NordenBladet — Ryhti-hanke rakentaa tiedon tulevaisuutta. Nyt rakennetun ympäristön tieto on hajallaan eri paikoissa. Tulevaisuudessa tieto löytyy yhdestä ja samasta rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä. Tämä hyödyttää esimerkiksi kaavoittajia.Kuntien kaavoituksessa tarvitaan tietoa naapurikuntien suunnitelmista. Uuusia alueita suunniteltaessa on hyödyllistä tutkia kauempanakin olevien kuntien ratkaisuja ja kokemuksia.  Tällä hetkellä tietoja pyydetään toisten kuntien kollegoilta tai toimitetaan viranomaisille useissa eri järjestelmissä ja kanavissa. Kuntien tiedot voivat olla dokumenteissa eri muodoissa ja vajavaisia.  Tulevaisuudessa rakennetun ympäristön tietojärjestelmä helpottaa kuntien kaavoitustietojen hankintaa ja sujuvoittaa lausuntopyyntöjä. Kysyimme Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen suunnittelupäällikkö Paula Kuusisto-Hjortin ajatuksia rakennetun ympäristön tietojärjestelmän hyödyistä.”Muiden kuntien tietojen kaivamista tehdään jatkuvasti. Yksi yhteinen järjestelmä varmasti helpottaa tätä työtä. Etenkin naapurikuntien ja maakuntakaavan saaminen yhdestä paikasta helpottaisi seudullisen ja laajemman näkökulman hahmottamista”, Kuusisto-Hjort sanoo.Erityisesti Kuusisto-Hjort odottaa järjestelmän temaattista hakutoimintoa.”On hienoa, jos kaava- ja yleismääräyksiä voi tulevaisuudessa hakea teeman perusteella useammasta kaavasta valtakunnallisesti. Hyödyllisiä teemoja ovat esimerkiksi vesienhallinta, massojen hallinta tai luontoarvot”, Kuusisto-Hjort kertoo.Espoossa on jo tehty kaavoja digitaaliseen muotoon, mutta ei tietomallimuodossa. Tietomalleihin on kuitenkin jatkossa tarkoitus siirtyä. Yleiskaavojen tausta-aineistoja ja mitoitustietoa on jo olemassa paikkatietomuodossa.  ”Teemme paljon paikkatietopohjaista analysointia. Ajantasaisten, koko seudun tietojen saaminen helposti yhdestä paikasta olisi tärkeää”, Kuusisto-Hjort jatkaa.Lausuntopyyntöjen aineistot yhdestä paikastaKaavasuunnittelun yhteydessä eri viranomaisilta tarvitaan lausuntoja, joiden avulla varmistetaan, että esimerkiksi ympäristövaikutukset tai pelastustehtävien onnistuminen on huomioitu kaavassa riittävällä tavalla. Lausuntopyynnön yhteydessä eri viranomaisille toimitetaan aineistopaketti, johon kuuluu kaavakartta määräyksineen, osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä muita liitteitä.”Uusi järjestelmä tulee kyllä helpottamaan tietojen toimittamista lausuntopyynnön antajille, jos ne tulevat tietomallista suoraan. On kuitenkin tärkeää, että lausuntopyyntö pystytään järjestelmänkin kautta toimittamaan oikeaan osoitteeseen”, Kuusisto-Hjort sanoo.Kuusisto kuitenkin muistuttaa, että pelkkä tietomalli ei lausunnonantajille usein riitä. ”Visualisointi on tärkeä osa yleiskaavan tietosisältöä, se auttaa kokonaisuuden hahmottamista. Olisi tärkeää, että järjestelmässä