NordenBladet — Maa- ja metsätalousministeriö on julkaissut uuden vesitalousstrategian, joka ohjaa ministeriön toimialan vesitaloustehtävien tulosohjausta, toimintaa ja talouden suunnittelua vuoteen 2030 saakka. Strategian toimeenpano näkyy jokaisen suomalaisen arjessa muun muassa puhtaana vetenä sekä tulvien ja niiden aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisynä.Vesitaloudella tarkoitetaan vesivaroja ja veden kiertokulkua sekä vesivarojen kestävää käyttöä ja hoitoa. Vesitalouspalvelut ovat yhteiskuntamme toiminnan, turvallisuuden ja huoltovarmuuden sekä hyvinvoinnin kannalta elintärkeitä. Ne tuotetaan yhteistyössä valtion, kuntien, yritysten ja muiden toimijoiden kanssa. Suomessa on esimerkiksi yli tuhat vesihuoltolaitosta ja lähes 500 patoa, joiden toimintaa ja hoitoa vesitalousstrategia ohjaa.  Strategiaa toimeenpanemalla huolehdimme, että puhdasta vettä riittää ihmisten, yhteiskunnan ja luonnon tarpeisiin. Vesihuoltolaitokset tuottavat talousveden kansalaisille ja elinkeinoille sekä hoitavat jäteveden puhdistuksen ympäristöä kuormittamatta. Vesistöjen säännöstelyllä, padoilla ja tulvasuojeluhankkeilla sekä muilla toimenpiteillä vesistöissä hallitaan tulva- ja kuivuusriskejä, luodaan edellytyksiä elinkeinotoiminnalle kuten maa- ja metsätaloudelle, vesivoimalle, teollisuudelle ja vesiliikenteelle sekä edistetään vesistöjen virkistyskäyttöä. Nämä vesitalouspalvelut mahdollistava pitkäikäinen infrastruktuuri tarvitsee jatkuvaa ylläpitoa ja uudistamista.  –    Vesitalousstrategian toimeenpano näkyy meidän jokaisen arjessa. Otamme usein itsestäänselvyytenä esimerkiksi sen, että puhdasta vettä on aina saatavilla niin itsellemme kuin elinkeinotoiminnalle, mutta sen eteen tehdään paljon pitkäjänteistä työtä. Tätä työtä vesitalousstrategia ohjaa, kertoo vesitalousjohtaja Olli-Matti Verta.  Strategialla on myös laajempi tehtävä kuin varmistaa, että saamme hanasta puhdasta vettä. Vesitalous on isossa roolissa luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa sekä ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja sen hillinnässä, sillä suuri osa ilmastonmuutoksen vaikutuksista yhteiskuntaan välittyy vesivarojen kautta. –    Kestävän vesienhallinnan keinoin voidaan esimerkiksi samanaikaisesti edistää maa- ja metsätalouden tuotantoa ja monimuotoista vesiympäristöä, edesauttaa tulva- ja kuivuusriskien hallintaa sekä edistää maaperän hiilensidontaa. Vesivarojen kestävä käyttö ja hoito ovat siis meidän kaikkien yhteinen tavoite, Verta jatkaa.  Uusi strategia esittelee lyhyesti toimintaympäristön keskeiset muutostekijät sekä vision: puhdasta vettä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Visiota toteutetaan neljän päämäärän ja niihin koottujen toimintalinjojen kautta. Strategia on valmisteltu yhteistyössä hallinnonalan kanssa ja valmistelussa on huomioitu sidosryhmien näkemykset. Strategia oli lausuntokierroksella loppusyksystä 2021, ja siihen jätettiin 22 lausuntoa. Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä julkaisi strategian YK:n kansainvälisenä vesipäivänä 22.3.2022 Vesiyhdistyksen seminaarissa. 
 
Vesitalousstrategia 2030
Kuulemispalaute (pdf) 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus on sopinut asioista, jotka maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksesta toteutetaan. Eduskuntaan viedään hallituksen esitys uudeksi rakentamislaiksi sekä maankäyttö- ja rakennuslain muutos, jolla nykyiset rakentamisen pykälät kumotaan ja lakiin lisätään säännökset alueidenkäytön digitaalisuudesta. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle alkusyksystä, ja laki tulisi voimaan 1.1.2024.”Nyt etenevä rakentamista ja digitalisaatiota koskeva lakiuudistus tuo ilmastonmuutoksen torjunnan osaksi rakentamista ohjaavaa lainsäädäntöä. Leikkaamme rakentamisen päästöjä sekä vähennämme raaka-aineiden kulutusta rakennusten koko elinkaaren ajalta. Parannamme rakentamisen laatua. Tämä uudistus on hyvä alku ja uskon, että jatkoaskeleet muidenkin osa-alueiden osalta on tästä syystä tulevaisuudessa helpompi ottaa”, kuvaa ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari.Ympäristöministeriön luonnos kaavoitus- ja rakentamislain hallituksen esitykseksi oli loppuvuonna 2021 laajalla 10 viikon lausuntokierroksella, jonka aikana lakiesitys keräsi lähes 550 lausuntoa. Valtaosa lausunnonantajista piti lakiuudistuksen tavoitteita tärkeinä ja kannatettavina, mutta keinoista oltiin erimielisiä. Lausunnonantajat suhtautuivat pääosin myönteisesti ehdotuksiin vähähiilisen rakentamisen, kiertotalouden ja digitaalisuuden edistämisestä.”Maankäyttö- ja rakennuslain uudistusta on valmisteltu tiiviisti sidosryhmien kanssa viime vuodet. Kiitän lämpimästi kaikkia tärkeästä panoksestanne. Olemme ottaneet lausuntopalautteen toiveet huomioon, ja valmistelu etenee eduskuntaan tällä vaalikaudella niissä asioissa, joista vallitsee suurin yhteisymmärrys”, ministeri Emma Kari sanoo.Rakentamislaki vauhdittaa rakentamisen vähähiilisyyttä ja digitalisaatiotaNyt eteenpäin vietävä rakentamislaki edistää erityisesti kestävää rakentamista ja rakentamisen digitalisaatiota. Lisäksi rakentamista sujuvoitetaan monin tavoin. Myös rakentamisen osuutta on kehitetty lausuntopalautteen perusteella.Rakentamislaissa annettaisiin uudet olennaiset tekniset vaatimukset rakennuksen vähähiilisyydestä ja elinkaaresta. Lakiin lisättäisiin myös asetuksenantovaltuudet, joiden nojalla annetaan myöhemmin asetukset rakennuksen ilmastoselvityksestä, materiaaliselosteesta ja hiilijalanjäljen raja-arvoista. Asetuksia valmistellaan parhaillaan, ja ne tulisivat osaksi Suomen rakentamismääräyskokoelmaa.Rakentamisen digitalisaatio etenee, kun rakentamislupaa haettaisiin jatkossa tietomallimuotoisella suunnitelmalla tai muutoin koneluettavassa muodossa. Lupaa edellyttävät suunnitelma- ja toteumamallit tallennettaisiin tulevaan rakennetun ympäristön tietojärjestelmään.Rakentamista sujuvoitetaan. Rakennuslupa, toimenpidelupa ja toimenpideilmoitus sulautuisivat yhdeksi lupamuodoksi, rakentamisluvaksi. Yksivaiheisessa rakentamislupamenettelyssä harkittaisiin samalla kertaa toteutuvatko sekä rakennuksen sijoittamisen että toteuttamisen edellytykset. Rakentamisen lupakynnys nousisi siten, että jatkossa esimerkiksi alle 30 neliömetrin saunan voi rakentaa ilman rakentamislupaa. Kaiken rakentamisen on myös jatkossa noudatettava kaavassa osoitettua rakennusoikeutta, rakentamismääräyksiä sekä rantarakentamisen säännöksiä.Päävastuulliselle toteuttajalle säädettäisiin vastuu toteutuksen kokonaisuudesta. Sääntely ei rajoita yksityisoikeudellista sopimusoikeutta, vaan vastaa hengeltään ja luonteeltaan rakennushankkeeseen ryhtyvän huolehtimisvelvollisuutta sekä suunnittelijoiden ja työnjohtajien vastuuta. Millekään osapuolelle ei säädetä vastuuaikaa. Myös valvojaa koskevasta sääntelystä luovutaan. Rakentamisen laatua parannettaisiin myös tiukentamalla erityismenettelyn, ulkopuolisen tarkastuksen ja laadunvarmistusselvityksen käyttöä.Suunnittelu- ja työnjohtotehtävät jaettaisiin viiteen vaativuusluokkaan. Rakennusvalvonnat eivät jatkossa enää tutkisi suunnittelijoiden ja työnjohtajien pätevyyttä, vaan pätevyys osoitettaisiin ympäristöministeriön valtuuttaman toimielimen myöntämällä todistuksella.Lausuntopalautteen perusteella myös luovutaan lausuntoversiossa ehdotetusta suuren ihmisjoukon käytössä olevien rakennusten katsastusmenettelystä sekä kuntien rakennusvalvontojen jakamisesta tavanomaisen ja vaativan tasoisiksi.Kaavoitus siirtyy digiaikaan maankäyttö- ja rakennuslain