NordenBladet — Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on vahvistanut tänään 8.7.2022 lait, joilla parannetaan asuntosäästöpalkkiojärjestelmän ehtoja. ASP-järjestelmän uusilla ehdoilla pyritään edistämään erilaisissa elämäntilanteissa olevien ihmisten mahdollisuuksia omistusasumiseen.Uudessa asuntosäästöpalkkiolaissa säästösopimuksen teon yläikäraja nostetaan nykyisestä 39 vuodesta 44 vuoteen. Lisäksi myös avopuoliso voidaan jatkossa rinnastaa tietyin edellytyksin aviopuolisoon silloin, kun toinen puoliso on jo täyttänyt 45 vuotta.Oman asunnon hankintaan myönnettävien lainojen korkotuesta annettua lakia muutettiin siten, että kahden ASP-lainan käyttäminen yhteisen asunnon hankintaan nostaa myös lainan enimmäismäärää. Jatkossa korkotukilainaa voidaan myöntää 50 prosenttia enemmän silloin, kun molemmat asunnonhankkijat käyttävät kauppaan omat ASP-lainansa.Omistusasuntolainojen valtiontakauksesta annetun lain mukaista valtion takausvastuun enimmäismäärää nostettiin 50 000 eurosta 60 000 euroon.Lait astuvat voimaan 1.1.2023.Lisää aiheestaASP-järjestelmän ehtoja parannetaan – yläikärajaa nostetaan, lainojen enimmäismäärää korotetaan ja yhteisen asunnon hankintaa helpotetaanLisätietojaAnu Karjalainen lainsäädäntöneuvos 029 525 0067 [email protected]
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on vahvistanut tänään 8.7.2022 lait, joilla parannetaan asuntosäästöpalkkiojärjestelmän ehtoja. ASP-järjestelmän uusilla ehdoilla pyritään edistämään erilaisissa elämäntilanteissa olevien ihmisten mahdollisuuksia omistusasumiseen.
NordenBladet — Helmi-elinympäristöohjelmaan kuuluva LETOT-hanke tuottaa uutta tietoa letoista ja niiden tilasta. Hankkeessa kerätty lettotieto kootaan ominaisuustieto- ja paikkatietoaineistoiksi, jota voidaan hyödyntää esimerkiksi hoito- ja ennallistamistoimenpiteissä, suojelussa sekä maankäytön suunnittelussa.Lettojen turvaamisella on suuri merkitys luonnon monimuotoisuudelle. Valtakunnallisesti lähes kaikki lettotyypit ovat uhanalaisia – Etelä-Suomessa jopa äärimmäisen uhanalaisia. Lähes puolet uhanalaisista suolajeista elää ensisijaisesti letoilla.Uhanalaistumiseen ovat vaikuttaneet esimerkiksi pellonraivaus, metsäojitus, perinteisen niiton ja laidunnuksen loppuminen sekä maankäyttö lettojen valuma-alueilla.”Lettojen vaikutus suoluonnon monimuotoisuuteen on ollut suuri motivaation lähde koko hankkeelle. Tarvitsemme ajantasaista tietoa letoista, jotta voimme suunnitella tavoitteita ja käytännön toimia niiden tilan parantamiseksi”, toteaa Suomen ympäristökeskuksen vanhempi tutkija Aira Kokko LETOT-hankkeesta.Valtakunnallista luontokohdetietoa letoistaLETOT-hanke toimii valtakunnallisesti; olemassa olevaa letto- sekä lettolajitietoa