olisi juuri se sama aineisto, josta kunnassa on päätetty”, hän painottaa.Ryhti-uutiskirjeen Mikä muuttuu -kirjoitussarjassa esittelemme, mitä rakennetun ympäristön tietojärjestelmän käyttöönotto tarkoittaa käytännössä. Uusi tietojärjestelmä tulee käyttöön vuonna 2024, jolloin myös sitä koskevat lait astuvat voimaan. Työ jatkuu Ryhti-hankkeen jälkeenkin: vuosina 2025–2029 on siirtymäkausi, jolloin järjestelmää otetaan laajemmin käyttöön ja siihen lisätään uusia sisältöjä. Toivomme, että vuoteen 2030 mennessä tiedon digimuutos on vakiintunut, ja on syntynyt lukuisia jatkosovelluksia. Tuolloin meillä on maailman parhaaseen tietoon perustuva, hyvinvointia luova rakennettu ympäristö.​​​​​​​Tilaa Ryhti-uutiskirje ja lue lisää osoitteessa ym.fi/ryhti

Ryhti-hanke rakentaa tiedon tulevaisuutta. Nyt rakennetun ympäristön tieto on hajallaan eri paikoissa. Tulevaisuudessa tieto löytyy yhdestä ja samasta rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä. Tämä hyödyttää esimerkiksi kaavoittajia.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Luonnossa liikkuminen auttaa kansalaisia voimaan paremmin ja vahvistaa luontoyhteyttä. Ensimmäistä kertaa laaditun kansallisen luonnon virkistyskäytön strategian tavoitteena on tuoda luonnossa olemisen hyötyjä suomalaisten tietoon ja kannustaa suomalaisia luontoon. Lisäksi strategialla selkeytetään luonnon virkistyskäytön edistämisen rooleja yhteiskunnassamme.Luonnon virkistyskäytöllä tarkoitetaan vapaa-aikana virkistäytymistarkoituksessa tapahtuvaa liikkumista ja oleskelua luonnossa. Ulkona liikkuminen on ollut Suomessa aina osa ihmisten elämää ja lähes kaikki suomalaiset (96%) harrastavat edelleen ulkoilua. Luonnonvarakeskuksen tuoreen seurantatutkimuksen mukaan luontoalueet ovat entistä aktiivisemmassa ja monipuolisemmassa käytössä. Retkeily on lisääntynyt, ja koronapandemia on lisännyt etenkin lähialueiden virkistyskäyttöä.”Haastavinakin aikoina luonto tuo meille hengähdystilaa, iloa ja turvaa. Luonnossa oleminen on kansallinen menestystekijä ja sitä kannattaa edistää sekä yksilön että yhteiskunnan takia. Luonnossa oleminen myös vahvistaa luontoyhteyttä ja lisää luonnon arvostusta,” ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari sanoo.”Poikkihallinnollinen yhteistyö on tärkeää strategian toimeenpanossa, kun vastaamme ulkoilun lisääntyneeseen kysyntään. Tarvitsemme yhteispeliä niin valtionhallinnon, kuntien, maanomistajien kuin kansalaisyhteiskunnan kesken,” maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen painottaa.Missiona auttaa kansalaisia voimaan paremminVuoteen 2030 ulottuvan strategian päämääränä on, että luonnon virkistyskäyttö auttaa kansalaisia voimaan paremmin. Vahvistuva luontoyhteys edistää siirtymää nykyistä kestävämpään ja fyysisesti aktii-visempaan elämäntapaan. Luontoa arvostetaan, ja siitä pidetään huolta.
Visiona on panostaa luonnon virkistyskäyttöön kansallisena menestystekijänä ja nostaa lähiluonnon arvoa päätöksenteossa. Lisäksi pyritään siihen, että yhä useampi löytää itselleen sopivan tavan liikkua ja olla luonnossa, mikä tukee väestön terveyttä ja hyvinvointia.Strategiassa on määritelty viisi tavoitetta:Lähiluonnon saavutettavuus: Suomessa lähiluonto on yhdenvertaisesti ja esteettömästi saavutettavissa. Luonnon virkistyskäytön mahdollisuudet varmistetaan ihmisten koko elämänkaaren ajalle. Alueiden käytön suunnittelussa turvataan lähivirkistysalueet.Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen: Luonnossa liikkuminen ja oleminen otetaan nykyistä vahvemmin osaksi kansanterveyden edistämistä ja hyvinvointierojen kaventamista. Keskeistä on kannustaa luonnon virkistyskäyttöön väestöryhmiä, joilla on haasteita löytää luontoon, erityisesti lapsia, nuoria ja heikommassa asemassa olevia.Luonnon kestävyyden vaaliminen virkistyskäytössä: Luontoa kunnioitetaan, sen monimuotoisuudesta ja kantokyvystä huolehditaan virkistyskäytössä.Voimavarojen tunnistaminen ja yhteistyö: Luonnon virkistyskäytön tiedollisia ja taloudellisia resursseja sekä virkistyskäyttöön tarkoitettuja alueita ja palveluja tunnistetaan ja vahvistetaan kysyntälähtöisesti. Kehitetään uusia yhteistyötapoja ja -muotoja.Luonnon virkistyskäytön monimuotoisuus: Erilaisia luonnon virkistyskäyttömuotoja arvostetaan ja sovitetaan yhteen. Ennakoidaan luonnon virkistyskäyttötapojen muutoksia, myös ilmastonmuutos huomioiden.Luonnon virkistyskäytön myönteisiä vaikutuksia tavoitellaan muun muassa virkistysalueiden ja -palveluiden kysyntälähtöisellä kehittämisellä sekä kansallisella ulkoilutietopalvelulla, joka tarjoaa kansalaisille kootusti tietoa sekä valtion että kuntien mailla sijaitsevista reiteistä ja muista virkistyspalveluista.Kansallinen luonnon virkistyskäytön strategia on osa pääministeri Marinin hallituksen ohjelmaa. Se on valmisteltu laajapohjaisesti ministeriöiden, tutkimuslaitosten ja järjestöjen asiantuntijoiden tuella. Strategiaa pohjustanut kansalaiskysely keräsi viime keväänä 8074 vastausta.

Luonnossa liikkuminen auttaa kansalaisia voimaan paremmin ja vahvistaa luontoyhteyttä. Ensimmäistä kertaa laaditun kansallisen luonnon virkistyskäytön strategian tavoitteena on tuoda luonnossa olemisen hyötyjä suomalaisten tietoon ja kannustaa suomalaisia luontoon. Lisäksi strategialla selkeytetään luonnon virkistyskäytön edistämisen rooleja yhteiskunnassamme.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö rahoittaa 1,3 miljoonalla eurolla seitsemää uutta hanketta, joissa edistetään toimia yhdyskuntien jätevesien ravinteiden hyödyntämiseksi ja tuetaan ravinteiden kierrätyksen symbiooseja eli eri toimijoiden välisiä yhteistyöverkostoja. Jätevesien ravinteiden kierrätyksellä parannetaan kiertotalouden keinoin Suomen ravinne- ja energiaomavaraisuutta sekä huoltovarmuutta, edistetään Suomen hiilineutraaliustavoitteita ja tehostetaan vesien suojelua.Neljää hanketta rahoitetaan EU:n elpymisvälineestä (Next Generation EU) Suomen kestävän kasvun ohjelmaan liittyen ja kolmea ympäristöministeriön ravinteiden kierrätyksen ohjelmasta (Raki).

Ympäristöministeriö rahoittaa 1,3 miljoonalla eurolla seitsemää uutta hanketta, joissa edistetään toimia yhdyskuntien jätevesien ravinteiden hyödyntämiseksi ja tuetaan ravinteiden kierrätyksen symbiooseja eli eri toimijoiden välisiä yhteistyöverkostoja. Jätevesien ravinteiden kierrätyksellä parannetaan kiertotalouden keinoin Suomen ravinne- ja energiaomavaraisuutta sekä huoltovarmuutta, edistetään Suomen hiilineutraaliustavoitteita ja tehostetaan vesien suojelua.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö on teettänyt selvityksen kaikkien luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettujen lajien poikkeuslupien käsittelystä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa. Selvityksessä kartoitettiin ELY-keskusten resurssitilannetta sekä arvioitiin eri vaihtoehtoja resurssitilanteen parantamiselle poikkeuslupahakemusten käsittelyssä ja seurannassa. Selvityksen tulosten sekä tämänhetkisen resurssitilanteen perusteella ei ilmennyt syytä tehdä muutoksia nykytilaan, jossa poikkeuslupatehtäviä hoitaa Varsinais-Suomen ELY-keskus. Selvityksessä esitettiin nykyiseen toimintaan joitakin parannuksia, joita käsitellään ympäristöministeriön ja ELY-keskusten kesken.Kehitysehdotuksia olivat esimerkiksi tiiviimpi vuoropuhelu muiden ELY-keskusten kanssa poikkeuslupien käsittelyn aikana, sähköisen lupajärjestelmän kehittäminen ja henkilöresurssien lisääminen. Resurssien lisäämistä suositeltiin, koska lupia käsittelevät henkilöt vastaavat suuriin lupamääriin ja suuritöisiin lupiin. Nykyiset resurssit eivät ole riittäviä poikkeuslupien käsittelyyn ELY-keskuksissa kokonaisuudessaan.Selvityksen mukaan keskitetty käsittely on lintujen poikkeuslupien osalta toimivin malli. Keskittämisen myötä päätösten linja pysyy yhtenäisenä koko maassa ja yhtenäinen linja lisää lupapäätösten ennakoitavuutta, mikä on eduksi luvan hakijalle.Selvityksen mukaan keskittäminen on mahdollistanut asiantuntemuksen kehittämisen niin lainsäädännön, biologisen osaamisen kuin hallinnollisten menettelyjen suhteen. Lisäksi eri lajeihin liittyvien haasteiden tunnistaminen auttaa säädösten johdonmukaisessa soveltamisessa. Lisäksi keskittämisellä voidaan lieventää poikkeuslupapäätöksiin kohdistuvaa julkista painetta, kun luvat annetaan yhdestä paikasta ja lupia käsittelee yksittäisten henkilöiden sijaan keskitetty tiimi.Selvityksen valmisteli suunnittelu- ja konsultointiyhtiö AFRY.

Ympäristöministeriö on teettänyt selvityksen kaikkien luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettujen lajien poikkeuslupien käsittelystä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa. Selvityksessä kartoitettiin ELY-keskusten resurssitilannetta sekä arvioitiin eri vaihtoehtoja resurssitilanteen parantamiselle poikkeuslupahakemusten käsittelyssä ja seurannassa. Selvityksen tulosten sekä tämänhetkisen resurssitilanteen perusteella ei ilmennyt syytä tehdä muutoksia nykytilaan, jossa poikkeuslupatehtäviä hoitaa Varsinais-Suomen ELY-keskus. Selvityksessä esitettiin nykyiseen toimintaan joitakin parannuksia, joita käsitellään ympäristöministeriön ja ELY-keskusten kesken.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Helmi-elinympäristöohjelman ja METSO-metsiensuojeluohjelman karttapalvelusta on julkaistu testiversio. Palvelusta on mahdollista antaa käyttäjäpalautetta toukokuun ajan.Karttapalvelussa voi katsella Helmi-elinympäristöohjelman ja Metso-ohjelman kohteita ja niiden ominaisuustietoja. Palvelu on toteutettu ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) yhteistyönä osana Suomen ekosysteemiobservatorio -hanketta.
Keräämme testivaiheessa käyttäjäpalautetta karttapalvelun aineistojen, ominaisuustietojen ja toiminnallisuuksien laajempaa toteutusta varten. Kartan aineistoissa saattaa tästä syystä olla vielä puutteita tai virheitä. 
Palautteen avulla kehitämme ratkaisuja Helmi-ohjelmassa kunnostettavia kohteita koskevan tiedon jakamiseen ja julkaisemiseen. Palautetta voi antaa toukokuun ajan. Kaikki palaute karttapalvelusta ja aineistosta on tervetullutta!
• Karttapalvelun testiversio löytyy täältä.
• Palautelomake: https://link.webropolsurveys.com/S/8539E9CA2B50D37A
LisätietojaSaku Härkönen
erityisasiantuntija
p. 0295250183
[email protected]
 

Helmi-elinympäristöohjelman ja METSO-metsiensuojeluohjelman karttapalvelusta on julkaistu testiversio. Palvelusta on mahdollista antaa käyttäjäpalautetta toukokuun ajan.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Suomen päivitetty biotalousstrategia, biotalousosaaminen ja sen yritysesimerkit olivat vahvasti esillä ”Innovatiivinen biotalous – tulevaisuuden strategiat ja ratkaisut” -seminaarissa, joka järjestettiin 13.5.2022 Espoon Dipolissa. Tilaisuutta seurasi paikan päällä ja verkon äärellä yli 200 kutsuvierasta. Euroopan komission terveiset tilaisuuteen toi sisämarkkinoista vastaava komissaari Thierry Breton.Biotalouden innovaatiot auttavat Eurooppaa etenemään kohti vähähiilistä ja resurssitehokasta yhteiskuntaa sekä kestävää taloutta. Tilaisuuden avannut elinkeinoministeri Mika Lintilä muistutti, että biotalouden ratkaisuilla on keskeinen rooli EU:n vähähiilisyys- ja päästötavoitteiden saavuttamisessa. ”Biotalouden hyödyntäminen edistää EU:n kasvua ja kilpailukykyä sekä tarjoaa hyvinvointia ja työpaikkoja myös syrjäseuduilla. Yrityksille on luotava toimintaympäristö, joka kannustaa innovoimaan ja investoimaan kestävään biotalouteen. Biotalous onkin sisällytettävä kiinteämmäksi osaksi EU:n teollisuuspolitiikkaa”, ministeri Lintilä ehdotti.”Suomi on juuri aloittanut päivitetyn biotalousstrategiansa toimeenpanon. Panostamme voimakkaasti biopohjaisten raaka-aineiden innovatiiviseen käyttöön luodaksemme fossiilivapaita, kierrätettäviä ja arvonlisää kasvattavia tuotteita”, Lintilä jatkoi.Seminaarissa kuultiin esimerkit neljältä yritykseltä siitä, miten biotaloudella synnytetään korkeampaa arvonlisää. VTT:n Biomateriaalit-tutkimusalueen johtaja Atte Virtanen kertoi, mitä kaikkea puusta voidaan tehdä, Sulapacin varatoimitusjohtaja Ami Rubinstein esitteli, miten edetään kohti muoviroskatonta tulevaisuutta, Spinnovan toimitusjohtaja Janne Poranen kertoi tekstiilikuitujen vallankumouksesta ja Solar Foodsin toimitusjohtaja Pasi Vainikka Ruokaa ilmasta -hankkeesta. Esitysten keskeinen viesti oli se, että biotalouden tuotteisiin ja palveluihin liittyy sekä ilmaston että kilpailukyvyn näkökulmasta suuria mahdollisuuksia.Seminaarin paneelissa pohdittiin biotalouden innovaatioita osana Euroopan Green Deal -ohjelmaa ja kestävää kasvua. Paneeliin osallistuivat sijoitusjohtaja Lauri Reuter (Nordic FoodTech VC), toimitusjohtaja Niklas von Weymarn (Metsä Spring), hallituksen puheenjohtaja Iida Miettinen (Kamupak), vastuullisuusjohtaja Ulla Luhtasela (Nestlé) ja toimitusjohtaja Paula Laine (Ilmastorahasto). Paneelin ja koko seminaarin juonsi kirjailija André Noël Chaker.Alivaltiosihteeri Petri Peltonen esitteli seminaarissa Suomen kansallisen biotalousstrategian, jonka yhtenä kunnianhimoisena tavoitteena on kaksinkertaistaa biotalouden synnyttämän arvonlisän osuus bruttokansantuotteesta nykyisestä 13 prosentista 26 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä.Lisätiedot:
erityisasiantuntija Ulla Palander, TEM, p. 029 504 9235
 

Suomen päivitetty biotalousstrategia, biotalousosaaminen ja sen yritysesimerkit olivat vahvasti esillä ”Innovatiivinen biotalous – tulevaisuuden strategiat ja ratkaisut” -seminaarissa, joka järjestettiin 13.5.2022 Espoon Dipolissa. Tilaisuutta seurasi paikan päällä ja verkon äärellä yli 200 kutsuvierasta. Euroopan komission terveiset tilaisuuteen toi sisämarkkinoista vastaava komissaari Thierry Breton.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Niin sanotun kunnossapitolain toimivuusarviointi valmistuu vuoden 2022 loppuun mennessä. Tämän jälkeen päätetään jatkotoimista, kuten lain mahdollisesta uudistamisesta.Suuret kaupungit ja Kuntaliitto tekivät ympäristöministeriölle esityksen kunnossapitolain tarkistamisesta vuonna 2020. Kunnat ovat esittäneet tarpeen uudistaa erityisesti kaduilla tehtäviä töitä koskevaa sääntelyä. Ympäristöministeriö katsoo tarpeelliseksi, että lain toimivuus arvioidaan kattavasti ennen uudistukseen ryhtymistä.Arvioinnissa kerätään tietoa lain säännösten toimivuudesta ja ajantasaisuudesta muuttuvassa toimintaympäristössä sekä lain säännösten soveltamisesta ja sen mahdollisista ongelmista. Toimivuusarvioinnin tavoite on myös tehdä ehdotuksia lain uudistamista varten.Sidosryhmiä kuullaan työn aikana laajasti haastatteluin, kyselyin ja työpajoissa. Työn aloitukseksi järjestetään 24. toukokuuta ja 2. kesäkuuta 2022 avoimet verkkotilaisuudet, joissa kerrotaan ja keskustellaan käynnistyneestä arviointityöstä.Ympäristöministeriön johtamassa arviointiselvityksen ohjausryhmässä ovat edustettuina keskeiset viranomaiset sekä kaduilla ja yleisillä alueilla operoivien toimijoiden sekä eri liikkujaryhmien edustajat.Kunnossapitolaissa säädetään yleiseen käyttöön luovutettujen katujen ja yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta asemakaava-alueella. Laissa määritellään muun muassa kunnossa- ja puhtaanapidon tehtävät sekä niiden jakaantuminen kunnan ja kiinteistön- tai tontinomistajien kesken.Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) tuli voimaan 1.1.1980. Lakiin on tehty useita osittaisia muutoksia, joista viimeisin laajempi sisällöllinen muutos tuli voimaan vuonna 2005. Tuolloin lakiin lisättiin velvollisuus ilmoittaa kunnalle kaduilla ja yleisillä alueilla tehtävistä töistä.Kunnossapitolain toimivuusarvioinnin käynnistystilaisuus 24.5.2022 klo 10-12Kunnossapitolain toimivuusarvioinnin käynnistystilaisuus 2.6.2022 klo 10-12LisätietojaPetteri Katajisto
ympäristöneuvos
0295 250 120
[email protected]

Niin sanotun kunnossapitolain toimivuusarviointi valmistuu vuoden 2022 loppuun mennessä. Tämän jälkeen päätetään jatkotoimista, kuten lain mahdollisesta uudistamisesta.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on tänään istunnossaan hyväksynyt esityksen uudeksi luonnonsuojelulaiksi annettavaksi eduskunnalle. Uuden lakiehdotuksen pohjana on nykyinen luonnonsuojelulaki, mutta sitä on ajantasaistettu ja lakiin esitetään uusia säännöksiä sekä kokonaan uusia lukuja. Uusia ovat esimerkiksi säännökset vapaaehtoisesta ekologisesta kompensaatiosta, uhanalaisista luontotyypeistä, luontotiedon hallinnasta sekä kansallisesta luonnon monimuotoisuusstrategiasta ja toimintaohjelmasta. Myös ilmastonmuutokseen sopeutuminen kirjataan lain tavoitteisiin.​​​​​​​”Hyväksyimme tänään esityksen Suomen itsenäisyyden ajan kolmanneksi luonnonsuojelulaiksi. Esityksen pohjana on vuonna 1996 hyväksytty laki, jota edelsi lähes sadan vuoden takainen, vuonna 1923 voimaan tullut luonnonsuojelulaki. Lain uudistaminen oli välttämätöntä, koska luontokatoa ei olla saatu pysäytettyä. Nyt tuomme luonnonsuojelulain tähän päivään,” ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari sanoo.

Valtioneuvosto on tänään istunnossaan hyväksynyt esityksen uudeksi luonnonsuojelulaiksi annettavaksi eduskunnalle. Uuden lakiehdotuksen pohjana on nykyinen luonnonsuojelulaki, mutta sitä on ajantasaistettu ja lakiin esitetään uusia säännöksiä sekä kokonaan uusia lukuja. Uusia ovat esimerkiksi säännökset vapaaehtoisesta ekologisesta kompensaatiosta, uhanalaisista luontotyypeistä, luontotiedon hallinnasta sekä kansallisesta luonnon monimuotoisuusstrategiasta ja toimintaohjelmasta. Myös ilmastonmuutokseen sopeutuminen kirjataan lain tavoitteisiin.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ilmasto- ja energiapoliittinen ministerityöryhmä keskusteli 11. toukokuuta 2022 luonnon monimuotoisuudesta. Suomessa laaditaan parhaillaan uutta kansallista luonnon monimuotoisuusstrategiaa ja sitoumuksia EU:n biodiversiteettistrategian toteuttamiseksi.Samaan aikaan YK:n biodiversiteettisopimuksen puitteissa neuvotellaan uusista kansainvälisistä vuoteen 2030 ulottuvista luonnon monimuotoisuutta koskevista tavoitteista ja vuoteen 2050 ulottuvista päämääristä. Tavoitteet on tarkoitus hyväksyä syyskuussa 2022 Kiinan Kunmingissa.Kansallisen monimuotoisuusstrategian valmistelu eteneeKansallinen luonnon monimuotoisuusstrategia tavoittelee luontokadon pysäyttämistä ja luonnon monimuotoisuuden saattamista elpymisuralle vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteena on, että strategia on valmis syksyllä 2022, minkä jälkeen keskitytään toimintaohjelman laatimiseen.Strategiaa valmistellaan yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Valmistelu alkoi vuonna 2021 Biodiversiteettiareena-työpajasarjalla, johon ympäristöministeriö kutsui laajalti tutkijoita ja muita asiantuntijoita. Vuonna 2021 strategiaa työstettiin teemoittain työryhmissä. Tänä keväänä tavoitteita ovat kommentoineet Suomen Luontopaneeli, Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus ja muu tiedeyhteisö.Suomen sitoumukset valmisteilla EU:n biodiversiteettistrategian toteuttamiseksiEU:n biodiversiteettistrategian tavoitteena on pysäyttää luontokato ja kääntää luonnon monimuotoisuuden kehitys elpymisuralle vuoteen 2030 mennessä. Euroopan komissio odottaa jäsenmailta sitoumuksia strategian toimeenpanosta tämän vuoden aikana.Lisäksi ministerit saivat tiedoksi selvityksen, jossa arvioidaan energiaverotuksen toimivuutta ja kehittämistarpeita. Teknologian tutkimuskeskus VTT:n valtiovarainministeriölle laatiman selvityksen mukaan nykyinen veromalli toimii verrattain hyvin. Energiaveromalleja arvioitiin valtion verokertymän, kasvihuonekaasujen päästökehityksen, teollisuuden kilpailukyvyn ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden näkökulmista.  Huhtikuussa 2022 julkistetussa selvityksessä on tarkasteltu lämmityksen, teollisuuden ja työkoneiden polttoainekäytön energiaverotusta ja sähkön käytön verottamista.

