NordenBladet — Yli 800 kansanedustajaa eri puolilta maailmaa kokoontuu Qatarin Dohaan 6.–10.4. keskustelemaan muun muassa tasa-arvosta, ihmisoikeuksista, kestävästä kehityksestä ja parlamenttien roolista rauhan edistäjinä. Eduskunnasta Parlamenttienvälisen liiton IPU:n yleiskokoukseen osallistuvat kansanedustajat Riitta Myller (sd.) ja Kari Uotila (vas.).
Kokouksen pääkeskustelu käydään siitä, miten kansanedustuslaitokset voivat edistää rauhaa, turvallisuutta ja oikeusvaltioperiaatetta tarjoamalla keskustelufoorumin erilaisille mielipiteille. Keskustelun taustalla on viime vuosien huolestuttava kehitys monessa maassa, missä poliitikot ovat kärjistäneet vastakkainasetteluja ja rapauttaneet toimillaan oikeusvaltiota. Keskustelun tuloksia on tarkoitus hyödyntää heinäkuussa järjestettävässä YK:n kestävän kehityksen foorumissa, jonka aiheena ovat samat yhteiskuntarauhaan ja oikeusvaltioon liittyvät teemat.
Ennakkoon sovittujen asioiden lisäksi IPU:n yleiskokouksissa keskustellaan niin sanotuista kiireellisistä aiheista, joiksi on tänä vuonna ehdotettu Jemenin kriisiä ja hirmumyrskyn kohteeksi joutuneiden Afrikan maiden tilannetta.
IPU:n 140. yleiskokouksen hyväksyttäväksi ehdotetaan myös päätöslauselmaa, jossa tuomitaan palkkasotilaita, vierastaistelijoita ja terroristeja kätyreinään käyttävät valtiot ja vaaditaan ihmisoikeusloukkauksiin syyllistyneitä palkkasotilaita oikeuden eteen. Toisessa ajankohtaisessa päätöslauselmaehdotuksessa nostetaan esiin reilun ja vapaan kaupan ja investointien merkitys kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa.
IPU:n pohjoismaiden ja EU-maiden valtuuskunnat käyvät tapaamassa myös Kansainvälisen työjärjestön ILO:n Dohan toimistoa. Tapaamisessa on tarkoitus saada tietoa vierastyöläisten työoloista Qatarissa. Tapaamiseen osallistuu eurooppalaisten kansanedustajien lisäksi Qatarin työ- ja sosiaaliministeriön edustaja. Pohjoismailla on aina ennen IPU:n yleiskokouksia oma esikokouksensa, jossa tänä vuonna valmistauduttiin muun muassa ILO:n tapaamiseen ja vierastyöläisteemaan.
Vuonna 1889 perustettu IPU (Inter-Parliamentary Union) on maailman vanhin ja laajapohjaisin parlamenttien välinen yhteistyöjärjestö. Järjestön jäseninä on tällä hetkellä 178 parlamenttia. Dohan kokouksessa mukaan on tarkoitus hyväksyä karibialainen saarivaltio Saint Vincent ja Grenadiinit.
NordenBladet — Pohjoismaiden neuvoston osaaminen ja kulttuuri Pohjolassa –valokunnankokouksessa 8.-9. huhtikuuta Kööpenhaminassa käsitellään kansanopisto-opiskelijoiden liikkuvuuden ja pohjoismaisen kansanopistoyhteistyön parantamista.
Valiokunta kokoontuu alkuviikosta PN:n vuotuisen teemaistunnon yhteydessä. Valiokunta on aiemmin useaan otteeseen pohtinut, miten pohjoismaista kansanopistoyhteistyötä ja erityisesti opiskelijoiden liikkuvuutta Pohjolassa voitaisiin kehittää. Haasteena on Nordplus –vaihto-ohjelman uudelleenorganisoinnin myötä vuonna 2004 lakkautettu kansanopistojen tukijärjestelmä. Tuolloin myös kansanopisto-opiskelijoiden, kansanopistojen ja kansanopistojärjestöjen mahdollisuudet hakea rahoitusta Nordplusista heikkenivät. Valiokunta keskustelee muun muassa konkreettisesta ehdotuksesta, joka antaisi pohjoismaisille kansaopisto-opiskelijoille mahdollisuuden hakea pohjoismaista rahoitusta. Rahoitus olisi tarkoitettu niitä lisäkustannuksia varten, joita kansanopiston käyminen toisessa Pohjoismaassa aiheuttaa.
Valiokunnan kokouksessa käsitellään myös jäsenehdotusta, jossa suositellaan pohjoismaisen ulkoilun toimintasuunnitelman laatimista ja selvityksen tekemistä pohjoismaisen ulkoilun ja luonnossa liikkumisen suhteesta kansanterveyteen. Tavoitteena on myös pohjoismaisen ulkoiluvuoden järjestäminen lähivuosina. Valiokunta on aiemmin käsitellyt ulkoillun liittyviä kysymyksiä ja nyt käsittelyssä olevat ehdotukset liittyvät raporttiin Nordic Outdoor Life, jonka pohjoismaiset ulkoilujärjestöt laativat PN:n aiemman suosituksen pohjalta.
