NordenBladet — Ympäristöministeriö on myöntänyt reilut 744 000 euroa valtionavustusta 12 rakennetun ympäristön ilmastotyötä vauhdittavalle hankkeelle. Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelman seuraava hankehaku on jo käynnissä ja päättyy 10. kesäkuuta.Nyt käynnistyvissä hankkeissa kehitetään tapoja laskea rakentamisen hiilijalanjälkeä, tutkitaan luonnonmateriaalien käyttöä rakennusmateriaalina, tuotetaan tietoa rakennustuotteiden vähähiilisyydestä ja kehitetään edelleen rakentamisen energiatehokkuutta. Hankkeilla myös luodaan toimintamalleja kuntien rakennussektorin päästövähennyksiin, vähähiiliseen aluesuunnitteluun ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen.Avustusta saaneiden hankkeiden kokonaisvolyymi on noin 1 890 000 euroa. Hankkeiden toteuttajina on niin yrityksiä, kuntia kuin järjestöjä.Avustetut hankkeetToteuttaja, hankkeen nimi, hankkeen kokonaisbudjetti, myönnetty avustusTampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä: Sopeutuva kaupunkiseutu, 70 000 euroa, 28 000 euroaTampereen yliopisto (Tampereen korkeakoulusäätiö sr): Esiselvitys vähähiilisistä ja luonnonmukaisista rakennustuotteista ja niiden käyttöpotentiaalista – NatureCO2, 55 000 euroa, 22 000 euroaGreen Building Partners Oy: As Oy Hiililaskuri, 75 500 euroa, 30 200 euroaTampereen yliopisto (Tampereen korkeakoulusäätiö sr): Sisäinen konvektio puhalletuilla lämmöneristeillä toteutetuissa yläpohjissa – Insulated Roof, 122 000 euroa, 48 800 euroaArkkitehtitoimisto Päätalo Oy: Kevytsavielementin prototyyppi, 22 730 euroa, 9 000 euroaTuusulan kunta: Tuusulan ilmastojohtamisen toimintamalli – vaihe 2 Kehitys ja käyttöönotto, 214 300 euroa, 70 000 euroaGreen Building Council Finland ry: Hiilineutraali alue -ohjeen laatiminen, 15 350 euroa, 6 140 euroaVihdin Betoni Oy: Vähähiilinen, teolliseen tuotantoon soveltuva, polttamaton massiivisaviseinä ylijäämämateriaaleista, 650 000 euroa, 260 000 euroaRakennustieto Oy: Rakennustuotteiden ympäristötietokanta edistämään rakentamisen vähähiilisyyttä, 339 500 euroa, 139 825 euroaTampereen ammattikorkeakoulu Oy: Energiasuunnittelun hyödyt asuinrakennushankkeen alkuvaiheessa, 46 005 euroa, 18 402 euroaAalto University Foundation sr: ProWoodBuild: Kohti pitkäikäistä puurakentamista ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi, 166 064 euroa, 66 426 euroaLK Energiaratkaisut Oy: Aurinkoseinä-hanke, 114 000 euroa, 45 600 euroaYmpäristöministeriön 2. hankehaku käynnistyi tänäänVähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelman ympäristöministeriön toinen hankehaku on käynnissä 9.5.–10.6.2022. Haussa on jaettavana enintään 2 miljoonaa euroa.Avustusta voivat jälleen hakea tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio -hankkeet, joiden tavoitteena on vauhdittaa vähähiilisten ratkaisujen kehittämistä ja käyttöönottoa rakennetussa ympäristössä. Hakijoina voivat olla kaikki y-tunnuksen omaavat toimijat, kuten yritykset, kunnat ja järjestöt.“Toivomme jälleen monipuolisia ja innovatiivisia hankeideoita. Hankkeet voivat liittyä uusien rakennustuotteiden ja -menetelmien ohella esimerkiksi korjausrakentamiseen, vähähiiliseen infraan tai tapoihin, jotka auttavat rakennettua ympäristöä sopeutumaan muuttuvaan ilmastoon. Hankkeissa voidaan myös kartuttaa vähähiilisen rakentamisen tietopohjaa ja kehittää työkaluja arviointiin”, kuvaa projektikoordinaattori Maija Stenvall ympäristöministeriöstä.Hakukuulutus, hakulomake ja lisätiedot​​​​​​​Ohjelman KIRAilmasto-sivusto​​​​​​​

