NordenBladet — Ilmastopolitiikan parlamentaarinen seurantaryhmä aloitti keskiviikkona työnsä katsauksella hallituskauden ilmastotoimiin sekä ilmastovuosikertomukseen. Seurantaryhmä korosti eduskuntapuolueiden yhteisen tilannekuvan tärkeyttä sekä tukeutumista tutkittuun tietoon.Ryhmän puheenjohtaja, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo, sekä useat ryhmän jäsenet korostivat sitä, että parlamentaarista sitoutumista ilmastotyöhön tarvitaan.”Suomen hiilineutraaliustavoitteen saavuttaminen vuonna 2035 vaatii määrätietoisia toimia useiden vaalikausien yli. Johdonmukaisuus on tärkeää siksikin, että kunnat, yritykset ja sijoittajat tekevät kasvavissa määrin investointeja, jotka edellyttävät ennustettavaa toimintaympäristöä”, Ohisalo painotti.Ympäristöneuvos Magnus Cederlöf ympäristöministeriöstä alusti seurantaryhmälle ilmastovuosikertomuksesta, joka annetaan eduskunnalle lokakuun lopussa. Ilmastovuosikertomus kuvaa vuosittain ilmastotyön etenemistä ja tavoitteissa pysymistä. Ryhmä kuuli lisäksi ilmastopaneelin puheenjohtajan Markku Ollikaisen näkemyksiä ja arvioita Suomen ilmastotoimista. Ollikainen korosti, että ilmastopolitiikan perspektiivi on säilytettävä energiakriisinkin keskellä.Ryhmä totesi, että sen tulisi työssään keskittyä niihin teemoihin, joissa on suurin tarve lisätoimille ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Erityisesti maankäyttösektori ja hiilinielujen rooli, liikenteen päästöt, luontokadon ja ilmastonmuutoksen liittymäpinnat, ilmastotoimen oikeudenmukaisuus sekä akuuttina energiakriisi ja sen vaikutukset ilmastotoimiin nousivat keskustelussa esiin.Eduskuntapuolueista koostuva ryhmä seuraa kansallisen ilmastopolitiikan toteuttamista ja varmistamaan osaltaan hiilineutraaliustavoitteen saavuttamisen ja ilmastotoimien oikeudenmukaisuuden. Lisäksi ryhmä keskustelee tulevaisuudessa tarvittavista ilmastopoliittisista linjauksista. Seurantaryhmässä on jäsen kaikista eduskuntapuolueista. Parlamentaarinen ilmastopolitiikan seurantaryhmä vahvistamaan Suomen ilmastotavoitteiden pitkäjänteistä toteuttamista (ym.fi)LisätietojaRiikka Yliluoma
Ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalon erityisavustaja
p. 0295 250 091
[email protected]ov.fiJarmo Muurman
Ilmastopolitiikan parlamentaarisen seurantaryhmän pääsihteeri, ympäristöneuvos
p. 0295 250 185
[email protected]
 

Ilmastopolitiikan parlamentaarinen seurantaryhmä aloitti keskiviikkona työnsä katsauksella hallituskauden ilmastotoimiin sekä ilmastovuosikertomukseen. Seurantaryhmä korosti eduskuntapuolueiden yhteisen tilannekuvan tärkeyttä sekä tukeutumista tutkittuun tietoon.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö on ollut kaasuvuotoihin liittyen yhteydessä Ruotsin, Viron ja Tanskan viranomaisiin, ja päivittäistä yhteydenpitoa jatketaan edelleen. Toimivaltaiset Ruotsin ja Tanskan viranomaiset tutkivat kaasuvuodon syytä. Myös Suomessa tilanteen kehittymistä seurataan tarkkaan.Ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo kirjoittaa ympäristöministeriön Näkökulma-kirjoituksessa, että ilmastomielessä paras toimi, jonka Suomi ja EU voivat tehdä, on pitää kiinni ilmastotavoitteistaan ja jatkaa vihreää siirtymää irti fossiilisista polttoaineista: ”Vuoto ei tule tekemään tyhjäksi kansainvälisiä ilmastotavoitteita, mutta omalta osaltaan tekee ilmastokriisistä vielä hivenen akuutimman. Tämä on vaarallinen esimerkki siitä, millaista tuhoa ihmiskunnalle ja koko planeetalle voi aiheuttaa, kun ilmastopäästöt valjastetaan aseeksi”. ”Nord Streamin kaasuputkista tuskin tulee koskaan virtaamaan kaasua Saksan tai muun Euroopan tarpeisiin. Se voi hetkellisesti aiheuttaa Keski-Euroopalle ongelmia, mutta pitkällä aikavälillä irtaantuminen Venäjän energiasta on hyväksi koko maanosan energiaitsenäisyyden kannalta”, ministeri jatkaa. ”Jos haluaa hahmottaa mittaluokkaa vuotojen vaikutuksille, sitä voi suhteuttaa Suomen ilmastopäästöihin: Kaasuputkivuodon vaikutus voi vastata suuruusluokaltaan 20 vuoden vaikutusajalla tarkasteltuna lähes 80 prosenttia Suomen vuoden 2020 kasvihuonepäästöistä, jos uutta kaasua ei enää vuoda pois putkesta. Metaani kuitenkin hajoaa ilmakehässä paljon hiilidioksidia nopeammin, joten vaikutus laimenee ajanjakson siitä pidentyessä”, Ohisalo korostaa.Kaasuputkivuodoilla ei tämänhetkisten arvioiden mukaan ole vaikutusta Itämeren tilaan laajemmin. Vuodoissa vapautuva metaani ei juuri liukene veteen ja vuotojen vaikutukset ovat paikallisia.