Ilmasto- ja energiapoliittinen ministerityöryhmä keskusteli 11. toukokuuta 2022 luonnon monimuotoisuudesta. Suomessa laaditaan parhaillaan uutta kansallista luonnon monimuotoisuusstrategiaa ja sitoumuksia EU:n biodiversiteettistrategian toteuttamiseksi.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Mustasaareen, Vaasaan, Maalahteen, Vöyriin, Korsnäsiin ja Uuteenkaarlepyyhyn ollaan perustamassa Merenkurkun luonnonsuojelualuetta. Kuulemistilaisuus järjestetään jokaisessa kunnassa.Suunniteltuun alueeseen sisältyy noin 2900 ha maata ja 56 000 vettä. Suojeltavat alueet ovat kokonaan valtion omistamia ja muutamaa kiinteistöä lukuun ottamatta jo aikaisemmin luonnonsuojelutarkoituksiin varattuja alueita. Alueiden varaamisesta luonnonsuojeluun on päätetty osana valtioneuvoston hyväksymiä kansallisia suojeluohjelmia ja Natura 2000 -verkostoa. Suunnittelualueeseen kuuluvat seuraavat Natura 2000-alueet: Merenkurkun saaristo (FI0800130) ja Ängesholmen (FI0800160) sekä kansalliset suojeluohjelmat Mikkelinsaarten suojelupäätös, rantojensuojelu- ja lintuvesiensuojeluohjelma. Alueet on varattu suojelutarkoituksiin myös maakuntakaavassa. Suojeluohjelmiin tai Natura 2000 -verkostoon kuulumattomia vesialueita ei ole enää mukana valmistelussa.Luonnonsuojelualue perustetaan valtioneuvoston asetuksella ja valmistelusta vastaa ympäristöministeriö, jonka tukena Metsähallitus toimii mm. taustatietojen ja karttojen tuottajana.Kuulemistilaisuus järjestetään jokaisessa kunnassaTilaisuuksissa toivotaan saatavan paikallisilta asukkailta ja toimijoilta tietoa siitä, millaisia tarpeita alueen käyttöön ja hoitoon kohdistuu, jotta ne voidaan ottaa huomioon asetuksen valmistelussa. Näkemyksiä valmistelusta kysytään myös maakuntaliitolta, kunnilta, viranomaisilta sekä mm. alueen yhdistyksiltä ja kansalaisjärjestöiltä sekä alueiden vuokralaisilta.Kuulemistilaisuudet järjestetään klo 17 alkaen, jolloin tarjolla on kahvia ja pientä purtavaa. Varsinainen kuulemistilaisuus pidetään klo 17:30–19:30. Suurin osa perustettavan luonnonsuojelualueen pinta-alasta kohdistuu Mustasaareen, ja tästä syystä Mustasaaressa järjestetään kaksi tilaisuutta. Vöyrin ja Uudenkaarlepyyn kunnissa alueita on hyvin vähän, ja näiden kuntien tilaisuudet on päätetty yhdistää. Vöyrin ja Uudenkaarlepyyn yhteistilaisuus järjestetään Oravaisten nuorisoseuran tiloissa. Luonnonsuojelualueen perustamisesta voi antaa kommentteja myös myöhemmin avattavan sähköisen kyselylomakkeen kautta.Kuulemistilaisuuksien päivämäärät ja paikat:1.6. Vaasa, klo 17:00–19:30: Pääkirjaston Draama-sali (Kirjastonkatu 13, 65100 Vaasa)2.6. Maalahti, klo 17:00–19:30: Maalahden nuorisoseura Bygdegården (Köpingsvägen 18, 66100 Maalahti)3.6. Mustasaari 1, klo 17:00–19:30: Koivulahden nuorisoseura (Veikarsvägen 21, 66530 Mustasaari)6.6. Vöyri & Uusikaarlepyy, klo 17:00–19:30: Oravaisten nuorisoseura (Slagfältsvägen 20, 66800 Oravainen)7.6. Mustasaari 2, klo 17:00–19:30: Raippaluoto: Raippaluodon nuorisoseura (Byhamnvägen 94, 65800 Mustasaari)8.6. Korsnäs, klo 17:00–19:30: Korsnäsin nuorisoseura (Vikingvägen 9, 66200 Korsnäs)

Mustasaareen, Vaasaan, Maalahteen, Vöyriin, Korsnäsiin ja Uuteenkaarlepyyhyn ollaan perustamassa Merenkurkun luonnonsuojelualuetta. Kuulemistilaisuus järjestetään jokaisessa kunnassa.

Lähde: ym.fi