NordenBladet — Ympäristöministeriö on teettänyt selvityksen kaikkien luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettujen lajien poikkeuslupien käsittelystä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa. Selvityksessä kartoitettiin ELY-keskusten resurssitilannetta sekä arvioitiin eri vaihtoehtoja resurssitilanteen parantamiselle poikkeuslupahakemusten käsittelyssä ja seurannassa. Selvityksen tulosten sekä tämänhetkisen resurssitilanteen perusteella ei ilmennyt syytä tehdä muutoksia nykytilaan, jossa poikkeuslupatehtäviä hoitaa Varsinais-Suomen ELY-keskus. Selvityksessä esitettiin nykyiseen toimintaan joitakin parannuksia, joita käsitellään ympäristöministeriön ja ELY-keskusten kesken.Kehitysehdotuksia olivat esimerkiksi tiiviimpi vuoropuhelu muiden ELY-keskusten kanssa poikkeuslupien käsittelyn aikana, sähköisen lupajärjestelmän kehittäminen ja henkilöresurssien lisääminen. Resurssien lisäämistä suositeltiin, koska lupia käsittelevät henkilöt vastaavat suuriin lupamääriin ja suuritöisiin lupiin. Nykyiset resurssit eivät ole riittäviä poikkeuslupien käsittelyyn ELY-keskuksissa kokonaisuudessaan.Selvityksen mukaan keskitetty käsittely on lintujen poikkeuslupien osalta toimivin malli. Keskittämisen myötä päätösten linja pysyy yhtenäisenä koko maassa ja yhtenäinen linja lisää lupapäätösten ennakoitavuutta, mikä on eduksi luvan hakijalle.Selvityksen mukaan keskittäminen on mahdollistanut asiantuntemuksen kehittämisen niin lainsäädännön, biologisen osaamisen kuin hallinnollisten menettelyjen suhteen. Lisäksi eri lajeihin liittyvien haasteiden tunnistaminen auttaa säädösten johdonmukaisessa soveltamisessa. Lisäksi keskittämisellä voidaan lieventää poikkeuslupapäätöksiin kohdistuvaa julkista painetta, kun luvat annetaan yhdestä paikasta ja lupia käsittelee yksittäisten henkilöiden sijaan keskitetty tiimi.Selvityksen valmisteli suunnittelu- ja konsultointiyhtiö AFRY.

Ympäristöministeriö on teettänyt selvityksen kaikkien luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettujen lajien poikkeuslupien käsittelystä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa. Selvityksessä kartoitettiin ELY-keskusten resurssitilannetta sekä arvioitiin eri vaihtoehtoja resurssitilanteen parantamiselle poikkeuslupahakemusten käsittelyssä ja seurannassa. Selvityksen tulosten sekä tämänhetkisen resurssitilanteen perusteella ei ilmennyt syytä tehdä muutoksia nykytilaan, jossa poikkeuslupatehtäviä hoitaa Varsinais-Suomen ELY-keskus. Selvityksessä esitettiin nykyiseen toimintaan joitakin parannuksia, joita käsitellään ympäristöministeriön ja ELY-keskusten kesken.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Helmi-elinympäristöohjelman ja METSO-metsiensuojeluohjelman karttapalvelusta on julkaistu testiversio. Palvelusta on mahdollista antaa käyttäjäpalautetta toukokuun ajan.Karttapalvelussa voi katsella Helmi-elinympäristöohjelman ja Metso-ohjelman kohteita ja niiden ominaisuustietoja. Palvelu on toteutettu ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) yhteistyönä osana Suomen ekosysteemiobservatorio -hanketta.
Keräämme testivaiheessa käyttäjäpalautetta karttapalvelun aineistojen, ominaisuustietojen ja toiminnallisuuksien laajempaa toteutusta varten. Kartan aineistoissa saattaa tästä syystä olla vielä puutteita tai virheitä. 
Palautteen avulla kehitämme ratkaisuja Helmi-ohjelmassa kunnostettavia kohteita koskevan tiedon jakamiseen ja julkaisemiseen. Palautetta voi antaa toukokuun ajan. Kaikki palaute karttapalvelusta ja aineistosta on tervetullutta!
