NordenBladet — Valtioneuvosto antaa eduskunnalle lakiesityksen, joka koskee asumisneuvonnan tukea kunnille. Määräaikaista lakia esitetään vuosille 2023–2027. Lakiesityksen tavoitteena on ehkäistä asumisen ongelmia ja asunnottomuutta parantamalla asumisneuvonnan saatavuutta asumismuodosta riippumatta. Kunnat voisivat jatkossa hakea asumisneuvonnan valtionavustusta Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:lta.Asunnottomuus on ilmiönä muuttunut. Nykyisin asunnottomuusriski liittyy yhä enemmän taloudellisiin ongelmiin, mistä johtuvia asuntojen menetyksiä voidaan ehkäistä asumisneuvonnalla. Asuntojen rakentamisen ja hankinnan ohella kyse on nykyisin yhä enemmän keinoista, joilla varmistetaan asunnon säilyttäminen. Neuvontaa on tuettu vuodesta 2009 alkaen, ja sitä on kehitetty lukuisissa hankkeissa, joissa se on todettu kustannustehokkaaksi keinoksi ehkäistä asunnottomuutta.Kokemuksia asumisneuvonnan hyödyistä on tähän mennessä kertynyt erityisesti vuokra-asumisesta. Lain avulla kuntia kannustetaan laajentamaan ja kehittämään asumisneuvontapalveluja niin, että neuvontaa olisi saatavilla riippumatta siitä, onko apua tarvitsevalla asukkaalla omistusasunto, vuokra-asunto tai muuhun hallintamuotoon perustuva asunto.– Asunto on arjen kulmakivi, jonka menettäminen aiheuttaa usein moninaisia muita sosiaalisia ongelmia. Asumisneuvonnan toimivuuden näytöt ovat vahvoja: sillä pystytään etenkin ehkäisemään häätöjä, mikä on avainasemassa asunnottomuuden vähentämisessä, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo huomauttaa. – Asunnottomuuden ehkäisy on aivan erityisen tärkeää tässä maailman ajassa, jossa elinkustannukset nousevat. Tarvitsemme samaan aikaan moninaista tukea ja neuvontaa, jotta haavoittuvassa asemassa olevat eivät putoa tilanteessa yhteiskunnan syrjälle, Ohisalo jatkaa.ARA myöntää valtionavustukset ja tukee kehittämistä kuntatasollaLaissa säädettäisiin erityisesti asumisneuvontaan myönnettävistä valtionavustuksista, joita neuvontaa tarjoavat kunnat voivat hakea Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:lta. Kunnille ja kuntayhtymille myönnettäisiin valtionavustusta, jota jaetaan valtion talousarvion rajoissa enintään 80 prosenttia asumisneuvontapalvelun tuottamisen, laajentamisen tai kehittämisen kustannuksista. Avustusta voisi käyttää myös ostopalveluun. Avustusten lisäksi ARA tukisi kuntia palvelun suunnittelussa ja seurannassa sekä kokemusten jakamisessa kuntien kesken.Valtionavustuksiin perustuvan lakiesityksen tavoitteena on jatkossakin tukea paikallisia ratkaisuja, joilla neuvontaa järjestetään. Asumisneuvontaa ovat tarjonneet muun muassa kuntien vuokrataloyhtiöt ja asunto- ja sosiaalipalvelut sekä järjestöt ja yksityiset toimijat. Sosiaalipalvelut siirtyvät kunnilta hyvinvointialueiden vastuulle 1.1.2023, minkä vuoksi erityisesti asumisneuvonnan viranomaisyhteistyötä on tarpeellista vahvistaa.Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2023 ja se olisi voimassa määräaikaisesti vuosina 2023−2027. Avustusten vaikuttavuutta ja asumisneuvonnan kehittymistä seurataan kertyvien kokemusten perusteella ja lain toimivuutta arvioidaan loppuvaiheessa.Valtioneuvoston päätöksetLainvalmisteluhanke: Hallituksen esitys laiksi asumisneuvonnan tuesta kunnille vuosina 2023–2027Asumisneuvonnan lakisääteistämistä valmistellut työryhmäAsumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA: Asumisneuvonnan laajentaminen ja kehittäminenLisätietojaMatleena Haapala lainsäädäntöneuvos 0295 250 332 [email protected]Heikki Sairanen erityisavustaja 050 456 4662 [email protected]
Valtioneuvosto antaa eduskunnalle lakiesityksen, joka koskee asumisneuvonnan tukea kunnille. Määräaikaista lakia esitetään vuosille 2023–2027. Lakiesityksen tavoitteena on ehkäistä asumisen ongelmia ja asunnottomuutta parantamalla asumisneuvonnan saatavuutta asumismuodosta riippumatta. Kunnat voisivat jatkossa hakea asumisneuvonnan valtionavustusta Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:lta.
NordenBladet — Ulkoministeri Pekka Haavisto on ollut ministerinä 3 000 päivää torstaina 8. syyskuuta. Opetusministeri Li Anderssonille tulee lauantaina 10. syyskuuta ja ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalolle perjantaina 16. syyskuuta täyteen 1 000 ministeripäivää.Ministeri Haavisto aloitti ministeriuransa Lipposen hallituksen ympäristö- ja kehitysministerinä huhtikuussa 1995. Kehitysministerinä hän toimi Kataisen ja Stubbin hallituksissa. Rinteen hallituksen ulkoministeriksi Haavisto nimitettiin kesäkuussa 2019 ja hän jatkaa tässä tehtävässä Marinin hallituksessa.Ministeri Andersson nimitettiin opetusministeriksi Rinteen hallitukseen. Hän on toiminut opetusministerinä myös Marinin hallituksessa.Ministeri Ohisalo aloitti Rinteen hallituksen sisäministerinä ja jatkoi tässä tehtävässä myös Marinin hallituksessa. Kesäkuussa 2022 hänet nimitettiin ympäristö- ja ilmastoministeriksi.Nykyisten ministerien ministeripäivät (Ministeritietojärjestelmä): https://valtioneuvosto.fi/tietoa/historiaa/hallitukset-ja-ministerit/raportti/-/r/v1Hallitukset ja ministerit vuodesta 1917
Ulkoministeri Pekka Haavisto on ollut ministerinä 3 000 päivää torstaina 8. syyskuuta. Opetusministeri Li Anderssonille tulee lauantaina 10. syyskuuta ja ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalolle perjantaina 16. syyskuuta täyteen 1 000 ministeripäivää.
NordenBladet — Euroopan kulttuuriympäristöpäivät esittelee 5. –11.9. yhteistä kulttuuriperintöämme monenlaisissa paikallisten järjestäjien tapahtumissa.Vuonna 2022 Kestävä perintö -teeman myötä Euroopan kulttuuriympäristöpäivillä nostetaan esille kestävää kulttuuriperintöä ja tekoja huomisen puolesta. Rakennusperintöön ja luonnonympäristöihin tutustaan avointen ovien tapahtumissa, retkillä ja kävelykierroksilla. Esitelmillä ja luennoilla kulttuuriperintöä valotetaan eri näkökulmista. Työpajoissa kiinnostuneet saavat itse kokeilla perinteisiä työmenetelmiä ja vanhan korjaamista.Lähiseudun helmet esiinEurassa neuvotaan ja näytetään kuinka korjata vanhaa taloa ja Juankoskella keitetään yhdessä punamultamaalia. Kuopiossa Kantin kestävä keskiviikko tarjoaa tukea kestävämpien ratkaisujen ja ilmastotekojen toteuttamiseen.Helsingin Tullisaaressa lähdetään opastetulle retkelle katsomaan lintuja ja rakennuskulttuuria, kun taas Seurasaaressa kävellään neuleita tehden. Turun Kupittaalla portit ovat auki vanhimmassa siirtolapuutarhassa ja Vanhassa Vääksyssä on ainutlaatuinen tilaisuus kurkistaa pihoille ja puutarhoihin. Lappeenrannassa ja Vantaalla tutustutaan oppaan johdolla linnoituksiin ja Kauhajoen Hyypänjokilaaksossa patikoidaan kulttuurimaisemassa.Euroopan kulttuuriympäristöpäivät on myös hyvä hetki tutustua oman lähiympäristön kulttuuriperintöön. Etsi kiinnostava kohde lähistöltä ja suuntaa retkelle. Tunnelmat voi jakaa sosiaalisessa mediassa tunnisteella #kulttuuriympäristöpäivät.Euroopan suurin yleisötapahtumien kokonaisuusEuroopan kulttuuriympäristöpäivien, European Heritage Days, viettoon osallistuu vuosittain jopa 30 miljoonaa ihmistä 49 Euroopan maassa. Teemavuodet ovat yhteisiä ja Euroopassa juhlitaan tänä vuonna teemalla Sustainable Heritage.Päiviä vietetään Euroopan neuvoston ja Euroopan komission aloitteesta. Suomessa kulttuuriympäristöpäiviä koordinoivat ympäristöministeriö ja Suomen Kotiseutuliitto yhdessä Museoviraston, Opetushallituksen, opetus- ja kulttuuriministeriön, Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran ja Suomen museoliiton kanssa.LisätietojaEuroopan kulttuuriympäristöpäivien kaikki tapahtumat.www.kulttuuriymparistopaivat.fiwww.europeanheritagedays.comFacebookTwitterRiina Koivisto Koordinaattori Suomen Kotiseutuliitto p. 044 9834 555 [email protected]Hanna Hämäläinen Suunnittelija ympäristöministeriö p. 0295 250 095 [email protected]
Euroopan kulttuuriympäristöpäivät esittelee 5. –11.9. yhteistä kulttuuriperintöämme monenlaisissa paikallisten järjestäjien tapahtumissa.
NordenBladet — Suomessa kaupungistuminen jatkuu tulevina vuosikymmeninä, minkä seurauksena erityisesti suurimmille kaupunkiseuduille rakennetaan paljon uutta. Tämä tarjoaa mahdollisuuden kehittää kaupunkien yhdyskuntarakennetta kestävämpään suuntaan, mutta samalla kasvun hallitseminen on haaste kestävyystavoitteille. Näin todetaan 6. syyskuuta julkaistussa valtioneuvostolle laaditussa selvityksessä.Tulevaisuuden kaupunkiseuduilla sovitetaan yhteen tiivistyvä kaupunki, kestävät kulkumuodot, lähiviheralueet, ilmastomuutokseen sopeutuminen sekä ihmisten arjen tarpeet. Tulevaisuudessa liikenteen sähköistyminen ja rakennusten energiatehokkuuden kehitys pienentävät liikkumisen ja asumisen aiheuttamia käytönaikaisia päästöjä. Jos kaupungistuminen on samaan aikaan voimakasta, rakennetun ympäristön aiheuttamien ympäristövaikutusten painopiste siirtyy aiempaa selvemmin varsinaisen rakentamisen aiheuttamiin päästöihin. Niitä voidaan vähentää käyttämällä mahdollisimman ympäristöystävällisiä rakennusmateriaaleja ja -tekniikoita, ohjaamalla uudisrakentaminen olemassa olevan infrastruktuurin yhteyteen sekä hyödyntämällä nykyistä rakennuskantaa mahdollisimman tehokkaasti.Suomen alue- ja yhdyskuntarakenteen mahdollisia kehityssuuntia ja niiden kestävyyttä on arvioitu juuri päättyneessä valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan PERUS-SKENE -hankkeessa.Kaupungistuminen jatkuu kaikissa skenaarioissaHankkeessa arvioitiin alue- ja yhdyskuntarakenteen eri mittareiden ja päästöjen kehitystä nykyisten trendien mukaisessa kehityksessä sekä neljässä tälle vaihtoehtoisessa tulevaisuusskenaariossa.Trendikehityksen mukaan Suomen kaupungistumisaste nousee 73 prosentista 79 prosenttiin vuodesta 2020 vuoteen 2050. Ikääntyvän väestörakenteen Suomessa kaupungistumisasteen kasvu hidastuu, mutta selvästi nykyistä useampi asuu jatkossa kaupunkiseuduilla.Hankkeen vaihtoehtoisista skenaarioista alueellisesti tasaisinta kehitystä edustanut Kotiseutu-Suomi-skenaario ennakoi 77 prosentin kaupungistumisastetta vuoteen 2050 mennessä. Suurkaupunkikehitystä edustavassa Metropoli-Suomi-skenaariossa päädytään 83 prosentin kaupungistumisasteeseen. Kaupungistumisasteella tarkoitetaan tässä kaupunkiseuduilla asuvien ihmisten osuutta.Kaupungistumiskehitys lisää tarvetta uudisrakentamiselle ja uusien alueiden avaamiselle rakentamiselle kasvukeskuksissa. Toisaalta se tarkoittaa rakennusten vajaakäyttöä ja osa-aikaista asumista monilla maaseutualueilla. Rakennuskantaa ja infrastruktuuria joudutaan supistamaan harkitusti alueilla, joilla asukkaiden ja muiden käyttäjien määrä vähenee nopeasti. Asumisen ja liikenteen päästöt eivät vähene itsestäänMaan eri osien erilainen väestökehitys aiheuttaa rakennuskannan hintatasojen eriytymistä. Tämä voi vaikeuttaa hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamista väestöään menettävillä alueilla, jos energiaremontteja ei voida toteuttaa asuntojen matalien vakuusarvojen vuoksi.Tiivistyvissä kaupungeissa mahdollisuudet kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuksien kasvattamiseen paranevat ja tämän edistämiseen tulee panostaa osana kaupunkisuunnittelua. Väestöään menettävillä seuduilla yhdyskuntarakenne väljenee heikentäen lähipalveluiden ja kestävän joukkoliikenteen edellytyksiä. Alueilla, joissa auton käytölle ei ole vaihtoehtoja, sähköistymisen edistämiseen tulisi kiinnittää erityistä huomiota.Tarvitaan säännöllistä alue- ja yhdyskuntarakenteen mahdollisten kehityssuuntien ennakointia ja kestävyysarviointia pyrittäessä suuntaamaan valtion ja alueiden panostuksia kestävään kokonaisvaltaiseen alue- ja yhdyskuntakehitykseen. Tällä tuetaan kaukonäköistä harkintaa tehtäessä suuria liikenne-, asuinrakentamis- ja teollisuusinvestointeja koskevia päätöksiä. Kestävyysarviointi opastaa valmistelijoita, suunnittelijoita ja päättäjiä valitsemaan vähäpäästöisyyteen, hiilineutraaliuteen ja pitemmän aikavälin taloudellisuuteen tähtääviä ratkaisuja heikentämättä alueiden kehityspotentiaaleja inhimillisestä näkökulmasta katsottuna.Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2021 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Selvityksen toteuttivat Aalto-yliopisto, Suomen ympäristökeskus (SYKE) ja MAL-verkosto.
Suomessa kaupungistuminen jatkuu tulevina vuosikymmeninä, minkä seurauksena erityisesti suurimmille kaupunkiseuduille rakennetaan paljon uutta. Tämä tarjoaa mahdollisuuden kehittää kaupunkien yhdyskuntarakennetta kestävämpään suuntaan, mutta samalla kasvun hallitseminen on haaste kestävyystavoitteille. Näin todetaan 6. syyskuuta julkaistussa valtioneuvostolle laaditussa selvityksessä.
NordenBladet — Ympäristöministeriön työssä painottuvat jatkossa entistä voimakkaammin kolme teemaa: ekologisen kestävyyskriisin kokonaisvaltaiset ratkaisut, vihreän siirtymän johtaminen sekä hyvinvointia tukevat elinympäristöt.Käytännössä tämä tarkoittaa, että ympäristöministeriö huolehtii siitä, että samalla kun hillitsemme ilmastonmuutosta, vahvistamme luonnon monimuotoisuutta ja ehkäisemme saastumista yhtäaikaisilla toimilla. Monin tavoin yhteenkietoutuneita ympäristökriisejä ei voida jatkossa ratkoa erillisinä, irrallaan toisistaan. On vaarana, että yhtä kriisiä ratkottaessa pahennetaan samalla toista.Hyvinvointimme ei voi perustua luonnonvarojen ylikulutukseen, vaan toiminnan on mahduttava planeetan rajoihin, ja siksi kiertotaloudesta on tultava talouden valtavirtaa. Vihreä siirtymä on Suomen ja suomalaisten etu: tulevaisuuden kestävä kasvu ja vientitulot nojaavat puhtaisiin ratkaisuihin. Oikein suunnattuna vihreän siirtymän ratkaisut ehkäisevät ilmastonmuutosta ja lisäävät luonnon monimuotoisuutta.Ympäristöministeriön roolina on johtaa vihreää siirtymää ja varmistaa, että luonnon ja ympäristön reunaehdot tulevat voimakkaammin taloudellisten reunaehtojen rinnalle yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Kaiken lainsäädännön ja valtion muun ohjauksen vaikutukset ilmastolle ja luonnolle on huomioitava, ja ympäristölle haitalliset tuet on suunnattava uudelleen. Seuraavien 10–15 vuoden aikana Suomessa käynnistyvät kymmenien miljardien eurojen vihreän siirtymän investoinnit. On varmistettava, että hallinnon resurssit ja rakenteet kykenevät tukemaan muutosta.– Päivitetty strategiamme peilaa laajasti kaikkia yhteiskunnan toimia sen kautta, toteuttavatko ne vihreää siirtymää. Olen ylpeä siitä ja ympäristöministeriön kirkastetusta roolista siirtymän johtajana. Vihreä siirtymä on noussut maailmanpolitiikan tilanteen vuoksi myös turvallisuustekijäksi, jolla vahvistetaan huoltovarmuutta ja kansallista turvallisuutta, kansliapäällikkö Juhani Damski kuvaa.Vihreä siirtymä on tehtävä ympäristön kannalta kestävästi ja oikeudenmukaisesti siten, että sille saadaan eri väestöryhmien tuki. Osallisuudelle ja demokratian vahvistamiselle annetaan strategiassa erityistä painoarvoa. Ympäristöministeriö tukee erilaisia alueita terveellisten, turvallisten ja hyvinvointia luovien elinympäristöjen rakentamisessa. Jokaiselle ihmiselle elämäntilanteesta riippumatta on taattava elinympäristö, jossa arki on sujuvaa ja kestävien valintojen tekeminen helppoa.Ympäristöministeriön strategiset tavoitteetHiilinegatiivinen Suomi on pysäyttänyt luontokadon ja saastumisenVihreä siirtymä on kasvun perusta Elinympäristöt ja uudet ratkaisut tukevat sujuvaa arkea kaikissa elämäntilanteissaYhteiskunnallinen päätöksenteko ohjaa vihreään siirtymäänOlemme vastuullinen ja arvostettu työpaikkaParempi ympäristö tuleville sukupolville. Ympäristöministeriön strategia vuoteen 2035LisätiedotJuho Korpi kehittämisjohtaja p. 0295 250 136 [email protected]Juhani Damski kansliapäällikkö p. 0295 250 445
Ympäristöministeriön työssä painottuvat jatkossa entistä voimakkaammin kolme teemaa: ekologisen kestävyyskriisin kokonaisvaltaiset ratkaisut, vihreän siirtymän johtaminen sekä hyvinvointia tukevat elinympäristöt.
NordenBladet — Maisemat ovat olennainen osa hyvinvointiamme, elinympäristön laatua ja monimuotoisuutta. Kansainvälistä Maisemapäivää vietetään torstaina 20.10. Vuosittain vietettävä päivä kannustaa osallistumaan maisemien tarkasteluun ja niitä koskevaan päätöksentekoon. Osallistu Maisemapäivän kunniaksi järjestettävään ohjelmaan tai ideoi oma tapasi viettää Maisemapäivää.Suomen ympäristökeskus ja ympäristöministeriö tiedottavatLähde maisemakävelylle tai osallistu valokuvakilpailuunMaisemapäivän kunniaksi järjestetään kampanjoita, kilpailuita ja ohjattuja maisemakävelyjä, jotka tarjoavat mahdollisuuksia tutustua maisemiin uusista näkökulmista.Maisemapäivän yhteydessä järjestetään maisemavalokuvakilpailu, jonka teemana on ”minun maisemani”. Kilpailuun voi osallistua 17.–23.10.2022 otetuin kuvin. Kilpailuaika päättyy 23.10.2022. Kilpailun pääpalkintona on 500 euron lahjakortti Rajala Pro Shopiin. Valokuvakilpailun kuvasatoa asetetaan näytteille ympäristöministeriöön ja Maisemapäivän verkkosivuille. Kilpailun voittaja julkistetaan 9.11.2022 järjestettävässä Maisemasymposiumissa Helsingissä. Maisemasymposium on valtakunnallinen tilaisuus, jossa luodaan näkökulmia Euroopan neuvoston maisemayleissopimuksen toteutumiseen Suomessa.Maisemiin voit tutustua myös Maa- ja kotitalousnaisten järjestämillä ohjatuilla maisemakävelyillä. Kävelyjä järjestetään eri puolilla Suomea Maisemapäivän 20.10. tienoilla. Kävelyt ovat maksuttomia.Maisemia juhlistavaan valokuvakampanjaan voit osallistua valokuvaamalla arkesi maisemia ja jakamalla kuvat Instagramissa tunnisteella #Arkimaisema. Millaisia maisemia löytyy työ-, koulu- tai kauppamatkasi varrelta tai näkyy kotisi ikkunasta? Mikä arkesi maisemissa on kiehtovaa tai kaunista, mitä haluaisit muuttaa, mikä maisemassa on parhaillaan jo muuttumassa? Liity myös seuraamaan kampanjan Instagram-tiliä @arkimaisema.Tai järjestä itse ohjelmaa Maisemapäivän kunniaksiHalutessaan kuka tahansa voi järjestää Maisemapäivän kunniaksi ohjelmaa. Ympäristöministeriö kannustaa organisaatioita ja yhteisöjä miettimään, miten ne voisivat nyt ja tulevina vuosina osallistua Maisemapäivän viettoon ja nostaa esiin maisemanhoidon merkitystä.–On ollut hienoa nähdä, että eri tahot ovat viime vuosina innostuneet ideoimaan omia tapojaan Maisemapäivän juhlistamiseen. Kirjastoissa on esimerkiksi koottu maisema-aiheista kirjallisuutta näytille, luontokoulussa on valokuvattu maisemia, ja kunnat ovat järjestäneet omia maisemakävelyjään, ympäristöneuvos Tapio Heikkilä ympäristöministeriöstä kertoo.Euroopan neuvoston maisemayleissopimus turvaa maisemiaKansainvälistä Maisemapäivää vietetään 20.10. Euroopan neuvoston maisemayleissopimuksen vuosipäivänä. Euroopan neuvoston maisemayleissopimuksen tavoitteena on suunnitella, hoitaa ja suojella kaikenlaisia maisemia. Sopimukseen kuuluvat sekä arkiset että erityisen kauniina pidetyt maisemat, niin maaseudulla, luonnossa kuin kaupungeissa. Sopimus kannustaa kaikkia osallistumaan maisemien tarkasteluun ja niitä koskevaan päätöksentekoon. Euroopan neuvoston maisemayleissopimus on ensimmäinen kansainvälinen sopimus, joka koskee pelkästään maisemaa. Suomi liittyi sopimukseen vuonna 2006.Maisemapäivää vietetään tänä vuonna kuudetta kertaa. Maisemapäivän järjestävät ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus. Mukana yhteistyössä ovat myös Suomen Kotiseutuliitto, Maa- ja kotitalousnaisten Keskus, Museovirasto ja Viherympäristöliitto. Maisemapäivä on osa Euroopan kulttuuriympäristöpäivien ohjelmaa.Lisätietoa Maisemapäivästä, vinkkejä maisemapäivän viettoon ja valokuvakilpailun osallistumisohjeet sekä säännöt löydät Maisemapäivän verkkosivuiltaLisätietojaAnnika Uddström Tutkija Suomen ympäristökeskus p. 0295 251 715 [email protected]Tapio Heikkilä Ympäristöneuvos ympäristöministeriö p. 0295 250 166 [email protected]
Maisemat ovat olennainen osa hyvinvointiamme, elinympäristön laatua ja monimuotoisuutta. Kansainvälistä Maisemapäivää vietetään torstaina 20.10. Vuosittain vietettävä päivä kannustaa osallistumaan maisemien tarkasteluun ja niitä koskevaan päätöksentekoon. Osallistu Maisemapäivän kunniaksi järjestettävään ohjelmaan tai ideoi oma tapasi viettää Maisemapäivää.
NordenBladet — Valtioneuvosto on hyväksynyt Suomen osallistumisen 700 miljoonan euron pk-yritysten, kotitalouksien ja asunto-osakeyhtiöiden InvestEU-takausohjelmaan, jolla edistetään investointeja puhtaan teknologian ratkaisuihin. Suomi sijoittaa 100 miljoonaa euroa Euroopan investointirahaston (EIR) Sustainability Guarantee -tuotteeseen, joka on rahoituslaitosten kautta välitettävä takausohjelma. Vipuvaikutuksen Suomen sijoittamalle rahoitusosuudelle arvioidaan olevan seitsenkertainen.Takausmallilla rahoitusta voidaan kohdentaa esimerkiksi investointeihin, joilla parannetaan rakennusten energiatehokkuutta. Lisäksi rahoituksella voisi uusia rakennusten lämmitysjärjestelmiä, jotta voidaan hyödyntää uusiutuvia energiamuotoja, kuten maalämpöä, tuuli- tai aurinkoenergiaa. Takausmalli soveltuu myös muun muassa kulkuneuvojen latausinfrastruktuurin rakentamiseen, sähköautohankintoihin sekä muihin taksonomian eli EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmän kanssa linjassa oleviin investointikohteisiin. ”Puhtaat ja energiaomavaraisuutta vahvistavat ratkaisut ovat kodeille sekä pienille ja keskisuurille yrityksille pitkällä aikavälillä myös kannattavia, mutta mittavien alkuinvestointien tekeminen on monelle taloudellisesti mahdotonta. Nyt valmisteltu valtion lainatakausmalli mahdollistaa niin rakennusten energiatehokkuuden parantamisen kuin kestävien lämmitys- ja liikkumisvalintojen tekemisen. Samalla toimet auttavat ilmastotyössä ja fossiilisista energiamuodoista irtautumisessa”, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo sanoo.”InvestEU-ohjelma mahdollistaa monelle suomalaiselle yritykselle ja kotitaloudelle panostukset kotimaiseen uusiutuvaan energiaan ja puhtaan teknologian ratkaisuihin. Luotan vahvasti siihen, että me Suomessa osaamme täysimääräisesti hyödyntää ohjelman tarjoamat mahdollisuudet”, elinkeinoministeri Mika Lintilä sanoo.Lainatakausohjelmaa hallinnoivat Suomessa työ- ja elinkeinoministeriö ja ympäristöministeriö.Takausohjelma on tarkoitus ottaa käyttöön pankeissa vuoden 2023 alkupuolellaLainaohjelman käyttöönotto edellyttää vielä rahoitusosuus- ja takaussopimuksen allekirjoittamista Suomen ja Euroopan komission välillä. Lähipäivinä elinkeinoministeri Mika Lintilä ja valtiovarainministeri Annika Saarikko vahvistavat Suomen puolesta allekirjoituksillaan sopimukset.Rahoitusosuussopimuksen solmimisen jälkeen komissio tekee sopimuksen Euroopan investointipankkiryhmän kanssa, jonka jälkeen EIP-ryhmä puolestaan tekee sopimukset suomalaisten pankkien kanssa. Takausohjelma on tarkoitus ottaa käyttöön pankeissa vuoden 2023 alkupuolella. Pankit myöntävät takauksia pk-yritysten, asunto-osakeyhtiöiden ja kotitalouksien lainoille ainakin vuoteen 2026 asti ja mahdollisesti pidempään.Suomen kokonaisvastuu lainaohjelmasta on enintään 100 miljoonaa euroaKokonaisvastuu Suomen osalta on 100 miljoonaa euroa ja mikäli se ylitettäisiin, tappiot katetaan Euroopan investointirahaston varoilla. Mikäli ohjelman tappiot jäisivät alle 100 miljoonan euron, palautuvat käyttämättä jääneet varat Suomen valtiolle. Suomen osuus jaetaan valtion budjetissa työ- ja elinkeinoministeriön ja ympäristöministeriön kesken.Lisätiedot: erityisasiantuntija Kati Heiska, TEM, p. 0295 064 119 neuvotteleva virkamies Tapani Kojonsaari, TEM, p. 0295 047 070 kehittämisjohtaja Juho Korpi, YM, p. 0295 250 136 elinkeinoministerin erityisavustaja Matias Ollila, p. 0295 047 412 ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja Heikki Isotalo, p. 040 861 7204
Valtioneuvosto on hyväksynyt Suomen osallistumisen 700 miljoonan euron pk-yritysten, kotitalouksien ja asunto-osakeyhtiöiden InvestEU-takausohjelmaan, jolla edistetään investointeja puhtaan teknologian ratkaisuihin. Suomi sijoittaa 100 miljoonaa euroa Euroopan investointirahaston (EIR) Sustainability Guarantee -tuotteeseen, joka on rahoituslaitosten kautta välitettävä takausohjelma. Vipuvaikutuksen Suomen sijoittamalle rahoitusosuudelle arvioidaan olevan seitsenkertainen.
NordenBladet — Pääministeri Sanna Marinin hallituksen talousarvioesitys vuodelle 2023 rakentaa tulevaisuuden kestävää kasvua, turvaa ostovoimaa ja tukee ihmisiä sähkön voimakkaan hinnan nousun vuoksi. Talousarvioesitys vastaa Venäjän hyökkäyssodasta ja inflaatiosta johtuviin vaikutuksiin, vahvistaa turvallisuutta, huoltovarmuutta ja energiaomavaraisuutta sekä jatkaa panostuksia tutkimus- ja kehittämistoimintaan ja vihreään siirtymään.Talousarvioesitys sisältää merkittäviä toimia ihmisten ostovoiman vahvistamiseksi. Hallitus on budjettiriihessä päättänyt muun muassa varhaiskasvatusmaksujen alentamisesta, loppuvuonna maksettavasta ylimääräisestä lapsilisästä ja määräaikaisista korotuksista useisiin etuuksiin.Hallitus on myös linjannut toimista, joilla sähkön hinnan voimakasta nousua pyritään kompensoimaan ihmisille. Sähköenergian arvonlisäverokantaa alennetaan 10 prosenttiin joulu-huhtikuun osalta. Tämän lisäksi valmistellaan muun muassa erillinen sähkövähennys ja määräaikainen sähkötuki.Suomen ja Euroopan turvallisuusympäristö on muuttunut Venäjän aloittaman hyökkäyssodan myötä. Suomi jatkaa Ukrainan suoraa tukemista ja varautuu edelleen vastaanottamaan ja kotouttamaan sotaa Suomeen pakenevia ukrainalaisia.Talousarvioesitys sisältää myös linjauksia itäisen Suomen elinvoiman vahvistamiseksi.Talouden näkymät ovat heikentyneet kevään jälkeen. Talouskehitykseen vaikuttaa erityisesti Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan sekä kiihtynyt inflaatio. Työllisyystilanne on tästä huolimatta säilynyt hyvänä. Hallitus pitää tärkeänä edelleen jatkaa panostuksia tutkimus- ja kehittämistoimintaan sekä koulutukseen ja osaamiseen.Vuoden 2023 talousarvioesityksen loppusumma on 80,5 miljardia euroa. Vuodelle 2023 ehdotettu määrärahataso on 15,6 miljardia euroa enemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa. Menojen kasvua selittää ennen kaikkea sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus. Uudistuksen seurauksena budjettitalouden menojen taso nousee pysyvästi n. 13,9 mrd. eurolla. Vuoden 2023 osalta vaikutus on kuitenkin pienempi, n. 12,1 mrd. euroa, sillä hyvinvointialueiden tammikuun 2023 rahoitus maksetaan jo joulukuussa 2022.Hallitus päätti menoista viime keväänä hyväksytyn valtiontalouden kehyksen puitteissa.Hallitus esittää useita toimia ostovoiman tukemiseksi Hallitus esittää useita toimenpiteitä, joilla tuetaan kansalaisten ostovoimaa. Varhaiskasvatusmaksuja esitetään alennettavaksi pysyvästi 70 miljoonalla eurolla. Lisäksi yksityisen hoidon tuen hoitolisään esitetään 100 euron korotusta. Vaikutukset kunnille kompensoitaisiin yhteisöveron jako-osuuden kautta.Työttömyysturvan lapsikorotukseen ehdotetaan 20 prosentin sekä toimeentulotuen alle 18-vuotiaiden lasten perusosaan 10 prosentin korotusta vuoden 2023 ajaksi. Lisäksi opintorahan huoltajakorotukseen ehdotetaan 10 euron ja lapsilisän yksinhuoltajakorotukseen 5 euron nostoa kuukaudessa vuoden 2023 ajaksi. Edellä mainittuihin toimenpiteisiin varataan yhteensä noin 49 miljoonaa euroa. Hallitus esittää myös, että lääkekattoon ei vuonna 2023 tehdä indeksikorotusta. Lisäksi käynnistetään ulosoton suojaosaa koskeva vuoden kestävä kokeilu. Tavoitteena on korottaa ulosoton suojaosaa takuueläkkeen tasolle.Hallitus esittää, että henkilökuljetusten arvonlisävero lasketaan nollaan tammi-huhtikuulle 2023. Tämä vähentäisi valtion arvonlisäverotuottoja arviolta 52 miljoonalla eurolla.Työmatkavähennyksen korotusta jatketaan, vähennys on vuonna 2023 kolmekymmentä senttiä kilometriä kohden. Yli 60-vuotiaiden työtulovähennystä korotetaan portaittain.Lisäksi syksyn lisätalousarvioesityksessä tullaan esittämään, että loppuvuonna 2022 maksettaisiin ylimääräinen kuukausi lapsilisää siten, että se ei vaikuta toimeentulotuen tasoon. Toimenpiteen kustannusvaikutus on arviolta 112 miljoonaa euroa.Sähkön korkean hinnan vaikutuksia lievitetäänVenäjän sota Ukrainassa on radikaalisti muuttanut paitsi suomalaista ja eurooppalaista turvallisuusympäristöä, myös talouden tilaa ja näkymää. Ensimmäistä kertaa pitkään aikaan Eurooppaa uhkaa perustarpeisiin – lämmitykseen, ruokaan tai kulutushyödykkeisiin – kohdistuva niukkuus, joka johtaa myös hintojen nousuun. Venäjän hyökkäys Ukrainaan tulee välillisesti vaikuttamaan ostovoimaan sekä edellyttämään esimerkiksi sähkön säästämistä ja energiatehokkuuden lisäämistä.Talous- ja lämmityssähkön kulut voidaan huomioida toimeentulotuessa ja Kela on ohjeistanut huomioimaan sähkön hinnan nousun hyväksyttävien kulujen arvioinnissa.Harvaan asutussa ja pitkien etäisyyksien Suomessa sähkön hinnan nousu uhkaa silti vaikeuttaa erityisesti sähkölämmitteisissä omakoti- tai rivitaloissa asuvien pieni- ja keskituloisten toimeentuloa. Vaikka hallitus ei pysty kaikkea sähkön hinnan nousua kompensoimaan, tekee se kohdennettuja toimia kohtuuttomien tilanteiden välttämiseksi. Erityisenä painopisteenä ostovoimaan liittyvissä toimissa ovatkin pienituloiset lapsiperheet.Hallitus valmistelee ja toteuttaa määräaikaisen sähkövähennyksen tuloveroon. Lisäksi hallitus valmistelee ja toteuttaa määräaikaisen sähkötuen joka kohdennetaan ihmisille jotka eivät voi hyödyntää verovähennystä täysimääräisesti.Neljän kuukauden määräaikainen sähkövähennys valmistellaan siten, että sen arvioitu vaikutus verotuottoon on 300 miljoonaa euroa. Tarkemmat määräytymisperusteet linjataan jatkovalmistelussa, siten, että tavoitteena on vähennyksen kohdentuminen muille kun suurituloisimmille veronmaksajille.Lisäksi hallitus valmistelee ja ottaa käyttöön erillisen sähkötuen kotitalouksille, joilla ei ole mahdollisuutta täysimääräisesti hyödyntää määräaikaista sähkövähennystä. Tähän varataan 300 miljoonan euron arviomääräraha.Sähkön korkean hinnan vaikutuksia lieventääkseen hallitus esittää, että sähköenergian arvonlisäverokantaa alennettaisiin 10 prosenttiin joulu-huhtikuulta. Tämä vähentäisi valtion arvonlisäverotuottoja arviolta 209 miljoonaa euroa. Hallituksen päätöksen mukaisesti valmistellaan sähköntuottajien windfall-voittojen verotusta koskeva sääntely. Vero tulee määritellä siten että puhtaan energian investointiedellytykset turvataan. Veroa ei kohdisteta ns. mankalaperiaatteella toimiviin yhtiöihin.Myös yleisen asumistuen lämmitysnormiin sekä omakotitaloasujien hoitonormiin tehdään muutoksia. Eläkkeensaajan asumistuen lämmitysnormia korotetaan 1.1.2023 alkaen nykysääntelyn mukaisesti. Energianhinnan nousun tarpeesta johtuva arvio korotustarpeesta on 57 %. Vastaavalla prosentilla korotetaan yleisen asumistuen lämmitysnormia ja omakotitalon hoitonormia 1.1.2023 alkaen. Arvio lisäkustannuksista vuodelle 2023 on yhteensä noin 6,3 miljoonaa euroa.Hallitus suosittaa, että energiayhtiöt myöntävät poikkeuksellisissa energiakriisin oloissa tavanomaista pidempiä maksuaikoja suuria laskuja saaneille kuluttaja-asiakkailleen hyvää perintätapaa koskevan ohjeen mukaisesti.Sähkön korkeaan hintaan liittyviä toimia on kuvattu tarkemmin tiedotteen liitteenä löytyvissä hallituksen budjettiriihen pöytäkirjamerkinnöissä.Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan vaikutuksetVenäjän Ukrainassa aloittamasta hyökkäyssodasta aiheutuvat määrärahakohdennukset vuodelle 2023 ovat kokonaisuudessaan noin 2,1 miljardia euroa. Hallitus linjasi näistä määrärahoista pääosin jo huhtikuussa 2022 kehysriihen yhteydessä ja teki niiden osalta kehyspoikkeuksen. Poikkeuslausekkeen mukaiset menot katetaan kehyksen ulkopuolisina menoina.Suomen ja Euroopan turvallisuusympäristö on muuttunut Venäjän aloittaman hyökkäyssodan myötä, ja se edellyttää toimenpiteitä puolustuskyvyn vahvistamiseksi. Puolustusministeriön hallinnonalalle ehdotetaan yhteensä noin 1,0 miljardia enemmän kuluvan vuoden talousarviota enemmän. Määrärahasta Puolustusvoimien toimintamenoihin ehdotetaan noin 137 miljoonaa euroa ja materiaalihankintoihin noin 765 miljoonaa euroa enemmän, kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa. Määrärahoilla muun muassa vahvistetaan puolustusvoimien henkilöstömäärää, toteutetaan materiaalihankintoja, parannetaan asevelvollisten taloudellista asemaa ja lisätään kertausharjoituksia. Myös vapaaehtoista asepalvelusta suorittavien naisten varusrahaa korotetaan.Rajavartiolaitokselle ehdotetaan 48 miljoonaa euroa kriisinsietokyvyn ja keskeisten suorituskykyjen kehittämiseen sekä 163 miljoonaa euroa uusien valvontalentokoneiden hankintaan.Kyberturvallisuusuhkiin varautumisen parantamiseksi ehdotetaan yhteensä noin 59 miljoonaa euroa. Ehdotukset kohdistuvat usealle hallinnonalalle ja lukuisille eri virastoille. Ukrainasta paenneet henkilöt ovat 28.8.2022 mennessä jättäneet Suomessa noin 37 000 tilapäisen suojelun hakemusta. Maahanmuuton menoihin ehdotetaan poikkeuslausekkeen puitteissa 791 miljoonaa euroa. Määrärahatarpeeseen liittyy suurta epävarmuutta, sillä se on riippuvainen muun muassa tulijoiden toteutuvasta lukumäärästä ja heidän työllistymisestään. Kokonaisuuteen liittyen kunnille ja hyvinvointialueille ehdotetaan maksettavan valtion kotoutumiskorvauksia niiden tilapäistä suojelua saavien osalta, joille on myönnetty kotikunta. Tätä varten vuodelle 2023 ehdotetaan noin 122 miljoonan euron lisäystä kotoutumiskorvauksiin ja vajaan 2 miljoonan euron lisäystä ELY-keskuksille.Ukrainalle annettavaan tukeen päätettiin hallituksen budjettineuvotteluissa ehdottaa 30 miljoonaa euroa, josta 10 miljoonaa euroa katettaisiin ulkoministeriön hallinnonalan olemassa olevilla määrärahoilla. Energiaomavaraisuutta ja kestävää kasvua vahvistavaa vihreää siirtymää jatketaanHuoltovarmuutta, energiaomavaraisuutta ja puhtaita teknologioita koskevaan kokonaisuuteen ehdotetaan noin 241 miljoonaa euron määrärahoja. Tällaisia toimia ovat mm. maaseutuyritysten energiainvestoinnit (biokaasu), vetyhankkeet, energiatuki, sähköautojen latausinfran tuki taloyhtiöille sekä avustukset asuinrakennusten öljy- ja kaasulämmityksestä muihin lämmitysmuotoihin siirtymiseksi. Yksityistieavustuksilla pyritään puolestaan varmistamaan kotimaisen puun saatavuus. Lisäksi kokonaisuuteen sisältyy yhteensä 225 miljoonaa euroa valtuuksia vuodelle 2023 energiatuen, vetyhankkeiden ja akkustrategian osalta. Näistä valtuuksista aiheutuu määrärahavaikutuksia useammalle vuodelle. Keväällä päätetyn maatalouden huoltovarmuuspaketin suorat tuet ovat osa vuoden 2022 talousarviota ja maksetaan pääosin kuluvan syksyn aikana.Suomen kestävän kasvun ohjelmalla tuetaan ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua. Ohjelman rahoituspanostukset pysyvät korkealla tasolla edelleen vuonna 2023 ja niihin sisältyy noin 574 miljoonaa euroa EU:n elpymis- ja palautumissuunnitelman menoja. Merkittäviä lisäpanostuksia kohdistuu muun muassa uusien energiainvestointien tukemiseen, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitukseen sekä hoitotakuun toteutumiseen ja hoitovelan purkamiseen.Kuntien ilmastosuunnitelmien laatimisen tueksi ehdotetaan 2,8 miljoonaa euroa.Itäisen Suomen elinvoimaa vahvistetaan Itäisen Suomen elinvoimaa vahvistetaan toimenpiteillä, jotka pohjautuvat kesäkuun alussa asetetun valtiosihteerityöryhmän esityksiin. Esitykset jakaantuvat viiteen kokonaisuuteen eli saavutettavuuteen, matkailuun, osaamisen kehittämiseen, aluekehitykseen sekä energiaomavaraisuuteen ja vihreään siirtymään.Valtiosihteerityöryhmä esitti sekä lyhyemmän että pidemmän aikavälin toimia. Vuoden 2023 talousarvioesitykseen ehdotetaan kaikkiaan noin 56 miljoonan euron määrärahalisäyksiä.Karjalan radan ja Savon radan investointiohjelman mukaisia hankkeita edistetään. Karjalan radan parantamishankkeeseen osoitetaan 31,1 miljoonaa euroa osana perusväylänpitoa.Vuonna 2023 toteutetaan myös tähän liittyen 13 miljoonan euron hanke Syrjäsalmen ratasillan uusimiseksi. Lisäksi alueellista kuljetustukea laajennetaan, sekä käynnistetään selvitys uuden, raaka-ainekuljetuksiin keskittyvän alueellisen väliaikaisen kuljetustuen käyttöönottamiseksi.Osaajapulaan vastaamiseksi sekä osaamis- ja koulutustason nostamiseksi itäisen Suomen korkeakouluihin lisätään opiskelijapaikkoja vetovoima-aloille. Lisäksi tutkimusinfrastruktuuria vahvistetaan muun muassa tutkimus- ja kehittämistoimintaan lisättävällä rahoituksella. Edellä mainittuihin kokonaisuuksiin ehdotetaan yhteensä 10 miljoonaa euroa. Lisäksi nuorisotoiminnan tukemiseksi osoitetaan 1 miljoona euroa.Osatyökykyisten osallistumista työmarkkinoille helpotetaan laajentamalla tänä vuonna toimintansa aloittaneen Työkanava Oy:n toimintaa itäiseen Suomeen. Tarkoitukseen ehdotetaan 5 miljoonan euron pääomitusta.Osaavan työvoiman saatavuuden parantamiseksi budjetissa varaudutaan käynnistämään alueellisen opintolainahyvityksen kokeilu.Matkailun edistämiseen panostetaan muun muassa luonto- ja retkeilymatkailun edellytyksiä ja palveluita parantamalla. Esimerkiksi retkeilyalueiden ja kalastusmatkailun edistämiseen kohdennetaan 2 miljoonaa euroa sekä luonnonsuojelu- ja kansallispuistoalueiden kehittämiseen ja kunnostamiseen 2 miljoonaa euroa. Määrärahoilla tuetaan useita eri hankkeita eri puolilla itäistä Suomea. Visit Finland -hankkeeseen varataan 2 miljoonaa euroa Suomen maakuvan vahvistamiseen ja markkinointiin. Lisäksi Visit Saimaa -hankkeelle kohdennetaan jatkorahoitusta 0,5 miljoonaa euroa EU:n aluekehitysvaroista.Kutilan kanavan hankkeeseen osoitetaan 12,5 miljoonan euron investointivaltuus. Lisäksi erämuseon investointihanketta on tarkoitus vauhdittaa.Yritysten kehittämishankkeiden valtuuteen osoitetaan 3 miljoonan euron korotus Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson alueella toimivien pk-yritysten hankkeisiin. Etelä-Karjalalla ja Kymenlaaksolla on tällä hetkellä muita itäisen Suomen alueita selvästi vähäisemmät yritysten kehittämiseen osoitetut määrärahat.Hallitus päätti toimista osaavan henkilöstön saatavuuden varmistamiseksiSosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön riittävyyden ja saatavuuden varmistamiseksi hallitus on päättänyt useista eri toimista. Sosiaali- ja terveysministeriön johdolla työskentelevän poikkihallinnollisen työryhmän ehdottamiin toimenpiteisiin varataan yhteensä 2 miljoonaa euroa.Hallitus esittää myös, että hoiva-avustajien koulutusta lisätään. Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen (Jotpa) rahoittamiin hoiva-avustajakoulutuksiin ehdotetaan noin 10,8 miljoonan euron lisäystä. Määrärahalla on tarkoitus kouluttaa 1 500 uutta hoiva-avustajaa vuosina 2023–2025. Valtionosuusrahoitteiseen työvoimakoulutukseen ehdotetaan 7,8 miljoonan euron lisäystä, jonka avulla on tarkoitus kouluttaa 1 000 uutta hoiva-avustajaa vuosina 2023–2025. Lisäksi hoiva-avustajien koulutuksen määrärahatarpeita tullaan tarkastelemaan osana syksyn lisätalousarvioesityksen valmistelua.Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen toimintamenoihin ehdotetaan myös 5,5 miljoonaa euron lisäystä ukrainalaisille kohdennettaviin koulutuksiin.Lisäksi sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkintoihin liittyviin harjoittelukorvauksiin ehdotetaan 12 miljoonaa euroa. Jatkossa harjoittelukorvaukset maksettaisiin valtion varoista laskennallisin perustein harjoittelun järjestäjille, kun aiemmin maksajina ovat olleet ammattikorkeakoulut.Ukrainasta sotaa paenneiden työllistymisen edellytyksiä parannetaan siten, että tilapäistä suojelua tai muuta oleskelulupaa hakeneet voivat siirtyä työllisyyden kuntakokeilujen piiriin ennen kotikuntaoikeuden saamista.Panostukset tutkimus- ja kehittämistoimintaan ja koulutukseen jatkuvatHallitus jatkaa pitkäjänteistä tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksen vahvistamista. Suomen tavoitteena on nostaa tutkimus- ja kehittämismenot 4 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä.Valtion T&K-toiminnan rahoituksen kokonaissummaksi arvioidaan 2,4 miljardia euroa vuonna 2023. Summa sisältää hallituskaudella aiemmin päätetyt merkittävät panostukset yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen sekä Suomen akatemian rahoitukseen.Talousarvioesitykseen sisältyy muun muassa 10 miljoonan euron valtuus EuroHPC-vastinrahoitukseen, 60 miljoonan euron valtuus Business Finlandin veturiyritysrahoitukseen, 12 miljoonaa euroa ravinnekierrätykseen liittyviin T&K-hankkeisiin, alueelliseen T&K-toimintaan 10 miljoonan euron valtuus, 5 miljoonan euroa ammattikorkeakoulujen T&K-toiminnan vahvistamiseen ja 7,5 miljoonaa euroa CSC:n tutkimusinfran rahoitukseen.Lisäksi valtion sektoritutkimuslaitosten tutkimusrahoitusta vahvistetaan Luonnonvarakeskuksen osalta 1,5 miljoonalla eurolla ja Suomen ympäristökeskuksen osalta 1 miljoonalla eurolla. Hallitus on myös aiemmin linjannut, että lisävähennykseen perustuva T&K-verokannustin otetaan käyttöön osana T&K-rahoituksen kokonaisuutta vuodesta 2023 alkaen.Kuten yllä on todettu, itäiseen Suomeen osoitetaan 10 miljoonaa euroa kohdennettavaksi korkeakoulujen aloituspaikkoihin, tutkimusinfrastruktuurien vahvistamiseen ja korkeakoulujen kykyyn houkutella kansainvälisiä opiskelijoita.Hallitus jatkaa myös muuhun koulutukseen investoimista. Ammatillisen koulutuksen laatua vahvistetaan aiempien päätösten mukaisesti lisäämällä sen pysyvää rahoitusta 50 miljoonalla eurolla. Koulupoissaolojen ehkäisyyn kehitetty sitouttavan kouluyhteistyön malli vakiinnutetaan ja sille esitetään pysyvää 8 miljoonan euron rahoitusta. Oppivelvollisuuden laajentamisen ja maksuttoman toisen asteen asteittaista toimeenpanoa jatketaan ja uudistukselle kohdennetaan 102 miljoonaa euroa ensi vuodelle. Sotaa pakenevien ukrainalaisten koulutuksen tueksi varhaiskasvatukseen kohdistetaan 60 miljoonaa euroa ja perusopetuksen valmistavaan opetukseen 120 miljoonaa euroa.Indeksikorotus mukaan lukien perusopetuksen rahoitus kasvaa vuodesta 2022 vuoteen 2023 yhteensä 37 miljoonaa euroa, ammatillisen koulutuksen rahoitus 22 miljoonaa euroa ja lukiokoulutuksen rahoitus 53,5 miljoonaa euroa.Talousarvioesityksen määrärahat 80,5 miljardia euroaTalousarvioesityksen määrärahoiksi ehdotetaan n. 80,5 mrd. euroa, mikä on n. 15,6 mrd. euroa enemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa. Menojen kasvua selittää ennen kaikkea sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus, joka siirtää menoja kunnilta valtion budjettiin. Sen seurauksena budjettitalouden menojen taso nousee koko vuoden tasolla noin 14 miljardilla eurolla vuodessa. Vuosien 2022 ja 2023 vertailussa on kuitenkin huomioitava se, että noin 1,9 miljardia euroa hyvinvointialueiden vuoden 2023 rahoituksesta maksetaan jo joulukuussa 2022. Valtionvelan korkomenojen arvioidaan kasvavan vuoden 2022 varsinaiseen talousarvioon nähden noin 1 miljardilla eurolla yleisen korkotason kasvun myötä. Vuoden 2023 menotasoa nostavat myös laki- ja sopimusperusteiset indeksikorotukset. Toisaalta budjettitalouden menot vähenevät vuonna 2023 muun muassa, koska koronaviruspandemiaan liittyvät menot pienenevät ja monet hallituksen päättämät määräaikaiset menolisäykset (mm. tulevaisuusinvestoinnit) päättyvät.Venäjän hyökkäyssodan laajat taloudelliset vaikutukset, kuten panostukset maanpuolustukseen sekä huoltovarmuuteen, sekä voimakkaan inflaation vaikutusten lievittämiseen liittyvät väliaikaiset toimenpiteet vaikuttavat valtion tuloihin ja menoihin merkittävällä tavalla vuonna 2023.Talousarvioesitys vuodelle 2023 on 8,1 miljardia euroa alijäämäinen, mikä katetaan ottamalla lisää velkaa. Talousarvion mukainen valtionvelka nousee vuoden 2023 lopussa arviolta 146 miljardiin euroon.Veropäätöksillä jatketaan hallitusohjelman toimeenpanoaVuonna 2023 jatketaan hallitusohjelman verolinjausten toteuttamista. Ansiotuloveroperusteisiin tehdään indeksitarkistus kaikilla tulotasoilla, mikä pienentää valtion verotuloja vuositasolla 637 miljoonaa euroa. Indeksitarkistuksella tavoitellaan sitä, että verotus ei kiristyisi verojärjestelmän progressiivisuuden ja yleisen ansiotason nousun seurauksena.Merkittävin verotuottoihin vaikuttava veroperustemuutos vuonna 2023 on sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus. Kaiken kaikkiaan kuntien verotulot alenevat uudistuksen seurauksena noin 14,8 miljardia euroa ja valtion verotuloja kasvavat noin 14,5 miljardia euroa (vuoden 2023 tasossa). Jotta yksittäisen kansalaisen ansiotuloverotus ei kiristyisi sote-verouudistuksen takia, ansiotuloverotusta kevennetään kokonaisuutena noin 0,3 miljardia euroa. Invalidivähennykset poistetaan sote-verouudistuksen yhteydessä.Työtulovähennykseen ehdotetaan tehtäväksi 60 vuotta täyttäneille kohdennettu portaittainen korotus, mikä vähentää valtion verotuloja arviolta 73 miljoonaa euroa. Matkakuluvähennyksen määräaikaista korotusta ehdotetaan jatkettavaksi nykyisin ehdoin myös vuonna 2023 ja perhevapaalta palaavien työmatkavähennyksen omavastuun huojennus otetaan käyttöön. Osana T&K-rahoituksen kokonaisuutta otetaan käyttöön lisävähennykseen perustuva T&K-verokannustin, jonka vaikutus valtion verotuloihin on ensi vuonna noin 80 miljoonaa euroa. Korkorajoitussäännöksen infrapoikkeusta laajennetaan ja samalla korkovähennysrajoituksen tasevapautusta uudistetaan siten, että rajataan suurten korkovähennysten hyödyntämistä voitonsiirrossa matalan verotuksen maihin.Hallitus turvaa Suomen veropohjaa ja estää verovälttelyä myös useilla muilla toimilla, jotka tulevat voimaan ensi vuonna. Ensi vuoden alusta otetaan käyttöön luonnollisten henkilöiden arvonnousutulon perusteella määrättävä vero, jolla estetään veronkiertoa ja laajennetaan Suomen veropohjaa siten, että täällä kertyneen omaisuuden myyntivoitot verotetaan Suomessa myös silloin, kun omaisuus luovutetaan ulkomailla asuessa.Veropohjaa laajennetaan ulkomaisten kiinteistösijoittajien Suomesta saamiin tuloihin muun muassa tilanteissa, joissa kiinteistön omistus on ketjutettu holding-yhtiörakenteeseen. Lisäksi peitelty osinko verotetaan kokonaan ansiotulona.Vuonna 2023 otetaan käyttöön taloudellisen työnantajan käsite, jotta Suomi voi verottaa sellaiset Suomessa tapahtuneen työskentelyn tilanteet, joihin Suomella on verosopimusten mukaan verotusoikeus, mutta jotka nykyisin jäävät verottamatta puutteellisen kansallisen lainsäädännön vuoksi. Myös kaivosveroa valmistellaan. Kaivosveron verotuotosta 60 prosenttia on tarkoitus ohjata kaivosten sijaintikunnille.Vuonna 2023 jatketaan energiaintensiivisten yritysten veronpalautuksen asteittaista poistamista ja tupakkaveron puolivuosittaisia korotuksia. Lisäksi korotetaan jäteveroa ja pienennetään lämmitysbiokaasun verotukea maltillisesti asettamalla sille EU:n vähimmäisveroa vastaava energiasisältövero toimintaympäristön ennakoitavuuden ja oikeusvarmuuden parantamiseksi. Lisäksi väylämaksun puolitusta ja arpajaisveron määräaikaista alennusta jatketaan.Hallituksen budjettineuvotteluissa linjattiin myös uusista verotoimista, joilla lievitetään muun muassa korkean sähkön hinnan vaikutuksia kansalaisille (ks. tarkemmin yllä).Valtion tuloiksi vuodelle 2023 arvioidaan 72,5 miljardia euroa, josta 64,5 miljardia euroa on verotuloja. Tuloarvio perustuu valtiovarainministeriön syyskuussa julkaistavaan ennusteeseen. Tulojen kasvusta suurin osa johtuu sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta, jonka yhteydessä valtiolle siirtyy merkittävä määrä ansiotulovero- sekä yhteisöverotuottoja. Ilman sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta verotulojen kasvu olisi noin 5 %. Kasvua selittävät muun muassa työllisyyskehitys sekä yksityisen kulutuksen arvon kasvu.Hyvinvointialueiden talousVuonna 2023 sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden järjestäminen siirtyy hyvinvointialueiden vastuulle. Hyvinvointialueiden yleiskatteinen valtionrahoitus on yhteensä noin 22,5 miljardia euroa vuonna 2023. Edellä mainitusta rahoituksesta maksetaan joulukuussa 2022 noin 1,9 miljardia euroa.Hyvinvointialueet rahoittavat toimintansa pääosin valtion rahoituksella, eikä niillä ole verotusoikeutta. Merkittävin osa hyvinvointialueiden rahoituksesta vuonna 2023 muodostuu kuntien verotulojen siirrosta valtiolle. Lisäksi hyvinvointialueille siirretään rahoitusta kuntien peruspalvelujen valtionosuudesta ja kuntien verotulomenetysten korvauksista.Vuonna 2023 sosiaali- ja terveydenhuollon uudet ja laajenevat tehtävät kasvattavat hyvinvointialueiden rahoitusta vuoteen 2022 verrattuna nettona noin 274 miljoonalla eurolla.Yksi keskeisin uudistus on perusterveydenhuollon hoitopääsyn nopeuttaminen. Perusterveydenhuollon hoitotakuuta kiristetään asteittain siten, että 1.9.2023 alkaen kiireettömään hoitoon tulee päästä 14 vuorokaudessa ja 1.11.2024 alkaen viikossa. Suunterveydenhuollossa kiireettömään hoitoon on päästävä 3 kuukauden kuluttua hoidontarpeen arviosta.KuntatalousKuntatalous supistuu sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen seurauksena vuonna 2023. Valtionapujen taso alenee, kun peruspalvelujen valtionosuudesta ja veromenetysten korvauksista siirretään 70 % hyvinvointialueiden rahoitukseen ja kun sosiaali- ja terveydenhuollon valtionavustukset siirtyvät pääosin kunnilta hyvinvointialueille. Vuonna 2023 valtionavut kuntatalouteen ovat kokonaisuudessaan noin 5,4 miljardia euroa, josta peruspalvelujen valtionosuus on noin 2,7 miljardia euroa. Vuonna 2023 peruspalvelujen valtionosuuden indeksikorotus on 3,8 % ja siitä aiheutuva valtionosuuden lisäys noin 90 miljoonaa euroa.Valtio on päätösperäisesti lisännyt kuntien menoja kaikkiaan noin 0,6 miljardia eurolla vuoden 2023 tasolla vaalikauden alusta laskien. Kuntien tuloja päätökset ovat lisänneet nettomääräisesti noin 0,5 miljardia eurolla vuoden 2023 tasolla. Vuonna 2023 valtion toimenpiteiden nettovaikutus kuntatalouteen on vuoden 2022 varsinaiseen talousarvioon verrattuna lähellä neutraalia. Hallitusohjelman mukaiset tehtävien ja velvoitteiden lisäykset on tehty pääosin jo aikaisempina vuosina, ja osa määräaikaisista lisäyksistä valtionavustuksiin puolestaan päättyy vuoden 2022 lopussa.Poimintoja Talousarvioesityksen mukainen vuoden 2023 pakolaiskiintiö on 1050 henkilöä. Kotoutumiskorvauksiin ja kotoutumiskoulutukseen ehdotetaan yhteensä 1,4 miljoonan euron lisäyksiä.Seksuaalirikoslainsäädännön uudistukseen ehdotetaan 1,9 miljoona euroa, lisäksi osoitetaan määrärahoja muun muassa lapsiin kohdistuvien rikosten kiireelliseen käsittelyyn ja lähestymiskiellon tehostamiseen.Poliisin toiminnan tason säilyminen vähintään vuoden 2022 tasolla turvataan. Poliisin määräraha nostetaan vuodelle 2023 854,3 milj. euroon, mikä on 30,9 milj. euroa enemmän kuin mitä vuodelle 2022 on budjetoitu.Hallitus osoittaa Pelastusopistolle 0,68 miljoonaa euroa pelastajien koulutusmäärien lisäämisen suunnitteluun. Sisäministeriön pelastusosastolle rahoitusta lisätään 0,88 miljoonalla eurolla.Ulkoasiainhallinnon toimintamenoihin esitetään 0,5 miljoonan euron lisäystä vientivalvonnan ja pakotteiden hoitamiseen.Nato-jäsenyysprosessin aiheuttamat henkilöstö- ym. kulut on tarkoitus arvioida marraskuun talousarvion täydennyksen yhteydessä.Kustannustason nousun välittömien vaikutusten kompensoimiseksi perusväylänpidolle ehdotetaan 50 miljoonaa euroa lisärahoitusta. Keväällä julkisen talouden suunnitelmassa sovittu 15 miljoonan euron leikkaus perusväylänpitoon on myös peruttu. Kustannustason nousu vaikuttaa myös käynnissä olevien liikennehankkeiden kokonaiskustannuksiin, minkä vuoksi tarvetta valtuuskorotuksiin arvioidaan syksyn lisätalousarvioesityksen ja täydentävän esityksen yhteydessä.Uusina hankkeina käynnistetään Karjalan radan lisäksi seuraavat hankkeet. Pääkaupunkiseudun MAL-sopimuksen mukaisesti ehdotetaan Vihdintien pikaraitiotien kokonaisuuteen 105 miljoonan euron rakentamisvaltuutta. Stora Enson tehdasinvestointipäätöstä edellyttävä Oulun Poikkimaantien hankkeelle ehdotetaan 30 miljoonaa euroa sekä Kuhmon Hyryntien hankkeelle 2,6 miljoonaa. Seinäjoki-Kaskinen-radan tehostettua kunnossapitoa jatketaan 3,5 miljoonalla eurolla vuonna 2023.Metsien suojelun ja METSO-periaatepäätöksen toimeenpanon edistämiseksi ehdotetaan ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön hallinnonaloille yhteensä noin 14 miljoonan euron lisärahoitusta. HELMI-elinympäristöohjelman toimenpiteisiin ehdotetaan maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle yhteensä noin 3 miljoonan euron lisäystä. Yhteensä luonnonsuojeluun arvioidaan kohdennetun vaalikauden aikana keskimäärin noin 107 miljoonan euron vuosittainen lisäys.Itämeren suojelutyölle on varattuna rahoitusta ympäristöministeriön hallinnonalalla 8 miljoonaa euroa. Myös maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalta kohdennetaan rahaa Saaristomeren suojeluun.Talousarvioesityksessä esitetään vesihuollon kyberturvallisuuden tukemiseksi 2,5 miljoonaa euroa.Hallitus päätti varata 20 miljoonaa euroa Lääkekehityskeskus Oy:n osakepääoman ja muun oman pääoman maksamiseen. Lääkekehityskeskus edistää kilpailukykyistä lääkekehitystä. Keskus palvelee koko maan korkeakouluja ja tutkimuslaitoksia, kliinisen lääketutkimuksen toimijoita sekä alan yrityksiä.Pohjanmaan hyvinvointialueen potilas- ja asiakasturvallisuuden kehittämiskeskukselle kohdennetaan 1,1 miljoonaa euroa valtionavustusta.Kulttuurialan rahoitusta turvataan 4,7 miljoonalla eurolla, liikunnan rahoitusta 3,1 miljoonalla eurolla sekä nuorisotyön rahoitusta 1,1 miljoonalla eurolla. Hallitus on päättänyt lisätä 1 vuosiviikkotunnin B1-kieltä perusopetuksen kieliohjelmaan. Vuonna 2023 toteutettavaan opetussuunnitelmatyöhön varataan 1 miljoonaa euroa.Opiskelijoiden ateriatukea korotetaan 25 senttiä ateriaa kohden.Välitä viljelijästä -hankkeen jatkamiseen kohdennetaan 2 miljoonaa euroa.Valtion asuntorahaston erityisryhmien investointiavustusvaltuutta nostetaan 30 miljoonalla eurolla 120 miljoonaan euroon. Väestöltään vähenevillä alueilla jaettavaan avustukseen arava- ja korkotukivuokra-asuntojen kunnostamiseen ikääntyneille sopivaksi lisätään 5 miljoonaa euroa. Valtion asuntorahaston varoista myönnettävien asuinrakennusten ja asuntojen korjausavustuksia lisätään myös 5,4 miljoonalla eurolla.Sosiaalisen luototuksen valtakunnallistamiseen esitetään 10,1 miljoonaa euroa vuonna 2023, josta lisätalousarviossa luottopääomaa varten 9,5 miljoonaa euroa. Sosiaalisen luototuksen tarkoituksena on ehkäistä taloudellista syrjäytymistä ja ylivelkaantumista sekä edistää ihmisen itsenäistä suoriutumista. Sosiaalisesta luototuksesta tulisi hyvinvointialueilla järjestettävä lakisääteinen tehtävä. Kansallisen lapsistrategia -toiminnon perustamiseen ehdotetaan 0,5 miljoonaa euroa. Hallitusohjelman mukaisesti lapsistrategialla vahvistetaan hallinnon ja päätöksenteon lapsenoikeusperusteisuutta. Aluehallintovirastojen resursseja vahvistetaan noin 7,6 miljoonalla eurolla. Näin vahvistetaan muun muassa sote-valvonnan resursseja hyvinvointialueiden toiminnan käynnistyessä. Lisäksi aluehallintovirastoille varataan rahoitusta lisääntyneisiin tehtäviin, kuten pelastustoimen varautumiseen.Digi- ja väestötietoviraston resursseja vahvistetaan. Asioiden käsittelyn sähköistämistä nopeuttavaan oikeusturvaohjelmaan varataan ensi vuonna 5,75 miljoonan euron rahoitus. Näin kyetään purkamaan joihinkin palveluihin syntyneitä käsittelyjonoja sekä ehkäisemään uusien syntymistä. Virastolle varataan yhteensä noin 4,7 miljoonan euron lisärahoitus digitaalisen henkilöllisyyden ja henkilötunnusuudistuksen toimeenpanoon. Lisäksi Digi- ja väestötietovirastolle varataan lisärahoitusta 1,3 miljoonaa euroa kansalaisten digitukeen sekä yhteensä noin 3,7 miljoonaa euroa muihin lisääntyneisiin tehtäviin, kuten ukrainalaisten maahanmuuttajien rekisteröintiin ja sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistukseen liittyviin tehtäviin.Automaattisen päätöksenteon toteutukseen varmistetaan rahoitus lisäämällä eri hallinnonaloille rahoitusta yhteensä noin 7,1 miljoonaa euroa. Automaattisella päätöksenteolla tarkoitetaan sitä, että päätös syntyy tietojärjestelmässä ennalta määritellyn päättelyketjun tuloksena. Esitys mahdollistaa julkisessa hallinnossa päätöksenteon automatisoimisen.Maahanmuuttajien osaamisen tunnistaminen, ohjaus ja palvelujen järjestäminen kotoutumisen ja työllistymisen edistämiseksi tarvitsevat riittävät resurssit. Siksi turvaamme kuntien matalan kynnyksen moniammatillisen osaamiskeskustoiminnan sekä maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontapalveluiden jatkon (3,5 miljoonaa euroa). Yli 55 vuotiaiden työllisyyden edistämiseen ja työurien pidentämiseen varataan 58,5 miljoonaa euroa. Vuodesta 2023 lähtien otetaan käyttöön muutosturvakoulutus ja 55 vuotta täyttäneiden työllistämistuki.Audiovisuaalisen alan tuotantokannustimen voimassaoloa jatketaan vuodelle 2023.Oikeudenhoidon turvaamiseen ehdotetaan 12 miljoonan euron lisäystä jakautuen oikeusministeriön hallinnonalan viranomaisille.Vaalien toimittamiseen ehdotetaan 8,5 miljoonan euron lisäystä. Vuonna 2023 toimitetaan eduskunta- ja saamelaiskäräjävaalit. Vaalitietojärjestelmän uudistamiseen ehdotetaan osana kyberturvallisuuden kokonaisuutta noin 3,3 miljoonaa euroa.Talouden näkymätVahva talous- ja työllisyyskehitys on pienentänyt julkisen talouden alijäämää, jota koronapandemia väliaikaisesti syvensi. Ensi vuonna alijäämä kääntyy uudelleen kasvuun talouskasvun hidastuessa. Myös tulevina vuosina julkinen talous pysyy selvästi alijäämäisenä. Julkisen velan suhde BKT:hen alenee vuosina 2021 ja 2022, mutta velkasuhde kääntyy nousevalle uralle valtiovarainministeriön arvion mukaan lähitulevaisuudessa. Julkisyhteisöjen tulojen ja menojen välisen rakenteellisen epätasapainon vuoksi julkisessa taloudessa on mittava kestävyysvaje.Talouden näkymät ovat heikentyneet kevään jälkeen. Venäjän aloittaman hyökkäyssodan jatkuminen Ukrainassa lisää epävarmuutta. Myös energiasiirtymä on nopeutumassa, mikä aiheuttaa lyhyellä aikavälillä kustannuksia. Hyvin nopea inflaatio, nousevat korot sekä energiamarkkinoiden epävarmuus hidastavat kasvua vuoden vaihteen molemmin puolin. Vuonna 2023 bruttokansantuotteen (BKT) kasvu jää vaisuksi ja taantuman riski on kohonnut. Työllisyyden nopea kasvu taittuu ja kotitalouksien ostovoiman kehitys riippuu inflaation hidastumisesta ja palkankorotuksista. Kotitalouksien luottamus omaan talouteen on laskenut mittaushistorian heikoimmalle tasolle, mutta yritysten luottamus on kehittynyt vakaammin. Luottamus tulevaisuuteen palautunee vähitellen.Maailmantalouden tuotanto voi alkaa elpyä, jos kustannusten nousukierre kyetään estämään. Tuotannon elpyminen vientimarkkinoilla imisi myös Suomen talouden kasvuun. Mikäli näkymä kirkastuu, myös kotitaloudet ja yritykset rohkaistuvat valinnoissaan. Vuoden 2023 talousarvioesityksen käsittelyEdellä esitetyt arviot ovat alustavia. Talousarvioesitys käsitellään valtioneuvostossa 19. syyskuuta. Hallituksen esitys vuoden 2023 talousarvioksi julkaistaan kokonaisuudessaan budjetti.vm.fi-sivustolla sen jälkeen.Valtiovarainministeriön Taloudellinen katsaus julkaistaan samanaikaisesti talousarvioesityksen kanssa 19. syyskuuta.
Pääministeri Sanna Marinin hallituksen talousarvioesitys vuodelle 2023 rakentaa tulevaisuuden kestävää kasvua, turvaa ostovoimaa ja tukee ihmisiä sähkön voimakkaan hinnan nousun vuoksi. Talousarvioesitys vastaa Venäjän hyökkäyssodasta ja inflaatiosta johtuviin vaikutuksiin, vahvistaa turvallisuutta, huoltovarmuutta ja energiaomavaraisuutta sekä jatkaa panostuksia tutkimus- ja kehittämistoimintaan ja vihreään siirtymään.
NordenBladet — Tiettyjen jätteiden kuljetuksessa vaadittavien siirtoasiakirjojen tiedot tulee viedä 1.9.2022 alkaen Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämään SIIRTO-rekisteriin. Siirtoasiakirja sisältää tiedot siitä, mitä jätettä kuljetetaan, mistä ja minne. Rekisterin tavoitteena on varmistaa, että jätteet luovutetaan asianmukaiseen käsittelyyn sekä parantaa ja tehostaa jätevirtojen seurantaa ja valvontaa.Siirtoasiakirjaa on käytettävä seuraavien jätteiden kuljetuksessa: • vaaralliset jätteet • pysyviä orgaanisia yhdisteitä sisältävät jätteet • saostus- ja umpisäiliölietteet • rakennus- ja purkujätteet • pilaantuneet maa-aineksetSIIRTO-rekisteri löytyy osoitteesta www.siirtorekisteri.fi.Siirtoasiakirjat laadittava pääasiassa sähköisenäSiirtoasiakirjojen tietojen toimittaminen SIIRTO-rekisteriin tehdään pääasiassa rajapinnan avulla sähköisistä siirtoasiakirjoista. Markkinoilla on saatavissa tätä varten useita palveluja tai sähköistä siirtoasiakirjaa voidaan tarjota jätteen haltijalle osana jätehuoltopalvelua. Poikkeustapauksessa tiedot voi tuoda myös asiointikäyttöliittymän kautta paperisista siirtoasiakirjoista.Jätteen haltijan tai kuljettajan on hyvä sopia palveluntarjoajan kanssa siirtoasiakirjojen tietojen siirtämisestä SIIRTO-rekisteriin siirron päättymisen jälkeen rekisterin rajapinnan kautta. Siirtoasiakirjapalvelujen tarjoajia on tiedotettu rekisterin rajapinnasta. Mikäli tiedonsiirrosta on sovittu palveluntarjoajan kanssa, tietojen toimittaminen ei vaadi jätteen haltijalta tai kuljettajalta muita toimenpiteitä.Rekisteriin kirjautuminen ja tietojen tarkistaminenRekisteriin toimitetut tiedot on mahdollista tarkistaa rekisteristä kirjautumalla sen asiointikäyttöliittymään. Mikäli siirtoasiakirja on tehty poikkeustapauksissa paperisena, tulee jätteen haltijan tai kuljettajan tuoda itse siirtoasiakirjan tiedot rekisteriin kolmen kuukauden kuluessa siirron päättymisestä rekisterin asiointikäyttöliittymän kautta.Rekisteriin kirjaudutaan Suomi.fi -tunnistautumisella eli esimerkiksi pankkitunnusten avulla. Lisäksi käyttäjältä tarkistetaan tarvittavat asiointivaltuudet. Organisaatiot voivat antaa valtuudet etukäteen Suomi.fi –valtuuspalvelussa. Ympäristöviranomaiset voivat tarkastella SIIRTO-rekisteriin merkittyjä tietoja valvontatarkoituksessa.Halutessasi voit liittyä ympäristöministeriön jäte- ja tuotetietojärjestälmähankkeen sähköpostilistalle, jossa tiedotetaan mm. SIIRTO-rekisteriin liittyvistä uutisista ja tapahtumista: Jäte- ja tuotetietojärjestelmähankkeen sähköpostilistaRajapintaa käyttäville siirtoasiakirjapalveluntarjoajille perustetaan erillinen sähköpostilista. Postituslistalle voi liittyä lähettämällä viestin osoitteeseen [email protected]SIIRTO-rekisterin käytöstä järjestetään koulutusta syksyn 2022 aikana. Seuraa ympäristöministeriön tapahtumakalenteria: Tapahtumakalenteri Usein kysyttyjä kysymyksiä SIIRTO-rekisteristäLisätietoa siirtoasiakirjavelvoitteesta: Sähköinen siirtoasiakirja ja tietojen toimittaminen rekisteriinYmpäristöministeriön muistio siirtoasiakirjojen käytöstä tiettyjen jätteiden kuljetuksessa 1.9.2022LisätietojaSIIRTO-rekisterin tuki [email protected]Joona Koskinen suunnittelija, Suomen ympäristökeskus (SYKE) [email protected]Laura Paloviita erityisasiantuntija, ympäristöministeriö [email protected]
Tiettyjen jätteiden kuljetuksessa vaadittavien siirtoasiakirjojen tiedot tulee viedä 1.9.2022 alkaen Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämään SIIRTO-rekisteriin. Siirtoasiakirja sisältää tiedot siitä, mitä jätettä kuljetetaan, mistä ja minne. Rekisterin tavoitteena on varmistaa, että jätteet luovutetaan asianmukaiseen käsittelyyn sekä parantaa ja tehostaa jätevirtojen seurantaa ja valvontaa.
NordenBladet — Ryhti-hankkeen teettämän selvityksen mukaan viranomainen ei voi omistaa viranomaistoiminnassa tuottamaansa tietoa. EU:n avoimen datan direktiivi ottaa kantaa tietojen avoimuuteen ja kiihdyttää kaavatietojen muuttamista tietomallimuotoon jo ennen rakennetun ympäristön tietojärjestelmän käyttöönottoa.Ryhti-hankkeen ja rakennetun ympäristön tietojärjestelmään liittyvän lain valmistelun yhteydessä on tarkasteltu tiedon avoimuuden, hyödyntämisen ja sen omistamisen välistä suhdetta. Ryhti-hanke on keväällä teettänyt selvityksen viranomaisen tiedon hallinnasta ja julkisuudesta. Selvityksen toteutti oikeustieteen tohtori, varatuomari Juhana Riekkinen Lapin yliopistosta.– Halusimme saada kolmannen osapuolen näkemyksen tiedon omistamisesta ja hallinnasta. Selvitys tukee aikaisempaa lain tulkintaamme, että tietoa ei voi esineoikeudellisesti omistaa, Ryhti-hankkeen lainsäädäntöosiosta vastaava erityisasiantuntija Jaakko Rastas taustoittaa. Rakennetun ympäristön tietojärjestelmää on rakennettu tämän tulkinnan mukaan.Vaikka viranomainen ei voi toiminnassaan tuottamaa tietoa omistaa, se on lähtökohtaisesti tuottamansa tiedon haltija. Viranomainen ei voi kuitenkaan hallita sille kuuluvaa tietoa yhtä vapaasti kuin yksityinen tiedonhaltija. – Viranomaisen tietoa koskevia hallintaoikeuksia rajoittaa muun muassa perustuslakiin kirjattu julkisuusperiaate ja laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta. Kaavoitus- ja rakentamistiedon osana voi olla myös muuta materiaalia, jota viranomainen ei voi vapaasti julkaista tai hyödyntää, kuten tekijänoikeudella suojattua materiaalia. Tiedon hyödyntämistä ja luovuttamista voivat rajoittaa myös asiakirjoissa olevat henkilötiedot, Rastas kuvailee.Uudistus ei muuta vastuita kaavoituksessa tai rakentamisen lupien myöntämisessä. Rakennetun ympäristön tietojärjestelmää koskevalla lailla ei myöskään olla rajoittamassa tiedon hallintaoikeuksia tai mahdollisuuksia hyötyä tiedosta.– Tiedon hallintaoikeus säilyy edelleen kunnalla, vaikka tieto olisi siirretty rakennetun ympäristön tietojärjestelmään. Viranomaisen toiminnassaan tuottama tieto on kuitenkin luovutettava toiselle viranomaiselle tai kansalaiselle lähtökohtaisesti maksutta, Rastas kertoo.Avoimen datan direktiivi kiihdyttää digitalisaatiotaMyös EU-lainsäädäntö ohjaa julkisen tiedon maksuttomuuteen. Euroopan Unionin avoimen datan direktiivi on tullut Suomessa voimaan vuonna 2021. Siinä rajoitetaan viranomaisten oikeutta hyötyä tuottamastaan tiedosta taloudellisesti. Direktiiviin liittyvä EU:n Komission täytäntöönpanoasetus ollaan antamassa lähiaikoina.– EU:n avoimen datan direktiivin täytäntöönpanoasetuksen liitteessä kaava-aineistot määritellään avoimeksi dataksi. Eli direktiivin myötä julkinen data muuttuu avoimeksi, laajemmin hyödynnettävissä olevaksi dataksi, Rastas sanoo.Vanhat kaavat on direktiivin täytäntöönpanoasetuksen voimaan tultua muutettava tietomallimuotoon ja jaettava ajantasaisena versiona maksutta avointen rajapintojen tai niin kutsuttujen massalataus-palvelujen kautta. Komission odotetaan antavan täytäntöönpanoasetuksen jo tänä syksynä. Täytäntöönpanoasetuksen aikataulu on nopea, sillä siirtymäaikaa on täytäntöönpanoasetuksessa annettu vain kuusi kuukautta.Rastas muistuttaa lopuksi vielä, että tiedon julkisuus ei tarkoita sitä, että kaikki tieto on avointa tai saatavilla kaikille.– Esimerkiksi osana rakennetun ympäristön tietojärjestelmää olevassa julkisessa karttapalvelussa tulee olemaan kaikille saatavilla olevaa tietoa. Palvelussa ei kuitenkaan voi laajasti hakea tietoja, eikä karttapalvelun tai muun järjestelmän henkilötietoja saa käyttää minkäänlaiseen markkinointiin.Selvitys viranomaisen tiedon hallinnasta ja julkisuudesta on saatavilla Ryhti-hankkeen hankeikkunassa.Kysymyksiä ja vastauksia muun muassa rakennetun ympäristön tietojärjestelmän tiedon avoimuudesta
Ryhti-hankkeen teettämän selvityksen mukaan viranomainen ei voi omistaa viranomaistoiminnassa tuottamaansa tietoa. EU:n avoimen datan direktiivi ottaa kantaa tietojen avoimuuteen ja kiihdyttää kaavatietojen muuttamista tietomallimuotoon jo ennen rakennetun ympäristön tietojärjestelmän käyttöönottoa.