“Bornholmin saaren ympäristössä vaikutukset ovat tietenkin kielteisiä merieliöstölle: esimerkiksi kalat, merinisäkkäät ja linnut joko pakenivat paikalta tai menehtyivät. Kun kaasuvuoto loppuu, vesieliöt voivat palata alueille, eikä metaani enää vaikuta niiden elinolosuhteisiin”, Ohisalo kirjoittaa.Kirjoitus kokonaisuudessaan ympäristöministeriön verkkosivuillaLisätietojaHeikki Isotalo
ministerin erityisavustaja
040 8617 204
[email protected]

Ympäristöministeriö on ollut kaasuvuotoihin liittyen yhteydessä Ruotsin, Viron ja Tanskan viranomaisiin, ja päivittäistä yhteydenpitoa jatketaan edelleen. Toimivaltaiset Ruotsin ja Tanskan viranomaiset tutkivat kaasuvuodon syytä. Myös Suomessa tilanteen kehittymistä seurataan tarkkaan.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Rakentamista ja pellonraivausta koskevalla maankäytön muutosmaksulla pyritään minimoimaan metsäkatoa ja ilmastopäästöjä. Virkamiestyöryhmän laatiman lakiesitysluonnoksen on määrä lähteä lausunnoille huhtikuun 2023 ensimmäisellä viikolla.Valtioneuvosto hyväksyi maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman (MISU) istunnossaan 8.7.2022. Osana päätöksentekoa linjattiin lisätoimista, joilla edistetään hallitusohjelman ja ilmastolain tavoitteita hiilinielujen kasvusta sekä hiilineutraaliuden saavuttamisesta Suomessa vuoteen 2035 mennessä. Yhtenä lisätoimena päätettiin, että metsäkadon ja ilmastopäästöjen minimoimiseksi käynnistetään rakentamista ja pellonraivausta koskeva maankäytön muutosmaksun lainsäädännön valmistelutyö maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön johdolla. Maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön asettaman poikkihallinnollisen työryhmän toimikausi on 30.9.2022 – 30.11.2023. Toimeksiannon mukaan työryhmä lähettää laatimansa lakiesitysluonnoksen lausunnoille huhtikuun 2023 ensimmäisellä viikolla eli viikolla 14. Työryhmä toteuttaa riittävän valmistelun niin, että esitys rakentamisen ja pellonraivauksen sisältävästä maankäytönmuutosmaksusta on mahdollista antaa eduskunnalle syysistuntokaudella 2023.Työryhmän muita tehtäviä ovat: arvioida maankäyttömaksun erilaisia toteutustapoja ja niiden vaikutuksia, tunnistaa mahdollisia muita keinoja metsänkadon aiheuttamien ilmastopäästöjen minimoimiseksi, huolehtia vuorovaikutuksesta keskeisten toimijoiden ja sidosryhmien kanssa,huolehtia yhteyksistä ja johdonmukaisuudesta toimeksiantoon kytkeytyvien muiden strategioiden, ohjelmien ja hankkeiden kanssa sekä huolehtia viestinnästä.Työryhmän rinnakkaispuheenjohtajina toimivat luonnonvaraneuvos Heikki Granholm maa- ja metsätalousministeriöstä ja ympäristöneuvos Outi Honkatukia ympäristöministeriöstä. Työryhmä koostuu maa- ja metsätalousministeriön, ympäristöministeriön, valtiovarainministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön ja oikeusministeriön asiantuntijoista. Työryhmän asettamispäätösMuualla palvelussamme:
Valtioneuvoston selonteko maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta
Maankäyttösektorin ilmastotoimenpidekokonaisuus

Rakentamista ja pellonraivausta koskevalla maankäytön muutosmaksulla pyritään minimoimaan metsäkatoa ja ilmastopäästöjä. Virkamiestyöryhmän laatiman lakiesitysluonnoksen on määrä lähteä lausunnoille huhtikuun 2023 ensimmäisellä viikolla.