NordenBladet — ProAgria Etelä-Suomi ry:n Lumolaidun-verkosto on valittu vuoden 2022 parhaaksi maisemahankkeeksi. Palkintokohteissa arvokkaan maiseman hoito yhdistyy luonnon monimuotoisuuden ylläpitoon. Lumolaidun-verkostoon kuuluu kahdeksan pirkanmaalaista karjatilaa, joilla on arvokkaaksi määriteltyjä perinnebiotooppeja, joita karja hoitaa laiduntamalla. Perinnebiotoopit ovat uhanalaisia luontotyyppejä.Palkituilta laitumilta on kartoitettu kasvilajisto, hyönteiset, linnut ja sienet. Myös maaperän monimuotoisuus on arvioitu. Kattavissa kartoituksissa on löydetty runsaasti uhanalaisia lajeja. Lajeista ja niiden elinympäristöistä kertyneen uuden tiedon myötä perinnebiotooppien hoitoa osataan nyt kohdentaa kunkin kohteen lajistolle suotuisaksi. Lumolaitumet ovat lisänneet viljelijöiden osaamista luonnon monimuotoisuuskysymyksissä ja motivaatiota perinnemaisemien hoitoon. Myös yleisö on päässyt tutustumaan hankkeen käytännön tuloksiin ja nauttimaan avarina säilyvistä maalaismaisemista.Ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo palkitsi parhaan maisemahankkeen Helsingin Säätytalossa 9.11.2022 pidetyssä Maisemasymposiumissa. ”Perinnemaisemilla on tärkeä merkitys sekä luonnon monimuotoisuuden, ihmisten hyvinvoinnin että paikallisidentiteetin kannalta. Lumolaitumet ovat lisänneet hienolla tavalla tietoa luonnon monimuotoisuuden merkityksestä ja tuoneet yhteen tutkijoita, viranomaisia ja maanomistajia edistämään maaseudun kulttuurimaisemien hoitoa”, ministeri Ohisalo sanoo. Kuva: Lumolaidun, Laura Puolimäki
ProAgria Etelä-Suomi ry:n Lumolaidun-verkosto on valittu vuoden 2022 parhaaksi maisemahankkeeksi. Palkintokohteissa arvokkaan maiseman hoito yhdistyy luonnon monimuotoisuuden ylläpitoon. Lumolaidun-verkostoon kuuluu kahdeksan pirkanmaalaista karjatilaa, joilla on arvokkaaksi määriteltyjä perinnebiotooppeja, joita karja hoitaa laiduntamalla. Perinnebiotoopit ovat uhanalaisia luontotyyppejä.
NordenBladet — Ympäristöministeriö ja Motiva ovat myöntäneet Julkisen puurakentamisen edelläkävijä -kunniamaininnan Tuusulalle, joka on lyhyessä ajassa onnistunut nivomaan puurakentamisen osaksi kunnallista rakennuttamista ja kaavoitusta. Tulevina vuosina kunnan puurakennukset ja -asuinalueet ovat Tuusulassa entistä näkyvämpi osa kuntalaisten arkea.Ympäristöministeriö ja Motiva Oy tiedottavatJulkisen puurakentamisen edelläkävijä -tunnustuksen vuodelle 2022 jakoi ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo 3.11. järjestetyssä Puupäivässä.”Puurakentamisella on roolinsa rakentamisen päästöjen pienentämisessä. Edelläkävijänä palkittu Tuusula vie puurakentamista eteenpäin vauhdikkaasti ja isoin harppauksin. Puurakentaminen on muutamassa vuodessa saanut luontevan aseman Tuusulassa. Se näyttää myös esimerkkiä Suomen muille kunnille, kuinka julkisessa rakentamisessa on mahdollista siirtyä puun käyttöön rohkeasti ja näyttävästi”, ministeri Ohisalo kiittää.Kestävästi kehittyvä Tuusula on viime vuosina valinnut puun moniin julkisiin rakennuskohteisiin ja kaavoittaa ilmastoviisaita ja vähähiilisiä puuasuinalueita. Käynnissä ja suunnitteilla olevista julkisista rakennushankkeista puolet tehdään puusta. Kunta hyödyntää aktiivisesti eri verkostojen osaamista ja kokeilee ennakkoluulottomasti uudentyyppistä yhteistyötä teollisuuden kanssa, jolla lisätä puurakentamista.”Rakennamme uusia päiväkoteja ja kouluja, jotta voimme tarjota terveelliset ja turvalliset tilat kasvulle, oppimiselle ja harrastamiselle. Uusia kohteita rakentaessamme olemme halunneet tehdä ilmaston kannalta viisaita valintoja. Siksi olemme päätyneet valitsemaan puun, joka sitoo hiilidioksidia itseensä pitkän aikaa. Rakentamisessa myös muut ratkaisut on tehty mahdollisimman ekologisesti. Päiväkoti Martta Wendelinille saimme ympäristövaikutusten huomioimisesta kertovan Joutsenmerkin,” pormestari Kalle Ikkelä sanoo.Kunnilla iso rooli puurakentamisen edistäjinäPuun käyttö rakentamisessa on vaikuttava keino vähentää rakentamisen päästöjä. Julkinen sektori on merkittävä rakennuttaja ja puurakentamisen veturi. Kansallinen tavoite on kasvattaa puurakentamisen markkinaosuutta kaikesta julkisesta uudisrakentamisesta vuoden 2019 15 prosentista 45 prosenttiin vuonna 2025.Julkisen puurakentamisen edelläkävijä -tunnustuksella halutaan nostaa esiin vaikuttavaa ja moniuloitteista toimintaa, jota julkinen sektori tekee puurakentamisen yleistymiseksi. Julkisen puurakentamisen edelläkävijä -tunnustus myönnettiin vuonna 2021 ensimmäistä kertaa ja sen sai Tampereen kaupunki.Julkisen puurakentamisen edelläkävijä -tunnustuksen saajan valitsi tuomaristo, johon kuuluivat Petri Heino ja Sini Koskinen ympäristöministeriöstä, Harri Heinaro Motivasta, Anu Turunen Puuinfosta, Jussi Niemi Kuntaliitosta ja Ari Eini Metsäkeskuksesta.LisätietojaPetri Heino Puurakentamisen ohjelman ohjelmapäällikkö Ympäristöministeriö p. 029 5250 203 [email protected]Katerina Zaitseva ohjelmapäällikkö Tuusulan kunta p. 040 314 2244 [email protected]
Ympäristöministeriö ja Motiva ovat myöntäneet Julkisen puurakentamisen edelläkävijä -kunniamaininnan Tuusulalle, joka on lyhyessä ajassa onnistunut nivomaan puurakentamisen osaksi kunnallista rakennuttamista ja kaavoitusta. Tulevina vuosina kunnan puurakennukset ja -asuinalueet ovat Tuusulassa entistä näkyvämpi osa kuntalaisten arkea.
