NordenBladet — Valtioneuvosto hyväksyi tänään esitykset rakentamislaiksi, maankäyttö- ja rakennuslain muutokseksi sekä laiksi rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä. Lakien on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2024.”Rakennettu ympäristö aiheuttaa noin kolmanneksen Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Hallituksen hyväksymä lakipaketti uudistaa rakentamista merkittävästi ja tukee hiilineutraalin Suomen rakentamista. Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen tuodaan ensi kertaa kattavasti osaksi rakentamisen lainsäädäntöä. Tässä työssä hyödynnetään myös kiertotalouden ja digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo.“Kyse on vuosia kestäneestä ja mittavasta uudistuksesta, johon on osallistunut virkakunnan lisäksi lukuisia sidosryhmiä. Olen iloinen, että se nyt etenee”, Ohisalo jatkaa.Ilmastonmuutoksen torjunta tuodaan osaksi rakentamisen lainsäädäntöäRakentamislaki ohjaa rakentamista vähähiiliseksi, eli huomioimaan rakennuksen koko elinkaaren aikana syntyvät ilmastohaitat ja -hyödyt. Rakentamislaissa annetaan uudet olennaiset tekniset vaatimukset rakennuksen vähähiilisyydestä ja elinkaaresta. Lakiin sisältyy myös asetuksenantovaltuudet, joiden nojalla annetaan myöhemmin asetukset rakennuksen ilmastoselvityksestä, materiaaliselosteesta ja hiilijalanjäljen raja-arvoista. Asetuksia valmistellaan parhaillaan, ja ne tulevat osaksi Suomen rakentamismääräyskokoelmaa.Uusien rakennusten on täytettävä vaatimukset pitkäikäisyydestä ja muunneltavuudesta. Rakennuksille myös määritellään tavoitteelliset tekniset käyttöiät. Rakentamislaki kannustaa pitämään rakennusmateriaalit kierrossa mahdollisimman pitkään. Uusista ja purettavista rakennuksista on rakentamis- tai purkamislupaa haettaessa selvitettävä kaikki käytetyt ja vapautuvat materiaalit sekä rakennuspaikalta pois kuljetettava maa- ja kiviaines sekä vaarallisten jätteiden määrä.Digitalisaatio lisää älyä rakentamiseen ja alueidenkäyttöönEsitettävät lakimuutokset antavat lainsäädännön pohjan rakennetun ympäristön digitalisaatiolle, jota monet organisaatiot ovat kehittäneet jo vuosikymmeniä. Keskeinen muutos liittyy tietojen yhdenmukaisuuteen: jatkossa rakentamisluvitus ja alueidenkäytön suunnitelmat tehdään yhteentoimivan tietomallin mukaisina koneluettavassa muodossa.Rakennetun ympäristön tietojärjestelmää koskevassa laissa säädetään tiedoista, jotka kuntien on siirtymäajan puitteissa julkaistava uudessa valtakunnallisessa tietojärjestelmässä. Samassa yhteydessä esitetään muutosta nykyiseen maankäyttö- ja rakennuslakiin, jossa säädetään alueidenkäytön tietojen digitaalisuudesta.Muutokset parantavat tietojen saatavuutta, luotettavuutta ja digitaalista turvallisuutta. Valtakunnallinen investointi kehitettävään rakennetun ympäristön tietojärjestelmään maksaa itsensä takaisin, kun tieto on paremmin saatavissa, tiedon laatu paranee ja tiedonhallinta kevenee.Asukkailla ja yrityksillä on nykyistä helpompi pääsy ajantasaiseen viranomaistietoon. Muutos aiheuttaa alkuun lisätyötä kunnissa, mutta pidemmällä aikavälillä työ helpottuu, manuaalinen tiedon käsittely vähenee, eikä kuntien täydy toimittaa samoja tietoja useaan kertaan valtion eri viranomaisille.Tarkempi tieto rakennusten ja alueidenkäytön vaikutuksista auttaa hillitsemään niiden taakkaa luonnolle ja ilmastopäästöjä. Valtakunnallisen tiedon avulla voidaan seurata yhdyskuntien kehittymistä ja siten tehdä mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittavia päätöksiä. Tiedon avulla voidaan kehittää myös rakennusmateriaalien ja -jätteiden kiertotalousmarkkinaa.Yksinkertaisempi lupajärjestelmä ja korkeampi lupakynnys sujuvoittavat rakentamistaRakentamislain myötä rakennuslupa, toimenpidelupa ja toimenpideilmoitus sulautuvat yhdeksi lupamuodoksi, rakentamisluvaksi. Yksivaiheisessa rakentamislupamenettelyssä harkitaan samalla kertaa toteutuvatko sekä rakennuksen sijoittamisen että toteuttamisen edellytykset.Lupakynnys nousee siten, että jatkossa esimerkiksi alle 30 neliömetrin pihasaunan tai varaston voi rakentaa ilman rakentamislupaa. Kaiken rakentamisen on myös jatkossa noudatettava kaavassa osoitettua rakennusoikeutta, rakentamismääräyksiä sekä rantarakentamisen säännöksiä. Uudistuksen myötä rakentamislupien myöntäminen kunnissa yhdenmukaistuu, ja kuntien rakennusvalvontojen työtaakka kevenee.Rakentamisen laatua parannetaan varmistamalla, että työmaalla kaikki sujuu kuten pitääkin. Rakentamisen vastuukysymyksiä selkeytetään siten, että vastuu rakentamishankkeen toteutuksen kokonaisuudesta osoitetaan päävastuulliselle toteuttajalle. Hankkeeseen ryhtyvä nimeää rakennusvalvonnalle päävastuullisen toteuttajan tai kantaa vastuun itse. Lakiin kirjataan myös, että hankkeen osapuolten on tehtävä yhteistyötä rakentamisen laadun parantamiseksi ja luotava edellytykset hankkeen laadukkaalle toteuttamiselle. Rakentamisen laatua parannetaan myös tiukentamalla erityismenettelyn, ulkopuolisen tarkastuksen ja laadunvarmistusselvityksen käyttöä.Suunnittelu- ja työnjohtotehtävät jaetaan viiteen vaativuusluokkaan. Rakennusvalvonnat eivät jatkossa enää tutki suunnittelijoiden ja työnjohtajien pätevyyttä, vaan pätevyys osoitetaan ympäristöministeriön valtuuttaman toimielimen myöntämällä todistuksella.Rakentamista säätelee tällä hetkellä noin 20 vuotta vanha maankäyttö- ja rakennuslaki. Uuden rakentamislain voimaantulon yhteydessä maankäyttö- ja rakennuslaista kumotaan rakentamista koskevat luvut, ja jäljelle jäävän lain nimi muutetaan alueidenkäyttölaiksi. Rakentamislakiin ja lakiin rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä sisältyy useita siirtymäsäännöksiä.