kootaan ja tallennetaan koko Suomesta. Uutta tietoa tuotetaan maastoinventoinneilla, joiden ulkopuolelle jäävät ainoastaan Ahvenanmaa ja pohjoisin Lappi.Maastoinventoinnit käynnistyivät pilotilla Keski-Lapissa ja Pohjois-Karjalassa vuonna 2020. Inventointia on laajennettu joka vuosi ja sitä on tarkoitus jatkaa vuoteen 2024 asti. Hankkeen inventoinnit keskittyvät pääosin suojelualueiden ulkopuolisille alueille, joilla tiedon taso letoista on erityisen vähäistä. Kerättyä tietoa käytetään tausta- ja vihjetietona inventoitavien lettokohteiden valinnassa ja etsimisessä.”Etelä-Suomessa, jossa potentiaalisia kohteita on jäljellä todella vähän, voimme käydä katsomassa lähes kaikki kohteet. Pohjois-Suomessa vihjekohteita taas on aivan liian paljon, jotta ehtisimme käydä jokaisella. Priorisoimme inventoivia kohteita esimerkiksi monimuotoisuusarvojen, ennallistamisen mahdollisuuksien sekä sijainnin ja kytkeytyneisyyden perusteella”, kertoo Kokko.Helmi-ohjelma hankkeen mahdollistajanaTarve lettohankkeelle oli suuri ja Helmi-ohjelman rahoituksen avulla se pystyttiin käynnistämään. Hanke tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää Helmi-ohjelman ennallistamis-, hoito- ja suojelutoimenpiteissä. Tietoa käytetään myös uhanalaisuusarvioinneissa sekä EU:n luontodirektiivin luontotyyppien ja lajien suojelutasoraportoinnissa. ”On hienoa, että Helmi-rahoituksen myötä olemme pystyneet vanhojen konkareiden lisäksi palkkaamaan nuoria, työuransa alkutaipaleella olevia. Yhdessä työskentelyn ja oppimisen kautta saamme työlle jatkuvuutta sekä uusia päteviä luontotyyppi- ja laji-inventoijia. Heitä tarvitaan tulevaisuudessa”, Kokko iloitsee.Hankkeessa mukana laaja yhteistyöjoukkoSuomen ympäristökeskus koordinoi hanketta vastaamalla olemassa olevan tiedon kokoamisesta, inventointien ohjeistuksesta, tiedonhallinnan suunnittelusta ja raportoinnista. Tätä työtä tehdään läheisessä yhteistyössä projektiryhmän kanssa, johon kuuluu edustajia kaikista ELY-keskuksista, Metsähallituksen Luontopalveluista sekä luontotyyppien uhanalaisarvioinnin (LuTU) suoasiantuntijaryhmästä. ELY-keskusten vastuuta ovat käytännön maastoinventoinnit.”Toivomme, että hankkeessa tuotettua tietoa hyödynnettäisiin mahdollisimman laajasti. Tämä on asia, jota olemme sidosryhmäyhteistyössämme yrittäneet kovasti edistää ja olemmekin saaneet positiivisia kokemuksia sekä käynnistäneet hyviä yhteistyön alkuja”, pohtii Kokko.
Helmi-elinympäristöohjelmaan kuuluva LETOT-hanke tuottaa uutta tietoa letoista ja niiden tilasta. Hankkeessa kerätty lettotieto kootaan ominaisuustieto- ja paikkatietoaineistoiksi, jota voidaan hyödyntää esimerkiksi hoito- ja ennallistamistoimenpiteissä, suojelussa sekä maankäytön suunnittelussa.