Valiokunnassa vierailevat Norden-yhdistysten liiton (FNF) edustajia kertomassa Norden i skolan -hankkeen rahoitustilanteesta. Norden i skolan on peruskoulun ja lukion oppilaille ja opettajille suunnattu pohjoismainen maksuton sähköinen opetusportaali, joka tarjoaa mahdollisuuksia kielten oppimisen ja naapurikielten ymmärtämisen edistämiseen. Valiokunta pitää tärkeänä kehittää niitä keinoja, joilla kehitetään pohjoismaista kieliyhteistyötä ja vahvistetaan naapurikielten tuntemusta erityisesti lasten ja nuorten parissa.
Kööpenhaminassa 8.-9. huhtikuuta on myös Hyvinvointi Pohjolassa –valiokunnan kokous, jonka keskeisenä teemana on nuorten hyvinvointi. Valiokunta käsittelee kolmea uutta jäsenehdotusta, joiden kaikkien tavoitteena on edistää lasten ja nuorten hyvinvointia.
Käsittelyssä on jäsenehdotus, jonka tavoitteena on vähentää itsemurhien määrää kaikissa Pohjoismaissa 25 prosentilla vuoteen 2025 mennessä ja ehkäistä alle 18-vuotiaiden lasten ja nuorten itsemurhat kokonaan Pohjoismaissa. Pohjoismaiden tulee pyrkiä ennaltaehkäisemään itsemurhat kokonaan ja aloittaa tämä työ lisäämällä tietojenvaihtoa ja yhteistyötä. Ehdotuksen mukaan itsemurhia voidaan ehkäistä esimerkiksi edistämällä hyviä kasvuympäristöjä, vähentämällä kokonaisalkoholinkulutusta, panostamalla lääketieteellisiin, psykologisiin ja psykososiaalisiin toimiin ja lisäämällä hoitohenkilöstön ja muiden avainhenkilöiden osaamista, jotta varoitusmerkit osataan havaita.
Esillä on myös lasten ja nuorten ulottuvilla olevan pornon saatavuuden rajoittaminen. Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lapsia tulee suojella seksuaaliselta väkivallalta ja hyväksikäytöltä esimerkiksi pornografisessa materiaalissa. Nettiporno on viimeisen kymmenen vuoden ajan raaistunut ja uusi tekniikka tekee pornon levittämisestä ja löytämisestä helppoa. Valiokunta keskustelee ehdotuksesta, jossa ehdotetaan muun muassa iänvahvistuspalvelun käyttöönottoa pankkitunnusten avulla. Toimenpiteellä varmistettaisiin pornosivuilla vierailevien täyttäneen 18 vuotta. Ehdotuksen tavoitteena on myös tehdä Pohjoismaiden kouluista ja päiväkodeista turvallisia asentamalla koulujen tietokoneisiin ja tabletteihin suodattimia tai vastaavia teknisiä ratkaisuja.
Valiokunta keskustelee myös ehdotuksesta, jossa nostetaan nuorisovastaanotot esiin hyvänä esimerkkinä siitä, miten lasten ja nuorten mielenterveysongelmia Pohjoismaissa voidaan vähentää.
Eduskunnasta Osaaminen ja kulttuuri Pohjolassa –valiokunnan kokoukseen osallistuvat kansanedustajat Kimmo Kivelä (sin.) ja Maria Tolppanen (sd.).
NordenBladet – Islanti järjestää 4.–5. huhtikuuta neljännen ja viimeisen pohjoismaisen konferenssin, joka liittyy Kansainvälisen työjärjestön (ILO) satavuotisjuhliin. Eri puolilta maailmaa tulevat osallistujat kokoontuvat keskustelemaan tasa-arvon ja työmarkkinaosapuolten roolista tulevaisuuden työelämässä. – Tasa-arvo, perhevapaat ja työmarkkinat liitetään yhä enemmän toisiinsa. Ne ovat osa-alueita, joilla Pohjoismaat voivat inspiroida muita maita, sanoo Islannin sosiaali- ja lapsiasiaministeri Ásmundur Einar Daðason.
Islanti järjestää 4.–5. huhtikuuta neljännen ja viimeisen pohjoismaisen konferenssin, joka liittyy Kansainvälisen työjärjestön (ILO) satavuotisjuhliin. Eri puolilta maailmaa tulevat osallistujat kokoontuvat keskustelemaan tasa-arvon ja työmarkkinaosapuolten roolista tulevaisuuden työelämässä. – Tasa-arvo, perhevapaat ja työmarkkinat liitetään yhä enemmän toisiinsa. Ne ovat osa-alueita, joilla Pohjoismaat voivat inspiroida muita maita, sanoo Islannin sosiaali- ja lapsiasiaministeri Ásmundur Einar Daðason.