Valtioneuvosto hyväksyi tänään esitykset rakentamislaiksi, maankäyttö- ja rakennuslain muutokseksi sekä laiksi rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä. Lakien on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2024.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto velvoittaisi eräiden kertakäyttöisten muovituotteiden tuottajat korvaamaan kunnille tuotteiden jätehuollosta ja roskien siivoamisesta aiheutuneita kustannuksia. Lisäksi valtioneuvoston tänään hyväksymässä esityksessä siirrettäisiin kalastusvälineiden jätehuolto tuottajien vastuulle. Muovituotteille tulisi uusia erilliskeräysvaatimuksia sekä juomapakkauksille uusia tuotevaatimuksia.Valtioneuvosto antoi tänään eduskunnalle jätelain muutosesityksen, jolla on tarkoitus panna täytäntöön tiettyjen muovituotteiden ympäristövaikutusten vähentämisestä annettu direktiivi (2019/904/EU, ns. SUP-direktiivi). Muutosesityksellä pyritään vähentämään eräistä muovituotteista aiheutuvaa roskaantumista erityisesti rannoilla ja vesialueilla ja roskaantumisesta eliöstölle aiheutuvia haittoja.

Valtioneuvosto velvoittaisi eräiden kertakäyttöisten muovituotteiden tuottajat korvaamaan kunnille tuotteiden jätehuollosta ja roskien siivoamisesta aiheutuneita kustannuksia. Lisäksi valtioneuvoston tänään hyväksymässä esityksessä siirrettäisiin kalastusvälineiden jätehuolto tuottajien vastuulle. Muovituotteille tulisi uusia erilliskeräysvaatimuksia sekä juomapakkauksille uusia tuotevaatimuksia.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä kokoontuu 17. kerran torstaina 15. syyskuuta. Kokouksen aiheena ovat ratkaisut energiakriisiin ja vihreään siirtymään. Puheenjohtajana toimii pääministeri Sanna Marin.Venäjän aloittama sota Ukrainassa on kiihdyttänyt koko Euroopan tarvetta jouduttaa vihreää siirtymää ja irtaantua nopeammin fossiilisesta energiasta. Energian, erityisesti maakaasun ja muun fossiilisen energian hinta on noussut viimeisen vuoden aikana koko Euroopassa, myös Suomessa. Tämä heijastuu laajemmin muun muassa sähkön hintaan. Sähkön hinnan odotetaan nousevan edelleen ensi talven aikana, millä voi olla merkittäviä vaikutuksia niin kotitalouksiin kuin yrityksiin.Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä keskustelee kokouksessaan keskeisistä toimista energiamarkkinoiden vakauttamiseksi ja vihreän siirtymän edistämiseksi sekä lyhyemmällä että pidemmällä aikavälillä. Lisäksi pyöreä pöytä keskustelee siitä, millä tavoin oikeudenmukaisuuden eri näkökohdat on huomioitava energiakriisissä ja luovuttaessa fossiilisesta energiasta.Hallitus linjasi syksyn budjettiriihessä toimista, joilla sähkön hinnan voimakasta nousua pyritään kompensoimaan ihmisille. Lisäksi hallitus on esittänyt 10 miljardin euron hätärahoitusta energiayhtiöille, jotka ovat vaikeuksissa voimakkaasti kasvaneiden vakuusvaatimusten takia. Myös EU-tasolla pohditaan erilaisia toimia energiakriisin ratkaisemiseksi. Suomessa valtio on käynnistämässä kampanjan, joka kannustaa kansalaisia, yrityksiä, järjestöjä ja muita yhteisöjä vähentämään energiankulutustaan. Valtion kiinteistöistä vastaava Senaatti-konserni toteuttaa ensi talvena laajan energiansäästöohjelman, joka sisältää erilaisia toimia sähkön ja lämmön säästämiseksi. Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä kerää yhteen laajan joukon toimijoita yhteiskunnan eri sektoreilta. Pyöreän pöydän tarkoituksena on luoda yhteistä ymmärrystä siitä, miten Suomi voi siirtyä hiilineutraaliin yhteiskuntaan oikeudenmukaisesti vuoteen 2035 mennessä. Pyöreä pöytä tukee työllään ilmastopolitiikan kansallista valmistelua ja toimeenpanoa.Sosiaalisessa mediassa pyöreän pöydän toimintaa voi seurata tunnisteilla #ilmastonpyöreäpöytä ja #hiilineutraali2035.LisätietojaIlkka Kaukoranta
Pääministerin erityisavustaja
p. 040 752 8637
[email protected]Jarmo Muurman
Ilmastopolitiikan pyöreän pöydän pääsihteeri, ympäristöneuvos
p. 0295 250 185
[email protected]Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä

Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä kokoontuu 17. kerran torstaina 15. syyskuuta. Kokouksen aiheena ovat ratkaisut energiakriisiin ja vihreään siirtymään. Puheenjohtajana toimii pääministeri Sanna Marin.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Helmi-elinympäristöohjelmassa on haettavana erityisavustusta elinympäristöjen kunnostus-, hoito- ja ennallistamishankkeisiin. Kunta- ja Järjestö-Helmi avustushaku tukee kuntien ja järjestöjen hankkeita, jotka edistävät luonnon monimuotoisuutta ja parantavat elinympäristöjen tilaa. Avustus on haettavissa 15.9.–31.10.2022.Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja ympäristöministeriö​​​​Avustettavien hankkeiden tulee olla konkreettisia ennallistamis-, kunnostus- ja hoitotoimia elinympäristöjen tilan parantamiseksi. Kartoituksia, suunnitelmia ja lupaprosesseja voidaan sisällyttää avustettaviin hankkeisiin silloin, kun myös konkreettiset kunnostustoimet tehdään saman hankkeen aikana tai niihin on varmistunut muu rahoitus ja aikataulu. Avustuksilla ei rahoiteta esimerkiksi virkistyskäytön rakenteita tai ensi sijassa hulevesien hallintaan tähtääviä kosteikkohankkeita.Avustusta myönnetään viiteen teemaan:Soiden ennallistaminenLintuvesien ja kosteikkojen kunnostaminen ja hoitoPerinneympäristöjen kunnostaminen ja hoitoMetsäisten elinympäristöjen hoitoPienvesien ja rantaluonnon kunnostaminenAvustusta voivat hakea kunnat, kuntayhtymät, ja muut kuntaomisteiset toimijat. Lisäksi yhdistykset, säätiöt, yhteisten vesialueiden osakaskunnat sekä näiden yhteenliittymät, eli kalatalousalueet voivat olla hakijoina. Hankkeita voidaan toteuttaa myös konsortioina.Kuntien kohteilla avustus kohdennetaan ensisijaisesti kuntien omistamille tai hallinnoimille maille. Järjestöjen hankkeissa hakijoiden tulee saada maanomistajan kirjallinen suostumus ja sitoutuminen kunnostetun kohteen säilyttämiseen.Avustus on harkinnanvarainen, ja sitä myönnetään enintään 80 % hankkeen toteutuneista hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista. Erityisistä syistä avustusta voidaan myöntää enintään 95 %. Avustuksen myöntää Uudenmaan elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskus (ELY-keskus).Helmi-elinympäristöohjelmaHelmi-ohjelmassa tartutaan Suomen luonnon köyhtymisen suurimpaan suoraan syyhyn: elinympäristöjen vähenemiseen ja laadun heikkenemiseen. Helmi-ohjelman tavoitteena on vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta ja parantaa elinympäristöjen tilaa muun muassa suojelemalla ja ennallistamalla soita, kunnostamalla ja hoitamalla lintuvesiä, perinnebiotooppeja ja metsäisiä elinympäristöjä sekä pienvesi- ja rantaluontoa.Lisätietoa hausta ja hakuohjeLisätietoa Helmi-ohjelmasta

Helmi-elinympäristöohjelmassa on haettavana erityisavustusta elinympäristöjen kunnostus-, hoito- ja ennallistamishankkeisiin. Kunta- ja Järjestö-Helmi avustushaku tukee kuntien ja järjestöjen hankkeita, jotka edistävät luonnon monimuotoisuutta ja parantavat elinympäristöjen tilaa. Avustus on haettavissa 15.9.–31.10.2022.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö toivoo sidosryhmiltä näkemyksiä kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapitolain toimivuudesta, lain säännösten soveltamisesta sekä mahdollisista ongelmista ja kehittämistarpeista. Kaikille avoimeen verkkokyselyyn voi vastata 28. syyskuuta asti.Kysely on osa kunnossapitolain toimivuusarviointia, jonka ympäristöministeriö käynnisti keväällä 2022. Nyt tehtävän kyselyn lisäksi näkemyksiä laista on kerätty keväällä kahdessa sidosryhmätilaisuudessa sekä kesän aikana toteutetuissa haastatteluissa.Kunnossapitolain toimivuusarviointi valmistuu vuodenvaihteessa. Lain uudistamisesta tehdään päätökset tämän jälkeen arvioinnin tulosten perusteella.Kysely: Kadun ja eräiden muiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapitolain toimivuusarviointi (typeform.com)

Ympäristöministeriö toivoo sidosryhmiltä näkemyksiä kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapitolain toimivuudesta, lain säännösten soveltamisesta sekä mahdollisista ongelmista ja kehittämistarpeista. Kaikille avoimeen verkkokyselyyn voi vastata 28. syyskuuta asti.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Kunnat ja maakuntien liitot voivat hakea ympäristöministeriöltä avustusta vihreää siirtymää edistävien investointihankkeiden kaavoitukseen, lupamenettelyyn ja niihin liittyviin selvityksiin. Haettavana on yhteensä 1,75 miljoonaa euroa. Avustushaku on auki 12.9.–18.10.2022.Vihreän siirtymän investointihankkeilla tarkoitetaan investointeja, joilla edistetään suoraan tai välillisesti päästövähennyksiä, luonnonvarojen käytön vähentämistä ja kiertotaloutta. Hankkeiden tulee noudattaa ”ei merkittävää haittaa” (Do No Significant Harm, DNSH) -periaatetta. Avustuksen tarkoituksena on nopeuttaa ja tukea vihreän siirtymän investointihankkeiden toteutumista.Vihreän siirtymän investointihankkeet voivat liittyä muun muassa:energiainfrastruktuuriinuusiutuvaan energiaan ja uusiin energiaratkaisuihin (maa/merituulivoima, suuren kokoluokan aurinkovoima, biokaasu, uusiutuvat liikennepolttoaineet, geolämpö ja lämmön talteenotto)vähähiiliseen vetyyn sekä hiilidioksidin talteenottoon ja hyödyntämiseenteollisuuden prosessien suoraan sähköistämiseen ja vähähiilistämiseenkeskeisten materiaalien ja teollisuuden sivuvirtojen uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen.Avustuksella voidaan kattaa enintään 70 prosenttia kaavoituksen, lupamenettelyn ja niihin liittyvien selvitysten laatimisesta aiheutuvista kuluista.Puoli miljoonaa euroa haettavana olevasta määrärahasta on peräisin Euroopan unionin NextGenerationEU -elpymis- ja palautumistukivälineestä (Recovery and Resilience Facility, RRF), jonka kansallisesta käytöstä on linjattu Suomen kestävän kasvun ohjelmassa.Avustuksella edistetään vihreää siirtymää ja hallitusohjelman tavoitteita Suomen hiilineutraaliudesta vuonna 2035.