NordenBladet — Pääministeri Sanna Marin edustaa Suomea valtionjohdon kokouksessa maanantaina 7. marraskuuta. Ministeriviikolla 15.-18.11. Suomen valtuuskuntaa johtaa ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo.YK:n ilmastosopimuksen osapuolet kokoontuvat Egyptin Sharm el-Sheikhiin 6.-18. marraskuuta. Ilmastokokouksessa (COP27) jatketaan työtä Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanemiseksi. Kokouksen käynnistää valtionjohtotason huippukokous, jossa Suomea edustaa pääministeri Sanna Marin. Pääministeri Marin pitää kokouksessa Suomen kansallisen puheenvuoron. Lisäksi hän osallistuu kokonaisohjelman salliessa muun muassa oikeudenmukaista siirtymää, ilmastoa ja metsiä sekä varhaisvaroitusjärjestelmiä koskeviin korkean tason tilaisuuksiin. Pääministeri Marinin ohjelmassa on myös kahdenvälisiä tapaamisia.Jälkimmäisellä kokousviikolla Suomen valtuuskuntaa johtaa ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo. Myös sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen osallistuu kokouksen tapahtumiin.Ohisalo: Toimia kiristettävä, jotta 1,5 asteen tavoite pysyy saavutettavissaKokouksen tärkein tavoite on pitää 1,5 asteen tavoite yhä saavutettavissa. Maiden nykysitoumusten mukaisilla toimilla maapallo lämpenee noin 2,4-2,6 astetta.”Takana on jälleen yksi vuosi, jolloin lämpöennätykset ovat rikkoutuneet ympäri maailmaa ja päästöt ovat jatkaneet kasvuaan. Toimia on kiristettävä nopeasti, jotta globaalit päästöt saadaan käännettyä laskuun ja ilmaston lämpeneminen rajattua 1,5 asteeseen. Etenkin maailman suurilta talouksilta tarvitaan nyt enemmän”, ministeri Ohisalo korostaa.Suomelle on tärkeää, että Pariisin sopimuksen toimeenpano etenee kaikilla osa-alueilla, ja että päätökset perustuvat uusimpaan tieteeseen ja etenkin hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n raportteihin. Useat maat eivät ole vielä päivittäneet ilmastotavoitteitaan riittäviksi. Viime viikolla YK:n ympäristöohjelman UNEPin päästökuiluraportti totesi, että vuoden 2022 aikana vain 24 maata on päivittänyt sitoumuksensa. Näiden päivitettyjen sitoumusten vaikutus globaaleihin päästöihin vuoteen 2030 mennessä on alle prosentin luokkaa.Päästöjen vähentämisen lisäksi kokouksen keskeisiä teemoja ovat ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja ilmastorahoitus. Ilmastonmuutoksen aiheuttamien vahinkojen ja menetysten korvaaminen on puheenjohtajamaa Egyptille ja kehitysmaaryhmälle prioriteetti.”Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo ympäri maailmaa. Pakistanin tulvat, Afrikan ruokakriisi ja Euroopan ennätyskuivuus – yksikään talous ei ole ilmastokriisiltä suojassa, mutta on selvää, että kriisi runtelee pahiten köyhiä maita. Kaikkein haavoittuvimpien maiden huoli otetaan vakavasti. Päästöjen nopea vähentäminen on olennaista, sillä jos emme onnistu hillitsemään ilmastonmuutosta, ilmastokriisin lasku kasvaa eksponentiaalisesti”, Ohisalo sanoo.Painopiste siirtyy Pariisin sopimuksen toimeenpanoonIlmastokokousten painopiste siirtyy Egyptin kokouksen myötä entistä enemmän sopimuksen toimeenpanoon. ”Viime vuonna saatiin valmiiksi loputkin Pariisin sopimuksen toimeenpanosäännöistä. Nyt kokouksen tavoitteena on varmistaa, että toimeenpano etenee kaikilla osa-alueilla”, Suomen pääneuvottelija Marjo Nummelin sanoo.Rahoituskysymyksissä ratkotaan menetysten ja vahinkojen käsittelyn lisäksi sitä, miten 100 miljardin dollarin vuositavoite saavutetaan ensi vuoden aikana ja miten ilmastonmuutokseen sopeutumiseen saadaan ohjattua paremmin tukea köyhille maille. EU:n ja Suomen tavoitteena on aloittaa neuvottelut myös siitä, miten varmistetaan, että myös yksityiset rahavirrat tukevat vähähiilistä kehitystä. Lisäksi kokouksen agendalla on globaalin sopeutumistavoitteen konkretisoiminen sekä päätökset ilmastonmuutoksen hillintää käsittelevästä ohjelmasta, jonka avulla päästövähennyksiä vauhditettaisiin ja hyviä käytäntöjä jaettaisiin systemaattisemmin.Sivutapahtumat keräävät kaupunkeja, yrityksiä, sijoittajia ja kansalaisjärjestöjä yhteen vauhdittamaan ilmastotoimiaEgyptin ilmastoneuvottelujen yhteydessä järjestetään myös useita sivutapahtumia, jotka vauhdittavat sopimuksen toimeenpanoa. Kokoukseen odotetaan yhteensä yli 30 000 osallistujaa. Valtiovarainministerien ilmastokoalitio kokoontuu kokouksen yhteydessä keskiviikkona 9. marraskuuta. Ministerit keskustelevat muun muassa siitä, miten ilmastoasiat saadaan vahvemmin osaksi talouspoliittista päätöksentekoa. Suomi toimii koalition toisena puheenjohtajana. Suomi järjestää kokouksessa 17.11. oman tapahtumansa yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyöstä hiilineutraaliustavoitteen 2035 saavuttamiseksi. Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen puhuu muun muassa oikeudenmukaista siirtymää, vammaisten ihmisten osallisuutta ja naisten roolia käsittelevissä tapahtumissa.”Päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi kaikkien on voitava osallistua. Keskustelen ilmastokokouksessa tasa-arvotoimijoiden ja vammaisjärjestöjen kanssa osallistavan ilmastopolitiikan keinoista. Sosiaalipolitiikalla luodaan edellytykset kaikkien osallistumiselle”, toteaa ministeri Sarkkinen.Egyptin kokousta ja Suomen valtuuskunnan kuulumisia voi seurata Twitterissä #ilmastoCOP27 LisätiedotLauri Voionmaa Pääministeri Sanna Marinin erityisavustaja p. 0295 160 306 [email protected] (Sharm el-Sheikhissä 6.-8.11.)Riikka Yliluoma Ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalon erityisavustaja p. 050 414 1682 [email protected] (Sharm el-Sheikhissä 14.-19.11.)Marjo Nummelin Ilmastoasioiden pääneuvottelija ympäristöministeriö p. 0295 250 227 [email protected] (Sharm el-Sheikhissä 5.-19.11.)Kaarle Kupiainen Neuvotteleva virkamies ympäristöministeriö p. 0295 250 232 [email protected] (Sharm el-Sheikhissä 5.-19.11.)Outi Honkatukia Ilmastoyksikön päällikkö ympäristöministeriö p. 050 341 1758 [email protected] (Sharm el-Sheikhissä 4.-19.11.)Riikka Lamminmäki Viestintäpäällikkö ympäristöministeriö p. 050 5762604 [email protected] (ministeri Ohisalon ja neuvottelijoiden haastattelupyynnöt ilmastokokouksen aikana, Sharm el-Sheikhissä 14.-19.11.)Jiri Sironen Sosiaali- ja terveysministerin erityisavustaja p. 040 450 9077 [email protected] (Sharm el-Sheikhissä 13.-15.11.)EU:n neuvottelutavoitteet Sharm el-Sheikhin ilmastokokoukseenPuheenjohtajamaa Egyptin kokoussivutYK:n ilmastosopimuksen UNFCCC:n COP27-sivut
Pääministeri Sanna Marin edustaa Suomea valtionjohdon kokouksessa maanantaina 7. marraskuuta. Ministeriviikolla 15.-18.11. Suomen valtuuskuntaa johtaa ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo.
NordenBladet — Teollinen puurakentamisen ala on verrattain nuori ja jatkuvasti kehittyvä, joten uudelle osaamiselle on kysyntää. Ympäristöministeriön puurakentamisen ohjelma julkaisee puusta rakentamista harkitseville kunnille hankintaoppaan, joka kokoaa parhaita kestävän rakentamisen oppeja yksiin kansiin. Puurakentamisen osaamista tukee myös kuntiin suuntautuva kiertue.Puurakentamiseen liittyy erityispiirteitä, joista hankkeeseen ryhtyvän kannattaa olla tietoinen. Opas neuvoo julkisen sektorin puurakentajaa, kuinka hankinta ja hankkeen toteutus kannattaa tehdä. Apuja on tarjolla niin markkinakartoitukseen ja tarjouspyynnön tekemiseen kuin tarjousten vertailuun. Opas avaa, mistä puurakentamisen kustannukset koostuvat, ja minkälaista elinkaarta puurakennukselle voi suunnitella.”Julkiset rakennuttajat ovat suunnannäyttäjiä ja heillä on avainrooli puurakentamisen edistämisessä. Kunnat voivat ohjata muun muassa maankäyttöä puurakentamista suosivaksi, kirjata hiilineutraalius- ja puurakentamisen tavoitteita strategiaansa ja näyttää omilla rakennushankkeillaan esimerkkiä yksityiselle sektorille”, ympäristöministeriön puurakentamisen ohjelman julkisen rakentamisen asiantuntija Sini Koskinen kuvailee.Hankintaopas on työstetty tiiviissä yhteistyössä hankkeiden tilaajien ja tarjoajien kesken. Kokemuksia on kerätty muun muassa puutuoteteollisuuden asiantuntijoilta, suunnittelijoilta, rakennusliikkeiden edustajilta ja kuntapäättäjiltä. Näiden perusteella on pyritty luomaan kaikkia rakentamisen osapuolia tasapuolisesti palveleva paketti.Puurakentaminen tukee ilmastotavoitteita ja lisää paikan elinvoimaaYmpäristöministeriön tilaaman selvityksen mukaan puurakentamisen määrä oli jo pienoisessa nousussa. Puurakennusten määrä esimerkiksi opetusrakennuksista oli 28 prosenttia vuonna 2021, mutta maailmantilanteen vuoksi trendi on nyt laskeva. Tilanteen toivotaan parantuvan pian uudelleen, sillä puurakennukset pitkäikäisinä puutuotteina auttavat torjumaan ilmastonmuutosta ja vähentämään luonnonvarojen kulutusta rakennusalalla.Rakentamiseen käytetään vuosittain noin puolet maailman raaka-aineista. Rakentamisessa ja rakennuksissa kulutetaan noin 40 prosenttia käytössä olevasta primäärienergiasta. Samalla rakennettu ympäristö (rakentaminen, rakennusten lämmitys ja sähkönkäyttö) tuottaa noin kolmanneksen globaaleista kasvihuonekaasupäästöistä. Jopa puolet