NordenBladet — Ympäristöministeriö on lähettänyt tänään jätelain muuttamista koskevan lakiesityksen luonnoksen lausuntokierrokselle. Lakiin ehdotetaan muutosta kunnallisen jätehuoltoyhtiön sidosyksikkörajaan, sekä sote-uudistukseen liittyvää siirtymäaikaa jätehuollon järjestämisvastuuseen. Lausuntoja voi antaa 12.8.2022 saakka.Esityksessä ehdotetaan, että kunnallisen jätehuoltoyhtiön ulosmyyntiraja eli sidosyksikköraja pidetään 10 prosentissa myös 1.1.2030 alkaen. Nykyisen lain mukaan raja laskisi 5 prosenttiin vuoden 2030 alusta. Ehdotus perustuu hallitusohjelman kirjaukseen. Tavoitteena on laajentaa kuntien jätehuoltoyhtiöiden mahdollisuuksia tarjota jätehuollon palveluita markkinaehtoisesti ilman, että ne menettävät sidosyksikköasemansa. Kunnat voivat hankkia palveluita sidosyksiköiltään ilman hankintalain mukaista kilpailutusta.Lisäksi esityksessä ehdotetaan sosiaali- ja terveydenhuoltoa sekä pelastustoimea (ns. sote) koskevaan uudistukseen liittyvän siirtymäsäännöksen lisäämistä jätelakiin. Säännöksellä säilytettäisiin sote-kiinteistöillä syntyvän yhdyskuntajätteen jätehuollon järjestämisvastuu kunnalla enintään vuoden 2025 loppuun saakka. Siirtymäsäännös olisi tarpeen vastuiden selkiyttämiseksi ja jätehuollon toimivuuden varmistamiseksi tilanteessa, jossa sote-kiinteistöillä syntyvä yhdyskuntajäte siirtyisi ilman ehdotettua siirtymäsäännöstä pääosin kuntien järjestämisvastuulta hyvinvointialueiden vastuulle 1.1.2023. Hyvinvointialueet voisivat kuitenkin järjestää jätehuollon ennen siirtymäajan umpeutumista, jos ne ilmoittavat asiasta kunnalle 6 kuukautta ennen jätehuollon järjestämisen aloittamista.Lausuntoja voi antaa 12.8.2022 kello 16.00 asti.
Ympäristöministeriö on lähettänyt tänään jätelain muuttamista koskevan lakiesityksen luonnoksen lausuntokierrokselle. Lakiin ehdotetaan muutosta kunnallisen jätehuoltoyhtiön sidosyksikkörajaan, sekä sote-uudistukseen liittyvää siirtymäaikaa jätehuollon järjestämisvastuuseen. Lausuntoja voi antaa 12.8.2022 saakka.
NordenBladet — Maa- ja metsätalousministeriö on lähettänyt tänään 7.7.2022 lausunnolle valtioneuvoston asetuksen, joka rajoittaa fosforin käyttöä maa- ja puutarhataloudessa sekä viher- ja ympäristörakentamisessa. Keskeisin muutos on, että sääntely kattaa kaikki pellot vuodesta 2023 alkaen. Tavoitteena on myös, että fosforikuormitus vesistöihin vähenee ja peltojen korkeimmat fosforipitoisuudet alenevat, mutta kasvien fosforintarve turvataan.Asetus annetaan uudistetun lannoitelain nojalla. Asetuksen lausuntoaika on 7.7.-26.8.2022. Asetusta on valmistelu maa- ja metsätalousministeriön sekä ympäristöministeriön kesken.
Nykyiset ympäristökorvauksen lannoitusrajoitukset ovat olleet voimassa jo yli 20 vuotta, ja ne kattavat 90 prosenttia peltopinta-alasta. Muutos ei vaikuta toimijoihin erityisen merkittävästi. Asetusluonnoksen muotoilut vastaavat hyvin pitkälle nykyisiä käytänteitä fosforin käytön rajoittamisessa. Tarkoituksena on entistä kattavampi ja viljelijöiden kannalta tasapuolisempi lainsäädäntö. Fosforilannoitusta maataloudessa tullaan valvomaan osana maataloustukivalvontaa. Karjalantapoikkeus jatkuu kahdella vuodellaAsetuksella turvataan hyväksi koetut käytänteet muutamin muutoksin. Asetuksessa säilyisi viiden vuoden fosforintasausjakso ja satotasokorjaus. Karjanlantapoikkeuksesta tultaisiin luopumaan kahden vuoden siirtymäajan jälkeen siinä muodossa kuin se on ollut käytössä. Sen sijaan edistettäisiin lannan ja mädätteiden fosforin erotusta, mikä tukee ravinteiden kierrätyksen tavoitteita. Käytettävissä olevan tuoreen tutkimuksen ansiosta turkislannan fosforin liukoisuus katsottaisiin muiden lantojen veroiseksi. Puutarhakasvien fosforirajoitteisiin ehdotetaan kautta linjan nykyistä alempia rajoitteita. Muiden kasvien lannoitustasot pysyisivät lähes entisellään nykyiseen verrattuna. Uutena sääntelyn piiriin tulisi ympäristö- ja viherrakentamisessa käytettävä fosfori.