Kunnat ja maakuntien liitot voivat hakea ympäristöministeriöltä avustusta vihreää siirtymää edistävien investointihankkeiden kaavoitukseen, lupamenettelyyn ja niihin liittyviin selvityksiin. Haettavana on yhteensä 1,75 miljoonaa euroa. Avustushaku on auki 12.9.–18.10.2022.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Pitkittynyt koronapandemia, Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja kiihtyvä ilmastonmuutos on johtanut Suomen ja koko maailman tilanteeseen, jossa tulevaisuus näyttää varsin epävarmalta. Epävarmassa tilanteessa päätöksenteko on vaikeaa. Suomessa pidetään eduskuntavaalit keväällä 2023, ja uuden hallitusohjelman pitäisi linjata lähivuosien politiikasta.Ministeriöt julkaisevat tulevien päättäjien tueksi yhteisen tulevaisuuskatsauksen, joka antaa kattavan kuvan nykytilanteesta sekä näkymiä siihen, miten haasteita voisi ratkaista. Katsaus julkaistaan ensi kertaa helppokäyttöisenä verkkojulkaisuna, jota voi selata hakutoiminnon tai teemojen kautta.Toimintaympäristömme asettaa Suomelle tulevina vuosina monenlaisia haasteita, joihin on kyettävä vastaamaan paitsi nopeasti, myös pitkän aikavälin vaikutukset huomioiden. Kansainvälinen tilanne on poliittisesti ja taloudellisesti epävakaa ja turvallisuusympäristömme on syvässä muutoksessa. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on entisestään kasvattanut suurvaltajännitteitä ja heikentänyt sääntöpohjaiseen kansainvälisen järjestelmän ja monenkeskisen yhteistyön edellytyksiä ja vaikuttavuutta. Samaan aikaan on selvää, ettei kärjistyviin globaaleihin haasteisiin voida vastata ilman voimakasta kansainvälistä yhteistyötä. Suomen tärkein poliittinen ja taloudellinen viitekehys on Euroopan unioni, jonka jäsenenä olemme vaikuttamassa tehokkaasti myös ulkoiseen toimintaympäristöömme.Ilmastonmuutos ja luontokato tunnistetaan globaalisti merkittävimmiksi uhkiksi, jotka heikentävät elämän perusedellytyksiä. Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo Suomessakin esimerkiksi sään ääri-ilmiöinä ja luonnon monimuotoisuuden köyhtymisenä. Vaikutukset koskettavat kaikkia sektoreita ja toimijoita yhteiskunnassa. Ne kasvattavat myös ruokaturvaan, vesihuoltoon ja pandemioihin liittyviä riskejä. Luonnonvarojen kysyntä kasvaa samalla kun niitä ylikulutetaan, pyrimme irtautumaan kriittisistä tuontiriippuvuuksista ja hinnat nousevat. Näiden vuoksi korostuu tarve tehostaa kiertotaloutta ja raaka-aineiden käyttöä, korvata tuotteita ja energiaa uusiutuvilla sekä kehittää vihreän siirtymän ratkaisuja.Lähiajan talousnäkymät ovat synkentyneet sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Hyökkäyksen takia länsimaat joutuivat asettamaan Venäjälle talouspakotteita, joihin Venäjä on vastannut omilla pakotteillaan. Sodan seurauksena energian ja raaka-aineiden hinnat kuten myös ruuan hinnat ovat lähteneet voimakkaaseen nousuun. Lähitulevaisuudessa tarvitaan ratkaisuja, joilla voidaan turvata julkisen talouden kestävyyttä, talouskasvun edellytyksiä ja hyvinvointiyhteiskuntaa.Talouden ja elintason kasvu perustuu pitkällä aikavälillä siihen, että työn tuottavuus kasvaa: kilpailijamaihin verrattuna Suomen tuottavuuskasvu on viimevuosina ollut heikkoa. Tuottavuutta voidaan kasvattaa muun muassa panostuksilla osaamiseen, korkeatasoiseen tutkimukseen, koulutukseen ja innovaatiokyvykkyyteen. Koulutustaso on kuitenkin jäänyt jälkeen keskeisistä kilpailijamaista ja suhteellinen osaamistaso on heikentynyt. Suomen T&K-menojen suhde bruttokansantuotteeseen on pysynyt alle kolmessa prosentissa, vaikka tavoitetaso on asetettu neljään prosenttiin.Digitalisaatio tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia kasvattaa tuottavuutta ja hyvinvointia sekä edistää vihreää siirtymää. Teknologiset läpimurrot ja monet sosiaaliset innovaatiot ovat riippuvaisia siitä, että kehittäjillä on käytettävissä luotettavaa avointa dataa, jota voi hyödyntää laaja-alaisesti. Digitalisaation tarjoamat mahdollisuudet voidaan hyödyntää turvallisesti ja luotettavasti, jos lainsäädäntö on ajan tasalla ja kyberturvallisuudesta on huolehdittu.Julkisen talouden tasapaino linkittyy vahvasti myös hyvinvointiyhteiskuntamme tulevaisuuteen. Sen osalta on keskeistä väestönkasvu, jota tukee sekä väestö- että maahanmuuttopolitiikka. Työikäisten suhteellinen osuus Suomessa vähenee, kun väestö ikääntyy ja nuoret ikäluokat pienenevät. Pula osaavasta työvoimasta on merkittävä kasvun este. Suomeen tarvitaan yhä enemmän työvoimaa ulkomailta. Suomi ja Eurooppa kilpailevat parhaista osaajista muun maailman kanssa. Eriarvoisuus ihmisten välillä uhkaa kasvaa, oli kyse sitten tuloista, terveydestä tai koulutuksesta. Myös alueellinen eriytyminen on lisääntynyt.Ministeriöiden nostot tulevaisuuskatsauksesta:STMEriarvoistumiskehityksen kasvu on