ympäristövaikutuksista syntyy ennen kuin rakennus saadaan käyttöön. Siksi on niin suuri merkitys sillä, miten rakennetaan.Ilmastotavoitteet ovat yksi peruste puurakentamiselle, mutta sillä on myös muita etuja. ”Kuntien elinvoiman ja kiinnostavuuden edistäminen sekä paikallisten työpaikkojen luominen ovat varmasti jokaisen julkisen tilaajan tavoitteita, ja myös näiden tavoitteiden saavuttamisessa toivomme oppaamme auttavan kuntia ja kaupunkeja,” Sini Koskinen toteaa. Puurakentamisen hankintaosaamista ja muita puurakentamista edistäviä työkaluja välitetään kuntien ja kaupunkien päättäjille ja viranhaltijoille. ”Ensi vuoden aikana tullaan kiertämään noin 50 kaupunkia ja kuntaa Puuohjelma tien päällä -kiertueella. Minut voi siis kutsua kuntaanne vierailulle, ja kerron mielelläni aiheesta kasvotusten lisää”, Koskinen vinkkaa.Puun käyttö julkisessa rakentamisessa: Hankintaopas (Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto)Suomalainen puukerrostalokanta. Suunnitteilla ja rakenteilla olevat suomalaiset puukerrostalohankkeet, 6/2022 (Hankeikkuna)Ym.fi: Puurakentamisen ohjelmaLisätietojaSini Koskinen Asiantuntija p. 0295 250 420 [email protected]Kuva: Puuinfo, Hannu Rytky
Teollinen puurakentamisen ala on verrattain nuori ja jatkuvasti kehittyvä, joten uudelle osaamiselle on kysyntää. Ympäristöministeriön puurakentamisen ohjelma julkaisee puusta rakentamista harkitseville kunnille hankintaoppaan, joka kokoaa parhaita kestävän rakentamisen oppeja yksiin kansiin. Puurakentamisen osaamista tukee myös kuntiin suuntautuva kiertue.
NordenBladet — Pohjoismaiset ympäristö- ja ilmastoministerit kokoontuvat Helsingissä 2.11. Agendalla ovat muun muassa luontopohjaiset ratkaisut sekä maailmanpoliittisen tilanteen vaikutukset ilmastoon ja ympäristöön. Suomea kokouksessa edustaa ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo.Ministerit keskustelevat siitä, kuinka pohjoismainen yhteistyö voi myötävaikuttaa hyviin neuvottelutuloksiin Montrealin luontokokouksessa ja Sharm El-Sheikhin ilmastokokouksessa.”Montrealin luontokokouksesta odotetaan maailmanlaajuisia tavoitteita luontokadon pysäyttämiseksi. Tarvitsemme tiivistä kansainvälistä yhteistyötä ja koko yhteiskunnan sitoutumista, jotta luontokato saadaan pysäytettyä ja luonnon monimuotoisuus käännettyä elpymisuralle. Tämä voi olla hieman samankaltainen käännekohta luontokadon torjunnassa kuin Pariisin ilmastokokous oli ilmastokriisin suhteen”, ministeri Maria Ohisalo sanoo.Pohjoismaiset ympäristö- ja ilmastoministerit käsittelevät kokouksessaan myös muuttunutta turvallisuuspoliittista tilannetta. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on tehnyt Pohjoismaiden välisestä yhteistyöstä uudella tavalla strategisesti merkittävää. ”Tukeudumme nyt sekä energiahuollossa että ulko- ja turvallisuuspolitiikassa yhä läheisemmin pohjoismaisiin ystäviimme. Pohjoismailla on myös tärkeä globaalin edelläkävijän rooli, kun rakennamme ulkomaisesta fossiilienergiasta vapaita yhteiskuntia”, ministeri Ohisalo toteaa.Lisäksi pohjoismaiset ympäristö- ja ilmastoministerit käsittelevät luonnon innoittamia ja tukemia yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisuja, jotka perustuvat ekosysteemien toimintaan ja luonnon ihmisille tarjoamiin palveluihin.”Luonto tarjoaa monenlaisia ratkaisuja saastumisen, luontokadon ja ilmastokriisin torjuntaan. Ne voivat keskittyä esimerkiksi kestävään maan- ja luonnonvarojen käyttöön, soiden ja kosteikkojen suojeluun ja ennallistamiseen sekä purojen ja jokien mutkittelun lisäämiseen tai kalojen vaellusesteiden poistamiseen. Jopa kaupunkien hulevesiä voidaan suodattaa vesikasvien avulla”, ministeri Ohisalo sanoo. Pohjoismaisilta ympäristö- ja ilmastoministereiltä odotetaan yhteistä julkilausumaa luontopohjaisista ratkaisuista. Pohjoismaiden ministerineuvosto on käynnistänyt Luontopohjaiset ratkaisut -ohjelman, jonka tavoitteena on lisätä tietoa ja edistää yhteneväisiä luontopohjaisia ratkaisuja Pohjoismaissa. Ohjelma edistää Pohjoismaiden visiota olla maailman kestävin ja integroidun alue vuonna 2030. LisätietojaBo Storrank neuvotteleva virkamies [email protected] p. 029 525 0346Antti Heikkinen ministeri Ohisalon erityisavustaja [email protected] p. 050 348 1406
Pohjoismaiset ympäristö- ja ilmastoministerit kokoontuvat Helsingissä 2.11. Agendalla ovat muun muassa luontopohjaiset ratkaisut sekä maailmanpoliittisen tilanteen vaikutukset ilmastoon ja ympäristöön. Suomea kokouksessa edustaa ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo.