• Karttapalvelun testiversio löytyy täältä.
• Palautelomake: https://link.webropolsurveys.com/S/8539E9CA2B50D37A
LisätietojaSaku Härkönen
erityisasiantuntija
p. 0295250183
[email protected]
 

Helmi-elinympäristöohjelman ja METSO-metsiensuojeluohjelman karttapalvelusta on julkaistu testiversio. Palvelusta on mahdollista antaa käyttäjäpalautetta toukokuun ajan.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Suomen päivitetty biotalousstrategia, biotalousosaaminen ja sen yritysesimerkit olivat vahvasti esillä ”Innovatiivinen biotalous – tulevaisuuden strategiat ja ratkaisut” -seminaarissa, joka järjestettiin 13.5.2022 Espoon Dipolissa. Tilaisuutta seurasi paikan päällä ja verkon äärellä yli 200 kutsuvierasta. Euroopan komission terveiset tilaisuuteen toi sisämarkkinoista vastaava komissaari Thierry Breton.Biotalouden innovaatiot auttavat Eurooppaa etenemään kohti vähähiilistä ja resurssitehokasta yhteiskuntaa sekä kestävää taloutta. Tilaisuuden avannut elinkeinoministeri Mika Lintilä muistutti, että biotalouden ratkaisuilla on keskeinen rooli EU:n vähähiilisyys- ja päästötavoitteiden saavuttamisessa. ”Biotalouden hyödyntäminen edistää EU:n kasvua ja kilpailukykyä sekä tarjoaa hyvinvointia ja työpaikkoja myös syrjäseuduilla. Yrityksille on luotava toimintaympäristö, joka kannustaa innovoimaan ja investoimaan kestävään biotalouteen. Biotalous onkin sisällytettävä kiinteämmäksi osaksi EU:n teollisuuspolitiikkaa”, ministeri Lintilä ehdotti.”Suomi on juuri aloittanut päivitetyn biotalousstrategiansa toimeenpanon. Panostamme voimakkaasti biopohjaisten raaka-aineiden innovatiiviseen käyttöön luodaksemme fossiilivapaita, kierrätettäviä ja arvonlisää kasvattavia tuotteita”, Lintilä jatkoi.Seminaarissa kuultiin esimerkit neljältä yritykseltä siitä, miten biotaloudella synnytetään korkeampaa arvonlisää. VTT:n Biomateriaalit-tutkimusalueen johtaja Atte Virtanen kertoi, mitä kaikkea puusta voidaan tehdä, Sulapacin varatoimitusjohtaja Ami Rubinstein esitteli, miten edetään kohti muoviroskatonta tulevaisuutta, Spinnovan toimitusjohtaja Janne Poranen kertoi tekstiilikuitujen vallankumouksesta ja Solar Foodsin toimitusjohtaja Pasi Vainikka Ruokaa ilmasta -hankkeesta. Esitysten keskeinen viesti oli se, että biotalouden tuotteisiin ja palveluihin liittyy sekä ilmaston että kilpailukyvyn näkökulmasta suuria mahdollisuuksia.Seminaarin paneelissa pohdittiin biotalouden innovaatioita osana Euroopan Green Deal -ohjelmaa ja kestävää kasvua. Paneeliin osallistuivat sijoitusjohtaja Lauri Reuter (Nordic FoodTech VC), toimitusjohtaja Niklas von Weymarn (Metsä Spring), hallituksen puheenjohtaja Iida Miettinen (Kamupak), vastuullisuusjohtaja Ulla Luhtasela (Nestlé) ja toimitusjohtaja Paula Laine (Ilmastorahasto). Paneelin ja koko seminaarin juonsi kirjailija André Noël Chaker.Alivaltiosihteeri Petri Peltonen esitteli seminaarissa Suomen kansallisen biotalousstrategian, jonka yhtenä kunnianhimoisena tavoitteena on kaksinkertaistaa biotalouden synnyttämän arvonlisän osuus bruttokansantuotteesta nykyisestä 13 prosentista 26 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä.Lisätiedot:
erityisasiantuntija Ulla Palander, TEM, p. 029 504 9235
 

Suomen päivitetty biotalousstrategia, biotalousosaaminen ja sen yritysesimerkit olivat vahvasti esillä ”Innovatiivinen biotalous – tulevaisuuden strategiat ja ratkaisut” -seminaarissa, joka järjestettiin 13.5.2022 Espoon Dipolissa. Tilaisuutta seurasi paikan päällä ja verkon äärellä yli 200 kutsuvierasta. Euroopan komission terveiset tilaisuuteen toi sisämarkkinoista vastaava komissaari Thierry Breton.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Niin sanotun kunnossapitolain toimivuusarviointi valmistuu vuoden 2022 loppuun mennessä. Tämän jälkeen päätetään jatkotoimista, kuten lain mahdollisesta uudistamisesta.Suuret kaupungit ja Kuntaliitto tekivät ympäristöministeriölle esityksen kunnossapitolain tarkistamisesta vuonna 2020. Kunnat ovat esittäneet tarpeen uudistaa erityisesti kaduilla tehtäviä töitä koskevaa sääntelyä. Ympäristöministeriö katsoo tarpeelliseksi, että lain toimivuus arvioidaan kattavasti ennen uudistukseen ryhtymistä.Arvioinnissa kerätään tietoa lain säännösten toimivuudesta ja ajantasaisuudesta muuttuvassa toimintaympäristössä sekä lain säännösten soveltamisesta ja sen mahdollisista ongelmista. Toimivuusarvioinnin tavoite on myös tehdä ehdotuksia lain uudistamista varten.Sidosryhmiä kuullaan työn aikana laajasti haastatteluin, kyselyin ja työpajoissa. Työn aloitukseksi järjestetään 24. toukokuuta ja 2. kesäkuuta 2022 avoimet verkkotilaisuudet, joissa kerrotaan ja keskustellaan käynnistyneestä arviointityöstä.Ympäristöministeriön johtamassa arviointiselvityksen ohjausryhmässä ovat edustettuina keskeiset viranomaiset sekä kaduilla ja yleisillä alueilla operoivien toimijoiden sekä eri liikkujaryhmien edustajat.Kunnossapitolaissa säädetään yleiseen käyttöön luovutettujen katujen ja yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta asemakaava-alueella. Laissa määritellään muun muassa kunnossa- ja puhtaanapidon tehtävät sekä niiden jakaantuminen kunnan ja kiinteistön- tai tontinomistajien kesken.Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) tuli voimaan 1.1.1980. Lakiin on tehty useita osittaisia muutoksia, joista viimeisin laajempi sisällöllinen muutos tuli voimaan vuonna 2005. Tuolloin lakiin lisättiin velvollisuus ilmoittaa kunnalle kaduilla ja yleisillä alueilla tehtävistä töistä.Kunnossapitolain toimivuusarvioinnin käynnistystilaisuus 24.5.2022 klo 10-12Kunnossapitolain toimivuusarvioinnin käynnistystilaisuus 2.6.2022 klo 10-12LisätietojaPetteri Katajisto
ympäristöneuvos
0295 250 120
[email protected]

Niin sanotun kunnossapitolain toimivuusarviointi valmistuu vuoden 2022 loppuun mennessä. Tämän jälkeen päätetään jatkotoimista, kuten lain mahdollisesta uudistamisesta.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on tänään istunnossaan hyväksynyt esityksen uudeksi luonnonsuojelulaiksi annettavaksi eduskunnalle. Uuden lakiehdotuksen pohjana on nykyinen luonnonsuojelulaki, mutta sitä on ajantasaistettu ja lakiin esitetään uusia säännöksiä sekä kokonaan uusia lukuja. Uusia ovat esimerkiksi säännökset vapaaehtoisesta ekologisesta kompensaatiosta, uhanalaisista luontotyypeistä, luontotiedon hallinnasta sekä kansallisesta luonnon monimuotoisuusstrategiasta ja toimintaohjelmasta. Myös ilmastonmuutokseen sopeutuminen kirjataan lain tavoitteisiin.​​​​​​​”Hyväksyimme tänään esityksen Suomen itsenäisyyden ajan kolmanneksi luonnonsuojelulaiksi. Esityksen pohjana on vuonna 1996 hyväksytty laki, jota edelsi lähes sadan vuoden takainen, vuonna 1923 voimaan tullut luonnonsuojelulaki. Lain uudistaminen oli välttämätöntä, koska luontokatoa ei olla saatu pysäytettyä. Nyt tuomme luonnonsuojelulain tähän päivään,” ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari sanoo.

Valtioneuvosto on tänään istunnossaan hyväksynyt esityksen uudeksi luonnonsuojelulaiksi annettavaksi eduskunnalle. Uuden lakiehdotuksen pohjana on nykyinen luonnonsuojelulaki, mutta sitä on ajantasaistettu ja lakiin esitetään uusia säännöksiä sekä kokonaan uusia lukuja. Uusia ovat esimerkiksi säännökset vapaaehtoisesta ekologisesta kompensaatiosta, uhanalaisista luontotyypeistä, luontotiedon hallinnasta sekä kansallisesta luonnon monimuotoisuusstrategiasta ja toimintaohjelmasta. Myös ilmastonmuutokseen sopeutuminen kirjataan lain tavoitteisiin.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ilmasto- ja energiapoliittinen ministerityöryhmä keskusteli 11. toukokuuta 2022 luonnon monimuotoisuudesta. Suomessa laaditaan parhaillaan uutta kansallista luonnon monimuotoisuusstrategiaa ja sitoumuksia EU:n biodiversiteettistrategian toteuttamiseksi.Samaan aikaan YK:n biodiversiteettisopimuksen puitteissa neuvotellaan uusista kansainvälisistä vuoteen 2030 ulottuvista luonnon monimuotoisuutta koskevista tavoitteista ja vuoteen 2050 ulottuvista päämääristä. Tavoitteet on tarkoitus hyväksyä syyskuussa 2022 Kiinan Kunmingissa.Kansallisen monimuotoisuusstrategian valmistelu eteneeKansallinen luonnon monimuotoisuusstrategia tavoittelee luontokadon pysäyttämistä ja luonnon monimuotoisuuden saattamista elpymisuralle vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteena on, että strategia on valmis syksyllä 2022, minkä jälkeen keskitytään toimintaohjelman laatimiseen.Strategiaa valmistellaan yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Valmistelu alkoi vuonna 2021 Biodiversiteettiareena-työpajasarjalla, johon ympäristöministeriö kutsui laajalti tutkijoita ja muita asiantuntijoita. Vuonna 2021 strategiaa työstettiin teemoittain työryhmissä. Tänä keväänä tavoitteita ovat kommentoineet Suomen Luontopaneeli, Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus ja muu tiedeyhteisö.Suomen sitoumukset valmisteilla EU:n biodiversiteettistrategian toteuttamiseksiEU:n biodiversiteettistrategian tavoitteena on pysäyttää luontokato ja kääntää luonnon monimuotoisuuden kehitys elpymisuralle vuoteen 2030 mennessä. Euroopan komissio odottaa jäsenmailta sitoumuksia strategian toimeenpanosta tämän vuoden aikana.Lisäksi ministerit saivat tiedoksi selvityksen, jossa arvioidaan energiaverotuksen toimivuutta ja kehittämistarpeita. Teknologian tutkimuskeskus VTT:n valtiovarainministeriölle laatiman selvityksen mukaan nykyinen veromalli toimii verrattain hyvin. Energiaveromalleja arvioitiin valtion verokertymän, kasvihuonekaasujen päästökehityksen, teollisuuden kilpailukyvyn ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden näkökulmista.  Huhtikuussa 2022 julkistetussa selvityksessä on tarkasteltu lämmityksen, teollisuuden ja työkoneiden polttoainekäytön energiaverotusta ja sähkön käytön verottamista.

Ilmasto- ja energiapoliittinen ministerityöryhmä keskusteli 11. toukokuuta 2022 luonnon monimuotoisuudesta. Suomessa laaditaan parhaillaan uutta kansallista luonnon monimuotoisuusstrategiaa ja sitoumuksia EU:n biodiversiteettistrategian toteuttamiseksi.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Mustasaareen, Vaasaan, Maalahteen, Vöyriin, Korsnäsiin ja Uuteenkaarlepyyhyn ollaan perustamassa Merenkurkun luonnonsuojelualuetta. Kuulemistilaisuus järjestetään jokaisessa kunnassa.Suunniteltuun alueeseen sisältyy noin 2900 ha maata ja 56 000 vettä. Suojeltavat alueet ovat kokonaan valtion omistamia ja muutamaa kiinteistöä lukuun ottamatta jo aikaisemmin luonnonsuojelutarkoituksiin varattuja alueita. Alueiden varaamisesta luonnonsuojeluun on päätetty osana valtioneuvoston hyväksymiä kansallisia suojeluohjelmia ja Natura 2000 -verkostoa. Suunnittelualueeseen kuuluvat seuraavat Natura 2000-alueet: Merenkurkun saaristo (FI0800130) ja Ängesholmen (FI0800160) sekä kansalliset suojeluohjelmat Mikkelinsaarten suojelupäätös, rantojensuojelu- ja lintuvesiensuojeluohjelma. Alueet on varattu suojelutarkoituksiin myös maakuntakaavassa. Suojeluohjelmiin tai Natura 2000 -verkostoon kuulumattomia vesialueita ei ole enää mukana valmistelussa.Luonnonsuojelualue perustetaan valtioneuvoston asetuksella ja valmistelusta vastaa ympäristöministeriö, jonka tukena Metsähallitus toimii mm. taustatietojen ja karttojen tuottajana.Kuulemistilaisuus järjestetään jokaisessa kunnassaTilaisuuksissa toivotaan saatavan paikallisilta asukkailta ja toimijoilta tietoa siitä, millaisia tarpeita alueen käyttöön ja hoitoon kohdistuu, jotta ne voidaan ottaa huomioon asetuksen valmistelussa. Näkemyksiä valmistelusta kysytään myös maakuntaliitolta, kunnilta, viranomaisilta sekä mm. alueen yhdistyksiltä ja kansalaisjärjestöiltä sekä alueiden vuokralaisilta.Kuulemistilaisuudet järjestetään klo 17 alkaen, jolloin tarjolla on kahvia ja pientä purtavaa. Varsinainen kuulemistilaisuus pidetään klo 17:30–19:30. Suurin osa perustettavan luonnonsuojelualueen pinta-alasta kohdistuu Mustasaareen, ja tästä syystä Mustasaaressa järjestetään kaksi tilaisuutta. Vöyrin ja Uudenkaarlepyyn kunnissa alueita on hyvin vähän, ja näiden kuntien tilaisuudet on päätetty yhdistää. Vöyrin ja Uudenkaarlepyyn yhteistilaisuus järjestetään Oravaisten nuorisoseuran tiloissa. Luonnonsuojelualueen perustamisesta voi antaa kommentteja myös myöhemmin avattavan sähköisen kyselylomakkeen kautta.Kuulemistilaisuuksien päivämäärät ja paikat:1.6. Vaasa, klo 17:00–19:30: Pääkirjaston Draama-sali (Kirjastonkatu 13, 65100 Vaasa)2.6. Maalahti, klo 17:00–19:30: Maalahden nuorisoseura Bygdegården (Köpingsvägen 18, 66100 Maalahti)3.6. Mustasaari 1, klo 17:00–19:30: Koivulahden nuorisoseura (Veikarsvägen 21, 66530 Mustasaari)6.6. Vöyri & Uusikaarlepyy, klo 17:00–19:30: Oravaisten nuorisoseura (Slagfältsvägen 20, 66800 Oravainen)7.6. Mustasaari 2, klo 17:00–19:30: Raippaluoto: Raippaluodon nuorisoseura (Byhamnvägen 94, 65800 Mustasaari)8.6. Korsnäs, klo 17:00–19:30: Korsnäsin nuorisoseura (Vikingvägen 9, 66200 Korsnäs)

Mustasaareen, Vaasaan, Maalahteen, Vöyriin, Korsnäsiin ja Uuteenkaarlepyyhyn ollaan perustamassa Merenkurkun luonnonsuojelualuetta. Kuulemistilaisuus järjestetään jokaisessa kunnassa.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö on myöntänyt reilut 744 000 euroa valtionavustusta 12 rakennetun ympäristön ilmastotyötä vauhdittavalle hankkeelle. Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelman seuraava hankehaku on jo käynnissä ja päättyy 10. kesäkuuta.Nyt käynnistyvissä hankkeissa kehitetään tapoja laskea rakentamisen hiilijalanjälkeä, tutkitaan luonnonmateriaalien käyttöä rakennusmateriaalina, tuotetaan tietoa rakennustuotteiden vähähiilisyydestä ja kehitetään edelleen rakentamisen energiatehokkuutta. Hankkeilla myös luodaan toimintamalleja kuntien rakennussektorin päästövähennyksiin, vähähiiliseen aluesuunnitteluun ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen.Avustusta saaneiden hankkeiden kokonaisvolyymi on noin 1 890 000 euroa. Hankkeiden toteuttajina on niin yrityksiä, kuntia kuin järjestöjä.Avustetut hankkeetToteuttaja, hankkeen nimi, hankkeen kokonaisbudjetti, myönnetty avustusTampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä: Sopeutuva kaupunkiseutu, 70 000 euroa, 28 000 euroaTampereen yliopisto (Tampereen korkeakoulusäätiö sr): Esiselvitys vähähiilisistä ja luonnonmukaisista rakennustuotteista ja niiden käyttöpotentiaalista – NatureCO2, 55 000 euroa, 22 000 euroaGreen Building Partners Oy: As Oy Hiililaskuri, 75 500 euroa, 30 200 euroaTampereen yliopisto (Tampereen korkeakoulusäätiö sr): Sisäinen konvektio puhalletuilla lämmöneristeillä toteutetuissa yläpohjissa – Insulated Roof, 122 000 euroa, 48 800 euroaArkkitehtitoimisto Päätalo Oy: Kevytsavielementin prototyyppi, 22 730 euroa, 9 000 euroaTuusulan kunta: Tuusulan ilmastojohtamisen toimintamalli – vaihe 2 Kehitys ja käyttöönotto, 214 300 euroa, 70 000 euroaGreen Building Council Finland ry: Hiilineutraali alue -ohjeen laatiminen, 15 350 euroa, 6 140 euroaVihdin Betoni Oy: Vähähiilinen, teolliseen tuotantoon soveltuva, polttamaton massiivisaviseinä ylijäämämateriaaleista, 650 000 euroa, 260 000 euroaRakennustieto Oy: Rakennustuotteiden ympäristötietokanta edistämään rakentamisen vähähiilisyyttä, 339 500 euroa, 139 825 euroaTampereen ammattikorkeakoulu Oy: Energiasuunnittelun hyödyt asuinrakennushankkeen alkuvaiheessa, 46 005 euroa, 18 402 euroaAalto University Foundation sr: ProWoodBuild: Kohti pitkäikäistä puurakentamista ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi, 166 064 euroa, 66 426 euroaLK Energiaratkaisut Oy: Aurinkoseinä-hanke, 114 000 euroa, 45 600 euroaYmpäristöministeriön 2. hankehaku käynnistyi tänäänVähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelman ympäristöministeriön toinen hankehaku on käynnissä 9.5.–10.6.2022. Haussa on jaettavana enintään 2 miljoonaa euroa.Avustusta voivat jälleen hakea tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio -hankkeet, joiden tavoitteena on vauhdittaa vähähiilisten ratkaisujen kehittämistä ja käyttöönottoa rakennetussa ympäristössä. Hakijoina voivat olla kaikki y-tunnuksen omaavat toimijat, kuten yritykset, kunnat ja järjestöt.“Toivomme jälleen monipuolisia ja innovatiivisia hankeideoita. Hankkeet voivat liittyä uusien rakennustuotteiden ja -menetelmien ohella esimerkiksi korjausrakentamiseen, vähähiiliseen infraan tai tapoihin, jotka auttavat rakennettua ympäristöä sopeutumaan muuttuvaan ilmastoon. Hankkeissa voidaan myös kartuttaa vähähiilisen rakentamisen tietopohjaa ja kehittää työkaluja arviointiin”, kuvaa projektikoordinaattori Maija Stenvall ympäristöministeriöstä.Hakukuulutus, hakulomake ja lisätiedot​​​​​​​Ohjelman KIRAilmasto-sivusto​​​​​​​

Ympäristöministeriö on myöntänyt reilut 744 000 euroa valtionavustusta 12 rakennetun ympäristön ilmastotyötä vauhdittavalle hankkeelle. Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelman seuraava hankehaku on jo käynnissä ja päättyy 10. kesäkuuta.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö jatkaa luonnonsuojelulain uudistukseen liittyvää valmistelua tarkastelemalla ennen vuotta 1996 lailla perustettujen luonnonsuojelualueiden rauhoitussäännöksiä. Vuoden 1996 jälkeen perustettujen kansallispuistojen ja lailla perustettujen suojelualueiden osalta muutosehdotukset olivat lausunnolla kesällä 2021. Tämä toinen osuus suojelualueiden rauhoitussäännösten päivityksestä koskee 28 kansallispuistoa, kaikkia 19 luonnonpuistoa, noin 130 soidensuojelualuetta sekä yhdeksää muuta luonnonsuojelualuetta.Ennen vuotta 1996 perustetut suojelualueet on perustettu vuonna 1923 säädetyn luonnonsuojelulain aikana, jolloin suojelualueiden rauhoitussäännökset annettiin erillisissä asetuksissa. Muutoksella rauhoitussäännökset siirretään asetuksista lain tasolle. Asetusten rauhoitussäännökset ovat osin vanhentuneita ja niiden sisältö vaihtelee suojelualueiden välillä.  Muutos päivittäisi rauhoitussäännökset vastaamaan uutta luonnonsuojelulakia ja yhdenmukaistaisi eri kansallis- ja luonnonpuistoja koskevia säännöksiä, kuitenkin alueita koskevat erityissäännökset huomioiden.Päivitykseen sisältyvät kansallis- ja luonnonpuistot sijaitsevat koko Suomen alueella. Soidensuojelualueet ja muut lailla perustetut luonnonsuojelualueet painottuvat Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakuntiin. Saamelaisten kotiseutualueella sijaitsevat joko kokonaan tai osittain Lemmenjoen ja Urho Kekkosen kansallispuistot, Mallan, Kevon ja Sompion luonnonpuistot sekä 14 soidensuojelualuetta. Yhteensä päivitettäviä lakeja on noin kaksikymmentä.Vanhimmat lait ovat useiden kansallis- ja luonnonpuistojen perustamista koskevat lait vuosilta 1938, 1956, 1964 ja 1981. Muita päivitettäviä lakeja ovat vuosina 1982-1996 annetut lait eri kansallispuistojen perustamisesta, vuosina 1981 ja 1988 annetut lait soidensuojelualueiden perustamisesta sekä 1990-luvulla annetut lait muiden luonnonsuojelualueiden perustamisesta. Vuoden 1996 jälkeen perustetut alueet sisältyvät uuden luonnonsuojelulain kanssa samaan kokonaisuuteen ja niitä koskevat lait päivitetään uuden luonnonsuojelulain yhteydessä.Lakihanke alkaa keväällä 2022 ympäristöministeriön virkatyönä ja sidosryhmien kuulemisella. Hallituksen esityksen luonnos pyritään lähettämään lausuntokierrokselle kesäksi 2022, ja hallituksen esitys pyritään antamaan eduskunnalle marraskuussa 2022. Tavoitteena on, että lakien muutokset tulisivat voimaan samanaikaisesti uuden luonnonsuojelulain kanssa.

