NordenBladet – Useat haavoittuvat potilasryhmät ovat liian vähän mukana kliinisissä tutkimuksissa, joissa arvioidaan hoidon tehoa, diagnostiikkaa ja kuntoutusta.
Nyt 45 miljoonaa kruunua on osoitettu terveysalan eriarvoisuuksien vähentämiseen, kirjoittaa tutkimustoimikunta (Forskningsrådet) tiedotteessa.
Neljässä eri hankkeessa tutkijat tarkastelevat autistisia lapsia, dementiasta kärsiviä, yksin Norjaan paenneiden vähemmistöjen nuorten mielenterveyttä sekä kroonista munuaissairautta sairastavia lapsia ja nuoria.
”Tarvitaan lisää tutkimusta, jolla voidaan kehittää terveyspalveluita ja edistää hyvää ja tarkkaa diagnostiikkaa, hoitoa ja kuntoutusta”, sanoo tutkimustoimikunnan toimitusjohtaja Mari Sundli Tveit.
NordenBladet – Norjassa on nyt lähes 4 000 koronakuolemaa. Viimeisen puolen vuoden aikana koronaan on kuollut Norjassa lähes yhtä monta ihmistä kuin pandemian kahtena ensimmäisenä vuonna yhteensä.
”Kasvu johtuu siitä, että vuonna 2022 tartuntoja on ollut paljon enemmän kuin aiemmin pandemian aikana,” sanoo terveysalan apulaisjohtaja Espen Nakstad P4:lle.
16. maaliskuuta Norjassa kuoli 2 000 koronakuolemaa. Kaksi viikkoa sitten luku oli Kansanterveyslaitoksen lukujen mukaan 3 890.
”Vaikka rokotteet suojaavat hyvin vakavalta sairastumiselta, on selvää, että useiden miljoonien ihmisten tartunnan saaessa osa myös kuolee, ja varsinkin kaikkein vanhimmat,” Nakstad sanoo.
Suurin osa kuolleista on yli 80-vuotiaita, ja 60 prosenttia asuu hoitokodeissa.
NordenBladet — Moni hävittää lääkkeensä edelleen väärin, osoittaa Helsingin seudun ympäristöpalvelujen (HSY) toteuttama tuore tutkimus. Erityisesti nuoret heittävät vanhentuneita ja tarpeettomia lääkkeitä roskiin tai viemäriin. Iäkkäämmät ikäryhmät puolestaan vievät lääkkeitä eniten oikeaoppisesti apteekkiin. Vanhentuneet ja tarpeettomat lääkkeet tulisi palauttaa aina apteekkiin, sillä roskikseen ja viemäriin päätyneet lääkejäämät rasittavat ympäristöä ja saattavat päätyä vääriin käsiin.Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan pääkaupunkiseudun asukkaista lähes kolmasosa (28 %) ei palauta tarpeettomia tai vanhentuneita lääkkeitä apteekkiin. Naiset vievät lääkejätteet apteekkiin selvästi miehiä ahkerammin. Vuodenvaihteessa 2021–2022 HSY:n toteuttamaan kyselytutkimukseen vastasi yhteensä 1 002 16–65-vuotiasta pääkaupunkiseudulla asuvaa henkilöä. Nuorilla eniten petrattavaaNuoresta ikäryhmästä (16–30-vuotiaat) 14 % heittää lääkkeet ensisijaisesti sekajätteeseen ja 4 % viemäriin. Nuoret myös säilyttävät käyttämättä jääneitä lääkkeitä muita enemmän kotona ja palauttavat niitä vähiten tunnollisesti apteekkiin. Taustalla voi vaikuttaa se, että nuorimmalla ikäryhmällä tietoisuus lääkkeiden ja kemikaalien oikeasta hävitystavasta oli muita ikäryhmiä alempi. Lisäksi 16–30-vuotiailla korostuivat hävittämiseen ja kierrättämiseen liittyvät kielteiset kokemukset, kuten kokemus työläydestä ja vaikeudesta.– Ympäristön kannalta on tärkeää, että käyttämättömien tai vanhentuneiden lääkkeiden vieminen apteekkiin kuuluisi ihan jokaisen rutiineihin. Nuorten tietoisuutta oikeanlaisen hävittämisen helppoudesta ja tärkeydestä olisi hyvä lisätä, kertoo HSY:n ympäristöasiantuntija Elina Tanner.Suomen ympäristökeskuksesta (SYKE) kehittämispäällikkö Taina Nystén nostaa esille, että viemäreihin ja roskiin heitetyt lääkkeet voivat päätyä maaperään, sisävesistöihin ja Itämereen, joiden lääkeainekuormaa ne kasvattavat. Esimerkiksi jätevedenpuhdistamoita ei ole suunniteltu lääkejäämien poistamiseen. – Suomessa kaikki ihmisten tai eläinten terveydenhoidosta ja kotitalouksista peräisin oleva lääkejäte on luokiteltu vaaralliseksi jätteeksi. Lääkkeet on kehitetty