Ympäristöministeriö on myöntänyt reilut 744 000 euroa valtionavustusta 12 rakennetun ympäristön ilmastotyötä vauhdittavalle hankkeelle. Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelman seuraava hankehaku on jo käynnissä ja päättyy 10. kesäkuuta.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö jatkaa luonnonsuojelulain uudistukseen liittyvää valmistelua tarkastelemalla ennen vuotta 1996 lailla perustettujen luonnonsuojelualueiden rauhoitussäännöksiä. Vuoden 1996 jälkeen perustettujen kansallispuistojen ja lailla perustettujen suojelualueiden osalta muutosehdotukset olivat lausunnolla kesällä 2021. Tämä toinen osuus suojelualueiden rauhoitussäännösten päivityksestä koskee 28 kansallispuistoa, kaikkia 19 luonnonpuistoa, noin 130 soidensuojelualuetta sekä yhdeksää muuta luonnonsuojelualuetta.Ennen vuotta 1996 perustetut suojelualueet on perustettu vuonna 1923 säädetyn luonnonsuojelulain aikana, jolloin suojelualueiden rauhoitussäännökset annettiin erillisissä asetuksissa. Muutoksella rauhoitussäännökset siirretään asetuksista lain tasolle. Asetusten rauhoitussäännökset ovat osin vanhentuneita ja niiden sisältö vaihtelee suojelualueiden välillä.  Muutos päivittäisi rauhoitussäännökset vastaamaan uutta luonnonsuojelulakia ja yhdenmukaistaisi eri kansallis- ja luonnonpuistoja koskevia säännöksiä, kuitenkin alueita koskevat erityissäännökset huomioiden.Päivitykseen sisältyvät kansallis- ja luonnonpuistot sijaitsevat koko Suomen alueella. Soidensuojelualueet ja muut lailla perustetut luonnonsuojelualueet painottuvat Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakuntiin. Saamelaisten kotiseutualueella sijaitsevat joko kokonaan tai osittain Lemmenjoen ja Urho Kekkosen kansallispuistot, Mallan, Kevon ja Sompion luonnonpuistot sekä 14 soidensuojelualuetta. Yhteensä päivitettäviä lakeja on noin kaksikymmentä.Vanhimmat lait ovat useiden kansallis- ja luonnonpuistojen perustamista koskevat lait vuosilta 1938, 1956, 1964 ja 1981. Muita päivitettäviä lakeja ovat vuosina 1982-1996 annetut lait eri kansallispuistojen perustamisesta, vuosina 1981 ja 1988 annetut lait soidensuojelualueiden perustamisesta sekä 1990-luvulla annetut lait muiden luonnonsuojelualueiden perustamisesta. Vuoden 1996 jälkeen perustetut alueet sisältyvät uuden luonnonsuojelulain kanssa samaan kokonaisuuteen ja niitä koskevat lait päivitetään uuden luonnonsuojelulain yhteydessä.Lakihanke alkaa keväällä 2022 ympäristöministeriön virkatyönä ja sidosryhmien kuulemisella. Hallituksen esityksen luonnos pyritään lähettämään lausuntokierrokselle kesäksi 2022, ja hallituksen esitys pyritään antamaan eduskunnalle marraskuussa 2022. Tavoitteena on, että lakien muutokset tulisivat voimaan samanaikaisesti uuden luonnonsuojelulain kanssa.