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ilmasto- ja energiapoliittinen ministerityöryhmä keskusteli perjantaina lokakuun lopussa julkaistavasta uudesta ilmastovuosikertomuksesta sekä selvityksistä ja lisätoimista hiilinielujen vahvistamiseksi.Ministerityöryhmä käsitteli kokouksessaan hallituksen ilmastovuosikertomusta, joka on tarkoitus antaa eduskunnalle lokakuun loppupuolella. Ilmastovuosikertomus kuvaa vuosittain ilmastotyön etenemistä ja tavoitteissa pysymistä. Tilastokeskuksen pikaennakkotietojen mukaan maankäyttösektori oli vuonna 2021 ensimmäistä kertaa hiilinielun sijaan päästölähde. Suomen hiilineutraaliustavoitteen 2035 päästövähennykset on mitoitettu niin, että Suomen metsät ja maankäyttösektori sitoisivat hiilidioksidipäästöjä 21 miljoonaa tonnia vuonna 2035.Valtioneuvosto hyväksyi heinäkuussa maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman, jonka toimilla tähdätään kolmea miljoonaa hiilidioksiditonnia vastaavaan nieluvaikutukseen. Samalla sovittiin myös lisätoimista ja selvityksistä maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman täydentämiseksi ja nielukehitykseen vastaamiseksi. Ministerityöryhmä sai näiden etenemisestä katsauksen.Maa- ja metsätalousministeriö on tilannut Luonnonvarakeskukselta selvityksen, jossa tarkastellaan syitä, jotka ovat nielujen pienentymisen taustalla, ja mitä se tarkoittaa EU:n LULUCF-velvoitteen näkökulmasta. Selvitys valmistuu marraskuun lopulla, ja ilmasto- ja energiapoliittinen ministerityöryhmä tarkastelee selvityksen pohjalta tarvittavia lisätoimia.  Vuoden 2023 maaliskuun loppuun mennessä tehdään myös metsälain arviointi ja selvitetään, miten metsälaissa voidaan edistää hiilinielun kasvua lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.Parhaillaan valmistelussa on myös uusi, vuoteen 2035 ulottuva kansallinen metsästrategia, jonka yhdeksi tavoitteeksi asetetaan hiilinielun ylläpitäminen ja kasvattaminen sekä ilmastotavoitteiden edistäminen. Esitys metsästrategiaksi on lähdössä pian lausuntokierrokselle.Hallituksen esitys metsätalouden uudeksi kannustejärjestelmäksi annettiin eduskunnalle 19. syyskuuta. Hiilensidontaa edistävien luonnonhoitotoimien rahoitukseen esitetään merkittävää, yli kymmenen miljoonan lisärahoitusta. Sen lisäksi metsäkadon minimoimiseksi valmistellaan maankäytön muutosmaksu, jonka valmistelutyö on käynnistynyt.Ministerityöryhmä myös kuuli yhteenvedon ilmastopolitiikan pyöreän pöydän kokouksesta, jossa käsiteltiin energiakriisiä ja vihreä siirtymää. Pöydän keskusteluissa korostettiin, että lyhyen aikavälin toimet eivät saa syrjäyttää pitkän ajan ilmastotoimia vihreän siirtymän edistämiseksi.LisätietojaRiikka Yliluoma
Ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja
p. 050 414 1682
[email protected]

Ilmasto- ja energiapoliittinen ministerityöryhmä keskusteli perjantaina lokakuun lopussa julkaistavasta uudesta ilmastovuosikertomuksesta sekä selvityksistä ja lisätoimista hiilinielujen vahvistamiseksi.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Vuoden 2022 ensimmäisellä puoliskolla on kunnostettu 3930 hehtaaria eri elinympäristöjä ja suojeltu 3200 hehtaaria soita.Helmi-ohjelmassa parannetaan heikentyneiden lajien ja luontotyyppien elinympäristöjen tilaa koko maassa. Kohteina ovat lintuvedet, suot, metsät, perinneympäristöt sekä pienvedet ja rannat. Helmi-ohjelman toimet perustuvat vapaaehtoisuuteen.Isoimpia ennallistamiskohteita ovat olleet suot, joita on ennallistettu 2000 hehtaaria. Metsiä on hoidettu lähes 400 hehtaaria, mikä on sisältänyt niin lehtojen ja paahdeympäristöjen kuin lajikohteidenkin hoitoa. Lisäksi kulotuksia on tehty noin 750 hehtaarilla.  Arvokkailla lintuvesillä tavoitteena on kokonaisvaltainen kunnostus; tänä vuonna kunnostukset on saatu valmiiksi kolmella kohteella: Vihdin Vanjärvellä, Rantasalmen Vaahersalonlammella ja Kuopion Keskimmäisellä ja Likolammella. Kaikkiaan erilaisia hoito- ja kunnostustöitä on tehty 41 lintuvesikohteella. Aktiivista linnustonhoitoa on tehty myös maa- ja metsätalousministeriön ohjaamassa SOTKA-hankekokonaisuudessa. SOTKA-vieraspetohankkesssa on pyydetty linnustolle haitallisia vieraslajeja supikoiraa ja minkkiä 420 pyytäjän voimin 73 Natura-alueella. Suojelualueverkoston ulkopuolelle on perustettu tai rakenteilla kaikkiaan 39 SOTKA-lintukosteikkoa ja uusia suunnitelmia on valmiina tai viimeistelyssä 27 kappaletta. Kiinnostus kosteikkojen perustamiseen on ollut suurta. Lisäksi SOTKA-levähdysaluehankkeessa on saatu 17 uutta linnuston muuttolevähdysaluetta.Pienvesien kunnostus on myös edennyt hyvin. Purouomia on kunnostettu useita kilometrejä ja kalojen kulkua haittaavia vaellusesteitä on poistettu 186 kappaletta. Rantaluonnon, kuten