vaikuttamaan pieninä pitoisuuksina ja pienikin päästö voi aiheuttaa haittaa ympäristössä. Lääkejätteiden aiheuttamia haittoja ovat esimerkiksi eliöissä havaittavat hormonaaliset ja käyttäytymishäiriöt. Päästöt voivat myös lisätä antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien määrää, eli antiobioottiresistenssiä. Siksi vanhentuneet ja käyttämättä jääneet lääkkeet tulisi palauttaa apteekkiin, sanoo kehittämispäällikkö Nystén.Lääkkeiden palauttaminen apteekkiin on helppoaSuomessa on yli 800 apteekkitoimipistettä, joihin lääkejätteitä voi helposti palauttaa ilman sen suurempaa asiointitarvetta. Matkaa lähimpään apteekkiin kaupunkialueella asuvalla suomalaisella on keskimäärin kaksi kilometriä. Apteekeissa henkilökunta opastaa tarvittaessa, miten ja mihin lääkkeet voi jättää.Viidettä kertaa järjestettävä Lääkkeetön Itämeri -kampanja kannustaa jälleen suomalaisia palauttamaan vanhat ja tarpeettomat lääkkeet apteekkiin. Tänä vuonna halutaan innostaa etenkin nuoria hävittämään lääkkeet oikeaoppisesti. Samalla kampanja muistuttaa väärin hävitettyjen lääkkeiden kuormituksesta ympäristölle. – Huoli vesistöistämme ja Itämerestä on suuri. Tavoitteenamme on, että jatkossa jokainen suomalainen palauttaisi tarpeettomat ja vanhat lääkkeet apteekkiin. Kestävien elämäntapojen avulla voimme suojella ympäristöämme, sukupolvelta toiselle, sanoo viestintäproviisori Elina Aaltonen Apteekkariliitosta.Lääkkeetön Itämeri -kampanja on usean organisaation järjestämä vuosittainen yhteiskampanja. Kampanjan toteuttaa viestintätoimisto Kaiku, ja sen ovat mahdollistaneet tänä vuonna Apteekkariliitto, GSK, HSY, Lääketeollisuus ry, Orion, Oriola, Pihlajalinna, sosiaali- ja terveysministeriö, Suomen ympäristökeskus SYKE (kampanjan asiantuntija), Tamro, Yliopiston Apteekki ja ympäristöministeriö.Muistilista: Näin hävität lääkkeet oikeaoppisesti1. Mitä lääkkeitä apteekkiin tulee palauttaa?Palauta apteekkiin käytetyt lääkelaastarit, kiinteät ja nestemäiset lääkkeet, inhalaattorit, tabletit ja kapselit sekä tuubit, joissa on vielä lääkettä.2. Miten lajittelen lääkkeet?Ota tabletit ja kapselit pois pakkauksistaan ja laita ne irrallaan läpinäkyvään pussiin. Läpipainopakkauksessa olevia tabletteja ja kapseleita ei tarvitse irrottaa folioliuskasta. Laita voiteet, aerosolit ja inhalaattorit ilman ohjelippua pussiin. Taita lääkelaastarin liimapinnat vastakkain ennen pussiin laittoa. Jätä nestemäiset lääkkeet alkuperäiseen pulloonsa, ja laita nämä erilliseen pussiin.Irrota ohjelippu muovi- ja pahvipakkauksista, ja lajittele jätteet. Lajittele nämä aina erikseen:Jodipitoiset lääkkeet alkuperäispakkauksessa erilliseen pussiin.Sytostaatit alkuperäispakkauksessa erilliseen pussiin.Ruiskut ja neulat läpäisemättömään astiaan pakattuna. Astia voi olla esimerkiksi pullo tai purkki. Kysy apteekistasi, kuinka insuliinineulat tulee hävittää asuinalueellasi.Elohopeakuumemittarit erilliseen pussiin.3. Mitä ei tarvitse palauttaa?Esimerkiksi perusvoiteita, ravintolisiä tai luontaistuotteita ei tarvitse palauttaa apteekkiin. Ne kuuluvat sekajätteeseen.LisätietojaLääkkeetön Itämeri -verkkosivut Facebook: Lääkkeetön Itämeri Twitter: @Vieapteekkiin Instagram: laakkeeton_itameri
Moni hävittää lääkkeensä edelleen väärin, osoittaa Helsingin seudun ympäristöpalvelujen (HSY) toteuttama tuore tutkimus. Erityisesti nuoret heittävät vanhentuneita ja tarpeettomia lääkkeitä roskiin tai viemäriin. Iäkkäämmät ikäryhmät puolestaan vievät lääkkeitä eniten oikeaoppisesti apteekkiin. Vanhentuneet ja tarpeettomat lääkkeet tulisi palauttaa aina apteekkiin, sillä roskikseen ja viemäriin päätyneet lääkejäämät rasittavat ympäristöä ja saattavat päätyä vääriin käsiin.