NordenBladet — Ympäristöministeriö on lähettänyt 28. lokakuuta kaksi ilmastolain nojalla annettavaa valtioneuvoston asetusta lausuntokierrokselle. Asetusluonnokset koskevat Suomen ilmastopaneelia sekä saamelaista ilmastoneuvostoa. Asetuksilla on tarkoitus täsmentää ilmastolain sääntelyä. Lausuntoaika päättyy 9. joulukuuta.Suomen ilmastopaneeli aloitti toimintansa vuonna 2011 ja siitä säädettiin ensimmäistä kertaa lain tasolla vuoden 2015 ilmastolaissa. Heinäkuussa 2022 voimaan tulleen uuden ilmastolain mukaan ilmastopaneeli on riippumaton tieteellinen asiantuntijaelin, jonka tehtävänä on tuottaa, koostaa ja eritellä tieteellistä tietoa sekä tunnistaa tietotarpeita ilmastonmuutoksen hillitsemisestä ja siihen sopeutumisesta ilmastopolitiikan suunnittelua, toimeenpanoa, seurantaa ja päätöksentekoa varten. Ilmastolaissa ei säädetä yksityiskohtaisesti esimerkiksi ilmastopaneelin kokoonpanosta tai jäsenten valinnasta tai heidän toimikausistaan, joten sääntelyn täydentäminen valtioneuvoston asetuksella on katsottu tarkoituksenmukaiseksi. Monet ilmastopaneeliin liittyvät toimintatavat ovat nykyisellään käytännön varassa. Uudessa ilmastolaissa säädetään myös saamelaisesta ilmastoneuvostosta, joka on riippumaton asiantuntijaelin. Ilmastolain mukaan valtioneuvosto asettaa määräajaksi saamelaisen ilmastoneuvoston ilmastopolitiikan suunnitelmien valmistelun tueksi. Saamelaisessa ilmastoneuvostossa tulee olla edustettuna saamelaisen perinteisen tiedon haltijoita ja edustus keskeisiltä tieteenaloilta. Ilmastolaissa ei säädetä yksityiskohtaisesti esimerkiksi ilmastoneuvoston tehtävistä, toimikaudesta tai kokoonpanosta. Näin ollen sääntelyn täydentäminen valtioneuvoston asetuksella olisi tarkoituksenmukaista. Lausuntoja voivat antaa kaikki organisaatiot ja kansalaiset lausuntopalvelu.fi-palvelussa.Karin Cederlöf asiantuntija ympäristöministeriö 0295 250 010 [email protected]
Ympäristöministeriö on lähettänyt 28. lokakuuta kaksi ilmastolain nojalla annettavaa valtioneuvoston asetusta lausuntokierrokselle. Asetusluonnokset koskevat Suomen ilmastopaneelia sekä saamelaista ilmastoneuvostoa. Asetuksilla on tarkoitus täsmentää ilmastolain sääntelyä. Lausuntoaika päättyy 9. joulukuuta.
NordenBladet — Euroopan komissio on julkaissut ehdotuksensa uudeksi ilmanlaatudirektiiviksi. Ilmanlaatudirektiiviin ehdotetaan tiukennuksia, joilla ilmanlaatu paranisi merkittävästi eri puolilla Eurooppaa jo vuoteen 2030 mennessä.Ilmanlaatudirektiivin keskeisiin vaatimuksiin kuuluvat terveyden ja ympäristön suojelemiseksi säädetyt ilmanlaadun raja-arvot, joita ehdotuksessa päivitetään vastaamaan paremmin maailman terveysjärjestön suosituksia vuodelta 2021. Raja-arvojen saavuttaminen edellyttää toimia sekä EU- tasolla että kansallisesti.Komission ehdotus sisältää muutoksia, joilla tiukennetaan ilmanlaadun raja-arvoja ja jäsenvaltioiden velvoitteita ryhtyä toimiin raja-arvojen saavuttamiseksi määräaikaan eli 1.1.2030 mennessä. Erityistä huomiota ehdotuksessa kiinnitetään pienhiukkaspitoisuuksien vähenemiseen.Lisäksi ehdotuksessa edellytetään uutena mustan hiilen, ultrapienten hiukkasten ja ammoniakin pitoisuuksien seurantaa, vaikka niille ei esitetä vielä tässä vaiheessa raja-arvoja. Näillä yhdisteillä on vaikutuksia ihmisten terveyteen ja ilmastonmuutokseen.Mustan hiilen pääasiallinen päästölähde on epätäydellinen palaminen muun muassa puun pienpoltossa. Ammoniakin päästöjen päälähde on maatalous ja ultrapieniä hiukkasia syntyy muun muassa liikenteessä polttoaineen palamisen yhteydessä.Myös ilmanlaadun seurantaa ehdotetaan tehostettavaksi lisäämällä mallinnusta. Mallinnuksella saadaan kattava kuva ilman epäpuhtauksien alueellisesta jakaumasta.