muutoksellaNykyistä maankäyttö- ja rakennuslakia on tarkoitus muuttaa niin, että lakiin lisätään alueidenkäytön digitaalisuutta koskevat säännökset. Maakuntakaavat, yleiskaavat ja asemakaavat laadittaisiin jatkossa tietomallimuotoisina, minkä ansiosta kaavatiedot olisivat sähköisessä ja yhteentoimivassa muodossa. Kaavatiedot toimitettaisiin tulevaan rakennetun ympäristön tietojärjestelmään, samoin kuin rakentamiseen liittyvät luvat ja päätökset. Rakennetun ympäristön tietojärjestelmää koskeva laki on valmistelussa.Muuta alueidenkäyttöä laajemmin muuttavaa lakiesitystä hallitus ei enää tällä vaalikaudella anna eduskunnalle.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU:n maatalousministerit kokoontuivat 21. maaliskuussa Brysselissä. Ministerit keskustelivat mm. CAP:n strategisten suunnitelmien hyväksymisestä sekä maatalouden markkinatilanteesta erityisesti Ukrainaan kohdistuneen hyökkäyksen jälkeen. Suomea kokouksessa edusti maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.Ministerit keskustelivat CAP:n strategisen suunnitelmien hyväksymisestä. Komissio arvioi jäsenvaltioiden suunnitelmia ja lähettää niille havaintokirjeet maaliskuun lopussa. Osa jäsenmaista lähetti strategiasuunnitelmansa myöhässä, mikä on aiheuttanut huolta suunnitelmien käsittelyn aikataulusta komissiossa. Ministeri Jari Leppä korosti monen muun ministerin ohella sitä, että suunnitelmat tulee hyväksyä hyvissä ajoin. Kansalliselle toimeenpanolle on jäätävä tarpeeksi aikaa jotta viljelijät voivat varautua tulevan ohjelmakauden muutoksiin ajoissa. Ministerit keskustelivat myös maatalouden markkinatilanteesta erityisesti Ukrainaan kohdistuneen hyökkäyksen jälkeen. Suomi oli huolissaan maatalouden tuotantokustannusten, kuten energian, lannoitteiden ja rehun hintojen noususta ennätystasolle ja tämän vaikutuksesta tuotannon kannattavuuteen ja huoltovarmuuteen. Komissio on esittänyt markkinatilanteen tasapainottamiseksi toimenpiteitä, jotka saivat jäsenvaltioilta pääosin myönteisen vastaanoton. Moni jäsenvaltio on toistuvasti pyytänyt komissiolta toimenpiteitä markkinatilanteen helpottamiseksi. Komissio on valmistellut väliaikaista valtiontukikehystä Ukrainan kriisin vuoksi. Ministeri Leppä ja useat muut ministerit halusivat korottaa tilakohtaista tukikattoa komission kaavailemasta 20 000 eurosta kustannuskriisin vakavuuden vuoksi. Suomi ja useat muut jäsenvaltiot korostivat, että tukijärjestelmän pitää olla yksinkertainen, jotta tuki saadaan maksettua nopeasti viljelijöille. Neuvoston muissa asioissa käsiteltiin Itävallan aloitetta kasviproteiinituotannon kasvattamisesta Euroopassa Eurooppa-neuvoston pyynnön mukaisesti. Suomi ja 18 muuta jäsenvaltiota ilmaisivat tukensa Itävallan aloitteelle. Ministeri Leppä korosti, että on tärkeää varmistaa elintarvikesektorin huoltovarmuus ja ruokaturva kaikissa tilanteissa. EU-tason kasviproteiinistrategian laatiminen olisi yksi konkreettinen toimi tämän päämäärän toteuttamiseksi. Lisäksi muissa asioissa käsiteltiin muun muassa Puolan ja kymmenen muun valtuuskunnan tiedostusasiaa komission tulevasta kasvinsuojeluaineiden kestävän käytön -esityksestä ja siihen liittyvistä huolista, sekä Slovenian aloitetta koskien kasvinsuojeluaineiden vaihtoehtoja. Komissaari Stella Kyriakides ilmoitti, että lainsäädäntöesitys lykkääntyy. Suomi toi keskustelussa esiin, että sitovat maakohtaiset käyttömääriä koskevat vähennystavoitteet eivät ole perusteltuja. Käyttömäärien sijaan tulee kiinnittää huomiota kasvinsuojeluaineiden hallittuun käyttöön ja riskien vähentämiseen sekä ottaa huomioon eri maissa jo tehty työ. Neuvosto keskusteli myös vesiviljelyn ja kalastuksen kustannuskriisistä ja sen edellyttämistä toimenpiteistä. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Linjaukset ja priorisoinnit on valmisteltu erityisesti rahoituspäätösten sekä hankesuunnittelun ja -arvioinnin tarpeisiin sekä sote-uudistuksen valmistelun ja alueellisen toimeenpanon tueksi.Valmistelussa on tehty laajaa yhteistyötä eri toimijoiden kanssa ja hyödynnetty asiakaspalautetta.Tiedonhallinnan linjaukset tarkoitettu kaikille sote-organisaatioilleTiedonhallinnan linjaukset on tarkoitettu kaikille sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioille jatkuvaan kehittämistyön ohjaamiseen sekä erityisesti sote-uudistuksen valmisteluun. Linjaukset on tehty ensisijaisesti palvelunjärjestäjien, palveluntuottajien, kansallisten toimijoiden ja tietojärjestelmätoimittajien hyödynnettäväksi, mutta niissä huomioidaan myös asiakkaan näkökulma. Linjaukset vaikuttavat useaan toimijaan, ovat perustavanlaatuisia ja luonteeltaan pitkäaikaisia.Priorisointia hyödynnetään toiminnan ja talouden suunnittelussa sekä hankeohjauksessa ja -suunnittelussaKehittämiskohteidentarpeiden priorisointia käytetään muun muassa toiminnan ja talouden suunnittelussa, hankeohjauksessa ja -suunnittelussa, kuten esimerkiksi sote-uudistuksessa ja Suomen kestävän kasvun ohjelmassa. Valmisteltuja linjauksia hyödynnetään samoin Suomen kestävän kasvun ohjelman hankkeissa.Kehittämiskohteita tarkastellaan kolmesta keskeisestä näkökulmasta: kansalaisen digitaaliset palvelut, ammattihenkilöiden digitaaliset palvelut ja tiedonhallintaratkaisut sekä johtamisen, ohjauksen ja valvonnan digitaaliset palvelut.Kehittämiskohteilla alueet pystyvät priorisoimaan muun muassa sote-uudistuksen valmisteluun liittyviä toimiaan tilanteessa, jossa kaikkia uudistukseen liittyviä toimia ei ole mahdollista edistää samanaikaisesti.Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan linjauksia ja kehittämiskohteiden priorisointia ylläpidetään vuosittain. Niiden avulla vähennetään riskiä päällekkäisestä kehittämistyöstä ja tuetaan yhteistyötä sekä kehittämishankkeiden ohjausta.Julkaistut materiaalit ovat luettavissa sote-kokonaisarkkitehtuuriryhmien yhteistyötilassa.Yhteistyötila (yhteistyotilat.fi)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Helsingissä järjestettiin marraskuussa 2021 ihmiskaupan vastaisen työn parhaita käytäntöjä Pohjoismaissa käsitellyt seminaari. Nyt valmistuneessa seminaariraportissa suositellaan pohjoismaisen verkoston perustamista kansallisten ihmiskaupan vastaisen työn koordinaattoreiden kesken.Ihmiskaupan vastaisen työn parhaita käytäntöjä Pohjoismaissa käsitelleessä seminaarissa pohjoismaiset ihmiskaupan torjuntatyön parissa toimivat viranomaiset ja kansalaisyhteiskunnan toimijat jakoivat parhaita käytäntöjä ja osaamistaan. Seminaarissa keskusteltiin myös pohjoismaisen yhteistyön tiivistämistarpeista ja -mahdollisuuksista ihmiskaupan torjumiseksi. Eri alojen asiantuntijat toivat esiin toiveensa yhteistyön tiivistämisestä sekä esittivät yhteistyölle konkreettisia tavoitteita ja keinoja.Nyt julkaistussa seminaaria koskevassa raportissa suositellaan pohjoismaisen verkoston perustamista kansallisten ihmiskaupan vastaisen työn koordinaattoreiden kesken. Verkoston tavoitteena olisi tukea viranomaisten välistä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä ihmiskaupan ehkäisemiseksi ja torjumiseksi Pohjoismaissa. Käytännön yhteistyöstä ovat kiinnostuneita niin Pohjoismaiden poliisiedustajat kuin ihmiskaupan uhrien auttamistyön tekijät. Verkoston perustaminen voisi osaltaan vastata myös Pohjoismaiden kansalaisten toiveeseen kehittää rajat ylittävän rikollisuuden vastaisia toimia. Toive tuli esiin Pohjoismaiden neuvoston ja Pohjoismaiden ministerineuvoston viime vuonna toteuttamassa kyselytutkimuksessa, jolla kartoitettiin pohjoismaalaisten yhteistyönäkemyksiä.Ihmiskaupan vastaisen työn parhaita käytäntöjä Pohjoismaissa käsitellyt seminaari järjestettiin osana Suomen puheenjohtajakautta Pohjoismaiden ministerineuvostossa ja seminaarin havaintoja ja ehdotuksia hyödynnetään asiasta tehtävässä selvityksessä, josta Pohjoismaiden oikeusministerit sopivat kesäkuun 2021 kokouksessaan. Selvitys tullaan antamaan oikeusministereille Norjan kuluvalla puheenjohtajakaudella. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU:n yleisten asioiden neuvosto kokoontuu 22. maaliskuuta Brysselissä. Neuvoston aiheina ovat maaliskuun Eurooppa-neuvoston valmistelu, Euroopan tason poliittisten puolueiden ja poliittisten säätiöiden ohjesäännön muuttaminen, eurooppalainen ohjausjakso ja Euroopan tulevaisuuskonferenssin eteneminen. Suomea kokouksessa edustaa eurooppaministeri Tytti Tuppurainen.Neuvosto käy keskustelun 24.-25. maaliskuuta pidettävän Eurooppa-neuvoston päätelmäluonnoksesta. Eurooppa-neuvoston aiheina ovat Venäjän hyökkäys Ukrainaan, turvallisuus ja puolustus, energia, talouskysymykset, EU:n koronatoimet ja ulkosuhteet.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä kokoontuu 14. kerran tiistaina 22.3.2022 Kokouksen aiheena on maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma, jonka on määrä lähteä lausuntokierrokselle lähiviikkoina. Pyöreä pöytä keskustelee, onko hahmoteltu toimenpidekokonaisuus tasapainoinen ja vaikuttava sekä miten oikeudenmukaisuus tulisi huomioida suunnitelmassa. Pyöreän pöydän puheenjohtajana toimii pääministeri Sanna Marin.Hallitusohjelman mukaisesti maankäyttösektori kytketään tällä hallituskaudella entistä tiiviimmin osaksi kansallisen ilmasto- ja energiapolitiikan suunnittelua ja toimeenpanoa. Maa- ja metsätalousministeriön johdolla valmisteltavaan maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmaan sisällytetään keinot, joilla maankäyttösektorin ilmastopäästöjä vähennetään sekä vahvistetaan hiilinieluja ja -varastoja siten, että ilmastovaikutus on vähintään kolme miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuodessa vuoteen 2035 mennessä. Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmaa on valmistelu koordinoidusti keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) ja ilmasto- ja energiastrategian kanssa.Keskeisiä jo käynnistettyjä toimia ovat muun muassa joutoalueiden metsitystuki, turvemetsien tuhkalannoitus ja Metsähallituksen omistajapoliittiset linjaukset. Lisäksi on alustavasti hahmoteltu ja valmisteltu muita toimia. Näitä ovat esimerkiksi kansallisen CAP-suunnitelman toimeenpano, metsäkadon ehkäisy erilaisin toimin, turvepeltojen ilmastokestävää käyttöä edistävät toimet sekä suometsien ilmastokestävä käyttö. Lisäksi tavoitteena on edistää hiiltä sitovaa viljelyä sekä hiilensidonnan markkinoita ja muita hiilensidontaa ja varastointia edistäviä toimia. Työryhmätyönä valmistellut, alustavasti hahmotellut toimenpiteet perustuvat selvityksiin (mm. ILMAVA- ja HIISI-hankkeet) ja kuulemisiin, ja niitä tukevat Hiilestä kiinni -tutkimus- ja kehittämishankkeissa tuotettu tieto ja kokemukset.Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä kerää yhteen laajan joukon toimijoita yhteiskunnan eri sektoreilta. Pyöreän pöydän tarkoituksena on luoda yhteistä ymmärrystä siitä, miten Suomi voi siirtyä hiilineutraaliin yhteiskuntaan oikeudenmukaisesti vuoteen 2035 mennessä. Pyöreä pöytä tukee työllään ilmastopolitiikan kansallista valmistelua ja toimeenpanoa.Sosiaalisessa mediassa pyöreän pöydän toimintaa voi seurata tunnisteilla #ilmastonpyöreäpöytä, #hiilineutraali2035. Maankäyttösektorin ilmastotoimenpidekokonaisuuteen liittyvää keskustelua voi seurata tunnisteella #HiilestäKiinni ja maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmaa tunnisteella #MISU2035.Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma (MMM)Maankäyttösektorin Hiilestä kiinni –ilmastotoimenpidekokonaisuus (MMM)Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä (YM)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä kokoontuu 14. kerran tiistaina 22.3.2022. Kokouksen aiheena on maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma, jonka on määrä lähteä lausuntokierrokselle lähiviikkoina. Pyöreä pöytä keskustelee, onko hahmoteltu toimenpidekokonaisuus tasapainoinen ja vaikuttava sekä miten oikeudenmukaisuus tulisi huomioida suunnitelmassa. Pyöreän pöydän puheenjohtajana toimii pääministeri Sanna Marin.Hallitusohjelman mukaisesti maankäyttösektori kytketään tällä hallituskaudella entistä tiiviimmin osaksi kansallisen ilmasto- ja energiapolitiikan suunnittelua ja toimeenpanoa. Maa- ja metsätalousministeriön johdolla valmisteltavaan maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmaan sisällytetään keinot, joilla maankäyttösektorin ilmastopäästöjä vähennetään ja hiilinieluja ja -varastoja vahvistetaan siten, että ilmastovaikutus on vähintään kolme megatonnia CO2-ekvivalenttia vuoteen 2035 mennessä. Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmaa on valmisteltu koordinoidusti keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) ja ilmasto- ja energiastrategian kanssa.Keskeisiä jo käynnistettyjä toimia ovat muun muassa joutoalueiden metsitystuki, turvemetsien tuhkalannoitus ja Metsähallituksen omistajapoliittiset linjaukset. Lisäksi on alustavasti hahmoteltu ja valmisteltu muita toimia. Näitä ovat esimerkiksi kansallisen CAP-suunnitelman toimeenpano, metsäkadon ehkäisy erilaisin toimin, turvepeltojen ilmastokestävää käyttöä edistävät toimet sekä suometsien ilmastokestävä käyttö. Lisäksi tavoitteena on edistää hiiltä sitovaa viljelyä sekä hiilensidonnan markkinoita ja muita hiilensidontaa sekä varastointia edistäviä toimia. Työryhmätyönä valmistellut, alustavasti hahmotellut toimenpiteet perustuvat selvityksiin (mm. ILMAVA- ja HIISI-hankkeet) ja kuulemisiin, ja niitä tukevat Hiilestä kiinni -tutkimus- ja kehittämishankkeissa tuotettu tieto ja kokemukset.Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä kerää yhteen laajan joukon toimijoita yhteiskunnan eri sektoreilta. Pyöreän pöydän tarkoituksena on luoda yhteistä ymmärrystä siitä, miten Suomi voi siirtyä hiilineutraaliin yhteiskuntaan oikeudenmukaisesti vuoteen 2035 mennessä. Pyöreä pöytä tukee työllään ilmastopolitiikan kansallista valmistelua ja toimeenpanoa.Sosiaalisessa mediassa pyöreän pöydän toimintaa voi seurata tunnisteilla #ilmastonpyöreäpöytä, #hiilineutraali2035. Maankäyttösektorin ilmastotoimenpidekokonaisuuteen liittyvää keskustelua voi seurata tunnisteella #HiilestäKiinni ja maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmaa tunnisteella #MISU2035.Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma (MMM)Maankäyttösektorin Hiilestä kiinni –ilmastotoimenpidekokonaisuus (MMM)Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ulkoministeriö julkaisee ensimmäistä kertaa pitkän aikavälin, vuoteen 2026 ulottuvan suunnitelman Suomen kansainvälisestä ilmastorahoituksesta. Tällä hallituskaudella kansainvälinen ilmastorahoitus liki kaksinkertaistuu edelliseen verrattuna ja aikaisempaa suurempi osa siitä suunnataan kriittisiin sopeutumistoimiin kehittyvissä maissa. Myös yritysyhteistyö huomioidaan entistä paremmin, sillä ilmastotavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan vahvaa yksityisen sektorin panostusta.Suomen kansainvälinen ilmastorahoitus tarkoittaa kehitysyhteistyövaroista kanavoitua rahoitusta kehittyvien maiden ilmastotoimiin. Ulkoministeriön ensimmäistä kertaa julkaisemassa suunnitelmassa kehittyvien maiden ilmastorahoitusta on lisätty hallitusohjelman mukaisesti. Kansainvälinen ilmastorahoitus liki kaksinkertaistuu tällä hallituskaudella edelliseen verrattuna: suunnitelman mukainen kasvu on 93 %. Ensi vuosi on ilmastorahoituksen huippuvuosi, jolloin rahoitus noussee jopa 249 miljoonaan euroon. Tämän jälkeen rahoituksen suunnitellaan jatkuvan n. 200 miljoonan euron vuositasolla 2026 saakka.”Ilmastorahoitus on osa Pariisin ilmastosopimuksen mukaisia velvoitteitamme. Nostamme rahoitusta määrätietoisesti vuoteen 2026 saakka ja panostamme kokonaisratkaisuihin. Tällä julkisella rahoitussuunnitelmalla avaamme eri rahoituskanavien merkitystä”, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari toteaa.Ilmastorahoituksella pyritään vastaamaan tasapainoisesti ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen aiheuttamiin haasteisiin. Hillinnällä pyritään jarruttamaan ilmastonmuutosta ja sopeutumisella mukautumaan sen väistämättömiin seurauksiin, kuten sään ääri-ilmiöihin. Rahoitus jakautuu lahjamuotoiseen sekä investointi- ja lainamuotoiseen tukeen. Hallitusohjelman mukaisesti lahjamuotoisen tuen ennakoidaan jakautuvan tasaisesti hillinnän ja sopeutumisen kesken vuodesta 2022 alkaen.Rahoituksen tason ja suunnan lisäksi suunnitelmassa esitellään rahoituksen tavoitteita, vaikuttavuutta, kohdentamista, seurantaa, raportointia ja viestintää. Suunnitelmassa avataan myös sitä, miten kasvava määrä yksityistä rahoitusta saadaan mukaan julkisen ilmastorahoituksen rinnalle.Kasvava ilmastorahoitus on mahdollisuus suomalaisille toimijoilleRahoituksella saavutetaan laajoja tuloksia: päästövähennysten lisäksi sidotaan hiiltä, ehkäistään katastrofeista aiheutuvia kuolemia sekä autetaan heikoimmassa asemassa olevia yhteisöjä ilmastonmuutokseen sopeutumisessa, ja saadaan liikkeelle yksityistä rahoitusta.Kasvava ilmastorahoitus on myös merkittävä mahdollisuus suomalaisille yrityksille ja muille toimijoille. Merkittävä osa rahoituksesta kanavoidaan luotettavien kansainvälisten rahoituslaitosten ja asiantuntijarahastojen kautta. Team Finland –konsepti avaa suomalaisille toimijoille väyliä uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin, joita kasvavat ilmastorahoitusvirrat luovat. ”Toiminnassamme pyrimme entistä paremmin kohtaamaan suomalaisten toimijoiden osaamisen, tuotteet ja kiinnostuksen kehittyviä markkinoita kohtaan. Tehostamme osin sirpaloituneiden rahoitusinstrumenttien uudistamista ja kehitämme temaattista rahoitushakua”, Skinnari kertoo.Tutustu rahoitussuunnitelmaan.TaustaaSuomen julkisella kansainvälisellä ilmastorahoituksella tarkoitetaan sitä rahoitusta, joka kanavoidaan kehittyvien maiden ilmastotoimiin kehitysyhteistyövaroista. Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV suositteli tarkastuksessaan kesällä 2021 ilmastorahoitussuunnitelman laatimista. Kehityspoliittinen toimikunta julkaisi oman selvityksensä asiasta tammikuussa 2022.Ilmastorahoitusta ohjaavat useat kansainväliset sopimukset ja linjaukset, joista tärkeimmät ovat YK:n ilmastopuitesopimus, Pariisin sopimus ja kestävän kehityksen tavoitteet (SDG). Hallitusohjelman kirjaukset rahoituksesta pohjautuvat kansainvälisiin sopimuksiin.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — ”EU:n elpymisvälineen kautta Suomeen saatavasta rahoituksesta yli puolet, eli noin miljardi euroa ohjataan vihreän siirtymän hankkeisiin. Uskon, että pystymme tällä julkisen sektorin tuella kannustamaan yrityksiä merkittäviin ja kunnianhimoisiin hankkeisiin”, totesi elinkeinoministeri Mika Lintilä 21.3.2022 Vaasa Energy Weekin avauspuheenvuorossa.Kestävän kasvun ohjelman rahoituksesta noin 500 miljoonaa euroa on suunnattu energiainvestointeihin, kuten uusiin energiateknologioihin, vetyyn ja teollisuuden sähköistymiseen. Tuella edistetään energia- ja teollisuussektorin