NordenBladet — Ympäristöministeriön ehdotus vuoden 2023 talousarvioesitykseen omalle hallinnonalalle on yhteensä 336 miljoonaa euroa, mikä on 7,4 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarvioesityksessä. Valtion asuntorahastosta ehdotetaan lisäksi 293,9 miljoonaa euroa asuntorahoitukseen tukiin.”Tämä vuosi on näyttänyt, kuinka tärkeää Suomen energiaitsenäisyyden vahvistaminen ja Venäjän fossiilisesta energiasta irtautuminen on. Vahvistamme hajautettua ja omavaraista energiantuotantoa, jotta voimme turvata suomalaisten energiansaannin. Näin globaalit kriisit eivät heittele energian hintaa ja saatavuutta. Se on yksi tärkeä painopiste myös ympäristöministeriön talousarvioesityksessä. Erityisen huomion kohteena ovat nopeat lupakäsittelyt vihreän siirtymän hankkeille”, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo toteaa.Vihreän siirtymän hankkeille nopeammat lupakäsittelytVihreän siirtymän investointeja vauhditetaan ympäristölupien ja ympäristöllisten arviointien käsittelyä tehostamalla. Tietyille uusiutuva energiaa, vähähiilistä vetyä, teollisuuden sähköistämistä, hiilidioksidin talteenottoa koskeville hankkeille on tarkoitus antaa väliaikainen etusija vuoden 2025 loppuun asti aluehallintovirastojen lupakäsittelyssä. Myös vihreän siirtymän kannalta keskeiset valitusasiat käsiteltäisiin kiireellisinä hallintotuomioistuimissa vuosina 2023–2027. Tämän vuoksi aluehallintovirastoille ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille sekä hallintotuomioistuimille esitetään lisää henkilöstöresursseja.Kotitalouksien energiaremontteihin tukeaAsuinrakennusten, erityisesti kerros- ja rivitalojen energia-avustuksiin esitetään 70 miljoonaa euroa. Summalla tuetaan myös matalalämpöiseen kaukolämpöön siirtymistä. Öljylämmityksestä luopumisen tuki on ollut suosittu, mutta EU-rahoituksen täsmentymisen myötä sitä myönnetään jatkossa hieman harvemmalle. Määräraha tarkentuu, kun Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman muutos päivitetään talousarviokäsittelyssä. Öljylämmityksestä luopumista tuetaan edelleen korotetulla kotitalousvähennyksellä vuosina 2022-2027.Kunnille tukea ilmastosuunnitelmien laatimiseenIlmastolakia on määrä muuttaa syksyllä 2022 niin, että kunnille tulisi velvollisuus laatia ilmastosuunnitelmat. Vuoden 2023 ympäristöministeriön budjettiesityksessä varataan 2,8 euroa suunnitelmien laatimisen tueksi.Ravinteiden kierrätystä tehostetaanRavinteiden kierrätysohjelman (RAKI) ja Suomen kansallisen elpymis- ja palautumissuunnitelman ravinnekierrätyksen investoinnin toimeenpanoa jatketaan. Esitetyllä 31 miljoonan euron määrärahalla tuetaan erityisesti Suomen ravinne- ja energiaomavaraisuutta parantavia hankkeita, joissa kehitetään ja otetaan käyttöön yhdyskuntien jätevesien ja sivuvirtojen hyödyntämätön ravinnepotentiaali sekä parannetaan jätevesien käsittelyn energiatehokkuutta.Kiertotaloudesta tehdään Suomen talouden perustaa. Valtakunnalliseen kiertotalouden edistämisohjelman toteuttamiseen esitetään 3,3 miljoonaa euroa.Panostukset metsien ja soiden suojeluun ja ennallistamiseen jatkuvatToimet luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämiseksi jatkuvat. Luonnonsuojelualueverkoston tilaa parannetaan jatkamalla Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) toteutusta sekä Helmi-elinympäristöohjelman toimeenpanoa. EU:n biodiversiteettistrategian edellyttämien kansallisten sitoumusten toimeenpano käynnistetään. Lisäksi toteutetaan Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategiaa ja toimintaohjelmaa.Kohtuuhintaisia asuntoja erityisesti kasvukeskuksiin, asumisneuvonta laajeneeValtion asuntorahastosta tuetaan asuntorahoitusta. Valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon lisäämiseksi MAL-sopimuskunnille esitetään myönnettäväksi määräaikaisia käynnistysavustuksia yhteensä enintään 39 miljoonaa euroa. MAL-sopimusalueilla asuntotuotantoa edistetään lisäksi kunnallistekniikan rakentamisen avustuksilla, joita esitetään myönnettäväksi enintään 25 miljoonaa euroa. Korkotukivaltuuksia valtion tukemaan asuntotuotantoon esitetään 1 950 miljoonaa euroa sekä takauslainavaltuuksia 285 miljoonaa euroa ja asunto-osakeyhtiöiden perusparannuslainojen valtiontakauksia sata miljoonaa euroa. Valtaosa valtion tukemasta asuntotuotannosta kohdistetaan suurimpiin kasvukeskuksiin, erityisesti Helsingin seudulle. Erityisryhmien asuntojen rakentamista ja korjaamista esitetään tuettavaksi korkotukilainoituksen lisäksi 120 miljoonan euron investointiavustuksilla. Avustukset kohdennetaan ensisijaisesti heikoimpien ryhmien asuntotuotannon edistämiseen.Asumisneuvonnan laajentamiseen esitetään 4,3 miljoonaa euroa. Hallituksen tavoitteena on asunnottomien määrän puolittaminen kuluvan hallituskauden aikana, ja asunnottomuuden poistaminen sitä seuraavina vuosina. Yhtenä keinona asunnottomuuden kitkemisessä käytetään asumisneuvontaa. Kuntia kannustetaan kehittämään ja laajentamaan asumisneuvontapalveluja niin, että neuvontaa olisi saatavilla riippumatta siitä, onko apua tarvitsevalla asukkaalla omistusasunto, vuokra-asunto tai muuhun hallintamuotoon perustuva asunto.”Kriisiajat koettelevat erityisen pahasti yhteiskunnan huono-osaisten tilannetta. Asunnottomuuden poistaminen on tärkeä toimi, joka osaltaan vahvistaa myös koko yhteiskunnan kriisinkestävyyttä. Se edellyttää sekä riittävää asuntorakentamista että asunnottomille kohdennettua asumisneuvontaa”, Ohisalo sanoo.Vuoden 2023 talousarvioesityksen käsittelyHallitus käsittelee talousarviota budjettiriihessään 30.8.−1.9. Talousarvioesitys käsitellään valtioneuvostossa 19. syyskuuta.Ympäristöministeriön vuoden 2023 talousarvioehdotus (pdf)Valtionvarainministeriön budjettiehdotus (budjetti.vm.fi)Lisätiedot:kaikkien sähköpostit muotoa [email protected]Heikki Sairanen Ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja p. 050 456 4662Ympäristönsuojelu Leena Ylä-Mononen ylijohtaja p. 0295 250 023Rakennettu ympäristö Laura Valkonen Erityisasiantuntija p. 0295 250 304Luontoympäristö Minna Torkkeli Johtava asiantuntija p. 0295 250 377Ympäristöministeriön talousarvioehdotuksen valmistelu Timo Tähtinen talouspäällikkö p. 0295 250 306
Ympäristöministeriön ehdotus vuoden 2023 talousarvioesitykseen omalle hallinnonalalle on yhteensä 336 miljoonaa euroa, mikä on 7,4 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarvioesityksessä. Valtion asuntorahastosta ehdotetaan lisäksi 293,9 miljoonaa euroa asuntorahoitukseen tukiin.