Euroopan komissio on julkaissut ehdotuksensa uudeksi ilmanlaatudirektiiviksi. Ilmanlaatudirektiiviin ehdotetaan tiukennuksia, joilla ilmanlaatu paranisi merkittävästi eri puolilla Eurooppaa jo vuoteen 2030 mennessä.
NordenBladet — Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä korosti torstaina, että vihreän siirtymän rahoitusta tarvitaan erityisesti suurten inframuutosten mahdollistamiseen. Investointiympäristön ennakoitavuus on yksi keskeinen vihreän siirtymän edellytys. Julkisella rahalla tulee vivuttaa yksityisiä investointeja vihreän siirtymän vauhdittamiseksi entistä tehokkaammin. Kokouksen puheenjohtajana toimi ilmastopolitiikan pyöreän pöydän varapuheenjohtaja Maria Ohisalo.Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä keskusteli kokouksessaan keskeisistä investointitarpeista vihreän siirtymän edistämiseksi. Lisäksi pyöreä pöytä keskusteli siitä, miten oikeudenmukaisuuden eri näkökohtia on huomioitava vihreän siirtymän rahoituksessa.Vihreän siirtymän rahoitusta selvittävän työryhmän alustavista näkemyksistä kertoi ympäristöministeriön kansliapäällikkö Juhani Damski. Toimista Suomen ns. hiilikädenjäljen eli tuotteiden ja toimialojen positiivisen ilmastovaikutuksen kasvattamiseksi alusti elinkeinoelämän keskusliiton johtava asiantuntija Janne Peljo.Keskustelussa nousivat esiin erityisesti investointitarpeet isoihin inframuutoksiin: vetytalouteen, liikenteen sähköistämiseen, oikein mitoitettuun sähköverkkoon, teollisuuden prosesseihin, ilmastokestävään ruuantuotantoon ja kriittisten mineraalien tuotantoon. Lisäksi pyöreä pöytä korosti, että luvituksen sujuvuus on investointien näkökulmasta avainasemassa. Jotta vihreää siirtymää voitaisiin viedä eteenpäin mahdollisimman vaikuttavasti, haitalliset tuet tulisi suunnata uudelleen ja politiikan huomioida vihreä siirtymä systemaattisesti eri sektoreilla. Tukia, jotka vauhdittavat kotitalouksien vihreää siirtymää ja kannustavat energiaremontteihin ja latausinfran rakentamiseen, tulisi jatkaa.Pyöreän pöydän keskustelussa korostui myös luontokadon ja ilmastokriisin yhteys. Rahoituksen tulee tukea molempien kriisien ratkaisua. Ilmastotoimet eivät saa heikentää luonnon monimuotoisuutta tai vaarantaa muiden ympäristötavoitteiden saavuttamista ja ns. ei merkittävää haittaa –periaate tulisi olla kattavasti käytössä, kun julkisen rahan käytöstä päätetään. Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on tärkeä investointi hyvinvoinnin edellytysten turvaamiseksi.Pyöreä pöytä painotti, että vihreä siirtymä on Suomelle ennen kaikkea mahdollisuus. Suomen, suomalaisten tuotteiden ja palveluiden, hiilikädenjäljen kasvattaminen synnyttää hyvinvointia, uutta työtä ja kaikille uusia mahdollisuuksia. Vihreässä siirtymässä on myös aloja, jotka eivät jatkossa menesty. Oikeudenmukaisuuden näkökulmasta rahoitusta tulee suunnata näille rakennemuutoksen aloille neuvontaan ja uudelleenkoulutukseen.LisätietojaRiikka Yliluoma Ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja p. 050 414 1682 [email protected]Jarmo Muurman Ilmastopolitiikan pyöreän pöydän pääsihteeri, ympäristöneuvos p. 0295 250 185 [email protected]
Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä korosti torstaina, että vihreän siirtymän rahoitusta tarvitaan erityisesti suurten inframuutosten mahdollistamiseen. Investointiympäristön ennakoitavuus on yksi keskeinen vihreän siirtymän edellytys. Julkisella rahalla tulee vivuttaa yksityisiä investointeja vihreän siirtymän vauhdittamiseksi entistä tehokkaammin. Kokouksen puheenjohtajana toimi ilmastopolitiikan pyöreän pöydän varapuheenjohtaja Maria Ohisalo.