Ympäristöministeriö jatkaa luonnonsuojelulain uudistukseen liittyvää valmistelua tarkastelemalla ennen vuotta 1996 lailla perustettujen luonnonsuojelualueiden rauhoitussäännöksiä. Vuoden 1996 jälkeen perustettujen kansallispuistojen ja lailla perustettujen suojelualueiden osalta muutosehdotukset olivat lausunnolla kesällä 2021. Tämä toinen osuus suojelualueiden rauhoitussäännösten päivityksestä koskee 28 kansallispuistoa, kaikkia 19 luonnonpuistoa, noin 130 soidensuojelualuetta sekä yhdeksää muuta luonnonsuojelualuetta.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriön valmisteleman lakiesityksen tavoitteena on ehkäistä asunnottomuutta parantamalla asumisneuvonnan saatavuutta asumismuodosta riippumatta.Hallituksen tavoitteena on asunnottomien määrän puolittaminen kuluvan hallituskauden aikana ja asunnottomuuden poistaminen sitä seuraavina vuosina. Yhtenä keinona asunnottomuuden kitkemisessä käytetään asumisneuvontaa.Lausuntokierrokselle siirtyvässä lakiesityksessä säädetään erityisesti asumisneuvontaan myönnettävistä valtionavustuksista, joita neuvontaa tarjoavat kunnat voisivat hakea Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:lta.Neuvontaa tarjolle asumismuodosta riippumattaLain avulla kuntia kannustetaan kehittämään ja laajentamaan asumisneuvontapalveluja niin, että neuvontaa olisi saatavilla riippumatta siitä, onko apua tarvitsevalla asukkaalla omistusasunto, vuokra-asunto tai muuhun hallintamuotoon perustuva asunto.Kunnille myönnettäisiin valtionavustusta, jota voitaisiin jakaa valtion talousarvion rajoissa enintään 80 prosenttia asumisneuvontapalvelun tuottamisen, laajentamisen tai kehittämisen kustannuksista. Avustusta saava kunta voisi puolestaan tuottaa asumisneuvontapalvelua itse tai hankkia sitä toiselta kunnalta, hyvinvointialueelta, vuokrataloyhteisöltä, yksityiseltä palveluntuottajalta tai järjestöltä.Laki olisi aluksi voimassa määräaikaisesti vuosina 2023−2027. Lain ollessa voimassa ja määräajan päätyttyä sen toimivuutta ja myönnettyjen avustusten vaikuttavuutta arvioitaisiin kertyneiden kokemusten perusteella.Tehokas keino asunnottomuuden ennaltaehkäisyynAsunnottomuuden riski liittyy yhä useammin taloudellisiin ongelmiin, joista johtuvia asuntojen menetyksiä voidaan ehkäistä tehokkaasti juuri asumisneuvonnalla. Neuvontaa on tuettu vuodesta 2009 alkaen, ja sitä on kehitetty lukuisissa hankkeissa, joissa se on todettu kustannustehokkaaksi keinoksi asunnottomuuden ennaltaehkäisemiseksi.Asumisneuvontaa on tarjottu muun muassa kuntien vuokrataloyhtiöiden ja sosiaalipalvelujen toteuttamana, ja sitä ovat antaneet myös järjestöt ja yksityiset toimijat. Valtionavustuksiin perustuvan lakiesityksen tavoitteena onkin kohentaa asumisneuvonnan saatavuutta eri toimijoiden yhteistyötä parantamalla, ja alueiden erilaiset tarpeet huomioon ottaen.Lausuntoja lakiesitykseen voi antaa 31.5.2022 asti.Lausuntopalvelu.fi: Luonnos hallituksen esitykseksi asumisneuvonnan tuesta vuosina 2023–2027 annettavasta laistaLisää aiheestaLainvalmisteluhanke: Hallituksen esitys laiksi asumisneuvonnan tuesta vuosina 2023–2027Asumisneuvonnan lakisääteistämistä valmistellut työryhmäAsumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA: Asumisneuvonnan laajentaminen ja kehittäminenLisätietojaMatleena Haapala
hallitussihteeri
0295 250 332
[email protected]

Ympäristöministeriön valmisteleman lakiesityksen tavoitteena on ehkäistä asunnottomuutta parantamalla asumisneuvonnan saatavuutta asumismuodosta riippumatta.

Lähde: ym.fi