pysäytettävä ihmisten hyvinvointia ja alueiden elinvoimaa tukien.Vaikuttavat ja yhdenvertaiset sote-palvelut on turvattava samalla varmistaen sote-henkilöstön saatavuus ja riittävyys.Työllisyyttä ja osallisuutta on lisättävä uudistamalla sosiaaliturvajärjestelmää.Kaikessa päätöksenteossa on huomioitava hyvinvointi- ja talousvaikutukset, ekologinen kestävyys sekä sukupuolten tasa-arvo.OKMKoulutusta, tutkimusta ja kulttuuria on vahvistettava ja uudistettava sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävän kasvun turvaamiseksi.Koulutustaso käännetään nousuun, panostetaan perustaitoihin ja vahvistetaan koulutusjatkumoa. Puolet nuorista on korkeasti koulutettuja 2030-luvun alussa. Aikuisten tutkintokoulutusta suunnataan koulutustason nostoon. T&K-rahoitus nostetaan 4 prosenttiin BKT:sta.Turvataan yhdenvertaiset sivistyspalvelut. Uudistetaan sivistyspalveluiden järjestämisen rakenteita ja laajennetaan palvelutarpeen erot huomioivaa rahoitusta. Uudistetaan varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen lainsäädäntö sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslaki.YMHiilinegatiivinen Suomi on pysäyttänyt luontokadon ja saastumisen: Aikajänne päätöksille on rajallinen.Vihreä siirtymä on kasvun perusta: Ilmasto- ja luontokriisin ratkaiseminen vaatii merkittäviä investointeja vihreään siirtymään ja kiertotalouteen sekä muutosta luonnonvarojen käyttöön. Elinympäristö ja uudet ratkaisut tukevat sujuvaa arkea kaikissa elämäntilanteissa: Asuntoja on riittävästi erilaisille väestöryhmille ja ne vastaavat asukkaiden tarpeita.Yhteiskunnallinen päätöksenteko ohjaa vihreään siirtymään: Siirtymä edellyttää yhteiskunnallisen päätöksenteon johdonmukaisuutta. MMMOmavaraisuuden ja elinvoimaisen maaseudun turvaaminen ovat merkittävä osa kokonaisturvallisuutta.Kestävää kasvua ja hyvinvointia luonnon kantokykyä edistäen.Laadukas paikkatieto digitalisaation ja uuden liiketoiminnan mahdollistajana.TEM Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan panostettava monipuolisesti – julkinen ja yritysten TK-panostus 4 %:iin  BKT:sta vuoteen 2030 mennessäKohti 80 %:n työllisyysastetta – osaaminen keskiössäHuoltovarmuus ja energiaomavaraisuus turvattava maailmantalouden arvoketjujen murroksessaLVMSuomen on parannettava kansainvälistä saavutettavuuttaan ja logistista asemaansa.Päästöttömän ja investointeja mahdollistavan liikennejärjestelmän kehittäminen edellyttää liikenteen rahoituksen ja verotuksen uudistamista. Parlamentaarisesti sovittua tietopohjaista liikennejärjestelmäsuunnittelua (Liikenne 12) on vahvistettava entisestään.Liikenteen palveluille on luotava toimivat markkinat ja liikenteen peruspalvelut on varmistettava.Investointeja digitalisaatioon, datatalouteen ja kyberturvallisuuteen on kasvatettava ja sektorirajat ylittävien johtamis- ja toimintamallien kehittämistä on jatkettava. VM    Julkisen talouden vahvistaminen vaatii talouskasvun edellytysten parantamista, valintoja menokohteiden välillä ja verokertymien turvaamista.Vihreä siirtymä tarvitsee onnistuakseen tehokasta taloudellista ohjausta. Toimiva ja turvallinen yhteiskunta tarvitsee uudistuskykyistä, vaikuttavaa ja tehokasta julkista hallintoa, joka edistää avoimuuden kautta syntyvää ymmärrystä vaikeistakin ratkaisuista.Ihmiskeskeisen digitalisaation rakentaminen automaatiota hyödyntäen edellyttää merkittäviä muutoksia yhteiskunnan toimintamalleissa sekä tiedon aiempaa parempaa hyödyntämistä.OMTurvataan arjen oikeusvaltio  Ylläpidetään luottamusta ja edistetään yhteiskunnan sopeutumista muutoksiinVarmistetaan rikosprosessiketjun toimivuus ja viranomaisten kyky vastata rikollisuuden monimuotoistumiseenEhkäistään syrjäytymistä, rikollisuutta ja ylivelkaantumista Huolehditaan peruslainsäädännön selkeydestä ja ajantasaisuudestaSMViranomaisilta edellytetään toimintakyvyn ja resilienssin vahvistamistaSuomen on varauduttava laaja-alaiseen vaikuttamiseenSuomi tarvitsee kokonaisvaltaisen maahanmuuttopolitiikanLuottamuspääomaa on vahvistettavaUMVoimapolitiikan paluu, Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja vahvistuvat geopoliittiset jännitteet haastavat ulkopolitiikan toimintaympäristöä. Suomi määrittää profiilinsa NATO:n jäsenmaana ja vahvistaa turvallisuuttaan kansainvälisillä kumppanuuksilla.Läntisen maailmanjärjestyksen autoritaaristen haastajien kehitys on keskeinen epävarmuustekijä. Suhteita Kiinaan ja Venäjään hoidetaan entistä haastavammassa tilanteessa.Ilmastonmuutos luo konflikteja ja muuttoliikepainetta, mutta vauhdittaa myös vihreää siirtymää. On puututtava konfliktien juurisyihin, hyödynnettävä vihreän siirtymän mahdollisuuksia ja vahvistettava suomalaista osaamista kestävän kehityksen edistämisessä.Läntisen maailman ja niin kutsutun Globaalin Etelän välinen kuilu kasvaa