NordenBladet — Valtioneuvosto antoi torstaina 27. lokakuuta ilmastovuosikertomuksensa eduskunnalle. Suomen taakanjakosektorin päästöt vähenivät vuonna 2021, mutta päästökauppasektorin päästöt kasvoivat. Maankäyttösektori muuttui ensimmäistä kertaa nettonielusta nettopäästöksi.Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2035. Valtioneuvosto raportoi vuosittain eduskunnalle Suomen päästökehityksestä sekä etenemisestä kohti asetettuja päästövähennystavoitteita ilmastovuosikertomuksessa.”Päästöjen vähentämisen osalta olemme tiellä kohti hiilineutraalia Suomea vuonna 2035. Nielujen osalta tilanne vaikuttaa vaikeammalta. Ennakkotietojen mukaan Suomen maankäyttösektori on ensimmäistä kertaa muuttuneet hiilinielusta päästölähteeksi. Tämä on painava varoitus, sillä Suomen hiilineutraalius 2035 nojaa siihen, että samalla vähennämme päästöjämme ja kasvatamme nieluamme. Nyt voidaan jo sanoa, että nielujen pelastuspaketti tullaan tarvitsemaan”, summaa ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo.Suomi alitti taakanjakosektorille asetetun päästökiintiönSuomen kokonaispäästöt, eli taakanjakosektorin ja päästökauppasektorin päästöt yhteenlaskettuina, pysyivät lähes edellisvuoden tasolla. Kokonaispäästöt ovat vähentyneet 32 % vuoden 2005 tasoon verrattuna.Tilastokeskuksen pikaennakkotietojen mukaan vuonna 2021 päästökauppaan kuuluvien suomalaisten laitosten päästöt kasvoivat 4 %. Päästökauppaan kuuluvat muun muassa sähköntuotannon päästöt, pääosa kaukolämmöntuotannosta, metallien valmistus, sellu- ja paperiteollisuus, kemianteollisuus, rakennustuoteteollisuus ja lentoliikenne.Päästöjen kasvun taustalla oli kivihiilen edellisvuotta korkeampi kulutus. Kivihiilen kulutuksen kasvuun vaikuttivat muun muassa edellisvuotta kylmempi sää sekä maakaasun korkea markkinahinta. Päästökauppasektorin päästöt ovat kuitenkin vähentyneet 42,5 % vuodesta 2005. Taakanjakosektorin päästöt vähenivät noin 3 prosenttia vuonna 2021. Suomi alitti selvästi EU:n Suomelle asettaman päästökiintiön taakanjakosektorille. Taakanjakosektoriin kuuluvat esimerkiksi tieliikenteen, maatalouden ja rakennusten erillislämmityksen päästöt.Maankäyttösektorilla tarkoitetaan maa- ja metsätaloutta sekä muuta maankäyttöä ja maankäytön muutoksia. Metsät säilyivät edelleen nettonieluna, mutta maankäyttösektori kokonaisuutena oli ensimmäistä kertaa nettopäästö. Syyksi arvioidaan runsaita hakkuita ja metsien kasvun hidastumista.Muutos lisää painetta sekä päästöjen vähentämiseen että nielujen kasvattamiseen. Metsää hakattiin vuonna 2021 enemmän kuin edeltävänä vuonna ja hakkuumäärä oli toiseksi suurin koko mittaushistorian aikana. Puita hakataan aikaisempaa nuorempana, ja metsien kasvu näyttää samanaikaisesti hidastuneen, mikä voi vaikuttaa hiilinielun kokoon tulevinakin vuosina.Liikenteen sähköistyminen etenee ennakoitua nopeamminLiikenteen päästöt vähenivät vuonna 2021 noin 4 prosenttia vuoteen 2020 verrattuna. Liikenteen sähköistyminen on edennyt viime vuonna Suomessa ennakoitua nopeammin. Vuonna 2021 liikenteen päästöjen osuus oli hieman yli 20 prosenttia kokonaispäästöistä ja lähes 37 prosenttia taakanjakosektorin päästöistä.Vuonna 2021 ajetut kilometrit vähenivät 0,5 prosenttia vuoteen 2020 verrattuna. Polttoaineen kohonnut hinta vaikuttaa todennäköisesti polttoaineiden kysyntään. Myönteistä on, että uusiutuvien polttoaineiden osuus käytetyistä polttoaineista kasvoi noin kuusi prosenttiyksikköä, mikä on merkittävä parannus vuoteen 2020 verrattuna.Jakeluvelvoite on keskeinen päästövähennystoimi liikennesektorilla. Jakeluvelvoitteen tarkoituksena on edistää kestävien uusiutuvien polttoaineiden käyttöä moottoribensiinin, dieselöljyn ja maakaasun korvaamiseksi liikenteessä. Eduskunta on hyväksynyt lakimuutoksen vuoden 2022 jakeluvelvoitteen keventämisestä polttoaineiden hinnannousun hidastamiseksi. Tarkoitus on myöhemmillä jakeluvelvoitteen nostoilla kompensoida jakeluvelvoitteen kevennys. Autokannan ikä vaikuttaa merkittävästi liikenteen päästöihin. Autokannan uudistumistahti on liian hidas, sillä uusien autojen kauppa käy hitaasti ja sähköautojen saatavuudessa on ongelmia.Maatalouden päästöt pysyivät entiselläänMaatalouden päästöt taakanjakosektorilla ovat pysyneet jo vuosia lähes muuttumattomina. Myös vuonna 2021 ne säilyivät entisellä tasollaan. Maatalous laajemmin tarkasteltuna ei ole kuitenkaan ainoastaan päästöjen lähde, vaan myös hiilinielu. Kestävien viljelykäytäntöjen avulla viljelysmaiden hiilensidontaa voidaan kasvattaa.Maatalouden päästöjä pyritään vähentämään kotimaista ruoantuotantoa vaarantamatta. Ministerityöryhmä on linjannut, että Suomen maatalouden huoltovarmuutta pitää vahvistaa tukemalla nopeaa siirtymää fossiilisista polttoaineista uusiutuviin energiamuotoihin. Myös ravinneomavaraisuutta tuetaan muun muassa panostamalla ravinteiden