NordenBladet — Ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalon erityisavustajana aloittaa valtiotieteiden maisteri Heikki Isotalo maanantaina 1.8. alkaen.Heikki Isotalo siirtyy ministeri Maria Ohisalon esikuntaan vihreiden viestintäsuunnittelijan tehtävästä. Isotalo vastaa ympäristö- ja ilmastoministerin viestinnästä ja mediasuhteista sekä vihreän ministeriryhmän viestinnän koordinaatiosta. Tehtävää aiemmin hoitaneen Sameli Sivosen nimitys päättyy 22.7.Ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustajina jatkavat Jarno Lappalainen, Heikki Sairanen, Antti Heikkinen ja Riikka Yliluoma. Lappalainen toimii vihreiden ministeriryhmän sihteerinä, Heikkinen vastaa luonnonsuojeluun sekä vesien- ja merenhoitoon liittyvistä asioista ja Yliluoma ilmastopolitiikkaan, ympäristönsuojeluun ja jätteisiin liittyvistä asioista.Ympäristö- ja ilmastoministerin valtiosihteerinä toimii Terhi Lehtonen.Lisätietoja Sameli Sivonen erityisavustaja 22.7. saakka 050 406 6855 [email protected]Heikki Isotalo erityisavustaja 1.8. lähtien 040 8617 204 [email protected]Jarno Lappalainen erityisavustaja (median yhteydenotot välillä 22.7.-1.8.) 040 053 6973 [email protected]Heikki Sairanen erityisavustaja 050 456 4662 [email protected]Antti Heikkinen erityisavustaja 0295 250 231 [email protected]Riikka Yliluoma erityisavustaja 0295 250 091 [email protected]Terhi Lehtonen valtiosihteeri 0295 161 000 [email protected]
Ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalon erityisavustajana aloittaa valtiotieteiden maisteri Heikki Isotalo maanantaina 1.8. alkaen.
NordenBladet — Puukerrostaloasuntojen määrä ja kerrosala ovat hienoisessa kasvussa, kertoo ympäristöministeriön tilaama selvitys. Puukerrostaloasuntoja on mahdollisesti toteutumassa noin 14 340 kappaletta. Puukerrostalohankkeet keskittyvät erityisesti pääkaupunkiseudulle, muista maakunnista Pirkanmaa erottuu positiivisesti.”On hieno nähdä, että kerrostalojen rakentaminen puusta kiinnostaa monipuolisesti ympäri Suomea. Puu on uusiutuva materiaali ja rakennusmateriaalina se varastoi hiiltä pitkään. Puurakentaminen onkin hyvä tapa vähentää rakentamisen päästöjä ja luoda kaunista arkkitehtuuria”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo.Keväällä 2022 tehdyn selvityksen mukaan Suomeen on rakenteilla tai suunnitteilla yhteensä 61 puukerrostalohanketta, eli yksittäisiä puukerrostaloja, puukerrostalokortteleita tai suuren mittakaavan puurakenteisia toimistorakennuksia. Edellisessä selvityksessä marraskuulta 2020 niitä oli 72.Asuntojen määrä ja kerrosala ovat kasvaneet, vaikka hankkeiden määrä on vähentynyt. Puukerrostaloasuntoja on nyt toteutumassa noin 14 340 kappaletta, kun vastaava luku vuonna 2020 oli 11 720 kappaletta. Varmoina pidettävien asuinkerrostalo- ja toimistotalohankkeiden keskimääräinen koko on kasvanut noin 10 000 kuutioneliömetristä 18 265 kuutioneliömetriin.Hankkeista 26 on toteutumassa varmasti. Toissa vuonna varmoja hankkeita oli 24. Todennäköisiä hankkeita on tänä vuonna 18 ja mahdollisia 17 kappaletta. Mahdollisia hankkeita ovat kaavavaiheessa olevat laajat hankkeet, joissa ei ole vielä puurakentamiseen sitoutunutta rakennuttajaa tai rakentajaa.Lukuihin on huomioitu vähintään kolmikerroksiset puukerrostalohankkeet, eli kaksikerroksiset luhtitalot eivät ole mukana, vaikka ne ovat tilastollisesti puukerrostaloja.”Tärkeä muutos on hankkeiden koon kasvu verrattuna aiempiin vuosiin. Puu materiaalina taipuu moneen tarpeeseen, siitä voidaan rakentaa myös miljöitä ja arkkitehtonisesti näyttäviä rakennuksia. Nytkin suunnitteilla on esimerkiksi puinen umpikortteli ja muita laajempia kokonaisuuksia”, Puurakentamisen ohjelman ohjelmapäällikkö Petri Heino sanoo.13 maakuntaan suunnitteilla puukerrostalojaHankkeista 83 prosenttia keskittyy Uudellemaalle ja Pirkanmaalle, mutta hankkeita on suunnitteilla tasaisesti ympäri Suomea, yhteensä 13 maakuntaan. Vain Lappiin, Etelä-Savoon, Etelä-Karjalaan, Kanta-Hämeeseen ja Ahvenanmaalle ei ole tällä hetkellä suunnitteilla yli kaksikerroksisia puukerrostalohankkeita. Huomioitavaa on, että kaikki hankkeet eivät mahdollisesti ole tulleet kartoituksen tekijän tietoon.