ja luo jännitteitä ja paineita kehityspolitiikalle. Suhteiden monipuolistamisen ohella on vahvistettava ratkaisuja, joilla yksityistä pääomaa kanavoidaan kehitysmaiden kestävän kehityksen investointeihin. Maailmantaloudessa on merkittäviä stressitekijöitä ja riskejä avoimelle maailmankaupalle. On turvattava Suomen kaupallistaloudelliset edut ja panostettava viennin edistämiseen sekä kansainvälisten normien vahvistamiseen.PLMEuroopan turvallisuustilanne on vakava ja riskialtis: Venäjän hyökkäyssota vaikuttaa Euroopan ja Suomen turvallisuuteen pitkäkestoisesti. Vahva kansallinen puolustuskyky on Suomen turvallisuuden perusta kaikissa turvallisuuspoliittisissa ratkaisuissa. Asevelvollisuus, koulutettu reservi, koko maan puolustaminen, korkea maanpuolustustahto ja materiaalinen valmius ovat puolustuksen perustana jatkossakin.Puolustuksen toimintaedellytykset on turvattava: puolustusta kehitetään pitkäjänteisesti ja yhtenä kokonaisuutena parlamentaarisella tuella. Muutos sotilaallisessa toimintaympäristössä edellyttää puolustuskyvyn vahvistamista ja välitöntä ja pysyvää puolustusmäärärahojen tason nostoa.  Suomen puolustus sovitetaan osaksi Naton yhteistä puolustusta. Vahva puolustuskyky ja Nato-jäsenyys muodostavat Suomelle uskottavan turvallisuusratkaisun pitkälle tulevaisuuteen. Suomen puolustusta vahvistetaan kansainvälisellä puolustusyhteistyöllä. Suomi jatkaa tiivistä kahden- ja monenvälistä puolustusyhteistyötä myös Naton jäsenenä. Nato-jäsenyys antaa mahdollisuuden syventää entisestään monia olemassa olevia yhteistyöjärjestelyitä.Suomen turvallisuus tehdään yhdessä, mikä vaatii kokonaisvaltaisia kansallisia ratkaisuja ja sääntelyn kehittämistä, ml. kyber-, avaruus- ja informaatiotoimintaympäristöjen osalta.VNK Tulevilla hallituskausilla on entistäkin tärkeämpää priorisoida ja käyttää viisaasti rajallisia resursseja, esimerkiksi ennakoimalla ja arvioimalla tehtyjen toimintapoliittisten ratkaisujen kestävyyttä pidemmällä aikavälillä.Hallituksen olisi suositeltavaa kiinnittää erityistä huomiota tärkeiden strategisten kokonaisuuksien johtamisen ja toimeenpanon edellytyksiin heti hallituskautensa alussa.Lisätiedot: osastopäällikkö Seppo Määttä, p. 0295 160 598, yksikön päällikkö Jouni Varanka, p. 0295 160 177 ja johtava asiantuntija Ulla Rosenström, p. 0295 160 188, valtioneuvoston kanslia Ministeriökohtaiset lisätietojen antajatVM Talouspolitiikan koordinaattori Lauri Kajanoja, p. 0295 530 554, Lauri.Kajanoja(at)gov.fi
OM Yksikön päällikkö Vava Lunabba, p. 0295 150 120, Vava.Lunabba(at)gov.fi
TEM Ohjausneuvos Jussi Toppila, p. 0295 048 070, Jussi.Toppila(at)gov.fi
MMM Neuvotteleva virkamies Elina Nikkola, p. 0295 162 333, Elina.Nikkola(at)gov.fi
YM Kehittämisjohtaja Juho Korpi, p. 0295 250 136, Juho.Korpi(at)gov.fi
OKM Neuvotteleva virkamies Aleksi Kalenius, p. 0295 330 291, Aleksi. Kalenius(at)gov.fi
VNK Johtava asiantuntija Hanna Kivistö, p. 295 160 309, Hanna.Kivisto(at)gov.fi
PLM Neuvotteleva virkamies Karoliina Honkanen, p. 0295 140 354, Karoliina.Honkanen(at)gov.fi
STM Strategiajohtaja Pasi Pohjola, p. 0295 163 585, Pasi.Pohjola(at)gov.fi
UM Lähetystöneuvos Sini Paukkunen-Mykkänen, p. 0295 351 759, Sini.Paukkunen-Mykkanen(at)formin.fi
SM Kehittämisjohtaja Harri Martikainen, p. 0295 488 512, Harri.Martikainen(at)govsec.fi
LVM Strategiajohtaja Johanna Särkijärvi, p. 0295 342 024, Johanna.Sarkijarvi(at)gov.fi

Pitkittynyt koronapandemia, Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja kiihtyvä ilmastonmuutos on johtanut Suomen ja koko maailman tilanteeseen, jossa tulevaisuus näyttää varsin epävarmalta. Epävarmassa tilanteessa päätöksenteko on vaikeaa. Suomessa pidetään eduskuntavaalit keväällä 2023, ja uuden hallitusohjelman pitäisi linjata lähivuosien politiikasta.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Kiertotaloutta edistävän vapaaehtoisen green deal -sitoumuksen valmisteluun osallistuu 80 toimijaa. Yhteistyöllä tuotetaan tutkimustietoa luonnonvarojen käytöstä ja tunnistetaan vaikuttavimpia toimia kiertotalouden edistämiseen. Mukana ovat lähes kaikki maakunnat, isoimmat kaupungit, yritys- ja toimialajärjestöjä, metsäteollisuuden suurimmat yritykset sekä rakentamisen alan toimijoita. ”Kiertotalous ja luonnonvarojen käytön suitsiminen tarjovat ratkaisuja niin ilmastokriisiin kuin luontokatoon. Iso joukko suomalaisia yrityksiä, toimialajärjestöjä, kuntia ja maakuntia on tarttunut edelläkävijyyden mahdollisuuksiin ja lähtenyt mukaan yhdessä rakentamaan kiertotalouden ratkaisuja. Kestävä talous, joka ei perustu luonnonvarojen ylikulutukseen vaan nojaa vähähiilisiin sekä kiertotaloutta ja luonnon monimuotoisuutta edistäviin ratkaisuihin, nähdään vahvasti tulevaisuuden suuntana”, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo sanoo.