Fosforiasetus on sovitettu yhteen tukipolitiikan kanssa niin, etteivät muutokset heikennä olennaisesti ympäristötukijärjestelmää. AsetusluonnosTitta Berlin neuvotteleva virkamies (MMM) [email protected], p. 0295 162 026Sonja Pyykkönen erityisasiantuntija (YM) [email protected], p. 0295 250 123
Maa- ja metsätalousministeriö on lähettänyt tänään 7.7.2022 lausunnolle valtioneuvoston asetuksen, joka rajoittaa fosforin käyttöä maa- ja puutarhataloudessa sekä viher- ja ympäristörakentamisessa. Keskeisin muutos on, että sääntely kattaa kaikki pellot vuodesta 2023 alkaen. Tavoitteena on myös, että fosforikuormitus vesistöihin vähenee ja peltojen korkeimmat fosforipitoisuudet alenevat, mutta kasvien fosforintarve turvataan.
NordenBladet — Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja hallituksen esityksestä laiksi, joka koskee rakentamislain mukaisia rakentamisen ammattilaisille myönnettäviä pakollisia pätevyystodistuksia. Kyseessä on rakentamislain liitännäislaki, jonka tavoitteena on keventää rakennusvalvontojen hallinnollista taakkaa ja yhtenäistää pätevyyksien tulkintaa.Jatkossa rakentamisen asiantuntijoiden ei täydy osoittaa rakennusvalvonnoille selvityksiä koulutuksestaan ja kokemuksestaan kaikissa yksittäisissä hankkeissa. Pätevyydet määrittelisi uusi toimielin, joka myös myöntäisi määräaikaiset pätevyystodistukset. Toimielin pitäisi yllä rekisteriä rakentamisen asiantuntijoista. Pätevyystodistusmenettelyn piiriin arvioidaan kuuluvan noin 15 000 rakentamisen suunnittelijaa ja työnjohtajaa.Uuden lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2024, mutta siihen sisältyvät todistusten myöntämisen vaatimat siirtymäsäännökset. Lausuntoaika on 31.8.2022 asti.Lausuntopalvelu.fi: Hallituksen esitys laiksi rakentamislain mukaisten rakentamisen luonnollisten henkilöiden pätevyyksien toteamisestaLisätiedotPekka Virkamäki lainsäädäntöneuvos p. 0295 250 073 [email protected]
Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja hallituksen esityksestä laiksi, joka koskee rakentamislain mukaisia rakentamisen ammattilaisille myönnettäviä pakollisia pätevyystodistuksia. Kyseessä on rakentamislain liitännäislaki, jonka tavoitteena on keventää rakennusvalvontojen hallinnollista taakkaa ja yhtenäistää pätevyyksien tulkintaa.