Ympäristöministeriö jatkaa luonnonsuojelulain uudistukseen liittyvää valmistelua tarkastelemalla ennen vuotta 1996 lailla perustettujen luonnonsuojelualueiden rauhoitussäännöksiä. Vuoden 1996 jälkeen perustettujen kansallispuistojen ja lailla perustettujen suojelualueiden osalta muutosehdotukset olivat lausunnolla kesällä 2021. Tämä toinen osuus suojelualueiden rauhoitussäännösten päivityksestä koskee 28 kansallispuistoa, kaikkia 19 luonnonpuistoa, noin 130 soidensuojelualuetta sekä yhdeksää muuta luonnonsuojelualuetta.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriön valmisteleman lakiesityksen tavoitteena on ehkäistä asunnottomuutta parantamalla asumisneuvonnan saatavuutta asumismuodosta riippumatta.Hallituksen tavoitteena on asunnottomien määrän puolittaminen kuluvan hallituskauden aikana ja asunnottomuuden poistaminen sitä seuraavina vuosina. Yhtenä keinona asunnottomuuden kitkemisessä käytetään asumisneuvontaa.Lausuntokierrokselle siirtyvässä lakiesityksessä säädetään erityisesti asumisneuvontaan myönnettävistä valtionavustuksista, joita neuvontaa tarjoavat kunnat voisivat hakea Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:lta.Neuvontaa tarjolle asumismuodosta riippumattaLain avulla kuntia kannustetaan kehittämään ja laajentamaan asumisneuvontapalveluja niin, että neuvontaa olisi saatavilla riippumatta siitä, onko apua tarvitsevalla asukkaalla omistusasunto, vuokra-asunto tai muuhun hallintamuotoon perustuva asunto.Kunnille myönnettäisiin valtionavustusta, jota voitaisiin jakaa valtion talousarvion rajoissa enintään 80 prosenttia asumisneuvontapalvelun tuottamisen, laajentamisen tai kehittämisen kustannuksista. Avustusta saava kunta voisi puolestaan tuottaa asumisneuvontapalvelua itse tai hankkia sitä toiselta kunnalta, hyvinvointialueelta, vuokrataloyhteisöltä, yksityiseltä palveluntuottajalta tai järjestöltä.Laki olisi aluksi voimassa määräaikaisesti vuosina 2023−2027. Lain ollessa voimassa ja määräajan päätyttyä sen toimivuutta ja myönnettyjen avustusten vaikuttavuutta arvioitaisiin kertyneiden kokemusten perusteella.Tehokas keino asunnottomuuden ennaltaehkäisyynAsunnottomuuden riski liittyy yhä useammin taloudellisiin ongelmiin, joista johtuvia asuntojen menetyksiä voidaan ehkäistä tehokkaasti juuri asumisneuvonnalla. Neuvontaa on tuettu vuodesta 2009 alkaen, ja sitä on kehitetty lukuisissa hankkeissa, joissa se on todettu kustannustehokkaaksi keinoksi asunnottomuuden ennaltaehkäisemiseksi.Asumisneuvontaa on tarjottu muun muassa kuntien vuokrataloyhtiöiden ja sosiaalipalvelujen toteuttamana, ja sitä ovat antaneet myös järjestöt ja yksityiset toimijat. Valtionavustuksiin perustuvan lakiesityksen tavoitteena onkin kohentaa asumisneuvonnan saatavuutta eri toimijoiden yhteistyötä parantamalla, ja alueiden erilaiset tarpeet huomioon ottaen.Lausuntoja lakiesitykseen voi antaa 31.5.2022 asti.Lausuntopalvelu.fi: Luonnos hallituksen esitykseksi asumisneuvonnan tuesta vuosina 2023–2027 annettavasta laistaLisää aiheestaLainvalmisteluhanke: Hallituksen esitys laiksi asumisneuvonnan tuesta vuosina 2023–2027Asumisneuvonnan lakisääteistämistä valmistellut työryhmäAsumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA: Asumisneuvonnan laajentaminen ja kehittäminenLisätietojaMatleena Haapala
hallitussihteeri
0295 250 332
[email protected]

Ympäristöministeriön valmisteleman lakiesityksen tavoitteena on ehkäistä asunnottomuutta parantamalla asumisneuvonnan saatavuutta asumismuodosta riippumatta.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Suomen alueidenkäytöstä laaditaan parhaillaan kehityskuvaa ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen johdolla. Alueidenkäytön kehityskuvalla haetaan jatkuvuutta, järjestelmällisyyttä ja vaikuttavuutta alue- ja yhdyskuntarakenteen seurantaan, ennakointiin ja suuntaamiseen. Sidosryhmät antoivat kesällä 2021 tehdyssä kyselyssä tukensa ministeriön ehdotukselle työn käynnistämisestä, ja yhteinen kehittäminen pääsee nyt kunnolla vauhtiin.Monet yhteiskunnan murrokset edellyttävät alueidenkäytön kehityksen tarkempaa tarkastelua. Vauhdilla etenevä digitalisaatio, vihreä siirtymä ja ekologinen jälleenrakentaminen asettavat mittavia haasteita ja mahdollisuuksia alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittämiselle. Laajassa yhteistyössä muodostettava näkemys varmistaa, että viemme yhdessä ja myös kukin omilla toimillamme yhteiskuntaa eteenpäin kestävällä tavalla.Alueidenkäytön kehityskuva tuottaa ja ylläpitää tietoa alue- ja yhdyskuntarakenteen nykytilasta ja tulevaisuudesta suunnittelun ja päätöksenteon pohjaksi. Tavoitteena on tarjota ajantasaista tietoa muutoksista, jotka vaikuttavat esimerkiksi asumisen, elinkeinojen ja palveluiden sijoittumiseen sekä liikenteeseen. Työssä hahmottuvat mahdolliset ja tavoiteltavat alue- ja yhdyskuntarakenteen kehityskulut. Yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa määrittelemme kestävyyttä parantavia toimenpiteitä.Kehityskuvan muodostaminen käyntiin laajasti osallistaenYhteinen kehittäminen alkaa touko-kesäkuussa järjestettävissä työpajoissa, joissa tarkoituksena on tunnistaa alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittämistarpeita ja -tavoitteita yhdessä sidosryhmien kanssa.Työpajat järjestetään 25.5. Helsingissä, 1.6. Jyväskylässä ja 3.6. Oulussa. Työpajoihin voi ilmoittautua kehityskuvatyön verkkosivuilla.Toinen työpajakierros järjestetään syksyllä 2022. Syksyn työpajoissa on tarkoitus määritellä alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittämistoimenpiteitä.Ensimmäinen kehityskuva valmistuu keväällä 2023. Kehityskuvatyöstä on tarkoitus tehdä jatkuvaa. Vuosittain seurataan alue- ja yhdyskuntarakenteen kehitystä keskeisten muuttujien kautta. Joka kolmas vuosi tehdään arvio tulevista muutostekijöistä, joihin kestävän kehityksen kannalta on varauduttava. Tavoitteita, toimia ja ohjauskeinoja päivitetään neljän vuoden välein.Kehityskuvatyössä hyödynnetään Alue- ja yhdyskuntarakenteen mahdolliset tulevaisuudet -hankkeessa (PERUS-SKENE) laadittua ajantasaista käsitystä alue- ja yhdyskuntarakenteen mahdollisista kehityssuunnista ja niiden kestävyydestä.​​​​​​​​Alueidenkäytön kehityskuva