“Erityisesti kasvukeskukset näyttävät heränneen puun käytön lisäämiseen rakentamisessa: peräti kaksi kolmasosaa hankkeista löytyy Uudeltamaalta, jossa eniten puurakentamista kaavaillaan Helsinkiin. Helsingissä asumisen lisäksi keskitytään myös puiseen toimistorakentamiseen. Esimerkiksi Wood City -puukortteli täydentyy toisella toimistotalolla suunnitellun hotellin sijaan”, Petri Heino kuvaa.Suomalainen puukerrostalohankekanta on koottu ensimmäisen kerran vuonna 2012. Hankekantaa on päivitetty vuosina 2014, 2015, 2017, 2018, 2019, 2020 ja 2022. Hankekannan tilaajana toimi tänä vuonna ympäristöministeriö. Tiedot perustuvat kuntien julkisiin tietoihin. Tietojen ajantasaisuus on pyritty varmistamaan kunnilta. Hankekannan on koonnut oululainen arkkitehti Janne Tolppanen.Puukerrostalohankkeet on jaettu selvityksessä kolmeen eri luokkaan toteutumispotentiaalin mukaan: varmat, todennäköiset ja mahdolliset. Luokitus kuvastaa alueiden ja kohteiden toteutumistodennäköisyyttä puurakenteisena. Hankekantaan on kerätty kaikki vähintään kolmikerroksiset puukerrostalohankkeet sekä kaikki merkittävät suuren mittakaavan puurakenteiset julkiset rakennukset Suomessa. Hankekannassa ei esitetä jo toteutuneita kohteita.Hankeikkuna.fi: Suomalainen puukerrostalokanta. Suunnitteilla ja rakenteilla olevat suomalaiset puukerrostalohankkeet, 6/2022 (pdf)
Puukerrostaloasuntojen määrä ja kerrosala ovat hienoisessa kasvussa, kertoo ympäristöministeriön tilaama selvitys. Puukerrostaloasuntoja on mahdollisesti toteutumassa noin 14 340 kappaletta. Puukerrostalohankkeet keskittyvät erityisesti pääkaupunkiseudulle, muista maakunnista Pirkanmaa erottuu positiivisesti.
NordenBladet — Ympäristöministeriön rahoittamassa hankkeessa selvitetään saamelaisten geenivaroihin liittyvää perinteistä tietoa ja luodaan ohjeistus, miten saamelaisten geenivaroihin liittyvää perinteistä tietoa voidaan hyödyntää oikeudenmukaisesti ja saamelaisten suostumuksella. Hankkeen toteuttaa Dierpmis ay.Ympäristöministeriö ja Dierpmis ay”Saamelaisten geenivaroihin liittyvän perinteisen tiedon käyttäjien tulee hankkia ennakkosuostumus. Nyt luomme pohjaa toimintatavalle, jossa perinteisen tiedon hyödyntäminen on oikeudenmukaista. Arvostan sitä, että saamelaisyhteisö toimii asiassa aktiivisesti”, ympäristöneuvos Markus Tarasti sanoo. Tarasti toimii hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana.Hanke tuottaa tietoa geenivarojen saatavuudesta sekä niiden käytöstä saatavien hyötyjen oikeudenmukaisesta ja tasapuolisesta jaosta tehdyn Nagoyan pöytäkirjan ja siihen liittyvän lainsäädännön toimeenpanosta. Hankkeessa haastatellaan saamelaisia perinteisen tiedon haltijoita geenivaroihin liittyvästä perinteisestä tiedosta ja sen käytöstä sekä selvitetään arkistojen ja tutkimuskirjallisuuden avulla saamelaisten geenivaroihin liittyvän perinteisen tiedon käyttöä.Toteutuksessa huomioitava oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuusGeenivaroihin liittyvä saamelaisten perinteinen tieto tarkoittaa tietoa geenivarojen käytöstä, taidosta ja osaamisesta, mikä on kehittynyt ja mitä ylläpidetään saamelaiskulttuurissa. Se tarkoittaa esimerkiksi tietoa kasvien ominaisuuksista, joita käytetään saamelaiskulttuurissa lääkintään. Hankkeessa kerättyä tietoa käytetään pohjana Saamelaiskäräjien hallinnoiman tietokannan muodostamiseksi saamelaisten geenivaroihin liittyvästä perinteisestä tiedosta.”Odotukseni tämän hankkeen osalta ovat korkealla. On tärkeä saada geenivaralain säädökset toimimaan ja luoda selkeät pelisäännöt siitä, miten toimitaan asioissa, jotka koskevat saamelaisten geenivaroihin liittyvän perinteisen tiedon hyödyntämistä ja hyötyjen tasapuolista jakoa”, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.”Kolttasaamelaisilla yli rajojen on paljon tietoa eri kasvilajien käytöstä lääkinnässä, ravintona ja terveyden ylläpitämisessä. On tärkeää, että tämä tieto saadaan kerättyä ennen kaikkea saamelaisyhteisön käyttöön. Hankkeen toteutukseen liittyy paljon eettisiä kysymyksiä, ja olen iloinen, että saamelaisyhteisö on mukana huolehtimassa saamelaisten oikeuksien toteutumisesta hankkeessa”, Kolttien luottamusmies Veikko Feodoroff painottaa.Yhteistyötä eri toimijoiden kanssaHankkeessa luodaan viranomaisille, Saamelaiskäräjille ja Kolttien kyläkokoukselle ohjeistus siitä, miten toimitaan, jos toimija haluaa hyödyntää saamelaisten geenivaroihin liittyvää perinteistä tietoa.”Tämä on hyvin mielenkiintoinen ja haasteellinen hanke. Hanketoimijana olen iloinen, että hankkeessa työskentelee asiantunteva ohjausryhmä ja hankkeella on Saamelaiskäräjien ja Kolttien kyläkokouksen tuki. Hankkeen haastattelut tehdään kesällä ja odotan innolla keskusteluja perinteisen tiedon haltijoiden kanssa”, hankevastaava FT Klemetti Näkkäläjärvi kertoo.Hanke toteutetaan vuoden 2022 aikana. Hankkeessa tehdään läheistä yhteistyötä saamelaisinstituutioiden kanssa ja kuullaan Norjan ja Ruotsin saamelaiskäräjiä. Hankkeen toteutumista ohjaa ympäristöministeriön asettama ohjausryhmä. Ohjausryhmään kuuluu maa- ja metsätalousministeriön, Luonnonvarakeskuksen, Suomen ympäristökeskuksen, Saamelaiskäräjien ja Kolttien kyläkokouksen edustajat.Nagoyan pöytäkirjaNagoyan pöytäkirjan tehtävä on edistää maailman geenivarojen saatavuutta ja sitä, että niiden käytöstä saatavat hyödyt jakautuvat oikeudenmukaisesti geenivarojen tarjoaja- ja käyttäjämaiden välillä. Samalla edistetään biologisen monimuotoisuuden suojelua ja luonnonvarojen kestävää käyttöä. Suomesta tuli Nagoyan pöytäkirjan osapuoli vuonna 2016.Lisätietoa:Markus Tarasti ympäristöneuvos ympäristöministeriö p. 0295 250 291 [email protected]Klemetti Näkkäläjärvi Hankevastaava Dierpmis ay p. 040 537 1584 [email protected]
Ympäristöministeriön rahoittamassa hankkeessa selvitetään saamelaisten geenivaroihin liittyvää perinteistä tietoa ja luodaan ohjeistus, miten saamelaisten geenivaroihin liittyvää perinteistä tietoa voidaan hyödyntää oikeudenmukaisesti ja saamelaisten suostumuksella. Hankkeen toteuttaa Dierpmis ay.
NordenBladet — EU:n epävirallisessa ympäristöministerikokouksessa 13.-14. heinäkuuta valmistaudutaan YK:n biodiversiteetti- ja ilmastokokouksiin sekä keskustellaan Ukrainan sodan ympäristövaikutuksista ja EU:n asiantuntija-avusta. Valtiosihteeri Terhi Lehtonen edustaa Suomea Prahassa pidettävässä kokouksessa.Kokouksessa käsitellään globaaleja tavoitteita luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi, mistä neuvotellaan YK:n biodiversiteettikokouksessa 5.-17. joulukuuta 2022 Montrealissa Kanadassa. Lisäksi ympäristöministerit valmistautuvat YK:n ilmastokokoukseen, joka järjestetään Sharm el-Sheikhissä Egyptissä 6.-18.11.2022.”On tärkeää, että EU toimii globaalina edelläkävijänä niin luonto- kuin ilmastopolitiikassa. Ilmastonmuutos ja luontokato ovat kytköksissä toisiinsa ja ne ratkaistaan yhdessä”, sanoo valtiosihteeri Terhi Lehtonen.”Kansainvälisesti tarvitsemme kunnianhimoiset ja mitattavat tavoitteet sekä systemaattista seurantaa luontokadon torjumiseksi. Meidän tulee varmistaa, että luonnon monimuotoisuus otetaan osaksi kaikkia politiikan ja yhteiskunnan osa-alueita”, valtiosihteeri Lehtonen jatkaa.EU:n kanta globaalista biodiversiteettisopimuksesta valmistellaan ympäristöneuvostossa syksyllä 2022.Valmistautumista syksyn ilmastokokoukseenYmpäristöministerit keskustelevat syksyn YK:n ilmastosopimuksen 27. osapuolikokouksesta. Jotta Pariisin sopimuksen 1,5 asteen tavoite pysyisi saavutettavissa, tarvitaan etenkin suurilta talouksilta entistä tiukempia päästövähennystavoitteita ja vaikuttavampia ilmastotoimia. Päästövähennysten lisäksi YK:n ilmastokokouksen keskeisiä teemoja ovat ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja ilmastorahoitus. Ilmastonmuutoksen aiheuttamien vahinkojen ja menetysten korvaaminen on kehitysmaaryhmälle prioriteetti.Suomi pitää tärkeänä, että Pariisin sopimuksen toimeenpano etenee kaikilla osa-alueilla, ja että päätökset perustuvat uusimpaan tieteeseen ja etenkin hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n raportteihin. Lisäksi ympäristöministerit käsittelevät ilmastonmuutokseen sopeutumista erityisesti luonnon monimuotoisuuden ja maaperäkysymysten näkökulmasta. Suomi katsoo, että luontopohjaisilla ratkaisuilla voidaan samanaikaisesti edistää useita tavoitteita, kuten ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista, luonnon monimuotoisuutta, vesien tilaa sekä terveyttä ja hyvinvointia. Sodan ympäristövaikutukset agendallaMinisterit keskustelevat myös siitä, millaista asiantuntemusta ja tukea EU ja sen jäsenvaltiot voivat antaa Ukrainalle sodan aiheuttamien ympäristötuhojen arviointiin ja jälleenrakentamiseen. Venäjän sotatoimet ovat saastuttaneet Ukrainassa ilmaa, maaperää sekä pinta- ja pohjavesiä. Suomi korostaa EU:n vahvaa poliittista, taloudellista ja humanitaarista tukea Ukrainalle.