NordenBladet — Tutkimushankkeissa kehitetään Suomen lajiston ja luontotyyppien systemaattisia pitkäaikaisseurantoja ja niissä käytettäviä menetelmiä. Ympäristöministeriö varautuu rahoittamaan kymmentä hanketta yhteensä noin kolmella miljoonalla eurolla vuosina 2022–2024.Lajeja ja luontotyyppejä koskeva tutkimus- ja seurantatieto luo perustan luonnon monimuotoisuuden muutosten havaitsemiselle, uhanalaisuusarvioinneille sekä monille luonnon monimuotoisuuden suojelutoimenpiteille. Systemaattiset pitkäaikaisseurannat ovat aiemmin kohdistuneet vain suppeaan osaan eliöryhmiä ja luontotyyppien pitkäaikaisseurannat puuttuvat lähes kokonaan.BIOMON-tutkimusohjelman tavoitteena on kehittää suomalaisten lajien ja luontotyyppien pitkäaikaisseurantoja ja seurannoissa käytettäviä menetelmiä luonnonsuojelun näkökulmasta. Lisäksi tutkimusohjelma pyrkii lisäämään monimuotoisuuden seurannan kattavuutta tuomalla uusia lajeja ja luontotyyppejä seurantojen piiriin sekä parantamalla seurantojen kustannustehokkuutta.Tietoa luonnon monimuotoisuudesta päätöksenteon tueksiYmpäristöministeriö vastaanotti 14.3.–10.5.2022 välillä 41 hankehakemusta, joista valittiin toteutettavaksi kymmenen hanketta. Hankkeiden valinnassa painotettiin tulosten hyödynnettävyyttä luonnon monimuotoisuuden systemaattisten pitkäaikaisseurantojen kehittämisessä sekä tutkimuksen laatua.Helsingin yliopiston BIOMONITOR-hanke suomalaisten lajiyhteisöjen monimuotoisuuden seurannasta analysoi lajiston monimuotoisuutta kartoittavia pitkäaikaisseurantoja sekä antaa suosituksia jatkoseurantaan. Tällä hetkellä tieto eri ekosysteemeissä tapahtuneista muutoksista, nykytilasta sekä ennakoiva tieto tulevaisuuden muutoksista on hajanaista. Kattavaa tieteellistä tietoa tarvitaan, jotta luonnon monimuotoisuus ja siihen vaikuttavat uhat tulevat osaksi yhteiskunnallista keskustelua ja päätöksentekoa.Luonnonvarakeskuksen EkoSuo-hanke tuottaa poikkitieteellistä tietoa soiden ennallistamisesta päätöksenteon tueksi. Suomen suoluonnon tila on heikentynyt ja soiden tilan parantamiseksi on toteutettu ennallistamishankkeita. Seuranta ennallistamisen vaikutuksista on kuitenkin puutteellista. Hankkeessa käytetään kasvillisuus- ja hydrologisia seuranta-aineistoja soiden ennallistamiskohteilta sekä satelliittikuviin perustuvia kaukokartoitusaineistoja.Ympäristöministeriö järjestää syksyllä 2022 BIOMON-tutkimusohjelman aloitusseminaarin.
Tutkimushankkeissa kehitetään Suomen lajiston ja luontotyyppien systemaattisia pitkäaikaisseurantoja ja niissä käytettäviä menetelmiä. Ympäristöministeriö varautuu rahoittamaan kymmentä hanketta yhteensä noin kolmella miljoonalla eurolla vuosina 2022–2024.
NordenBladet — Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja hallituksen esityksen luonnoksesta vuoden 1923 luonnonsuojelulain nojalla perustettuja luonnonpuistoja, kansallispuistoja ja eräitä luonnonsuojelualueita koskevien lakien muuttamisesta. Rauhoitussäännökset on tarkoitus tuoda ajan tasalle ja lain tasolle. Lausuntoja voi antaa 23.8.2022 saakka.Päivitettävät rauhoitussäännökset on tarkoitus kirjata perustuslain edellyttämällä tavalla lakiin. Tällä hetkellä ne on annettu asetustasolla. Rauhoitussäännökset myös päivitetään vastaamaan uudistettavana olevan luonnonsuojelulain säännöksiä.Parhaillaan eduskunnan käsittelyssä olevassa hallituksen esityksessä uudeksi luonnonsuojelulaiksi ehdotetaan nykyisen luonnonsuojelulain nojalla perustettujen 13 kansallispuiston rauhoitussäännösten päivittämistä uuden lain mukaisiksi. Ympäristöministeriö on valmistellut tähän liittyvää ehdotusta vanhan, vuoden 1923, luonnonsuojelulain nojalla perustettujen kansallis- ja luonnonpuistojen ja muiden valtion suojelualueiden rauhoitussäännösten päivittämisestä. Lakiehdotus koskee 28 kansallispuistoa, 19 luonnonpuistoa ja 12 muuta valtion luonnonsuojelualuetta. Useimmilla kansallispuistoilla, luonnonpuistoilla ja muilla luonnonsuojelualueilla on aluekohtaisia poikkeuksia, jotka koskevat muun muassa saamelaisten alkuperäiskansaoikeuksia, paikallisten asukkaiden oikeuksia sekä puolustusvoimien toimintaa. Nämä säännökset on tarkoitus sisällyttää lainsäädäntöön päivitettyinä. Lisäksi saamelaisten kotiseutualueella on tarkoitus varmistaa saamelaisten kulttuurin ylläpitämisen ja kehittämisen edellytykset rauhoitussäännöksiin tehtävin kirjauksin. Esityksessä ei ehdoteta muutettavan nykyisten luonnonsuojelualueiden rajauksia eikä tehdä merkittäviä muutoksia voimassa oleviin rauhoitussäännöksiin.Tavoitteena on, että eduskunta käsittelisi lakiesityksen kevätistuntokaudella 2023 ja uudet rauhoitussäännökset tulisivat voimaan yhtä aikaa uuden luonnonsuojelulain kanssa kesäkuussa 2023.
Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja hallituksen esityksen luonnoksesta vuoden 1923 luonnonsuojelulain nojalla perustettuja luonnonpuistoja, kansallispuistoja ja eräitä luonnonsuojelualueita koskevien lakien muuttamisesta. Rauhoitussäännökset on tarkoitus tuoda ajan tasalle ja lain tasolle. Lausuntoja voi antaa 23.8.2022 saakka.
NordenBladet — Ympäristöministeriö avaa avustushaun hankkeille, jotka edistävät yhdyskuntien jätevesien ravinteiden kierrätystä ja talteenottoa taikka tukevat ravinteiden kierrätyksen symbiooseja. Lisäksi tarjouspyyntö yhdyskuntien jätevesien ravinteiden talteenoton teknistaloudelliselle menetelmäselvitykselle on avattu julkisten hankintojen sivustolla Hilmassa.Hankeavustuksia voi hakea seuraaviin teemoihin:Yhdyskuntajätevesien ja -lietteiden sisältämien ravinteiden tai ravinteiden ja orgaanisen aineen talteenotto ja hyödyntäminen.Ravinteiden kierrätyksen symbioosit, joissa toimijat muodostavat kierrätyksen toimintakokonaisuuden hyödyntäen yhdyskuntien ravinnerikkaita jäte- ja sivuvirtoja ja/tai vesien biomassoja.Hankkeet voivat olla tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohakkeita, uusien tekniikoiden ja menetelmien pilotti-, demonstraatio- tai käyttöönottohankkeita sekä niihin liittyvien investointien käynnistämistä. Hankkeiden tavoitteena voi olla muun muassa kilpailukykyisten korkean jalostusasteen lopputuotteiden tuottaminen, lopputuotteiden turvallinen hyödyntäminen sekä ravinteiden kierrätystä edistävien ohjauskeinojen kehittäminen. Hankkeiden tulee päättyä viimeistään 30.11.2024.Avustusta voivat hakea yritykset, yhdistykset, yhteisöt, kunnat ja muut kuntaomisteiset toimijat. Hakija ei voi olla yksityishenkilö, toiminimi eikä valtion virasto tai laitos. Viimeksi mainituilta avustuksen saaja voi kuitenkin hankkia palveluita alihankintana. Kaikkiin hankkeisiin sovelletaan EU:n valtiontukisääntöjä (EU:n yleinen ryhmäpoikkeusasetus, artiklat 25 tai 36).Avustuksiin on käytettävissä noin 5 miljoonaa euroa, josta enintään 3 miljoonaa euroa on EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen rahoitusta. Avustukset ovat harkinnanvaraisia ja avustuksen osuus hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista on hanketyypistä ja hakijasta riippuen tyypillisesti välillä 25-70 prosenttia.Hakemus jätetään ympäristöministeriön sähköisessä hakujärjestelmässä 4.7. – 9.9.2022 välisenä aikana. Tarkemmat tiedot hakemuksen jättämiseen liittyen on koottu hakuohjeeseen.HakuohjeEUR-Lex: Komision asetus tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisestiHeinäkuun alussa on avattu myös tarjouspyyntö julkisten hankintojen sivustolla Hilmassa. Hankinnan kohteena on teknistaloudellinen selvitys jätevesilietteen käsittelyn menetelmistä, joilla saadaan erotettua ja talteenotettua ravinteita ensisijaisesti lannoitevalmistekäyttöä varten. Selvityksessä tarkastellaan muun muassa menetelmien teknistä valmiusastetta, käyttöönotettavuutta Suomen vallitsevassa infrastruktuurissa ja ympäristöolosuhteissa, menetelmän taloudellisia toimintaedellytyksiä vallitsevassa markkinatilanteessa sekä erotetun ja talteenotetun jakeen käytettävyyttä lannoitevalmisteena. Tarjoukset tulee jättää 2.9.2022 mennessä. Hankintailmoitus julkaistaan Hilmassa.Julkiset hankinnat (HILMA): Yhdyskuntien jätevesien ravinteiden talteenoton menetelmäselvitysLisätiedot:RAKI-ohjelman projektipäällikkö Riikka Malila, [email protected], p. 0295 250 160
Ympäristöministeriö avaa avustushaun hankkeille, jotka edistävät yhdyskuntien jätevesien ravinteiden kierrätystä ja talteenottoa taikka tukevat ravinteiden kierrätyksen symbiooseja. Lisäksi tarjouspyyntö yhdyskuntien jätevesien ravinteiden talteenoton teknistaloudelliselle menetelmäselvitykselle on avattu julkisten hankintojen sivustolla Hilmassa.
NordenBladet — Valtion vuoden toisessa lisätalousarviossa osoitetaan kuluvalle vuodelle 40 miljoonaa euroa lisää fossiilisesta öljy- tai kaasulämmityksestä pois vaihtaville pientalojen omistajille. Avustushaku avautuu maakaasulämmityksen vaihtajille syksyllä, ja avustusta voi hakea 7.4.2022 jälkeen syntyneisiin kustannuksiin. Eduskunta hyväksyi lisätalousarvion 28.6.2022.Ympäristöministeriö ja Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tiedottavat”Fossiilienergiasta irtautuminen on ilmastoteko, joka myös lisää yhteiskuntamme energiaitsenäisyyttä ja huoltovarmuutta. Hallitus on tukenut kotitalouksia fossiilisesta lämmityksestä irtautumisessa, ja jo yli 23 000 pientalon omistajaa on hakenut avustusta öljylämmityksen vaihtamiseen kestävämpään lämmitystapaan. Olen tyytyväinen, että avustukseen saatiin mittava lisäpotti jaettavaksi, ja että avustus laajenee myös maakaasulämmityksestä luopumiseen”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo.Nyt myönnetyt uudet määrärahat mukaan luettuna avustusta riittää yhteensä 33 000 pientaloon.Kansallista määrärahaa voidaan myöntää myös kotitalouksille, jotka korvaavat öljy- tai kaasulämmityksen kaukolämmityksellä. Kaukolämpö on ollut aikaisemmin tuettavien lämmitysmuotojen joukossa, mutta tällä hetkellä käytössä olevia EU:n elpymisvälineen määrärahoja ei ole voitu myöntää kaukolämpöön siirtyville.Avustushaun käynnistymisestä tiedotetaan syksylläAvustusta tullaan myöntämään maakaasulämmityksen vaihtajille pitkälti samoin ehdoin kuin öljylämmityksen vaihtajille. Avustusta myöntää koko maassa Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Avustuskelpoisia ovat 7.4.2022 jälkeen maakaasulämmityslaitteen poistosta ja uuden lämmitysjärjestelmän asentamisesta syntyneet kustannukset.