Kiertotaloutta edistävän vapaaehtoisen green deal -sitoumuksen valmisteluun osallistuu 80 toimijaa. Yhteistyöllä tuotetaan tutkimustietoa luonnonvarojen käytöstä ja tunnistetaan vaikuttavimpia toimia kiertotalouden edistämiseen. Mukana ovat lähes kaikki maakunnat, isoimmat kaupungit, yritys- ja toimialajärjestöjä, metsäteollisuuden suurimmat yritykset sekä rakentamisen alan toimijoita. 

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto hyväksyi tänään vihreän siirtymän* investointeja vauhdittavan hallituksen esityksen, jolla halutaan vähentää Suomen riippuvuutta fossiilisesta energiasta, lisätä energiaomavaraisuutta sekä siirtyä kohti ekologisesti kestävämpää taloutta. Esityksen tarkoitus on antaa vihreän siirtymän kannalta tärkeiden investointihankkeiden lupahakemuksille etusija vuosina 2023-2026 ympäristönsuojelulain ja vesilain mukaisessa lupakäsittelyssä aluehallintovirastoissa.”Vihreä siirtymä uusiutuviin ja hajautettuihin energiamuotoihin on ainoa kestävä tie ulos Venäjän hyökkäyssodan ja fossiilisen energian rajun hinnanvaihtelun synnyttämästä energiakriisistä. Nyt luomamme vihreiden investointien kiihdytyskaista varmistaa, että puhtaat investoinnit voivat edetä ilman viivästyksiä. Tämä on tärkeää sekä ilmastotoimien että energiaomavaraisuuden kannalta”, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo kertoo.Aluehallintovirastot antaisivat lupakäsittelyssä etusijan sellaisille uusiutuvan energian, vähähiilisen vedynvalmistuksen, teollisuuden sähköistämisen, hiilidioksidin talteenoton ja hyödyntämisen sekä akkuteollisuuden tietyille hankkeille, jotka ottavat huomioon ei merkittävää haittaa –periaatteen**. Hallitus on pitänyt näitä toimialoja ja hanketyyppejä keskeisinä vihreän siirtymän edistämisessä sekä puhtaan energian lisäämisessä.”Tavoitteena on, että vihreän siirtymän investointeja käynnistettäisiin nyt ripeästi. Lupakäsittelyn sujuvoittaminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että esimerkiksi hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista tingittäisiin”, ministeri Maria Ohisalo kertoo.Hallitus lupasi kevään budjettiriihessä lisää henkilöresursseja lupakäsittelyn vauhdittamiseen sekä hallinto-oikeuksien muutoksenhaun vahvistamiseen. Lisäpanostuksia suunnataan myös sähköisen lupakäsittelyn kehittämiseen ja kunnat saavat avustuksia vihreän siirtymän lupakäsittelyn tukemiseen.Elinkeino-, liikenne -ja ympäristökeskukset saavat lisärahoitusta 4,1 miljoonaa euroa ja aluehallintovirastot 2,5 miljoonaa euroa kolmen ja puolen vuoden ajan.Lakiehdotuksen mukainen etusija tarkoittaisi lupahakemuksen käsittelyä nopeutetusti aluehallintovirastossa menettelyn kaikissa vaiheissa. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset puolestaan edistäisivät vihreän siirtymän hankkeita ympäristövaikutusten arvioinneissa sekä niiden päätös- ja lausuntovaiheessa.Vihreää siirtymää tukevien hankkeiden lupahakemusten käsittelyn nopeuttamisessa otetaan huomioon myös mahdollinen muutoksenhakuun kuluva aika. Tämän vuoksi hallituksen esityksessä ehdotetaan, että vihreän siirtymän investointien kannalta keskeiset valitukset käsiteltäisiin kiireellisinä hallintotuomioistuimissa vuosina 2023-2028. Tuomioistuimet käsittelisivät kiireellisenä myös valitukset, jotka koskevat energiatuotannon kannalta merkittävää asemakaavaa tai tuulivoimarakentamista ohjaavaa yleiskaavaa. Tuomioistuimille osoitetaan tehtävään lisärahoitusta 3 miljoonaa euroa.Laki tulisi voimaan vuoden 2023 alusta. Kuluvana syksynä varmistetaan valmistautumismäärärahan avulla ja tulosohjauksen keinoin, että etusijamenettelyn toteutus voidaan aloittaa lupaviranomaisissa mahdollisimman nopeasti.Lisäksi aluehallintovirastojen sekä ELY-keskusten välisen yhteydenpidon merkitystä lupamenettelyn tehostamisessa korostetaan. Tätä koskeva ympäristönsuojelulain muutos on jo eduskunnan käsittelyssä.LisätietojaErja Werdi
lainsäädäntöneuvos
p. 0295 250 312
[email protected]Leena Ylä-Mononen
ylijohtaja, hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja
p. 0295 250 023
[email protected] * Vihreän siirtymän investoinneilla on keskeinen merkitys hiilineutraaliin hyvinvointiyhteiskuntaan siirtymisessä. Vihreällä siirtymällä tarkoitetaan siirtymää kohti ekologisesti kestävää taloutta ja kasvua, joka ei perustu luonnonvarojen ylikulutukseen vaan nojaa vähähiilisiin sekä kiertotaloutta ja luonnon monimuotoisuutta edistäviin ratkaisuihin. Sillä pyritään yleisesti muutokseen, jossa talous vahvistuu vihreän teknologian, kestävän teollisuuden ja liikenteen sekä päästöjen vähentämisen kautta.** EU:n määrittely kestävän kasvun toiminnasta. Periaatteen toteutumista tarkastellaan kuuden eri näkökulman kautta: 1) ilmastonmuutoksen hillintä, 2) ilmastonmuutokseen sopeutuminen, 3) vesivarojen ja merten kestävä käyttö ja suojelu, 4) siirtyminen kiertotalouteen, sisältäen jätteen synnyn ehkäisy ja kierrätys, 5) ympäristön pilaantumisen ehkäisy ja vähentäminen, 6) biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu. Vihreän siirtymän mukaiset toiminnot eivät saa siten lähtökohtaisesti heikentää esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillintää, kiertotalouteen siirtymistä tai luonnon monimuotoisuutta.