hiekkarantojen ja dyynien, työkohteita on valmistunut jo 18 kappaletta. Pienvedet, kuten lähteet, purot ja merenrannikon kuroutuneet lahdet, eli fladat ja kluuvit, ovat pienuudestaan huolimatta merkittäviä monimuotoisuuskohteita. Puroilla ja fladoilla on myös suuri merkitys kalaston kannalta. Helmi-ohjelmassa on kuluneen vuoden aikana kunnostettu myös 437 hehtaaria perinneympäristöjä. Uusia kohteita on saatu pysyvään hoitoon joko maatalouden ympäristösopimuksin tai luonnonsuojelulain mukaisella tuella 323 hehtaaria. Perinneympäristöt ovat uhanalaisimpia luontotyyppejämme.Myös kunnat ja järjestöt ovat ottaneet Helmi-ohjelman omakseen: käynnissä on 102 Kunta- ja Järjestö-Helmi –avustusta saanutta kunnostus- ja hoitohanketta ympäri maata, Kemiönsaarelta Rovaniemelle saakka. Uusi avustushakukierros on parhaillaan käynnissä.Tehdyt mittavat 27 000 hehtaarin sekä 130 purokilometrin luontoinventoinnit ja yli 400 valmistunutta hoito- ja kunnostussuunnitelmaa varmistavat, että työt jatkuvat aktiivisesti kaikissa elinympäristöissä. Helmi-ohjelma on maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön ohjelma. Helmi-ohjelmaa toteuttavat ELY-keskukset, Metsähallitus, Suomen ympäristökeskus, Suomen metsäkeskus, Suomen riistakeskus sekä kunnat ja järjestöt.

Vuoden 2022 ensimmäisellä puoliskolla on kunnostettu 3930 hehtaaria eri elinympäristöjä ja suojeltu 3200 hehtaaria soita.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja rakennuksen ilmastoselvityksen ja materiaaliselosteen asetusluonnoksista. Asetuksilla edistetään rakentamisen ohjaamista vähähiiliseksi. Lausua voi 11.11.2022 saakka Lausuntopalvelussa.Asetukset annettaisiin rakentamislain nojalla sen voimaantulon jälkeen. Hallitus antoi rakentamislakiesityksen eduskunnalle 15.9.2022. Tarkoituksena on, että laki tulisi voimaan 1.1.2024.Ilmastoselvityksellä tehtäisiin näkyväksi rakennuksen koko elinkaaren aikaiset ilmastovaikutuksetRakentamislakiesityksen 38 §:n mukaan rakennuksen ilmastoselvityksen laadinnassa olisi käytettävä rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmää. Ilmastoselvitysasetuksessa säädettäisiin tarkemmin tästä yhtenäisestä menetelmästä rakennuksen hiilijalanjäljen ja hiilikädenjäljen laskennalle Suomessa. Menetelmä on materiaali- ja teknologianeutraali, ja se noudattaa yhteiseurooppalaisia EN- ja EN ISO -standardeja. Ilmastoselvitys olisi esitettävä rakennuslupaa haettaessa.Rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmää on kehitetty osana ympäristöministeriön vähähiilisen rakentamisen tiekarttaa vuodesta 2016, ja sen testaamiseen ovat osallistuneet kymmenet eri rakennushankkeet ympäri maata. Asetusluonnos oli ensimmäisellä lausuntokierroksella kesällä 2021, jonka jälkeen siihen tehtiin lausuntopalautteen pohjalta muutoksia.Materiaaliseloste palvelisi rakentamisen kiertotalouttaRakentamislakiesityksen 39 §:n mukaan rakentamisessa käytettävät materiaalit ja tuotteet olisi luetteloitava rakennettaessa tai korjattaessa rakennusta. Luetteloinnista syntyvä materiaaliseloste olisi rakentamisluvan liite, joka sisältäisi asetusluonnoksen mukaiset tiedot rakennuksen osista, materiaaleista ja materiaalien alkuperästä. Nämä tiedot syntyvät pääosiltaan jo ilmastoselvitystä tehtäessä, mutta erillinen materiaaliseloste palvelisi ilmastotavoitteiden lisäksi rakentamisen kiertotalouden ohjausta. Selosteesta olisi hyötyä myös rakennuksen käyttö- ja huolto-ohjeen laadinnassa.Hiilijalan- ja kädenjälkitiedot ovat saatavilla rakentamisen päästötietokannassaSekä ilmastoselvitystä että materiaaliselostetta varten tarvittavat tiedot rakennuksen osista saataisiin ehdotuksen mukaan rakennuksen tietomallista tai kustannuslaskennassa käytettävästä määräluettelosta. Tiedot rakennuksen eri osien hiilijalanjäljestä, hiilikädenjäljestä ja materiaalisisällöstä saadaan jatkossa joko kansallisesta rakentamisen päästötietokannasta tai rakennustuotteen ympäristöselosteesta. Ympäristöministeriö ja Syke julkaisivat kaikille avoimen ja maksuttoman rakentamisen päästötietokannan alkuvuonna 2021.Molemmat asetukset koskisivat ympäristöministeriön ehdotuksen mukaan vain niitä rakennuksia, joille nykyään tarvitaan energiaselvitys. Esimerkiksi maatalouden, teollisuuden tai maanpuolustuksen kannalta tärkeät rakennukset eivät jatkossakaan tarvitsisi ilmastoselvitystä tai materiaaliselostetta.Lausuntopyyntö: Ympäristöministeriön asetus rakennuksen ilmastoselvityksestäLausuntopyyntö: Ympäristöministeriön asetus rakennuksen materiaaliselosteestaLisätietoa:Matti Kuittinen
