malmöhön, jossa hän osallistuu 22. maaliskuuta Pohjoismaiden neuvoston teemaistuntoon, jossa keskustellaan Ukrainan tilanteesta.Lisätietoa:Laila Clyne, ulkoministerin diplomaattiavustaja puh. +358 295 350 492Matti Nissinen, Eurooppakirjeenvaihtaja, puh. +358 295 351 780 (ulkoasiainneuvosto)Lauratuulia Lehtinen, yksikönpäällikkö, humanitaarisen avun ja politiikan yksikkö, puh. +358 295 350 184 (European Humanitarian Forum)Ulkoministeriön sähköpostit ovat muotoa [email protected]
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Pääministeri Sanna Marin vierailee lauantaina 19. maaliskuuta Rovaniemellä. Pääministeri tapaa vierailunsa aikana Lapin liittoa ja keskustelee alueen ajankohtaisista asioista. Ohjelmassa on myös vierailu Norrhydron pääkonttorilla.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Etyjin mediavaltuutettu Teresa Ribeiro vieraili Suomessa 13.–15. maaliskuuta 2022 ja tapasi laajasti mediavapauskysymysten parissa työskenteleviä viranomaistahoja ja median edustajia. Keskustelujen kärkiteemaksi nousi medialukutaito osana rauhan ja turvallisuuden edistämistä. Etyjin mediavaltuutettu Teresa Ribeiro tapasi Suomen-vierailullaan muun muassa ulkoministeri Pekka Haaviston. Mediavaltuutetun tehtäviin kuuluu mediavapauden seuranta Etyjin osallistujavaltioissa ja niiden ohjeistaminen. Kuva: UM.Etyjin mediavaltuutettu Teresa Ribeiro tapasi vierailun aikana ulkoministeri Pekka Haaviston, valtiosihteeri Johanna Sumuvuoren sekä eduskunnan puhemiehen Matti Vanhasen.Tapaamisia järjestettiin myös Julkisen sanan neuvoston, opetus- ja kulttuuriministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön, Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVI), opetushallituksen sekä Sitran ja faktantarkistuspalvelu Faktabaarin kanssa. Lisäksi mediavaltuutettu tapasi median edustajia.Viranomais- ja kansalaisyhteiskuntatapaamisissa keskusteltiin ennen kaikkea medialukutaidon merkityksestä ja sen kehittämisen keinoista, osana disinformaation torjuntaa sekä mediavapauden turvaamista. Valtuutettu korosti medialukutaidon edistämisessä olevan kysymys laajemmin rauhan ja turvallisuuden rakentamisesta – ei pelkästään disinformaation torjumisesta.Mediavaltuutettu tutustui vierailun aikana suomalaiseen koulujärjestelmään mediakasvatuksen näkökulmasta sekä suomalaisiin journalistin ohjeisiin ja niiden tulkintaan. Ohjeet kiteyttävät journalistisen toiminnan eettiset periaatteet ja toimivat joukkoviestinnän itsesääntelyn perustana Suomessa.Vierailun aikana esille nousivat myös median rahoitukseen sekä vihapuheeseen ja sisällön moderointiin liittyvät kysymykset. Keskustelua käytiin lisäksi journalistien turvallisuudesta ja median toimintamahdollisuuksista erityisesti Ukrainan ja Venäjän ajankohtaisen tilanteen valossa.Etyjin mediavaltuutetun toimisto on yksi Etyjin niin sanotuista autonomisista instituutioista. Mediavaltuutetun tehtäviin kuuluu mediavapauden kehityksen seuranta Etyjin osallistujavaltioissa ja ohjeistuksen tarjoaminen niille. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvoston teettämässä Kansalaispulssi-kyselyssä näkyy Ukrainan kriisin kansalaisissa aiheuttama stressi sekä huoli Suomen turvallisuudesta ja taloudesta. Kyselyn 33. kierrosta aikaistettiin kahdella viikolla ja kyselyä muokattiin ajankohtaisen tilanteen vuoksi.Kyselystä kävi ilmi, että stressi on noussut etenkin 15-29-vuotiaiden ja 60-74-vuotiaiden keskuudessa. Kriisimieliala on nyt vastaavalla tasolla kuin koronapandemian alussa ja omikron-muunnoksen yleistyttyä valtavirukseksi. Ukrainan kriisin vaikutuksista Suomen turvallisuuteen on huolissaan 45 % vastanneista ja vaikutuksista talouteen 58 % vastanneista.  