hankkeita, jotka vähentävät Suomen kasvihuonekaasupäästöjä ja edistävät hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamista. Tavoitteena on myös vähentää uusiutuvan energian ja uuden energiateknologian teknologisia ja taloudellisia riskejä.”Ensimmäinen hankehaku päättyi maaliskuun alussa. Hakemuksia tuli 86. Niihin liittyvä investointikanta on yli 4 miljardia euroa. Tämä kertoo siitä, että yrityksissä pusketaan energiamurrosta eteenpäin kovalla draivilla. Ensimmäiset tukipäätökset päästäneen tekemään kesälomiin mennessä”, elinkeinoministeri Mika Lintilä arvioi. ”Päästövähenemien lisäksi tavoittelemme myös globaaleja vaikutuksia. Toivomme, että täällä toteutetut investoinnit toimivat referensseinä, joiden pohjalta yritykset voivat viedä suomalaisia vähähiiliratkaisuja myös muualle maailmaan.” ”Tästä puhutaan hiilikädenjälkenä. Se kuvaa kuinka suuria ilmastohyötyjä tai päästövähennyspotentiaalia voimme tarjota ratkaisujen käyttäjille. Suomalaisyrityksillä on tarjottavissa ratkaisuja, joiden hiilikädenjälki maailmalla voi olla moninkertainen Suomen omiin päästöihin verrattuna. Tähän mahdollisuuteen meidän pitää ehdottomasti tarttua”, Lintilä painotti.Lintilä myös muistutti siitä, että vaikka EU:n elvytyspaketti lisää huomattavasti rahoitusmahdollisuuksia Suomessa, niin paljon suurempia mahdollisuuksia tarjoavat muiden maiden elvytyspaketit, joiden koko lasketaan kymmenissä miljardeissa. Tätä ainutlaatuista mahdollisuutta myös suomalaisten yritysten, ja esimerkiksi Vaasan energiaklusterin on hyvä osasta hyödyntää.”Fossiilisesta irtautumien tarkoittaa myös sitä, että vetyä tarvitaan niiden tilalle. Vedyn tuotannossa tarvitaan uusiutuvaa sähköä – senkin tuotantoon Suomessa on hyvät mahdollisuudet. Teemme kestävän kasvun ohjelmassa poikkeuksellisen merkittävää satsausta syntymässä olevaan suomalaiseen vetytalouteen. Ohjelmassa vetyhankkeille on suunnattu rahoitusta 150 miljoonaa euroa. Puhtaalla vedyllä tulee olemaan merkittävä rooli tulevaisuuden energiaratkaisuissa”, Lintilä totesi. ”EU-tasolla on syntymässä ohjauskehikko, joka tukee puhtaan vedyn markkinoiden syntymistä. Eurooppaan on syntymässä uusi teollisuudenala. Pidän tärkeänä, että suomalaiset yritykset löytävät tässä oman roolinsa ja yhteistyökumppanit, joiden kanssa ne voivat lähteä liiketoimintaa rakentamaan. Eurooppalaiset yhteydet ovat tärkeitä, koska vetytuotteiden markkinat löytyvät myös Keski-Euroopasta.””Akkuteollisuuden nopea syntyminen Eurooppaan on yksi EU:n viime vuosien hienoimmista menestystarinoista. Eri puolille Eurooppaa on tulossa akkutehtaita eli akkukennoja valmistavia laitoksia. Yllättävää kyllä, vasta nyt on havahduttu siihen, että kennotehtaisiin materiaaleja valmistavia tehtaita ei Euroopassa juurikaan ole, eikä näitä investointeja ole julkistettu samaan tahtiin kuin kennotehtaita. Jos työn alla olevat investoinnit toteutuvat, Suomella voi olla merkittävä asema Euroopan akkumateriaalien tarjoajana. Tämä on sitä kädenjälkivaikutusta, kun akkumateriaalien avulla polttomoottoriautoista siirrytään sähköautoihin ja leikataan merkittävä määrä liikenteen päästöistä”, Lintilä kuvaili.”Elämme uudenlaisessa epävarmuuden ajassa, jossa meidän pitää tehdä entistäkin määrätietoisemmin työtä, jolla varmistetaan energian saatavuus järkevään hintaan myös vaikeissa olosuhteissa. Siirtymällä uusiutuvaan energiaan pohjautuviin energialähteisiin parannamme myös kansallista turvallisuuttamme.””Venäjän hyökkäys Ukrainaan kiihdyttää maailmassa käynnissä olevaa aivan poikkeuksellista murrosta. Energiapuolella tapahtuu entistä ripeämpi vihreän siirtymän aalto. Venäjän energiatoimituksista irtautuminen tarkoittaa myös sitä, että ilmasto- ja huoltovarmuustavoitteet yhtyvät monella tapaa.”

Lähde: Valtioneuvosto.fi