Rakennusneuvos
p. 0295 250 268
[email protected] 

Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja rakennuksen ilmastoselvityksen ja materiaaliselosteen asetusluonnoksista. Asetuksilla edistetään rakentamisen ohjaamista vähähiiliseksi. Lausua voi 11.11.2022 saakka Lausuntopalvelussa.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ilmastopäästöjen vapaaehtoista kompensaatiota voidaan toteuttaa eri tavoin ja välttää päästökompensaation kaksoislaskentaa, todetaan tuoreessa selvityksessä. Selvityksen mukaan EU-lainsäädäntö ei kuitenkaan mahdollista mukautusten tekemistä valtioiden kasvihuonekaasupäästöjen laskentaan.Hanke ilmastopäästöjen vapaaehtoisen kompensaation kaksoislaskennasta on valmistunut. Selvityksessä tutkittiin kansallisten ilmastotavoitteiden ja vapaaehtoisen kompensaation kaksoislaskentaan liittyviä periaatteellisia, teknisiä ja oikeudellisia kysymyksiä.Suomessa on aloittanut viime vuosina useita yrityksiä, jotka tarjoavat päästökompensaatiopalveluita. Hyvän päästökompensaation kriteerit on julkaistu ympäristöministeriön sivuilla ja yksi kriteereistä on kaksoislaskennan välttäminen. Tuore selvitys keskittyy yhteen kaksoislaskennan muodoista, ns. kaksinkertaiseen hyväksilukuun. Sillä tarkoitetaan tilannetta, jossa sekä päästöjä kompensoiva yritys että valtio, jonka alueella kompensointi tapahtuu, laskevat vähennyksen hyväkseen. Kaksoislaskennan välttämisen tarve on aiheuttanut epäselvyyttä vapaaehtoisen päästökompensaation markkinoilla.Huomio ilmastoväittämiin ja hillintäkeinoihinSelvityksen tulosten perusteella kaksoislaskentaa voidaan tällä hetkellä välttää yksinkertaisimmin kiinnittämällä huomioita ilmastoväittämiin. Yritykset ja muut organisaatiot voivat esimerkiksi esittää, että kotimaassa toteutetun hankkeen avulla tuetaan Suomen hiilineutraalisuustavoitetta. Pelisääntöjen luominen ilmastoväittämien esittämiselle on käynnissä valtioneuvoston rahoittamassa hankkeessa.Toinen vaihtoehto yrityksille välttää kaksoislaskentaa on käyttää päästöjen ilmastohaitan kumoamiseen vain sellaisia hillintätuloksia, joita ei lasketa Suomen tavoitteen saavuttamiseen. Esimerkiksi suoraan ilmasta poistetun hiilidioksidin varastointi ja biohiilen käyttö maanparannusaineena eivät kuulu EU:n tai Suomen tämänhetkisten ilmastotavoitteiden tai laskennan piiriin. Mahdollisuutena on myös ostaa kaksoislaskennan välttäviä kompensaatioyksiköitä kansainvälisiltä markkinoilta, jos yritys ei halua toimia Suomen ilmastotavoitteiden puolesta.EU-lainsäädäntö ei mahdollista mukautusta jäsenmaan hiilidioksidipäästöjen laskentaanPariisin ilmastosopimukseen sitoutuneet valtiot ovat velvollisia raportoimaan päästönsä ja hiilinielunsa YK:lle. Lisäksi Suomi ja muut EU:n jäsenmaat raportoivat tiedot EU:n komissiolle, ja niitä velvoittaa EU-lainsäädäntö.Selvityksen mukaan EU-lainsäädäntö ei mahdollista niin sanottujen vastaavien kansallisten mukautusten tekemistä. Kansallisessa mukautuksessa valtio tekisi muutoksia omaan kasvihuonekaasupäästöjen laskentaan tai sitoutuisi ylittämään kansallisen tavoitteensa yrityksen tai organisaation hillintätulosta vastaavalla määrällä.”Selvityksemme mukaan kaksinkertainen hyväksiluku voidaan välttää jo tänään osallistumalla Suomen ilmastotalkoisiin ilmastotekoväittämillä tai tukemalla hankkeita, jotka eivät vielä sisälly Suomen tavoitteisiin ja laskentaan. Vastaavien mukautusten osalta tilanteen selkeytyminen vie aikaa”, kertoo konsultti Hanna-Mari Ahonen Perspectives Climate Groupilta.Suomen ja muiden EU:n jäsenmaiden näkökulmasta kansallisten mukautusten mahdollisuudet ovat erilaisia kuin useimpien muiden Pariisin sopimuksen osapuolten. EU:n ilmastotavoitteita seurataan kollektiivisesti Pariisin sopimuksessa. Suomen näkökulmasta Pariisin sopimusta tärkeämpiä ovatkin