Lähes puolet – 48 % vastanneista – on erittäin tai melko huolissaan sodan laajenemisesta.Luottamus hallintoon, puolueisiin ja tiedotusvälineisiin on noussut voimakkaasti, noin 10 prosenttiyksikköä edellisestä kyselystä. Valtaosa kansalaisista antaa vahvan kannatuksensa Ukrainan tukemiselle. Lähes 90 % kyselyyn vastanneista hyväksyy Euroopan unionin Venäjälle asettamat talouspakotteet, vaikka niistä koituisi tuntuvaa vahinkoa Suomelle. Samoin lähes 85 % suomalaisista ottaisi tarvittaessa vastaan huomattaviakin määriä Ukrainan pakolaisia.Tietoa kaivataan, auttamisenhalu korkeallaHieman yli puolet vastaajista kaipaa lisätietoa kriisiin tai häiriötilanteeseen varautumisesta ja siitä, miten kriisitilanteesta kärsiviä voisi auttaa. Noin puolet kokee oman varautumisensa häiriötilanteisiin vähintään jonkin verran puutteellisena. Lähes yhdeksän kymmenestä vastanneesta olisi valmis vapaaehtoistehtäviin kriisitilanteessa, jos viranomainen pyytäisi.Samaan aikaan koronaan liittyvä huolestuneisuus on laskenut alimmilleen koko pandemian aikana ja terveysturvatoimien noudattaminen vähentynyt selvästi. Tyytyväisyys viranomaisten koronaviestintään on kasvanut huomattavasti, 48 prosentista 58 prosenttiin. Noin puolet vastaajista ottaisi neljännen koronarokotteen, jos terveysviranomaiset suosittelisivat sitä. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Maatalous- ja kalastusneuvosto kokoontuu Brysselissä 21. maaliskuuta 2022. Ministerit keskustelevat mm. uuden CAP:n kansallisten suunnitelmien hyväksymisprosessista ja maatalousmarkkinoiden tilanteesta erityisesti Ukrainaan kohdistetun hyökkäyksen jälkeen. Suomea kokouksessa edustaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.Neuvosto keskustelee CAP-suunnitelmien käsittelytilanteesta komissiossa ja suunnitelmien hyväksymisprosessista. Suomi katsoo, että hyväksymisprosessin tulee edetä nopeasti, jotta viljelijät saavat mahdollisimman ajoissa tietää tulevan politiikan sisällön ja tukijärjestelmien kansalliselle toimeenpanolle jää riittävästi aikaa.Ministerit keskustelevat myös maatalouden markkinatilanteesta erityisesti Ukrainaan kohdistetun hyökkäyksen jälkeen. Suomi on huolissaan maatalouden tuotantokustannusten, kuten energian, lannoitteiden ja rehun hintojen noususta ennätystasolle ja sen vaikutuksesta tuotannon kannattavuuteen.Suomi katsoo, että komission tulee jatkaa tiivistä markkinaseurantaa ja ryhtyä tarvittaessa perustamissopimuksen mukaisesti markkinoita tasapainottaviin, tuotannon kannattavuutta ja huoltovarmuutta vahvistaviin toimenpiteisiin. Suomi tukee komission jo käynnistämiä kriisi- ja markkinatoimenpiteitä.Maatalous- ja kalastusneuvoston lounaalla keskustellaan susista ja suurpetopolitiikasta.Lisäksi neuvoston muissa asioissa mm. Itävalta tiedottaa kasviproteiinien potentiaalin lisäämisestä Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden mukaisesti ja Puola nostaa esiin komission tulevan torjunta-aine-esityksen ja siihen liittyvät huolet.