Valtioneuvosto hyväksyi tänään vihreän siirtymän* investointeja vauhdittavan hallituksen esityksen, jolla halutaan vähentää Suomen riippuvuutta fossiilisesta energiasta, lisätä energiaomavaraisuutta sekä siirtyä kohti ekologisesti kestävämpää taloutta. Esityksen tarkoitus on antaa vihreän siirtymän kannalta tärkeiden investointihankkeiden lupahakemuksille etusija vuosina 2023-2026 ympäristönsuojelulain ja vesilain mukaisessa lupakäsittelyssä aluehallintovirastoissa.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Hallitustenvälinen biodiversiteettiä ja ekosysteemipalveluita koskeva tieteen ja politiikan välinen IPBES-paneeli pyytää jäsenvaltioita nimeämään nuoria asiantuntijoita ehdokkaiksi osallistumaan liiketoimintaa ja biodiversiteettiä koskevan arviointiraportin laadintaan osana IPBESin Fellowship -ohjelmaan. Ilmoitathan kiinnostuksestasi 19.10.2022 mennessä.Arviointiraportin tarkoituksena on koota yhteen ja luokitella tietoa siitä, kuinka liiketoiminta ja taloudelliset instituutiot ovat riippuvaisia luonnon monimuotoisuudesta ja kuinka nämä vaikuttavat luonnon monimuotoisuuteen. Lisäksi tarkoituksena on arvioida menetelmiä, joilla näitä vaikutuksia ja riippuvuuksia voidaan mitata.IPBESin Fellowship -ohjelma on kohdistettu uran alkuvaiheessa oleville asiantuntijoille, jotka toivovat saavansa kokemusta IPBES työhön osallistumalla. Valitut asiantuntijat osallistuvat arviointiraportissa sen luvun laadintaan, johon tulevat valituiksi. Asiantuntijat osallistuvat kirjoittajatapaamisiin ja saavat syventävää opastusta IPBESin arviointiprosesseista sekä tieteen ja politiikan välisestä vuorovaikutuksesta. Nuorille asiantuntijoille osoitetaan lisäksi mentori.IPBES etsii ohjelmaan nuoria asiantuntijoita, joilla on asiantuntemusta luonnon monimuotoisuuden ja yritystoiminnan välisistä yhteyksistä. Kyseeseen tulevat kaikki liiketoiminnan ja talouden sektorit, kuten maa- ja metsätalous, ruoantuotanto, kalastus, vesitalous, virkistys ja matkailu, farmasia, energia, infrastruktuuri ja kaivosteollisuus. Asiantuntijoita etsitään monipuolisesti eri tieteenaloilta kuten laskentatoimi, ekologia, ilmastotiede, talous, rahoitus, hydrologia, oikeustiede, muotoilu, insinööritieteet, kansanterveys, riskinarviointi ja kauppa.Suomen ehdokkaiden nimeämisestä vastaa ympäristöministeriö. Uran alkuvaiheessa olevia asiantuntijaehdokkaita pyydetään lähettämään julkaisuluettelon sisältävä CV ja lyhyt perustelu ehdokkuudelle Suvi Borgströmille (yhteystiedot alla) 19.10. kello 23.00 mennessä. Hakijoihin ollaan yhteydessä pian hakuajan päättymisen jälkeen. IPBES-työtä tehdään pro bono -periaatteella.Intergovernmental Science-Policy Platform on Biodiversity and Ecosystem ServicesIPBES on 2012 perustettu YK:n alainen riippumaton hallitustenvälinen elin. Sen tarkoituksena on vahvistaa tieteen ja politiikan vuorovaikutusta luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluita koskevissa kysymyksissä monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön edistämiseksi sekä ihmisen hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen turvaamiseksi pitkällä aikavälillä. IPBES laatii alueellisia ja globaaleja raportteja biodiversiteettiä ja ekosysteemipalveluita sekä niiden yhteyksiä koskevan tiedon pohjalta, kokoaa ja priorisoi tieteellistä tietoa poliittisen päätöksenteon tueksi, edistää uuden tiedon hankkimista tekemällä yhteistyötä tiedeyhteisön, päätöksentekijöiden ja rahoittajien kanssa sekä mobilisoi rahoitusta tunnistettujen prioriteettien mukaisesti. IPBESin jäsenenä on tällä hetkellä 139 valtiota. Suomen yhteystahona toimii ympäristöministeriö.Lisätietoja arvioinnista (pdf)​​​​​​​Lisätietoa IPBES fellowship -ohjelmastaUutinen 26.8.: Haku asiantuntijaksi IPBESin liiketoimintaa ja luonnon monimuotoisuutta koskevaan arviointiraporttiin

Hallitustenvälinen biodiversiteettiä ja ekosysteemipalveluita koskeva tieteen ja politiikan välinen IPBES-paneeli pyytää jäsenvaltioita nimeämään nuoria asiantuntijoita ehdokkaiksi osallistumaan liiketoimintaa ja biodiversiteettiä koskevan arviointiraportin laadintaan osana IPBESin Fellowship -ohjelmaan. Ilmoitathan kiinnostuksestasi 19.10.2022 mennessä.

Lähde: ym.fi