EU-tason raportointi- ja tilinpitosäännökset päästöjen laskennassa, kun kyseessä on vapaaehtoinen kompensointi.Päästökompensaatioyksiköiden tulisi olla luotettaviaSelvityksessä huomautetaan, että pidemmällä aikavälillä EU-lainsäädännön kehittyessä vastaavia mukautuksia tulisi tehdä vain aidosti lisäisille ja tarkkaan lasketuille hillintätuloksille. Muuten vaarana on, että tehdyt vastaavat mukautukset voivat vaikeuttaa isäntämaan tavoitteen saavuttamista ja vaatia ylimääräisiä ilmastotoimia.”Tällä hetkellä kotimaisten hankkeiden tuottamia maankäyttösektorin päästökompensaatioyksiköitä pidetään niin epävarmoina, että vastaavia kansallisia mukautuksia ei olisi muutenkaan mahdollista tehdä niiden osalta. Ennakkotietojen perusteella Suomen hiilinielut ovat myös muuttumassa päästölähteeksi, joten valtiolla on yhä vähemmän mahdollisuuksia ottaa riskiä siitä, että yritysten vapaaehtoinen kompensointi kilpailisi kansallisten toimien kanssa maankäyttösektorilla”, arvioi erityisasiantuntija Ville Laasonen ympäristöministeriöstä.Ympäristöministeriö on luomassa pelisääntöjä päästöjen kompensaatiolle. Projektissa luodaan määritelmät yritysten ilmastotavoitteille ja määritellään käytettäville päästökompensaatioille tarkemmat kriteerit. Pelisääntöjen avulla voidaan parantaa alan luotettavuutta ja välttää kaksoislaskentaa. Projektin tulokset julkaistaan helmikuussa 2023.Vapaaehtoisiin päästökompensaatioihin liittyvät erityiskysymykset –selvityksen on toteuttanut S. Laininen Law yhdessä Perspectives Climate Groupin, Gaia Consultingin ja Sun Innovationsin kanssa. Hanketta ovat rahoittaneet ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö.LisätietojaVille Laasonen
Erityisasiantuntija
Ympäristöministeriö
0295 250 250
[email protected]Lotta Heikkonen
Johtava asiantuntija
Maa- ja metsätalousministeriö
0295 162 074
[email protected]Hanna-Mari Ahonen
Senior Consultant
Perspectives Climate Group GmbH
040 768 1099
[email protected]Jenni Laininen
Toimitusjohtaja
Laininen Law Oy
050 377 2685
[email protected]

Ilmastopäästöjen vapaaehtoista kompensaatiota voidaan toteuttaa eri tavoin ja välttää päästökompensaation kaksoislaskentaa, todetaan tuoreessa selvityksessä. Selvityksen mukaan EU-lainsäädäntö ei kuitenkaan mahdollista mukautusten tekemistä valtioiden kasvihuonekaasupäästöjen laskentaan.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö on vahvistanut Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen ELY-keskusten tekemät rakennussuojelupäätökset.Kiljavan sairaala Nurmijärvellä ja Anjalan kartano Kouvolassa suojellaan rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain nojalla.Kiljavan tuberkuloosiparantola on arkkitehti Jussi Paatelan 1936–1938 suunnittelema funktionalistinen kokonaisuus. Paatela on Suomen tunnetuimpia 1900-luvun sairaala-arkkitehtejä. Rakennusperintölailla suojeltuun alueen ensimmäiseen rakennusvaiheeseen kuuluvat sairaalarakennus, ali- ja ylilääkärien talot, hoitajien asuntola, henkilökunnan rivitalo, lämpövoimala ja pesula sekä ylilääkärin savusauna.Valtakunnallisesti merkittävä Anjalan kartano sijaitsee Anjalankoskella, Kouvolassa. Suojelupäätös koskee kartanon päärakennusta, puistoa, kahta viljamakasiinia ja väentupa Tammelaa. Kartanolla on merkitystä rakennushistorian, erityisten ympäristöarvojen sekä rakennuksen käytön ja siihen liittyvien tapahtumien kannalta. Erityisen autenttisena on säilynyt kartanon päärakennus.Yleistiedoksianto Anjalan kartanon suojelusta.Kiljavan sairaalaa koskeva ELY-keskuksen päätös on tehty 17.6.2019, Dnro UUDELY/800/2018.Anjalan kartanoa koskeva ELY-keskuksen päätös on tehty 21.5.2019, Dnro KASELY/1164/2018.Lisätietoja Satu Eronen    
asiantuntija
0295 250 180 
[email protected]