Suomen alueidenkäytöstä laaditaan parhaillaan kehityskuvaa ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen johdolla. Alueidenkäytön kehityskuvalla haetaan jatkuvuutta, järjestelmällisyyttä ja vaikuttavuutta alue- ja yhdyskuntarakenteen seurantaan, ennakointiin ja suuntaamiseen. Sidosryhmät antoivat kesällä 2021 tehdyssä kyselyssä tukensa ministeriön ehdotukselle työn käynnistämisestä, ja yhteinen kehittäminen pääsee nyt kunnolla vauhtiin.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari osallistuu Pohjoismaiden ympäristö- ja ilmastoministerien kokoukseen. Kokouksen agendalla on Pohjoismaiden valmistautuminen YK:n ilmasto- ja luontokokouksiin, kestävä merenkulku, kansainvälisen muovisopimuksen neuvottelut sekä kemikaaleihin, jätteisiin ja saastumiseen keskittyvän tiedepolitiikkapaneelin valmistelut. Kokous järjestetään 3.5. Oslossa.”Ilmastokriisi ja luontokato ovat toisiinsa kytkeytyneitä ongelmia, ja ne tulee myös ratkaista yhdessä. Lähivuodet ovat kriittisiä 1,5 asteen tavoitteen ja luontokadon pysäyttämisen kannalta. Pohjoismaat voivat johtaa esimerkillä ja olla maailman kestävin alue”, ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari sanoo.Ministerit keskustelevat siitä, kuinka Pohjoismaat voivat nostaa kansainvälistä kunnianhimon tasoa liittyen päästövähennyksiin, ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja ilmastorahoitukseen, joista sovittiin Glasgow’n ilmastokokouksessa. Pohjoismaiden ministerit valmistautuvat yhdessä myös syksyn YK:n biodiversiteettisopimuksen osapuolikokoukseen jossa kunnianhimon taso, toimeenpano ja luonnon monimuotoisuuden huomioiminen eri sektoreissa on keskeinen kysymys. Ministerit keskustelevat pohjoismaisista prioriteeteista ja yhteistyöstä luontokadon pysäyttämiseksi ja toimista kohti luontopositiivisuutta.Seuraava YK:n ilmastokokous järjestetään marraskuussa Egyptin Sharm el-Sheikhissä. YK:n biodiversiteettisopimuksen osapuolikokous järjestetään elo-syyskuun vaihteessa Kiinan Kunmingissa.Agendalla myös merenkulku ja jätteetMinisterit jakavat kokouksessaan kokemuksia siitä, kuinka Pohjoismaat työskentelevät lähimerenkulun kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi, mitä hyötyä saadaan pohjoismaisen yhteistyön tiivistämisestä ja kuinka Pohjoismaat voivat edistää vähähiilistä ja lopulta kasvihuonekaasupäästötöntä meriliikennettä globaalisti. Pohjoismaisilta ympäristö- ja ilmastoministereiltä odotetaan vihreän merenkulun julistusta, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöistä vapaa lauttaliikenne tietyillä reiteillä vuoteen 2030 mennessä.Muita käsiteltäviä asioita ovat YK:n ympäristökokouksen (UNEA 5.2) jatkoaskeleet. UNEA 5.2 päätti maaliskuussa, että YK:n jäsenmaat aloittavat neuvottelut kansainvälisestä muovisopimuksesta ja hallitustenvälisestä kemikaaleja, jätteitä ja saastumista koskevasta tiedepolitiikkapaneelista. Taustalla on vuoden 2020 keväällä tulleet pohjoismaiset suositukset kestävälle kemikaalien hallinnalle.  Saastuminen on tunnistettu kolmanneksi planetaariseksi kriisiksi ilmastonmuutoksen ja luontokadon rinnalla, ja siitä on tärkeää saada lisää tietoa päätöksenteon pohjaksi.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari osallistuu Pohjoismaiden ympäristö- ja ilmastoministerien kokoukseen. Kokouksen agendalla on Pohjoismaiden valmistautuminen YK:n ilmasto- ja luontokokouksiin, kestävä merenkulku, kansainvälisen muovisopimuksen neuvottelut sekä kemikaaleihin, jätteisiin ja saastumiseen keskittyvän tiedepolitiikkapaneelin valmistelut. Kokous järjestetään 3.5. Oslossa.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö myöntää tänä vuonna yhteensä 2,48 miljoonaa euroa harkinnanvaraisia valtionavustuksia ympäristö-, asunto- ja rakennusalan järjestöjen työhön ja ympäristönhoidon hankkeisiin.Järjestöavustuksia saa 37 yhteisöä ja rahaa myönnetään myös ympäristökasvatuksen ja -valistuksen hankkeisiin, saariston ympäristönhoitoon ja saariston jätehuoltoon. Suurimmat avustukset saavat Pidä Saaristo Siistinä ry, Suomen luonnonsuojeluliitto ry, BirdLife Suomi ry, Natur och Miljö rf ja Vuokralaiset VKL ry.Vuonna 2022 järjestöjen ja ympäristönhoidon avustuksiin valtion talousarviossa varattu summa säilyy edellisen vuoden tasolla, joka on 2 130 000 euroa. Yhteensä avustuksiin on varattu määrärahaa 2 480 000 euroa, koska eduskunta on vuoden 2021 joulukuussa osoittanut momentille 350 000 euron lisäyksen, josta 150 000 euroa on osoitettu BirdLife Suomi ry:lle, 100 000 euroa Suomen Metsästäjäliitto ry:lle ja 100 000 euroa Ympäristökasvatusjärjestö FEE Suomi ry:lle.Kuluvalle vuodelle varatun määrärahan lisäksi avustusten jaon yhteydessä jaetaan uudelleen myös vuosina 2020-2021 käyttämättä jääneet ja ympäristöministeriölle palautuneet avustukset. Ne kohdennetaan uudelleen vuosina 2020 ja 2021 avustusta saaneille järjestöille.Ympäristöministeriön hallinnonalan Avustukset järjestöille ja ympäristönhoitoon -momentin määrärahalla tuetaan valtakunnallisia luonnonsuojelu- ja ympäristöjärjestöjä, asunto- ja rakennusalan järjestöjä, ympäristökasvatus- ja -valistushankkeita sekä saariston ympäristönhoitoa ja saaristo- ja tunturialueiden jätehuoltoa edistävää toimintaa.Järjestöille ja ympäristönhoitoon myönnettävien harkinnanvaraisten valtionavustusten käyttösuunnitelma vuonna 2022Valmistelumuistio: Järjestöille ja ympäristönhoitoon myönnettävien harkinnanvaraisten valtionavustusten käyttösuunnitelma vuonna 2022LisätietojaTiina Kotonen-Pekkanen
kehittämispäällikkö
ympäristöministeriö
0295 250 0087
[email protected]