EU:n epävirallisessa ympäristöministerikokouksessa 13.-14. heinäkuuta valmistaudutaan YK:n biodiversiteetti- ja ilmastokokouksiin sekä keskustellaan Ukrainan sodan ympäristövaikutuksista ja EU:n asiantuntija-avusta. Valtiosihteeri Terhi Lehtonen edustaa Suomea Prahassa pidettävässä kokouksessa.
NordenBladet — Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja tiettyjen muovituotteiden ympäristövaikutusten vähentämistä koskevan direktiivin täytäntöönpanoon liittyvistä asetusluonnoksista. Asetuksissa ehdotetaan esimerkiksi erillisiä roska-astioita tupakantumpeille sekä velvollisuutta tiedottaa kertakäyttöisten muovituotteiden haitallisista vaikutuksista ja niiden uudelleenkäytettävistä vaihtoehdoista. Lisäksi muovia sisältävän kalastusvälinejätteen vastaanotolle asetettaisiin vähimmäisvaatimukset. Lausuntoja voi antaa 19.8.2022 saakka.Asetuspaketti sisältää uudet asetukset eräistä kertakäyttöisistä muovituotteista, muovia sisältävistä kalastusvälineistä sekä tuoteryhmäkohtaisista korvauksista. Lisäksi pakkauksia sekä juomapakkauksia koskevia asetuksia muutettaisiin. Keräyspaperia koskeva asetus korvattaisiin uudella. Asetusluonnos eräistä kertakäyttöisistä muovituotteista velvoittaa lisäämään erillisiä roska-astioita tupakantumpeille sekä tiedottamaan eräiden kertakäyttöisten muovituotteiden haitallisista vaikutuksista ja tuotteiden uudelleenkäytettävistä vaihtoehdoista. Kalastusvälineitä koskeva asetus sisältää tarkemmat säännökset tuottajavastuun toteuttamisesta sekä siitä, miten tuottajien on järjestettävä käytöstä poistettavien muovia sisältävien kalastusvälineiden erilliskeräys vuoden 2025 alusta. Kiinteille pyydyksille ehdotetaan koko maassa 150 vastaanottopaikkaa ja vapakalastusvälineiden vastaanoton voisi järjestää esimerkiksi kampanjaluontoisella keräyksellä. Muutoksia pakkaus- ja keräyspaperiasetuksiinPakkausasetuksessa ja juomapakkausasetuksessa tärkeimmät muutokset koskisivat korkkien kiinnipysymisen vaatimusta, kierrätetyn muovin vähimmäisosuutta juomapakkauksissa sekä erilliskeräysvaatimusta ja sen laskentaa. Suomessa juomapakkausten erilliskeräysvaatimus täyttyy jo nyt hyvin toimivan panttijärjestelmän ansioista.Lisäksi asetuksiin tehtävillä muutoksilla täsmennettäisiin tuottajan tiedottamisvelvollisuutta, tuottajarekisteriin hyväksymiseksi tehtävää hakemusta, seurantatietojen ilmoittamista sekä tuottajan omavalvontaa koskevia säännöksiä. Pakkausasetukseen lisättäisiin uusi säännös, joka keventäisi pienten yritysten raportointivelvoitetta.SUP-direktiiviin liittyvien asetusten lisäksi lausuntoja pyydetään keräyspaperia koskevasta asetuksesta. Uuteen keräyspaperiasetukseen ehdotetaan jätelain muuttamisesta (714/2021) johtuvia tarpeellisia muutoksia. Keräyspaperin erilliskeräystä ja kierrätystä koskevat tavoitteet muutettaisiin kaikkia tuottajia yhteisesti koskevaksi tavoitteeksi. Tuottajan järjestämää keräyspaperin vastaanottoa koskevia vaatimuksia täsmennettäisiin laadullisilla vähimmäisvaatimuksilla. Samalla luovuttaisiin keräyspisteverkoston lukumääräisestä minimivaatimuksesta.Lausunnoilla olevilla asetuksilla ja jätelain muutoksella toimeenpannaan tiettyjen muovituotteiden ympäristövaikutusten vähentämistä koskeva SUP-direktiivi (2019/904/EU).
Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja tiettyjen muovituotteiden ympäristövaikutusten vähentämistä koskevan direktiivin täytäntöönpanoon liittyvistä asetusluonnoksista. Asetuksissa ehdotetaan esimerkiksi erillisiä roska-astioita tupakantumpeille sekä velvollisuutta tiedottaa kertakäyttöisten muovituotteiden haitallisista vaikutuksista ja niiden uudelleenkäytettävistä vaihtoehdoista. Lisäksi muovia sisältävän kalastusvälinejätteen vastaanotolle asetettaisiin vähimmäisvaatimukset. Lausuntoja voi antaa 19.8.2022 saakka.