Ympäristöministeriö on vahvistanut Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen ELY-keskusten tekemät rakennussuojelupäätökset.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Hallituksen esitys EU:n juomavesidirektiivin kansallisesta toteutuksesta ottaa huomioon koko talousveden tuotantoketjun raakavedestä hanaan asti. Tärkein tavoite on turvata talousveden laatu. Toimeenpano toisi muutoksia useaan eri lakiin. Esitys etenee seuraavaksi eduskunnan käsittelyyn.Hallituksen esitysluonnoksessa ehdotetaan lainsäädäntöön useita muutoksia, jotka koskevat terveydensuojelu-, vesihuolto- ja ympäristönsuojelulakia sekä eräiden tuotteiden markkinavalvonnasta annettua lakia.  Vesihuoltolaitosten velvoitteesta tarkkailla raakaveden laatua säädettäisiin tarkemmin. Talousveden laatua koskevat ajantasaiset tiedot olisi jatkossa esitettävä verkossa käyttäjäystävällisessä muodossa. Vesihuoltolaitosten olisi jatkossa toimitettava asiakkaalle pyytämättä veden kulutus-, hinta- ja laatutietoja, ja asiakkaan olisi välitettävä tiedot talousveden loppukäyttäjälle. Talousveden kanssa kosketuksissa oleville materiaaleille tulisi uudet, koko EU:n laajuiset hygieniaa koskevat vähimmäisvaatimukset ja kaikille veden kanssa kosketuksissa oleville tuotteille markkinavalvonta. Muutoksella pyritään varmistamaan, ettei tuotteista liukene talousveteen haitallisia aineita.Rakennusten vesilaitteistoille on jatkossa tehtävä veden laatua koskeva riskinarviointi erityisesti, jotta pystyttäisiin torjumaan Legionella-bakteeria. Legionella voi aiheuttaa ihmiselle vakavan legionelloosi-keuhkokuumeen. Tapauksia tilastoidaan Suomessa keskimäärin 30 vuosittain. Riskinarviointi koskisi ns. ensisijaisina tiloina käytettäviä rakennuksia, joissa suuri määrä ihmisiä voi altistua veden aiheuttamille riskeille. Tällaisia ovat mm. sairaalat, hotellit, uimahallit ja kylpylät sekä laitoshoitoa antavat yksiköt.EU:n juomavesidirektiivi laadittiin ensimmäisen kerran vuonna 1998, ja sen uudelleen laadittu versio tuli voimaan 12.1.2021. Jäsenmaiden on tuotava direktiivin määräykset osaksi omaa lainsäädäntöään 12.1.2023 mennessä. Hallituksen esitysluonnoksen lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2023. Hallituksen esitysluonnos valmisteltiin sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa ja johtamassa ohjausryhmässä ja sen viidessä alatyöryhmässä. Ohjausryhmässä olivat mukana ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, valtiovarainministeriö, Suomen Kuntaliitto ry sekä Suomen Vesilaitosyhdistys ry. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydensuojelulain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksiLisätietoaTerveydensuojelulaki, talousveden kanssa kosketuksissa olevat materiaalit ja tuotteet, markkinavalvontalaki: Neuvotteleva virkamies Jarkko Rapala, sosiaali- ja terveysministeriö, puh. 0295 163 315, [email protected]Vesihuoltolaki: Neuvotteleva virkamies Johanna Kallio, maa- ja metsätalousministeriö, puh. 0295 162 011, [email protected]Rakennusten vesilaitteistojen riskinarviointi: Erityisasiantuntija Tomi Marjamäki, ympäristöministeriö, puh. 0295 250 027, etunimi.sukunimi(at)gov.fiYmpäristönsuojelulaki: Lainsäädäntöneuvos Erja Werdi, ympäristöministeriö, puh. 0295 250 312, [email protected]

Hallituksen esitys EU:n juomavesidirektiivin kansallisesta toteutuksesta ottaa huomioon koko talousveden tuotantoketjun raakavedestä hanaan asti. Tärkein tavoite on turvata talousveden laatu. Toimeenpano toisi muutoksia useaan eri lakiin. Esitys etenee seuraavaksi eduskunnan käsittelyyn.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö on myöntänyt 1,4 miljoonaa euroa valtionavustusta 18 rakennetun ympäristön ilmastotyötä vauhdittavalle hankkeelle. Rahoitus on myönnetty Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelman toisesta hankehausta. Ensimmäisestä hankehausta on jo aiemmin myönnetty rahoitusta 11 hankkeelle. Nyt käynnistyvissä hankkeissa tutkitaan vähähiilisiä rakennusmateriaaleja, kehitetään keinoja tehostaa uusiokäyttöä ja etsitään keinoja pidentää rakennusten ja materiaalien elinkaarta. Hankkeissa tuotetaan myös uusia työkaluja, joilla sekä suunnittelijat että rakennushankkeiden tilaajat ja toteuttajat voivat arvioida hankkeiden ilmastovaikutuksia. Uusia keinoja etsitään myös työmaiden logistiikan ja materiaalihukan vähentämiseen. Erityisen ajankohtaisia ovat hankkeet, joissa tehostetaan rakennusten energiankulutusta, edistetään energiaremontteja ja toisaalta arvioidaan keinoja vaikuttaa rakennusten ylikuumenemiseen.Avustettavat hankkeetAvustuksen