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallituksen ilmastopoliittinen ministerityöryhmä sopi 17.3.2022 toimista, joilla Suomi puolittaa taakanjakosektorin päästönsä vuoteen 2030 mennessä ja suuntaa kohti hiilineutraaliutta 2035. Hiilimarkkinoiden syntymisen edistäminen markkinapilottien avulla on osa ministerityöryhmän linjaamia toimia.Marinin hallitusohjelmassa todetaan, että ohjauskeinoja ja kannustimia kehitetään metsien ja maaperän hiilinielujen ja -varastojen vahvistamiseksi. Ilmastonmuutoksen torjunta vaatii myös rohkeita kokeiluja, joissa haetaan markkinavetoisesti uusia kustannustehokkaita keinoja päästöjen vähentämiseksi ja nielujen kasvattamiseksi. Tämän vuoksi hallitus käynnistää pilottihankkeiden kokonaisuuden, joiden yhteenlaskettuna tavoitteena on merkittävä päästöjen vähentäminen ja/tai hiilinielujen kasvattaminen. Hallitusohjelman mukaisesti hiilen sidonnan ja varastoinnin markkinoita pilotoidaan kotimaassa kuitenkin siten, ettei tällä korvata päästövähennyksiä.Pilotit otetaan soveltuvin osin huomioon osana sovittua nielujen vahvistamista maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman (MISU) valmistelussa. Toteutus tarkentuu suunnitelman valmistelun ja toimeenpanon yhteydessä. Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma on tarkoitus saada valmiiksi kesäkuussa. Pilottihankkeiden kokonaisuus valmistellaan ripeästi niin, että hankkeet ovat käynnissä vuoden 2022 aikana.Markkinaehtoisten toimijoiden toteuttaman hankekokonaisuuden tarkoituksena on löytää keinoja, joilla vapaaehtoisen kompensoinnin kautta tulevilla tuloilla voidaan jouduttaa ilmastotoimia esimerkiksi turvepelloilla, käytöstä poistetuilla turvesoilla, metsän kasvussa (lisäiset toimet) tai uusilla teknisillä hiilensidonnan keinoilla. Näin maanviljelijä, metsänomistaja tai teknologiayritys voivat saada ilmastotoimille korvauksen markkinoilta.”Maankäyttösektorin ilmastotoimiin on hyvä kanavoida myös yksityistä rahaa. Se kannustaa maanviljelijöitä ja metsänomistajia ilmastotoimiin ja voi osaltaan luoda edellytyksiä uusille ansaintamahdollisuuksille. Pidän tärkeänä, että asiaa edistetään myös julkisen vallan toimin”, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.Tavoitteena on lisäksi kehittää kotimaista hiilensidontamarkkinaa ja luoda sille selkeät pelisäännöt. Pelisääntöjä kehitetään uudella tutkimushankkeella mm. lisäisyyden, pysyvyyden ja kaksoislaskennan välttämisen takaamiseksi.Lue lisää:Hiilimarkkinat ja hiilikompensaatiojärjestelmät (mmm.fi)Vapaaehtoiset päästökompensaatiot (ym.fi)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus on sopinut toimista, joilla Suomi puolittaa taakanjakosektorin päästönsä vuoteen 2030 mennessä ja suuntaa kohti hiilineutraaliutta 2035. Syksyllä päätettyjä toimia vahvistetaan, jolloin saavutetaan yhteensä tarvittavat 5,7 Mt päästövähennykset. Näin Suomi voi saavuttaa EU:n komission vuodelle 2030 ehdottaman päästövähennystavoitteen taakanjakosektorilla eli maataloudessa, liikenteessä, rakennusten erillislämmityksessä ja jätehuollossa.”Ukrainalaisten kärsimys, Euroopan turvallisuustilanne ja Suomen huoltovarmuus ovat tällaisena aikana kiireisimmän huomiomme keskipisteessä. Samaan aikaan hallitus on jatkanut työtään ilmastokriisin ratkaisemiseksi. Olemme sopineet ilmastotoimista, joilla Suomen päästövähennystavoitteet taakanjakosektorilla saavutetaan. Näillä päätöksillä olemme polulla kohti hiilineutraalia Suomea vuonna 2035”, ilmasto- ja energiapoliittisen ministerityöryhmän puheenjohtaja, ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari sanoo.”Kriisi Euroopassa on osoittanut, että ilmastopolitiikassa Suomen suunta on ollut oikea: fossiilivapaan hyvinvointivaltion rakentaminen on myös turvallisuuspolitiikkaa. Vihreän siirtymän vauhdittaminen on entistä tärkeämpää. Puhtaat kotimaiset ratkaisut tuovat työtä ja hyvinvointia Suomeen ja vähentävät riippuvuuttamme fossiilisista polttoaineista”, Emma Kari sanoo.Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma oli lausuntokierroksella joulu-tammikuussa, lisäksi tutkimuslaitokset tekivät suunnitelmasta riittävyysarvioinnit helmikuussa 2022. Tutkimuslaitosten mukaan luonnosversion toimia oli vahvistettava, jotta tavoitteet saavutetaan riittävällä varmuusmarginaalilla.Ilmasto- ja energiapoliittinen ministerityöryhmä linjasi taakanjakosektoria koskevista lisätoimista näiden arvioiden pohjalta. Erityisesti tunnistettiin tarve löytää suunnitelmaan 0,1–0,2 Mt edestä lisäpäästövähennyksiä, vahvistaa liikenteen ilmastotyötä, kuntien ja kulutuksen päästövähennysten uskottavuutta sekä varmistaa, että suunnitelmassa voidaan nojata ilmastotavoitteiden ylittymiseen maankäyttösektorilla eli turvata ns. maankäyttösektorin jouston käyttö.Lämmityksen, liikenteen ja maatalouden toimia vahvistetaan, päästövähennystavoite julkisille hankinnoilleReilua siirtymää vahvistetaan ja kotitalouksien ilmastotoimia vauhditetaan valmistelemalla valtion takausmalli kotitalouksien ja asunto-osakeyhtiöiden ilmastoystävällisten investointien, kuten maalämmön tai puhtaiden ajoneuvohankintojen, tueksi. Lisäksi valmistellaan tukimallia, jolla voidaan oikeudenmukaisella tavalla tukea ihmisiä esimerkiksi tilanteissa, joissa polttoaineiden hinnat nousevat voimakkaasti. Kotitalouksien ja kuntien luopumista öljylämmityksestä tuetaan edelleen ja asuinrakennusten energia-avustuksia jatketaan.Kuntien ilmastotyöhön tuodaan systematiikkaa velvoittamalla kunnat tai alueet tekemään ilmastosuunnitelmat. Velvoite viedään ilmastolakiin syksyllä 2022. Lisäksi laaditaan valtioneuvoston periaatepäätös kotimaisista ja vähähiilisistä hankinnoista. Päätöksessä asetetaan julkisille hankinnoille päästövähennystavoite, jonka toteutumista seurataan. Näillä toimilla varmistetaan, että kuntien ja kulutuksen toimille laskettu 0,4 Mt päästövähennys toteutuu.Maatalouden päästövähennystoimia tuetaan ja vahvistetaan, mikä mahdollistaa maatalouden päästövähennystavoitteen noston (0,4 Mt -> 0,6 Mt vuoteen 2030 mennessä) ja vahvistaa myös maatalouden kannattavuutta. Maatalouden ilmastotyö koostuu isosta joukosta toimia aina maaperän hiilensidonnan parantamisesta ja lypsylehmien metaanipäästöjen vähentämisestä ilmastoruokaohjelman laatimiseen. Hallitusohjelman mukaisesti lainsäädännöllisin toimin ei aiheuteta lisäkustannuksia ilman kompensaatiota maatalousyrittäjille.Liikenteen päästövähennysten toteutuminen varmistetaan jatkamalla kansallisen liikenteen päästökaupan sekä kilometripohjaisen liikenneveromallin valmistelua siltä varalta, että muut kansalliset toimet ja EU-tason ratkaisut yhdessä ovat riittämättömiä. Liikenteen päästöjä vähennetään fossiilittoman liikenteen tiekartan mukaisesti. Biokaasun tuotantoa ja käyttöä edistetään toimeenpanemalla biokaasuohjelmaa, seuraamalla sen vaikuttavuutta ja etsimällä lisäisiä toimia biokaasun tuotannon kasvattamiseksi 4 TWh:iin. Ilmasto- ja energiapoliittinen ministerityöryhmä käsittelee asiaa huhtikuussa 2022.Hallituksen kaksi muuta keskeistä ilmastosuunnitelmaa lausunnoille lähiviikkoinaKeskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmaa on valmisteltu rinnakkain ilmasto- ja energiastrategian sekä maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman kanssa.Maa- ja metsätalousministeriön johdolla valmisteltu maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman luonnos lähtee lausunnoille lähiviikkoina. Hallitus linjasi, että osana suunnitelmaa päätetään lisätoimista, joilla varmistetaan, että osa Suomen taakanjakosektorin EU-tason päästövähennystavoitteesta voidaan kuitata vahvistamalla hiilinieluja. Osana suunnitelmaa tullaan myös toteuttamaan hiilipörssipilottihankkeiden kokonaisuus, joiden tavoitteena on merkittävästi vähentää päästöjä ja kasvattaa hiilinieluja – kuitenkin niin, ettei tällä korvata muita päästövähennyksiä. Kokonaisuuden tavoite ja toteutus tarkentuvat valmistelun aikana, ja se valmistellaan ripeästi siten, että hankkeet ovat käynnissä vuoden 2022 aikana. Hiilensidonnan markkinoita kehitetään ja niille luodaan pelisäännöt.Työ- ja elinkeinoministerin johdolla valmistellun ilmasto- ja energiastrategian on määrä lähteä lausuntokierrokselle huhtikuussa. Strategiassa otetaan huomioon energiaomavaraisuuden ja toimitusvarmuuden lisääminen ja uusiutuviin energiamuotoihin siirtymisen vauhdittaminen, joiden merkitys on korostunut Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyksen jälkeen. Yhdessä kolme suunnitelmaa kattavat kaikki Suomen päästöt ja toimet niiden vähentämiseksi.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Oikeusministeriön työryhmä ehdottaa muutoksia muun muassa esitutkintalakiin rikosprosessin tehostamiseksi ja nopeuttamiseksi. Keskeisimmät ehdotukset koskevat lapsiin kohdistuvien rikosten käsittelyn nopeuttamista, tekniikan hyödyntämistä ja esitutkintayhteistyötä.Työryhmän ehdotuksen mukaan lapsen henkeen, terveyteen, yksityisyyteen, rauhaan, kunniaan, vapauteen tai seksuaaliseen itsemääräämisoikeuteen kohdistuvat rikokset on käsiteltävä kiireellisinä. Lisäksi jos esitutkinnassa kohdistetaan lapsiin tutkintatoimenpiteitä, tutkinnan johto olisi annettava tähän tehtävään erityisesti perehtyneille tutkinnanjohtajille. Tutkintatoimenpiteiden ja tutkinnanjohdon keskittämisvaatimus koskisi myös erityisen suojelun tarpeessa olevia asianomistajia.Jatkossa kuulustelun videointiin olisi lähtökohtaisesti suostuttava kuulusteltavan pyynnöstä. Esitutkinnassa tallennetun kuulustelun käyttöä todisteena oikeudenkäynnissä laajennettaisiin ihmiskauppaan ja eräisiin sen lähirikoksiin.Syyttäjän ja esitutkintaviranomaisen yhteistyötä tiivistettäisiinTyöryhmä ehdottaa lisäksi, että esitutkintaviranomaisen ja syyttäjän yhteistyövelvollisuutta laajennetaan ja tutkintasuunnitelman käyttöä tehostetaan. Lisäksi loppulausuntopyyntö olisi aina yksilöitävä ja pyyntö tehtäisiin yhteistyössä syyttäjän kanssa. Syyttäjän juridista asiantuntemusta esitutkinnan aikana ja erityisesti loppulausuntovaiheessa olisi hyödynnettävä nykyistä enemmän, jotta se palvelisi rikosasian myöhempää käsittelyä tuomioistuimessa.Mietinnössä ehdotetaan myös ns. putkakuolemiin ja poliisin voimankäyttötilanteisiin liittyviä lainsäädäntömuutoksia.Työryhmän toimeksiannon taustalla olivat pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman kirjaukset, eräät eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisut sekä vuonna 2020 julkaistun rikosketjun LEAN-hankkeen huomiot.Työryhmän mietintö on lausunnoilla 29. huhtikuuta asti. Ehdotettujen lakien on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2024 alussa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi