NordenBladet — Ympäristöministeriö valmistelee Tiilikkajärven kansallispuistoon noin 4000 hehtaarin laajennusta. Kansallispuistoa laajennettaisiin ensivaiheessa lailla noin 2472 hehtaarin laajuiselle valtion maiden kokonaisuudelle sekä myöhemmin maahankinnoin noin 1500 hehtaarin Tornator Oyj:n omistamalle Löytynsuon alueelle. Laajennusehdotus perustuu Rautavaaran kunnan esitykseen ja paikallisten esittämiin toiveisiin. Tiilikkajärven kansallispuisto on nykyisellään 3450 hehtaarin laajuinen. Valtion maiden kokonaisuutta koskevasta lakiesityksestä pyydetään lausuntoja 29.9. mennessä.”Kansallispuistoverkoston laajentaminen palvelee suomalaisia ja suomalaista luontoa. Kansallispuistot ovat tärkeitä virkistysalueita, mutta ennen kaikkea luonnon monimuotoisuutta turvaavia keitaita. Tiilikkajärven kansallispuiston laajentaminen loisi kansallispuistosta yhtenäisen ja yli 7400 hehtaarin laajuisen metsien ja soiden suojelukokonaisuuden. Tiilikkajärvellä suojellun pinta-alan määrä yli tuplaantuu”, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo sanoo.Laajennus toteutetaan vaiheittain, koska kansallispuisto voidaan perustaa vain valtion maille. Ensimmäisessä vaiheessa Tiilikkajärven kansallispuistoa laajennettaisiin lailla jo valtion omistuksessa olevalle aluekokonaisuudelle. Tornator Oyj:n omistuksessa olevat maat pyrittäisiin hankkimaan valtiolle myöhemmin ja ne liitettäisiin hankintojen myötä osaksi kansallispuistoa. Neuvottelut yhtiön kanssa ovat alkaneet ja ne jatkuvat syksyn aikana.Pohjois-Savon liitto ja Rautavaaran kunta tekivät ympäristöministeriölle aloitteen Tiilikkajärven kansallispuiston laajentamisesta syksyllä 2020. Rautavaaran kunnan suunnitteluhankkeessa kartoitettiin tämän jälkeen laajennuksen aluerajausta ja arvioitiin sen vaikutuksia luonnolle, aluetaloudelle ja matkailulle. Rautavaaran kunta kuuli hankkeen aikana alueen asukkaita, yrittäjiä, yhdistys- ja seuratoimijoita sekä metsästystahoja. Laajennusta on valmisteltu ympäristöministeriön virkatyönä Rautavaaran kunnan suunnitelman pohjalta. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle marraskuussa 2022 ja tavoitteena on, että eduskunta käsittelisi lakiesityksen kevätistuntokaudella 2023.Laajennusesitys sisältää vanhaa metsää, soita ja jälkiä jääkaudestaTiilikkajärven kansallispuistoon esitetyt laajennusalueet sijaitsevat Tiilikkajärven kansallispuiston viereisillä Tiilikan, Löytynsuon-Maamonsuon ja Pumpulikirkon Natura 2000 -alueilla sekä Ylä-Keyritty -järven pohjoispuolella. Laajentamisen myötä kansallispuistoon liitettäisiin edustavia suoalueita Löytynsuon ympäristöstä sekä luonnontilaista, vanhaa kuusivaltaista metsää Pumpulikirkon alueelta. Myös geologisesti merkittävä Pumpulikirkon hiidenkirnu sisältyisi laajennusalueeseen. Laajennus edistäisi myös virkistyskäytöllisen yhteyden vahvistamista nykyisen Tiilikkajärven kansallispuiston, Pumpulikirkon metsien sekä Metsäkartanon välille.Tiilikkajärven kansallispuiston laajentaminen toisi suojelun piiriin myös nykyisellään metsätalouskäytössä olevia alueita Pumpulikirkon alueelta sekä Ylä-Keyritty -järven pohjoispuolelta Nuorisokeskus Metsäkartanon ympäristöstä. Laajennuksen myötä Tiilikkajärven kansallispuiston nykyiset rauhoitussäännökset laajenisivat koskemaan koko laajennusaluetta. Siten metsätalouskäyttö Pumpulikirkon Natura-alueella sekä Ylä-Keyritty -järven pohjoispuolella Metsäkartanon ympäristössä päättyisi. Myös metsästys rajoittuisi vain hirven ajoon kansallispuiston alueella.Anna lausunto LausuntopalvelussaSeuraa hanketta Hankeikkunassa

Ympäristöministeriö valmistelee Tiilikkajärven kansallispuistoon noin 4000 hehtaarin laajennusta. Kansallispuistoa laajennettaisiin ensivaiheessa lailla noin 2472 hehtaarin laajuiselle valtion maiden kokonaisuudelle sekä myöhemmin maahankinnoin noin 1500 hehtaarin Tornator Oyj:n omistamalle Löytynsuon alueelle. Laajennusehdotus perustuu Rautavaaran kunnan esitykseen ja paikallisten esittämiin toiveisiin. Tiilikkajärven kansallispuisto on nykyisellään 3450 hehtaarin laajuinen. Valtion maiden kokonaisuutta koskevasta lakiesityksestä pyydetään lausuntoja 29.9. mennessä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Rakennetun ympäristön tietojärjestelmää koskeva lakiesitys keräsi 131 lausuntoa, joiden perusteella lakiesitystä on nyt muutettu. Hallituksen esitys viimeistellään siten, että se annettaisiin eduskunnalle syyskuun puolessa välissä.Useampi lausunnonantaja moitti lausuntoajan ajoittumista kesäaikaan. Lakiesityksellä on budjettivaikutuksia, mikä asettaa käsittelylle kireämmän aikataulun. – Ajoitus ei ollut ministeriönkään kannalta toivottava, ohjelmapäällikkö Juhana Rautiainen toteaa. – Pidensimme lausuntoaikaa kahdella viikolla minimistä, mutta tiedämme aikataulun silti aiheuttaneen haasteita erityisesti kunnissa. Hyvän lakiesityksen tekemisen kannalta on äärimmäisen tärkeää, että saimme kuitenkin kiitettävän määrän lausuntoja, Rautiainen kiittää.Lakiesitystä ja uudistuksen tavoitteita kannatettiin, mutta lausunnoissa annettiin myös hyvin monipuolisia huomioita, joiden perusteella lakiesitystä kehitetään. Siitä supistetaan osia, joiden sisällöstä säädetään jo muussa lainsäädännössä, kuten laissa julkisen hallinnon tiedonhallinnasta. Rakennetun ympäristön tietojärjestelmään ja tiedonhallintaan liittyviin vastuisiin ei tehty muutoksia. Järjestelmästä vastaa Suomen ympäristökeskus, ja tiedoista niiden alkuperäinen tuottaja.  Lausunnoissa otettiin kantaa uuteen järjestelmään tallennettaviin tietoihin. Osin toivottiin rajauksia, osin taas kaivattiin mukaan laajempia ja pidemmältä ajalta olevia tietoja. Ensivaiheessa vuonna 2024 tiedot tulevat olemaan sellaisia, joita julkishallinto käyttää lakisääteisessä toiminnassaan. Lausuntopalautteessa esitettiin huolta tietosuojasta ja -turvasta. Valtakunnallinen keskitetty tietojärjestelmä yhtenäistää paitsi tietosuojakäytäntöjä, myös vahvistaa tietoturvaa ja kansallista turvallisuutta.Resurssit ja vaikutukset nousivat esiin lausunnoissaPalautteen perusteella lain hyötyjä ja vaikutuksia on tuotava kirkkaammin esille, mikä nousi esiin myös tietojärjestelmää rakentavan Ryhti-hankkeen väliarvioinnissa. Erityisesti kunnat olivat huolissaan heille koituvasta taakasta. – Uudistusvaiheessa lisätyötä tulee, mutta kunnat eivät jää yksin muutoksessa, Juhana Rautiainen lupaa. Hallitusohjelman mukaisesti kunnille korvataan kertyneet kustannukset. – Hyödyt näkyvät pidemmän ajan kuluessa ja makrotasolla, mutta myös yksittäinen kuntalainen saa jatkossa helpommin tietoa, muun muassa tilanteessa, jossa hoitaa toisella paikkakunnalla asuvien vanhempien asioita, Rautiainen kertoo.  Rakennetun ympäristön tietojärjestelmä on peilattu tietovaranto, mikä tarkoittaa sitä, että kunnat päivittävät tietojaan omiin järjestelmiinsä, jotka työntävät aina ajantasaisen tiedon rakennetun ympäristön tietojärjestelmään teknisen rajapinnan avulla. Muutos tapahtuu kuntien nykyisin käyttämissä ohjelmistoissa, jotka järjestelmätoimittajat päivittävät uusien vaatimusten mukaisiksi.  Kysymyksiä ja vastauksia rakennetun ympäristön tietojärjestelmästäLisätiedotJuhana Rautiainen
ohjelmapäällikkö
[email protected]
p. 0295 250 075Jaakko Rastas
erityisasiantuntija
[email protected]
p. 0295 250 217

Rakennetun ympäristön tietojärjestelmää koskeva lakiesitys keräsi 131 lausuntoa, joiden perusteella lakiesitystä on nyt muutettu. Hallituksen esitys viimeistellään siten, että se annettaisiin eduskunnalle syyskuun puolessa välissä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö on 26.8.2022 hyväksynyt Kemira Chemicals Oy:n valituksen Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen suojelupäätöksestä. Päätös koskee Kouvolan Kuusaansaaressa sijaitsevaa entisen Kuusankoski Oy:n pahvikuivaamoa, jota koskevan suojelun päätös kumoaa.Kuivaamo sijaitsee tehdasalueella, jonne yleisöllä ei ole pääsyä, ja asemakaava-alueella. Ympäristöministeriö katsoi, ettei entisen pahvikuivaamon suojelu muodosta niin tärkeää yleistä etua, että kohde tulisi suojella rakennusperinnön suojelemisesta annetulla lailla. Asemakaava-alueella rakennussuojelu toteutetaan pääsääntöisesti maankäyttö- ja rakennuslain nojalla asemakaavoituksen keinoin ja kunnan päätöksellä.Entisen Kuusankoski Oy:n pahvikuivaamoa koskeva päätös on tehty 2.12.2020 (KASELY/530/2019). ELY-keskus on rakennusperintölain mukaisessa suojelussa hallintoviranomainen, joka hyväksyy tai hylkää suojeluesityksen. Ympäristöministeriö puolestaan on vahvistus- ja valitusviranomainen, joka tarkastelee tehdyn päätöksen lainmukaisuutta.LisätietojaReko Korhonen
erityisasiantuntija
029 525 0018
[email protected]

Ympäristöministeriö on 26.8.2022 hyväksynyt Kemira Chemicals Oy:n valituksen Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen suojelupäätöksestä. Päätös koskee Kouvolan Kuusaansaaressa sijaitsevaa entisen Kuusankoski Oy:n pahvikuivaamoa, jota koskevan suojelun päätös kumoaa.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Hallitustenvälinen biodiversiteettiä ja ekosysteemipalveluita koskeva tieteen ja politiikan välinen IPBES-paneeli pyytää jäsenvaltioita nimeämään ehdokkaita asiantuntijoiksi liiketoimintaa ja biodiversiteettiä koskevan arviointiraportin laadintaan. Arviointiraportin tarkoituksena on koota yhteen ja luokitella tietoa siitä, kuinka liiketoiminta ja taloudelliset instituutiot ovat riippuvaisia luonnon monimuotoisuudesta ja kuinka nämä vaikuttavat luonnon monimuotoisuuteen. Lisäksi tarkoituksena on arvioida menetelmiä, joilla näitä vaikutuksia ja riippuvuuksia voidaan mitata. Ilmoita kiinnostuksestasi 12.10.2022 mennessä.IPBES etsii arviointityöhön asiantuntijoita ja ammatinharjoittajia, joilla on asiantuntemusta luonnon monimuotoisuuden ja yritystoiminnan välisistä yhteyksistä. Kyseeseen tulevat kaikki liiketoiminnan ja talouden sektorit, kuten maa- ja metsätalous, ruoantuotanto, kalastus, vesitalous, virkistys ja matkailu, farmasia, energia, infrastruktuuri ja kaivosteollisuus. Asiantuntijoilla voi olla tausta tieteessä, hallinnossa, yritystoiminnassa, teollisuudessa tai kansalaisyhteiskunnassa. Asiantuntijoita etsitään monipuolisesti eri tieteenaloilta kuten laskentatoimi, ekologia, ilmastotiede, talous, rahoitus, hydrologia, oikeustiede, muotoilu, insinööritieteet, kansanterveys, riskinarviointi ja kauppa.Suomen ehdokkaiden nimeämisestä vastaa ympäristöministeriö. Asiantuntijaehdokkaita pyydetään lähettämään julkaisuluettelon sisältävä CV ja lyhyt perustelu ehdokkuudelle Suvi Borgströmille 12.10. kello 23.00 mennessä. IPBES-työtä tehdään pro bono -periaatteella. Kiinnostuneita asiantuntijoita pyydetään perehtymään IPBES:in arviointityöhön osallistuvien rooleja ja velvollisuuksia koskevaan dokumenttiin ennen hakemuksen jättämistä.IPBES:in arviointityöhön osallistuvien roolit ja velvollisuudetIntergovernmental Science-Policy Platform on Biodiversity and Ecosystem ServicesIPBES on 2012 perustettu YK:n alainen riippumaton hallitustenvälinen elin. Sen tarkoituksena on vahvistaa tieteen ja politiikan vuorovaikutusta luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluita koskevissa kysymyksissä monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön edistämiseksi sekä ihmisen hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen turvaamiseksi pitkällä aikavälillä. IPBES laatii alueellisia ja globaaleja raportteja biodiversiteettiä ja ekosysteemipalveluita sekä niiden yhteyksiä koskevan tiedon pohjalta, kokoaa ja priorisoi tieteellistä tietoa poliittisen päätöksenteon tueksi, edistää uuden tiedon hankkimista tekemällä yhteistyötä tiedeyhteisön, päätöksentekijöiden ja rahoittajien kanssa sekä mobilisoi rahoitusta tunnistettujen prioriteettien mukaisesti. IPBESin jäsenenä on tällä hetkellä 139 valtiota. Suomen yhteystahona toimii ympäristöministeriö.

Hallitustenvälinen biodiversiteettiä ja ekosysteemipalveluita koskeva tieteen ja politiikan välinen IPBES-paneeli pyytää jäsenvaltioita nimeämään ehdokkaita asiantuntijoiksi liiketoimintaa ja biodiversiteettiä koskevan arviointiraportin laadintaan. Arviointiraportin tarkoituksena on koota yhteen ja luokitella tietoa siitä, kuinka liiketoiminta ja taloudelliset instituutiot ovat riippuvaisia luonnon monimuotoisuudesta ja kuinka nämä vaikuttavat luonnon monimuotoisuuteen. Lisäksi tarkoituksena on arvioida menetelmiä, joilla näitä vaikutuksia ja riippuvuuksia voidaan mitata. Ilmoita kiinnostuksestasi 12.10.2022 mennessä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on Suomessa edistynyt viime vuosina, mikä näkyy eri hallinnonalojen lainsäädännössä ja strategioissa. Strategiset tavoitteet olisi nyt vietävä laajasti käytäntöön lisäämällä konkreettisia toimenpiteitä sekä sektorikohtaisesti että alue- ja kuntatasolla. Näin todetaan 26. elokuuta julkaistussa kokonaisarviossa kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumispolitiikan edistymisestä.Konkreettisen sopeutumistyön vauhdittamiseksi osaamista olisi vahvistettava eri organisaatioissa ja julkiselle sektorille olisi lisättävä pysyviä resursseja sopeutumistyöhön. Myös eri kohderyhmille räätälöityä ja helposti saavutettavaa tietoa tarvitaan sopeutumistyön vauhdittamiseksi.Ilmastonmuutoksen heijastevaikutukset huomioitava entistä paremminSopeutumistoimia tulee arvioinnin mukaan tarkastella sekä toimialoittain että eri alat poikkileikkaavasti.”Ilmastonmuutoksen vaikutuksiin liittyvät riskit ja niihin varautuminen tulee myös nivoa kiinteäksi osaksi erilaisia yhteiskunnallisia riskejä ja kehityspolkuja arvioivia laajempia tarkasteluja. Samalla olisi huolehdittava siitä, että sopeutumiskyky vahvistuu.” sanoo arviointihanketta johtanut professori Mikael Hildén SYKEstä.Sopeutumisessa tulisi ottaa entistä enemmän huomioon ilmastonmuutoksen heijastevaikutukset eli se, miten muualla tapahtuvat muutokset esimerkiksi lämpötilassa, sateisuudessa tai tuulisuudessa vaikuttavat kansainvälisten ketjujen välityksellä lopulta Suomeen. Heijastevaikutusten hallinnan parantamiseksi on tärkeää vahvistaa sopeutumiskysymysten käsittelyä mm. kauppa-, finanssi-, kehitysyhteistyö- ja turvallisuuspolitiikan alueilla.Ilmastonmuutos muuttaa merkittävästi myös yksityisen sektorin toimintaympäristöä. Muutos voi lisätä riskejä, mutta voi toisaalta tarjota myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyö sopeutumistoimien kehittämisessä voi tarjota uusia mahdollisuuksia kaikille yhteistyöhön osallistuville.Arviointiraportti antaa myös konkreettisia suosituksia sopeutumistyön vahvistamiseksi:Tehdään nykyistä systemaattisempaa sopeutumissuunnittelua alue- ja kuntatasolla.Selkiytetään aluetason sopeutumistoimien koordinointi.Varmistetaan, että käytettävissä on riittävät korvausmekanismit, jotka kattavat mahdollisten sään ääri-ilmiöiden kohtuuttomat seuraukset.Suunnataan kehitysyhteistyövaroja kehittyvien maiden sopeutumistoimien vahvistamiseen.Tarjotaan tietoa ja työkaluja kuntien ja eri sektorien sopeutumistyön tueksi.Luodaan neuvontapalvelu, joka tukee hillintä- ja sopeutumistoimien muotoilemista ja toteuttamista kunnissa.Osoitetaan sopeutumistyölle korvamerkittyä rahoitusta eri rahoitusohjelmissa.Viedään sopeutumissisältöjä ammatti- ja korkeakoulutuksen koulutusohjelmiin keskeisille aloille sekä täydennyskoulutusohjelmiin.Arvioinnin tuloksia hyödynnetään erityisesti parhaillaan valmisteilla olevan kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman (KISS2030) laatimisessa.”Ilmastonmuutoksen nopea eteneminen haastaa meidät etsimään entistä parempia keinoja varautua ja sopeutua muutoksen moninaisiin seurauksiin. Juuri valmistunut arvio tarjoaa meille hyvät eväät tähän haasteeseen vastaamiseksi lähivuosina”, kertoo KISS2030 valmistelusta vastaava Kirsi Mäkinen maa- ja metsätalousministeriöstä.Arviointi toteutettiin osana valtioneuvoston vuoden 2021 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Hanketta johti Suomen ympäristökeskus (SYKE) ja siihen osallistui tutkijoita ja asiantuntijoita Helsingin yliopistosta, Ilmatieteen laitokselta, Luonnonvarakeskuksesta (LUKE), Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) ja Tyrsky-Konsultointi Oy:sta. Hankkeessa järjestettiin useita työpajoja eri ryhmille ja toteutettiin kysely kunnille yhdessä Kuntaliiton kanssa.

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on Suomessa edistynyt viime vuosina, mikä näkyy eri hallinnonalojen lainsäädännössä ja strategioissa. Strategiset tavoitteet olisi nyt vietävä laajasti käytäntöön lisäämällä konkreettisia toimenpiteitä sekä sektorikohtaisesti että alue- ja kuntatasolla. Näin todetaan 26. elokuuta julkaistussa kokonaisarviossa kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumispolitiikan edistymisestä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ilmastoväittämien esittämisen suosio on kasvanut viime vuosina. Yritykset myös hyödyntävät ilmastoväittämiä, kuten hiilineutraaliutta markkinoidessaan tuotteita, joiden päästöt on hyvitetty. Hyvän kompensaation käytäntöjen toteutuminen onkin suurelta osin päästökompensaatiopalveluiden käyttäjien varassa.Organisaatioiden hiilineutraaliudelle ja vapaaehtoisille päästökompensaatioille ei ole ollut täysin vakiintuneita määritelmiä ja kriteerejä. Ympäristöministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa hankkeessa luodaan pelisäännöt päästökompensaatiopalveluiden käyttäjille ja tuottajille.”Tarvitsemme vapaaehtoisen päästökompensoinnin pelisäännöt, jotta kuluttajat saisivat luotettavaa ja vertailtavaa tietoa yritysten ja tuotteiden todellisista ilmastovaikutuksista. On myös yritysten etu, että päästöjen hyvittämisestä viestimiselle on selkeät ja läpinäkyvät käytännöt”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo.Maa- ja metsätalousministeriön koordinoimassa Hiilestä kiinni -kokonaisuudessa on jo kahden vuoden ajan tutkittu ja kehitetty uusia ilmastokestäviä ratkaisuja.”Rahoittamiemme yli 100 hankkeen joukossa on myös hankkeita, joissa tuotetaan uutta tietoa ja työkaluja kotimaisten vapaaehtoisen päästökompensaation kehittämiseksi. Luonnonvarakeskus on esimerkiksi hiljattain julkaissut hiilikompensaatioinfo.fi -palvelun. Lisäksi osana maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmaa kehitetään myös vapaaehtoisia hiilimarkkinoita. Olen tyytyväinen, että nyt käynnistyvä yhteishankkeemme täydentää tätä kokonaisuutta”, toteaa maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen.Vapaaehtoisella päästökompensoinnilla tarkoitetaan sitä, että yritys, julkisyhteisö tai kuluttaja kumoaa päästöjensä ilmastohaitan vähentämällä tai sitomalla kompensoitavia kasvihuonekaasupäästöjä vastaavan määrän toisaalla. Suomessa on aloittanut viime vuosina useita yrityksiä, jotka tarjoavat päästökompensaatiopalveluita. Kompensaatioita käyttävien yritysten ja kuluttajien saattaa olla haastavaa arvioida tarjottujen kompensaatiopalveluiden laatua ja luotettavuutta.Pelisäännöt päästökompensaatiopalveluiden käyttäjilleNyt luotavat pelisäännöt auttavat esimerkiksi yrityksiä määrittämään oman ilmastoväittämänsä ja sen, miten esimerkiksi hiilineutraaliustavoitteeseen päästään hyödyntämällä päästökompensaatiopalveluja.Hankkeessa:
•    luodaan määritelmät yritysten ilmastotavoitteille, kuten hiilineutraalius ja nettonolla ja ohjeistetaan, mitä niiden saavuttamiseksi vaaditaan
•    määritellään käytettäville päästökompensaatioille tarkemmat kriteerit. Ohjeistuksen pääkohderyhmä on ilmastoväittämiä esittävät ja vapaaehtoisia päästökompensaatioita käyttävät organisaatiot. Lisäksi tehdään tiivis ohjeistus kuluttajille siitä, mitä tulisi ottaa huomioon ostaessa ilmastoväittämällä markkinoituja tuotteita. Hankkeen toteuttaa Gaia Consulting oy yhdessä useamman yrityksen kanssa.Päästökompensaatioiden sääntely kehittyy myös kansainvälisesti. Esimerkiksi EU:ssa valmistellaan sääntelyä kestävien hiilenkiertojen sertifikaateista syksyllä. Ohjeistuksessa on tarkoitus ottaa huomioon kansainvälisen ja EU:n lainsäädännön kehitys.Mitä tapahtuu seuraavaksi?Hankkeen aikana järjestetään sidosryhmäkuuleminen. Pelisäännöt päästöjen vapaaehtoiselle kompensoinnille valmistuvat tammikuussa 2023.

Ilmastoväittämien esittämisen suosio on kasvanut viime vuosina. Yritykset myös hyödyntävät ilmastoväittämiä, kuten hiilineutraaliutta markkinoidessaan tuotteita, joiden päästöt on hyvitetty. Hyvän kompensaation käytäntöjen toteutuminen onkin suurelta osin päästökompensaatiopalveluiden käyttäjien varassa.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto hyväksyi tänään asetuksen avustuksista asuinrakennusten kaukolämpölaitteistojen uusimiseen matalalämpötilaiseen kaukolämpöön soveltuviksi vuosina 2022 ja 2023. Avustuksella vauhditetaan vihreää siirtymää ja lisätään huoltovarmuutta.Avustuksen myönteiset ympäristövaikutukset näkyvät erityisesti pitkällä aikavälillä. Kaukolämpöverkossa virtaavan veden lämpötilan laskeminen enintään 90 celsiusasteeseen mahdollistaa uusien lämmönlähteiden, kuten hukkalämpöjen, aurinkoenergialla tuotettujen lämpöjen ja geotermisen energian, tehokkaamman hyödyntämisen. Keskipitkällä aikavälillä yhä suurempi osa kaukolämmöstä voitaisiin tuottaa ilman hiilidioksidipäästöjä tuottavaa polttamista, kun kaukolämpöverkon tai sen osan lämpötilaa voitaisiin laskea.Avustuksen hakeminenAvustusta voi hakea Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAsta arviolta lokakuusta 2022 alkaen. Avustuksen hakemisesta tiedotetaan tarkemmin erikseen.Avustusta voi saada kaikkiin asuinrakennuksiin, eli sitä voivat hakea myös pientalojen ja vuokratalojen omistajat. Kiinteistön on sijaittava alueella, jossa laitteiston uusiminen edistää kaukolämpöverkon lämpötilan laskemista.Avustusta voi saada kustannuksiin, jotka syntyvät kaukolämpölaitteistojen poistamisesta ja korvaamisesta laitteistoilla, joiden kaukolämmön tuloveden lämpötila on enintään 90 celsiusastetta. Myös samassa yhteydessä lämmitysjärjestelmän tasapainotuksesta ja säädöstä syntyvät kustannukset ovat avustuskelpoisia.Avustuksen hakemisen yhteydessä hakijan täytyy toimittaa selvitys toimenpiteistä sekä kaukolämpöverkon haltijan todennus sijainnista.Avustuksen määräPientaloihin 2 000 euroa lämmönvaihdinlaitteistoa kohden sekä 500 euroa tasapainotettua ja säädettyä järjestelmää kohden.Rivitaloyhtiölle 3000 euroa lämmönvaihdinlaitteistoa kohden ja 1 000 euroa tasapainotettua ja säädettyä järjestelmää kohden.Asuinkerrostaloyhtiölle 4 000 euroa lämmönvaihdinlaitteistoa kohden ja 2 000 euroa tasapainotettua ja säädettyä järjestelmää kohden.ARA järjestää uudesta avustuksesta kiinnostuneille webinaarin 20.9.2022 klo 14 Teams Live -alustalla. Tilaisuuteen voi ilmoittautua 15.9. saakka. Ilmoittautuminen ARAn 20.9. webinaariin.LisätietojaJyrki Kauppinen
rakennusneuvos
p. 029 525 0122
[email protected]Tiedustelut avustuksen hakemisesta
Sini Sirén
ylitarkastaja, ARA
p. 029 525 0832
[email protected]Kari Lappalainen
ylitarkastaja, ARA
p. 029 525 0801
[email protected]
 

Valtioneuvosto hyväksyi tänään asetuksen avustuksista asuinrakennusten kaukolämpölaitteistojen uusimiseen matalalämpötilaiseen kaukolämpöön soveltuviksi vuosina 2022 ja 2023. Avustuksella vauhditetaan vihreää siirtymää ja lisätään huoltovarmuutta.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on tänään antanut uuden luonnonhoitoa tukevan asetuksen. Tuki kohdistuu metsiin, soihin ja muihin puustoisiin elinympäristöihin, ja sitä käytetään Helmi-elinympäristöohjelman kohteille. Vastaava tukiasetus perinnebiotooppien hoitoon hyväksyttiin vuonna 2020. Asetus tulee voimaan 8.9.2022.”Elinympäristöjen tuhoutuminen on luontokadon merkittävin ajuri. Luontokadon pysäyttäminen vaatii monipuolisia toimia, myös aktiivisia luonnonhoitotöitä, kuten ojien tukkimista ja paahdealuiden avaamista. Uusi tuki kohdistuu luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaisiin elinympäristöihin, joiden ennallistamisella, kunnostuksella tai hoidolla voidaan parantaa niiden tilaa kustannustehokkaasti”, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo sanoo.Asetuksen mukaan ELY-keskus vastaa ennallistamis-, kunnostus- ja hoitotoimenpiteiden järjestämisestä ja toteutuksen valvonnasta yksityisen maanomistajan mailla. Toiminta perustuu aina maanomistajan hakemukseen tai suostumukseen. Suoran rahallisen tuen sijaan ELY-keskus suunnittelee ja toteuttaa kohdekohtaisesti esimerkiksi puuston käsittelyn tai ojien tukkimisen. Viranomaisen rooli toimenpiteiden toteuttajana on tärkeä kannuste tuen hakemiselle, sillä maanomistaja ei hyödy tuesta taloudellisesti.Asetuksen valmistelussa on arvioitu, että tukea myönnettäisiin vuosina 2022–2027 noin 500 metsäkohteen kunnostamiseen ja noin 10 000 suohehtaarin ennallistamiseen. Positiivisten luontovaikutusten lisäksi tehtävät toimenpiteet voivat parantaa kohteiden virkistyskäyttöarvoja.Helmi-elinympäristöohjelmaHelmi-ohjelman tavoitteena on vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta ja parantaa elinympäristöjen tilaa muun muassa suojelemalla ja ennallistamalla soita, kunnostamalla ja hoitamalla lintuvesiä, perinnebiotooppeja ja metsäisiä elinympäristöjä sekä pienvesi- ja rantaluontoa. Tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden suojelun ohella edistää ekosysteemipalveluja, vesiensuojelua, hiilensidontaa sekä muuta ilmastonmuutoksen hillintää ja muutokseen sopeutumista.

Valtioneuvosto on tänään antanut uuden luonnonhoitoa tukevan asetuksen. Tuki kohdistuu metsiin, soihin ja muihin puustoisiin elinympäristöihin, ja sitä käytetään Helmi-elinympäristöohjelman kohteille. Vastaava tukiasetus perinnebiotooppien hoitoon hyväksyttiin vuonna 2020. Asetus tulee voimaan 8.9.2022.

Lähde: ym.fi