saaja, hankkeen nimi, avustussumma ja hankkeen kokonaisbudjettiAalto yliopisto: Kevytsavi 1.1 – Teolliseen talonrakennukseen optimoitu vähähiilinen komposiittimateriaali, 53 024 euroa (kokonaisbudjetti 132 561 euroa)RIL ry.: RIL-julkaisu: Puukerrostalon elinkaarisuunnittelu. Tilaajan yleisohje, 18 000 euroa (kokonaisbudjetti 45 000 euroa)Tampere University Assessing and Mitigating Summertime Overheating in Affordable Housing (SEASON), 21 313 euroa (kokonaisbudjetti 53 284 euroa)Spolia Design Oy: Uudelleenkäyttöprosessin kehittäminen pientalohankkeessa, 24 000 euroa (kokonaisbudjetti 60 000 euroa)TA-Asumisoikeus Oy: Kerrostalo energiamurroksen vauhdittajana, 581 600 euroa (kokonaisbudjetti 1 454 000 euroa)Vatajankoski Oy: Tutkimus uimahallien päästövähennyspotentiaalista, 51 600 euroa (kokonaisbudjetti 129 000 euroa)Julkisivuyhdistys – JSY ry: JUKO-Ohjeistokansion tarkistus ja täydentäminen uusilla ja merkittävästi päivitettävillä osioilla, 7 950 euroa (kokonaisbudjetti 26 500 euroa)Työmaapalvelut Express Oy: Dataohjattu työmaalogistiikka vähähiilisyyden tietolähteenä, 108 068 euroa (kokonaisbudjetti 270 170 euroa)Sorvimo Optimointipalvelut Oy: SorviCO2, 42 064 euroa (kokonaisbudjetti 105 160 euroa)KTI Kiinteistötieto Oy: KTI Skenaariotyökalu olemassa olevan kiinteistökannan ilmastovaikutusten vähentämiseen, 52 657 euroa (kokonaisbudjetti 131 643 euroa)Action Energy Finance Oy: Digitaalisen energiaprojektimarkkinapaikan pilotointi taloyhtiö- ja isännöintikentässä, 39 968 euroa (kokonaisbudjetti 99 920 euroa)Rakennusasiaintoimisto Aarre Oy: Rakennusosien uudelleenkäyttäminen rakennushankkeissa, 51 000 euroa (kokonaisbudjetti 128 000 euroa)Sitowise Oy: Maapörssi Smart Site, 40 000 euroa (hankkeen kokonaisbudjetti 100 000 euroa)COfLOW Oy: Toimintamalli hiilineutraaleihin asuinkerrostalohankkeisiin, 37 200 euroa (kokonaisbudjetti 93 000 euroa)LVI-numero Oy: Talotekniikkatuotteiden ympäristötietojen ylläpitäminen tuotetietorekistereissä ja hyödyntäminen koko liiketoimintaketjussa, 78 400 euroa (kokonaisbudjetti 196 000 euroa)Risain Oy: Rakennetun ympäristön vähähiilisyyttä tukevan uudelleenkäyttöä tehostavan palvelun, työkalujen ja toimintamallin kehittäminen, 74 000 euroa (kokonaisbudjetti 185 000 euroa)Malax kommun: Hållbara, energieffektiva byggnader som främjar cirkulär ekonomi – från processbeskrivning till förverkligande, 22 200 euroa (kokonaisbudjetti 55 500 euroa)D.O.F. tech Oy: Rakennusten hiilijalanjäljen ja -kädenjäljen laskenta/analysointiohjelma energialaskennan yhteyteen, 105 200 euroa (kokonaisbudjetti 263 000 euroa)”Parasta hankkeissa on, että teemat ovat monipuolisia”, toteaa ohjelman projektikoordinaattori Maija Stenvall. ”Kiinteistö- ja rakentamisalalla tarvitaankin monipuolisia keinoja vaikuttaa alan päästöjen vähentämiseen. Hankkeista saadaan uutta tietoa myös monelle eri kohderyhmälle; sekä suunnittelijoille, rakentajille että kiinteistöjen omistajille.”Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelma on nyt puolivälissä. Seuraava ympäristöministeriön avustushaku aukeaa 17.10.2022.Käynnissä oleviin hankkeisiin voi tutustua verkossa tilannehuoneessa ja 4.10. seminaarissaYmpäristöministeriön ja Business Finlandin ensimmäisissä hankehauissa avustettuihin hankkeisiin voi tutustua kätevästi verkossa ohjelman tilannehuoneessa, joka antaa kuvaa myös hankkeiden teemoista, tavoitteista ja vaikuttavuudesta.Käynnissä olevat hankkeet esittäytyvät myös 4.10. järjestettävässä seminaarissa, johon voi osallistua paikan päällä ympäristöministeriön tiloissa Helsingissä tai striimin välityksellä. Seminaariin voi ilmoittautua maanantaihin 3.10. saakka.Kirailmasto.fi: Ojelmassa avustetut hankkeet tilannehuoneessaKirailmasto.fi: 4.10. seminaarin ohjelma ja ilmoittautuminenKirailmasto.fi: Ohjelman ajankohtaiset kuulumiset​​​​​​​

Ympäristöministeriö on myöntänyt 1,4 miljoonaa euroa valtionavustusta 18 rakennetun ympäristön ilmastotyötä vauhdittavalle hankkeelle. Rahoitus on myönnetty Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelman toisesta hankehausta. Ensimmäisestä hankehausta on jo aiemmin myönnetty rahoitusta 11 hankkeelle. 

Lähde: ym.fi