NordenBladet — Valtioneuvosto pitää komission antamaa ehdotusta tervetulleena ja pitää tärkeänä, että aurinkoenergiaa edistetään EU-alueella.”Aurinkoenergian merkitys EU-alueella kasvaa merkittävästi lähivuosina, myös Suomessa. Aurinkoenergia on hyvä tapa lisätä uusiutuvan energian tuotantoa ja parantaa energiaomavaraisuutta. On tärkeää, että komissio edistää aurinkoenergiaa”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo.Valtioneuvosto voi hyväksyä komission ehdottamat velvoitteet ottaa uusissa julkisissa ja kaupallisissa rakennuksissa käyttöön niihin soveltuvat aurinkoenergiajärjestelmät. Valtioneuvosto kuitenkin pitää komission ehdottamaa aikataulua liian tiukkana.Valtioneuvosto ei pidä hyvänä pakollista velvoitetta asentaa aurinkoenergiajärjestelmiä olemassa oleviin julkisiin ja kaupallisiin rakennuksiin, erityisesti sidottuna komission antamaan aikatauluun. Sen sijaan valtioneuvosto pitää perusteltuna aurinkoenergiajärjestelmän asentamisen laajamittaisten korjausten yhteydessä, jos tämä on teknisesti ja taloudellisesti toteutettavissa.Komission ehdotuksen mukaan jäsenvaltioiden olisi varmistettava sopivien aurinkojärjestelmien käyttöönotto vuoden 2026 loppuun mennessä uusille julkisille ja kaupallisille rakennuksille sekä vuoden 2027 vuoden loppuun mennessä olemassa oleville julkisille ja kaupallisille rakennuksille. Edellä mainitut velvoitteet koskisivat yli 250 neliömetrin laajuisia rakennuksia.Valtioneuvoston mukaan asuinrakennusten sääntelyssä huomioitava kansalliset olosuhteet, ilmasto-olosuhteet ja energiajärjestelmäValtioneuvosto pitää perusteltuna komission tavoitteita uusien asuinrakennusten aurinkoenergiajärjestelmistä, mutta näkee ehdotuksessa myös ongelmia. Komission ehdotuksen mukaan uusissa asuinrakennuksissa aurinkoenergiajärjestelmien käyttöönotto olisi varmistettava vuoden 2029 loppuun mennessä. Komissio ei ehdota toimia olemassa oleville asuinrakennuksille.Valtioneuvosto korostaa, että uusia asuinrakennuksia koskevan sääntelyn on huomioitava jäsenvaltioiden kansalliset olosuhteet, ilmasto-olosuhteet ja soveltuminen kansalliseen energiajärjestelmään. Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että aurinkoenergiajärjestelmistä ei säädetä yksityiskohtaisesti, kuten esimerkiksi onko rakennukseen asennettava aurinkosähkö- vai aurinkolämpöjärjestelmä.Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että komission ehdotuksen mukaisesti kaikki uudet rakennukset suunnitellaan siten, että aurinkoenergian tuotanto on mahdollista optimoida sijaintipaikan aurinkosäteilyn mukaan. Näin aurinkoteknologiaa on mahdollista asentaa kustannustehokkaasti myös myöhemmin. Valtioneuvosto korostaa, että myös muut reunaehdot, kuten rakennuksen olennaiset tekniset vaatimukset tai kaavoituksesta johtuvat tarpeet, on otettava huomioon.Valtioneuvosto suhtautuu myönteisesti komission ehdottamiin joustomahdollisuuksiinValtioneuvosto korostaa, että velvoitteiden ulkopuolelle on voitava jättää rakennuksia, jotka eivät ominaisuuksiltaan sovellu aurinkoenergiajärjestelmien käyttöönottoon, tai joissa aurinkoenergiajärjestelmällä ei ole teknistä tai taloudellista potentiaalia. Jäsenvaltioilla voi olla esimerkiksi maantieteellisen sijainnin johdosta erilaisia joustotarpeita.Valtioneuvoston mukaan vaatimuksia tulisi soveltaa vain niihin uusiin rakennuksiin, joita nykydirektiivin energiatehokkuusvaatimukset muutenkin jo koskevat. Soveltamisen ulkopuolelle tulisi jättää muun muassa kesämökit, maanpuolustusrakennukset sekä uskonnon ja hartauden harjoittamiseen tarkoitetut rakennukset.Komissio ehdottama aurinkoenergialisäys on osa REPowerEU-suunnitelmaaEuroopan komissio julkaisi 18.5.2022 REPowerEU-suunnitelman, jonka tavoitteena on katkaista riippuvuus Venäjältä tuotavista fossiilisista polttoaineista mahdollisimman pian sekä nopeuttaa siirtymää puhtaaseen energiaan.Yhtenä osana REPower-suunnitelmaa komissio ehdottaa aurinkoenergian käytön edistämisen lisäämistä uudistettavaan rakennusten energiatehokkuusdirektiiviin. Komissio julkaisi ehdotuksensa rakennusten energiatehokkuusdirektiivin laajasta uudistamisesta 15.12.2021. Valtioneuvoston kanta komission joulukuussa 2021 antamaan direktiiviehdotukseen on esitetty eduskunnalle 31.3.2022 toimitetussa U-kirjelmässä. Valtioneuvosto täydensi nyt aiemmin esittämäänsä kantaa komission REPower-ehdotukseen liittyvillä kannoilla.Aurinkoenergiajärjestelmien käyttöön ottoa koskeva U-jatkokirje toimitettiin eduskunnalle 8.7.2022 päättyneen EU-ministerivaliokunnan kirjallisen käsittelyn jälkeen.EU-ministerivaliokunnan aineistot (vnk.fi)Lisätiedot:Sameli Sivonen Ministeri Ohisalon erityisavustaja p. 050 4066 855 [email protected]Maarit Haakana (tavoitettavissa perjantaina 8.7.2022) Ympäristöneuvos p. 0295 250 069 [email protected]Sari Rapinoja (tavoitettavissa 13.7.2022 asti) Lainsäädäntöneuvos p. 0295 250 320 [email protected]
Valtioneuvosto pitää komission antamaa ehdotusta tervetulleena ja pitää tärkeänä, että aurinkoenergiaa edistetään EU-alueella.