Ympäristöministeriö myöntää tänä vuonna yhteensä 2,48 miljoonaa euroa harkinnanvaraisia valtionavustuksia ympäristö-, asunto- ja rakennusalan järjestöjen työhön ja ympäristönhoidon hankkeisiin.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Valkoposkihanhien muutto on alkanut. Muuttoa seurataan noin sadan satelliittihanhen avulla. Turun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen yhteistyössä vuonna 2021 satelliittipaikantimilla varustamista valkoposkihanhista neljä on Etelä-Suomessa, yhdeksän Baltiassa, mutta suurin osa hanhista on vielä talvehtimisalueilla.Ympäristöministeriö, Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset ja LuonnonvarakeskusPohjois-Karjalan ELY-keskus julkaisee kevään aikana viikoittaisen tiedotteen valkoposkihanhien muutosta. Muuttotiedotteiden tiedot kootaan yhteistyössä BirdLife Suomen kanssa. Tietoja kerätään BirdLife Suomen Tiira-lintutietopalvelun lisäksi Turun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen sekä hollantilaistutkimuksen GPS-lähetinhanhien paikannuspalveluiden avulla.Hanhitietoutta on lisätty kouluttamalla kuntien maaseutuviranomaisia, ProAgrian neuvojia sekä viljelijöitä hanhien ekologiasta, muuttoreiteistä, muuttokäyttäytymisestä, populaation kehityksestä, vahingoista ja niiden ennaltaehkäisystä sekä lintupelloista ja hanhipaimentoiminnasta. Lisäksi ELY-keskusten ja kuntien viranomaisia on koulutettu rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen ennalta ehkäisemisestä ja korvaamisesta annetun uuden lain toimeenpanosta.Vahinkojen torjuntaan palkataan hanhipaimenia Tohmajärven ja Liperin alueelle. Hanhipaimenet karkottavat hanhia arvokkailta pelloilta siten, että ne hanhet keskittyisivät ruokailemaan hanhipelloilla. Hanhipaimentoiminnan tavoitteena on ehkäistä hanhien aiheuttamia viljelysvahinkoja ja jakaa hanhitietoutta alueella.Luonnonvarakeskuksen hanhipeltotutkimus jatkuu Kitee-Tohmajärvi- alueellaYmpäristöministeriön rahoittamassa ja Luonnonvarakeskuksen toteuttamassa hankkeessa testataan eri karkotusmenetelmien tehokkuutta, ja niiden vaikutuksia sekä pesimälinnustoon että levähtäviin lajeihin.”Kokemukset hanhipeltojen toiminnasta vuonna 2021 olivat rohkaisevia, ja viljelijöiden kiinnostus hanhipeltoja kohtaan vaikuttaa kasvaneen,” toteaa Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Mikko Jokinen.Maanviljelijät ovat tarjonneet tänä vuonna peltojaan hanhipelloiksi jopa enemmän kuin 2021, mikä mahdollistaa tutkimuksen jatkumisen. Maastotyöt hanhipelloilla alkavat vapun jälkeen. Hanhipeltoja tulee Kiteelle, Tohmajärvelle ja Liperiin.
 