“Avustushaku avautuu maakaasulämmityksen vaihtajille syksyllä. Tietoa avustuksen ehdoista löytyy ELY-keskuksen verkkosivuilta, ja tietopakettia täydennetään avustushaun käynnistymisen lähestyessä”, lupaa ryhmäpäällikkö Vesa-Pekka Heikkilä Pirkanmaan ELY-keskuksesta.Lisäresursseja hakemusten käsittelyynJo yli 23 000 öljylämmityksen vaihtajaa on hakenut avustusta vuodesta 2020 lähtien. Myönteisen päätöksen on saanut pian 14 000 hakijaa, ja päätöksiin on sidottu avustusmäärärahoja yli 50 miljoonaa euroa. Remontteja on toteutettu noin 10 200 kappaletta.Hakemusten käsittely on ruuhkautunut avustuksen suuren suosion sekä määrärahojen ajoittaisen loppumisen takia. Lisätalousarviossa ELY-keskuksen toimintaresursseihin ohjataan 5,3 miljoonan euron lisäys vuosille 2022–2023, millä pyritään nopeuttamaan hakemusten käsittelyä.Elpymissuunnitelma päivitys ei vaikuta jo myönnettyihin avustuksiinSuomen kestävän kasvun ministerityöryhmän 30.6.2022 tekemän linjauksen mukaan Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelmasta jäisi pois 70 miljoonan euron tuki öljylämmityksestä luopumiselle. Ministerityöryhmä linjasi myös, että tästä 40 miljoonaa euroa korvattaisiin kansallisella tuella. Elpymissuunnitelman päivitys ei vaikuta jo myönnettyihin avustuksiin, vaan ne katetaan kansallisilla määrärahoilla.
Valtion vuoden toisessa lisätalousarviossa osoitetaan kuluvalle vuodelle 40 miljoonaa euroa lisää fossiilisesta öljy- tai kaasulämmityksestä pois vaihtaville pientalojen omistajille. Avustushaku avautuu maakaasulämmityksen vaihtajille syksyllä, ja avustusta voi hakea 7.4.2022 jälkeen syntyneisiin kustannuksiin. Eduskunta hyväksyi lisätalousarvion 28.6.2022.
NordenBladet — Työryhmä valmistelee kokonaisnäkemyksen vihreän siirtymän rahoituksesta. Ryhmä on saanut työlleen jatkoaikaa marraskuun loppuun asti.Valtiovarainministeriö, ympäristöministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö asettivat työryhmän tammikuussa. Työryhmän tarkoituksena on laatia ehdotuksia rahoituksen keinoista siirtymän vauhdittamisessa taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla.Työryhmä julkaisi maaliskuussa väliraportin, joka sisälsi kokonaiskuvan työn keskeisestä sisällöstä ja suunnitelman toimeksiannon toteuttamiseksi. Ryhmän oli määrä laatia loppuraportti suosituksineen kesäkuun loppuun mennessä.Ministeriöt ovat työryhmän pyynnöstä pidentäneet työryhmän määräaikaa marraskuun loppuun asti, koska työn saattaminen loppuun vaatii selvitystyön syventämistä ja ennakoitua enemmän aikaa.Lisätietoa:Finanssineuvos Pekka Morén, valtiovarainministeriö, puh. 02955 30290, pekka.moren(at)vm.fi Teollisuusneuvos Antti Valle, työ- ja elinkeinoministeriö, puh. 02950 60140, antti.valle(at)gov.fi Johtava asiantuntija Eeva Alho, ympäristöministeriö, puh. 02952 50011, eeva.alho(at)gov.fi
Työryhmä valmistelee kokonaisnäkemyksen vihreän siirtymän rahoituksesta. Ryhmä on saanut työlleen jatkoaikaa marraskuun loppuun asti.