talteenottoon. Merkkejä hyvästä kehityksestä on, sillä maatilojen biokaasuntuotanto on lisääntynyt 50 prosentilla vuonna 2021 verrattuna edelliseen vuoteen.Kuntien ilmastotoimia kiritetään ilmastolain avullaKunnat ovat ratkaisevassa asemassa, kun Suomi pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä. Suomen päästöt ovat laskeneet taakanjakosektorilla 19 prosenttia vuosina 2005–2020, mutta erot kuntatasolla ovat merkittäviä. Kokonaispäästöt ovat laskeneet nopeammin, mutta tahti on kuntien asettamiin tavoitteisiin nähden liian hidas. Kuntien ilmastotyötä on syytä kirittää entisestään. Ilmastolakia täydentävän hallituksen esityksen mukaan kaikkia kuntia velvoitetaan laatimaan ilmastosuunnitelman yksin tai yhdessä muiden kuntien kanssa vuoden 2023 alusta alkaen.Ilmastovuosikertomus perustuu ilmastolakiinIlmastovuosikertomus perustuu ilmastolakiin, ja nyt annettu vuosikertomus on järjestyksessään neljäs. Ilmastovuosikertomuksella seurataan Suomen päästövähennystavoitteiden toteutumista. Vuosikertomukseen on koottu tiedot Suomen päästöjen ja nielujen kehityksestä. Lisäksi kertomuksessa tarkastellaan ilmastonmuutokseen sopeutumista ja sitä, miten suunnitellut politiikkatoimet vaikuttavat päästöihin. Vuosikertomuksessa myös arvioidaan tarvetta uusille toimille, jotta asetetut tavoitteet saavutetaan. LisätietojaRiikka Yliluoma ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja 050 414 1682 [email protected]Magnus Cederlöf ympäristöneuvos ympäristöministeriö 029 525 0060 [email protected]
Valtioneuvosto antoi torstaina 27. lokakuuta ilmastovuosikertomuksensa eduskunnalle. Suomen taakanjakosektorin päästöt vähenivät vuonna 2021, mutta päästökauppasektorin päästöt kasvoivat. Maankäyttösektori muuttui ensimmäistä kertaa nettonielusta nettopäästöksi.
NordenBladet — EU:n komissio julkaisi eilen 26.10. lainsäädäntöehdotuksen yhdyskuntajätevesidirektiivin muuttamisesta. Ehdotuksessa halutaan tehostaa ravinteiden puhdistamista jätevesistä erityisesti rehevöitymiselle herkillä alueilla ja pienissä asutustaajamissa. Lisäksi komissio ehdottaa uusia mikroepäpuhtauksia ja mikromuovien seurantaa koskevia vaatimuksia. Muutosehdotuksilla halutaan edistää vesien hyvää tilaa ja ihmisen terveyttä ja ympäristönsuojelua sekä kustannustehokkaampaa yhdyskuntajätevesien käsittelyä. Yhdyskuntajätevesidirektiivi (1991) koskee yhdyskuntajätevesien keräilyä, käsittelyä ja vesistöön johtamista tavoitteena erityisesti ympäristönsuojelu. Uudella direktiiviehdotuksella pyritään myös hillitsemään ilmastonmuutosta, tehostamaan laitosten energiatehokkuutta sekä edistämään ravinteiden kierrätystä.Direktiivin muutosehdotuksessa esitetään laajennettua tuottajavastuujärjestelmää lääke- ja kosmetiikkateollisuudelle, joiden tuotteiden käytön myötä päätyy mikroepäpuhtauksia yhdyskuntajätevesiin. Uusi laajennettu tuottajavastuujärjestelmä velvoittaisi tietyin edellytyksin tuottajat osallistumaan mikroepäpuhtauksien poistamisesta aiheutuviin kustannuksiin. Myös jätevesien käsittelyn tarkkailua, raportointia ja toiminnan tulosten viestintää kansalaisille halutaan parantaa.Yhdyskuntajätevesien käsittelyn energiatehokkuutta olisi parannettava niin, että tavoitteena olisi energianeutraalius vuoteen 2040 mennessä. Osana lakiehdotuspakettia komissio esittää muutoksia myös ympäristönlaatunormidirektiivin vesiympäristölle haitallisten ja vaarallisten aineiden luetteloon. Ympäristönlaatunormi kuvaa aineen pitoisuutta, jonka ylittäminen heikentää vesiympäristön tilaa. Osalle nykyisen direktiivin aineista on ehdotettu ympäristönlaatunormin muutosta ja aineluetteloon on ehdotettu yli 20 uutta ainetta, jotka ovat pääasiassa lääkeaineita ja kasvinsuojeluaineita. Nykyisen pohjavesidirektiivin liitteisiin komission esittää lisättäväksi uusia EU-tason ympäristönlaatunormeja muun muassa lääkeaineille ja PFAS-aineille (fluoratut orgaaniset yhdisteet). Direktiivin muutoksen myötä myös pohjavesille esitetään sitovaa ns. tarkkailulistamenettelyä uusille pohjavettä mahdollisesti pilaaville aineille. Tämä merkitsee, että jäsenvaltioilla tulee olla tietty määrä tarkkailupaikkoja, joissa kerätään tietoa uusista vesien tilaa heikentävistä aineista.Lisäksi ehdotuksen mukaan vesien tilan arvioinnissa voitaisiin hyödyntää jatkossa myös kaukokartoitusta ja muita innovatiivisia menetelmiä.
EU:n komissio julkaisi eilen 26.10. lainsäädäntöehdotuksen yhdyskuntajätevesidirektiivin muuttamisesta. Ehdotuksessa halutaan tehostaa ravinteiden puhdistamista jätevesistä erityisesti rehevöitymiselle herkillä alueilla ja pienissä asutustaajamissa. Lisäksi komissio ehdottaa uusia mikroepäpuhtauksia ja mikromuovien seurantaa koskevia vaatimuksia. Muutosehdotuksilla halutaan edistää vesien hyvää tilaa ja ihmisen terveyttä ja ympäristönsuojelua sekä kustannustehokkaampaa yhdyskuntajätevesien käsittelyä. 