Toimiva hanhipeltokonsepti tarvitsee rinnalleen hanhien aktiivisen karkotuksen. Hanhien karkotuksessa käytetään Pohjois-Karjalassa laser-laitteita ja keväällä testataan myös äänikarkottimen toimintaa.Poikkeusluvat valkoposkihanhien karkottamiseen myöntää Varsinais-Suomen ELY-keskusKeväällä 2022 poikkeuslupa valkoposkihanhien karkottamiseen viljelyksiltä on voimassa 215 tilalla. ELY-keskuksessa on vielä vireillä hakemukset 127 tilalle. Keväällä karkotuksessa on sallittua käyttää valkoposkihanhia vahingoittamattomia menetelmiä pois lukien kovaääniset äänipelotteet.Korvaushakemusten käsittelyssä siirrytään kesällä jatkuvaan käsittelyyn, jolloin korvausta haetaan alueellisesta ELY-keskuksesta heti vahinkotapahtuman ja vahingon toteamisen ja arvioinnin jälkeen kuitenkin viimeistään 31.12.2022 mennessä. Tämän odotetaan lyhentävän käsittelyaikoja.Lintuinfluenssaan varaudutaan yhdessä Ruokaviraston kanssa. Lintuinfluenssa on vaivannut hanhia talvehtimisalueella ja aiheuttanut lintujen joukkokuolemia.  Sairaista linnuista tulee ilmoittaa Ruokavirastoon tai kunnaneläinlääkärille.

Valkoposkihanhien muutto on alkanut. Muuttoa seurataan noin sadan satelliittihanhen avulla. Turun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen yhteistyössä vuonna 2021 satelliittipaikantimilla varustamista valkoposkihanhista neljä on Etelä-Suomessa, yhdeksän Baltiassa, mutta suurin osa hanhista on vielä talvehtimisalueilla.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Uuden kansallisen luonnon monimuotoisuusstrategian valmistelu etenee vahvassa sidosryhmäyhteistyössä. Kansallinen luonnon monimuotoisuusstrategia tavoittelee luontokadon pysäyttämistä ja luonnon monimuotoisuuden saattamista elpymisuralle vuoteen 2030 mennessä. Tämä edellyttää laajaa ekologista siirtymää suomalaisessa yhteiskunnassa, eli muutoksia kulttuurissa, taloudessa ja politiikassa. Luontokadon pysäyttäminen voi onnistua vain, jos suomalaiset sitoutuvat laajasti ekologisen siirtymän toteuttamiseen.Strategian valmistelu aloitettiin vuoden 2021 toimineissa alatyöryhmissä, joissa oli laaja sidosryhmien edustus. Tällä hetkellä ympäristöministeriö koostaa alatyöryhmien työtä strategialuonnokseksi. Kevään aikana kuullaan eri sidosryhmiä, ja kesäkuussa strategia lähtee lausunnoille. Tavoitteena on, että strategia on valmis vuoden 2022 syksyllä. Strategiaa toteuttava toimintaohjelma käynnistyy pian tämän jälkeen.Toukokuussa järjestetään strategiaa käsitteleviä tilaisuuksia eri sidosryhmäjoukoille:Työpaja nuorille 4.5. kello 16.30-19.00, ilmoittaudu tästä!Työpaja yrityksille 17.5. kello 13.00-16.00, ilmoittaudu tästä!Työpaja saamelaisille 23.5. kello 13.00-16.00, ilmoittaudu tästä!Työpaja kunnille ja alueille 25.5. kello 9.00-12.00, ilmoittaudu tästä!Avoin kuulemistilaisuus kesäkuussa, aika täsmentyyNeuvottelut Saamelaiskäräjien kanssa kesäkuussa, aika täsmentyyTutkijoita kuultu ensimmäisenäAlkuvuodesta 2021 työ käynnistettiin Biodiversiteettiareena 2021 –työpajasarjalla, jossa laaja joukko tutkijoita ja muita asiantuntijoita kutsuttiin avartamaan strategian valmistelutyötä uusilla näkökulmilla.Omat sidosryhmätilaisuudet tavoitteistosta järjestettiin aiemmin tänä keväänä Luontopaneelille, Suomen ympäristökeskukselle, Luonnonvarakeskukselle sekä muulle tiedeyhteisölle.​​​​​​​Kansalaisraati välittää kansalaisten punnittuja näkemyksiäKesäkuussa järjestetään kansalaisraati, johon valikoidaan satunnaisotannalla joukko suomalaisia. Kutsut raatiin lähetetään tällä viikolla 5000 suomalaiselle.Kansalaisraadin tarkoituksena on välittää kansalaisten punnittuja näkemyksiä kansallisen luonnon monimuotoisuusstrategian ja toimintaohjelman valmisteluun. Kansalaisraatiauttaa tunnistamaan, mitkä asiat luontokadossa ovat kansalaisten kannalta keskeisiä, mistä tarvitaan lisää tietoa ja mitkä ovat parhaita tapoja välittää tietoapohtii ja ideoi kansalaisten näkökulmasta oikeudenmukaisia ja vaikuttavia toimenpiteitä luontokadon pysäyttämiseksi.Kansalaisraati kokoontuu virtuaalisesti kahteen keskustelutilaisuuteen.Hankkeen etenemiseen voit tutustua HankeikkunassaTiedote 25.1.: Biodiversiteettiareena: luontokadon pysäyttämiseen tarvitaan laajaa yhteiskunnallista sitoutumista – kansallinen biodiversiteettistrategia vastaamaan haasteeseenYmpäristöministeriö: Suomen biodiversiteettipolitiikka

Uuden kansallisen luonnon monimuotoisuusstrategian valmistelu etenee vahvassa sidosryhmäyhteistyössä. Kansallinen luonnon monimuotoisuusstrategia tavoittelee luontokadon pysäyttämistä ja luonnon monimuotoisuuden saattamista elpymisuralle vuoteen 2030 mennessä. Tämä edellyttää laajaa ekologista siirtymää suomalaisessa yhteiskunnassa, eli muutoksia kulttuurissa, taloudessa ja politiikassa. Luontokadon pysäyttäminen voi onnistua vain, jos suomalaiset sitoutuvat laajasti ekologisen siirtymän toteuttamiseen.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ennakoiva varautuminen ilmastonmuutokseen vähentää tappioita suhteessa reaktiiviseen sopeutumiseen, jossa toimitaan vasta ensimmäisten vahinkojen jälkeen. Valtioneuvoston tilaamassa ”Kustannusarviointi ilmastonmuutokseen liittyvästä toimimattomuudesta (KUITTI)” -hankkeessa kootaan yhteen tietämys ilmastonmuutoksen taloudellisista vaikutuksista Suomelle.Suomen ilmastokestävyys edellyttää ennakoivaa sopeutumista. Jos ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeudutaan ennakoivasti, kertyy vuoteen 2070 mennessä noin 5–8 miljardia euroa vähemmän tappioita kuin jos sopeutuminen on reaktiivista.Suomessa on tärkeä varautua erityisesti pysyviin toimintaolosuhteiden muutoksiinSuomessa ilmastonmuutoksen suurimmat taloudelliset vaikutukset aiheutuvat toimintaolosuhteiden pysyvistä muutoksista eri toimialoille, kuten maa- ja metsätaloudelle ja matkailulle. Toimintaolosuhteiden muutoksiin vaikuttaa pääasiassa keskimääräisten lämpötilojen nousu ja sademäärien pitkän aikavälin kasvu. Suomessa ilmastonmuutos ei lisää merkittävästi sään ääri-ilmiöiden aiheuttamia kustannuksia.”Ilmastonmuutoksen vaikutukset Suomen kansantalouteen ovat kaiken kaikkiaan lievästi negatiivisia ainakin vuoteen 2070 asti, mutta se ei ole syy olla tekemättä sopeutumistoimia”, toteaa KUITTI-hankkeen koordinaattori, Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Adriaan Perrels. ”On kuitenkin selvää, että sopeutumistoimien lisäksi myös hillintätoimilla on kiire, sillä jos ilmastonmuutoksen keikahduspisteet ylitetään, vaikutukset voivat olla maailmanlaajuisesti katastrofaalisia”, Perrels jatkaa.Hankkeen tuottama arvio vaikutuksista sisältää kuitenkin epävarmuuksia. Esimerkiksi niin sanotut bioottiset riskit, kuten vieraslajit, taudit ja tuholaiset, voivat aiheuttaa merkittävästi tämänhetkistä arviota enemmän taloudellista haittaa Suomelle.Ilmastonmuutos vaikuttaa joka puolella Suomea, mutta eri tavoin. Vaikutusten suuruusluokkaan vaikuttavat muun muassa alueiden toimialarakenteet.”Vahvasti metsäsektoriin keskittyneet alueet voivat kärsiä ilmastonmuutoksesta muita voimakkaammin. Vastaavasti alueen monipuolinen toimialarakenne auttaa sopeutumaan ilmastonmuutoksesta aiheutuneisiin menetyksiin”, toteaa Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin väitöskirjatutkija Susanna Kujala.Riskitietojen saatavuudessa parannettavaaEnnakoivat ja koordinoidut sopeutumistoimet edellyttävät hyvää ja helposti saatavilla olevaa tietoa mahdollisista ja toteutuneista vahingoista, kustannuksista ja ratkaisujen hyödyistä.Näiden tietojen avoimuus on tärkeää, jotta voidaan sopeutua tehokkaasti. Toisaalta on myös tärkeää, että eri asiantuntijapalvelut pystyvät panostamaan tietopalvelujen kehittämiseen joko markkinoiden kautta tai julkisella avustuksella.KUITTI-hankkeen tulokset tukevat osaltaan kansallisen sopeutumissuunnitelman valmistelua ja ilmasto- ja energiastrategiaa. Tutkimuksen laskelmat perustuvat tammikuussa 2022 valmistuneisiin skenaariolaskelmiin.KUITTI-hanke toteutettiin osana valtioneuvoston vuoden 2020 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Hanketta koordinoi Ilmatieteen laitos, minkä lisäksi hankkeeseen osallistuivat Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus, LUT-yliopisto ja Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti.

Ennakoiva varautuminen ilmastonmuutokseen vähentää tappioita suhteessa reaktiiviseen sopeutumiseen, jossa toimitaan vasta ensimmäisten vahinkojen jälkeen. Valtioneuvoston tilaamassa ”Kustannusarviointi ilmastonmuutokseen liittyvästä toimimattomuudesta (KUITTI)” -hankkeessa kootaan yhteen tietämys ilmastonmuutoksen taloudellisista vaikutuksista Suomelle.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — ”Venäjän hyökkäys Ukrainaan korostaa tarvetta irtautua Venäjän tuontienergiasta. Energiantuotannon ja -tuonnin uusien ratkaisujen ohella jokainen meistä voi omilla toimillaan vahvistaa Suomen energiaitsenäisyyttä aikana, jolloin sillä on myös turvallisuuspoliittista merkitystä”, ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari totesi tänään energiansäästöä koskevassa infotilaisuudessaan.

Näköpiirissä ei ole akuuttia energiapulaa. Energian hinnan ennustetaan kuitenkin nousevan Venäjän hyökkäyksen seurauksena. Hintojen nousupaine koskee Suomessa erityisesti lämmöntuotantoa ja liikennettä, ja ajoittuu ensi talveen. Investointeja edellyttävien toimien, kuten energiaremonttien, lisäksi jokainen voi vaikuttaa pienentämällä omaa energiankulutustaan.

”Hintojen noustessa on hyvä, jos muiden toimien ohella pystymme myös vähentämään energiantarvettamme. Energian säästäminen on taloudellisesti järkevää ja edistää sekä energiaitsenäisyyttämme että planeettamme kannalta välttämätöntä vihreää siirtymää”, ministeri sanoi.”Jotta energiansäästö olisi aidosti vaikuttavaa, meidän täytyy ryhtyä energiansäästötalkoisiin. On tärkeää, että mahdollisimman moni suomalainen tietää, mitkä ovat tehokkaimmat keinot vähentää riippuvuuttamme Venäjän tuontienergiasta. Tietoisuutta energiansäästön merkityksestä ja keinoista täytyy parantaa”, ministeri Kari jatkoi.

Valtio tukee rakennusten energiatehokkuusremontteja, fossiilisen lämmitystavan vaihtamista kestävämpään sekä sähköautojen latausinfran rakentamista. Hallitus linjasi kehysriihessä ja varautumisen ministerityöryhmässä 7. huhtikuuta mittavasta, 200 miljoonan euron lisäpanostuksesta vihreää siirtymää vauhdittaviin avustuksiin. Eduskunta päättää lisämäärärahoista lisätalousarviossa.

”On myös muistettava, että ihmisillä on erilaisia elämäntilanteita ja erilaiset mahdollisuudet osallistua energiansäästötalkoisiin omassa arjessaan. Jokainen voi osallistua niihin omien voimavarojensa mukaan”, ministeri jatkoi.

”Venäjän hyökkäys Ukrainaan korostaa tarvetta irtautua Venäjän tuontienergiasta. Energiantuotannon ja -tuonnin uusien ratkaisujen ohella jokainen meistä voi omilla toimillaan vahvistaa Suomen energiaitsenäisyyttä aikana, jolloin sillä on myös turvallisuuspoliittista merkitystä”, ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari totesi tänään energiansäästöä koskevassa infotilaisuudessaan.

Lähde: ym.fi