Millä tavoin työmarkkinoiden nopeat muutokset vaikuttavat Pohjoismaihin ja niiden työmarkkinamalleihin? Entä mitä vaaditaan, jotta Pohjolan työmarkkinat olisivat tasa-arvoiset ja sosiaalisesti kestävät?
Osallistujia koko maailmasta Yhteensä 300 konferenssivierasta – tutkijoita, poliitikkoja, ay-johtajia, työnantajapuolen edustajia ja kansainvälisten järjestöjen johtajia – seuloo kahden päivän aikana ideoita ja ehdotuksia siitä, miten työehtoja voidaan parantaa ja osaamista ylläpitää kilpailtaessa robottien ja tekoälyn kanssa. Toinen keskeinen teema on samapalkkaisuus sukupuolesta riippumatta.
Pohjoismailla ratkaisun avaimet Pohjoismaiden työministerit kohtaavat konferenssia edeltävänä päivänä 3. huhtikuuta työelämäalan ministerineuvoston kokouksessa. Kokoukseen ja konferenssiin osallistuu myös ILOn pääjohtaja Guy Ryder.
– Pohjoismainen kolmikantamalli, jossa hallitukset ja työmarkkinaosapuolet tekevät yhteistyötä, tarjoaa ratkaisun avaimet tulevaisuuden työelämän haasteisiin, Guy Ryder toteaa.
Pohjoismaiden ympäri neljässä vuodessa Future of Work -konferensseja on järjestetty viime vuosina Pohjoismaiden ministerineuvoston kulloisessakin puheenjohtajamaassa. Ensimmäinen kokous pidettiin neljä vuotta sitten Helsingissä, ja aiheena olivat työn luonteessa tapahtuvat globaalit muutokset. Oslossa taas pohdittiin kolme vuotta sitten jakamistaloutta, ja Tukholmassa viime vuonna pidetyssä kolmannessa konferenssissa ruodittiin teknistä kehitystä ja koulutustarpeiden muuttumista.
Reykjavikissa järjestettävä neljäs konferenssi summaa aiemmat keskustelut, mutta samalla vietetään ILOn 100-vuotisjuhlia.
ILO-raportti valmiina Juhlien kunniaksi konferenssissa saadaan erillinen esittely työn tulevaisuutta käsittelevästä raportista, jonka on laatinut ILOn kansainvälinen komissio. Toinen komission kahdesta puheenjohtajasta oli Ruotsin pääministeri Stefan Löfven. ILO on pyytänyt Pohjoismailta ideoita ja ehdotuksia siitä, miten työehtoja voidaan parantaa, tasa-arvoa lisätä ja osaamista ylläpitää, jotta robotit ja tekoäly eivät veisi työpaikkoja.
Tasa-arvo keskeinen painopistealue Pohjoismaat ovat painottaneet työsuojelua ja kolmikantayhteistyötä, ja näitä asioita on tarkoitus pohtia ja kehitellä eteenpäin. Työympäristöllä on tärkeä merkitys, Ásmundur Einar toteaa. Hänen mukaansa työmarkkinoilla on niin ikään syytä priorisoida tasa-arvoa.
Islannissa laadittiin hiljattain samapalkkaisuusstandardi, jota ollaan nyt ottamassa käyttöön kaikissa yli 250 työntekijän virastoissa ja yrityksissä. Pohjoismaat ovat raivanneet tietä myös perhevapaille ja muille työmarkkinauudistuksille, ja tasa-arvo, perhevapaat ja työmarkkinat liitetään yhä enemmän toisiinsa. Kaikille on annettava mahdollisuus aktiiviseen työmarkkinaosallistumiseen.
Sosiaalista oikeudenmukaisuutta Pohjoismaiden ministerineuvosto ja ILO aloittivat vuonna 2016 yhteistyön, joka liittyy tasa-arvon toteutumiseen tulevaisuuden työelämässä. Yhteistyö on osa ILOn Women at Work -vuosisata-aloitetta. Se on yksi seitsemästä sosiaalista oikeudenmukaisuutta edistävästä aloitteesta, joita ILOn ja kaikkien jäsenvaltioiden on määrä edistää ja valottaa osana järjestön tämänvuotisia satavuotisjuhlia.
”Women at Work” -aloitteeseen ja toiseen vuosisata-aloitteeseen nimeltä ”Future of Work” kytkeytyy myös meneillään oleva laaja tutkimushanke, jossa tarkastellaan pohjoismaista työelämää vuonna 2030. Pohjoismaiden työministerien julkistamassa hankkeessa on mukana suuri joukko pohjoismaisia tutkijoita, ja sitä johtaa norjalainen Fafo-tutkimussäätiö.
”Me emme lähde tulevaisuutta pakoon.” Ásmundur Einar Daðason toteaa, että työelämän tulevaisuus puhuttaa nyt kaikissa Pohjoismaissa, myös Islannissa. Maan väestö kasvo nopeasti, ja työmarkkinoilla on aistittavissa uusia tuulia. Myös ilmastonmuutoksella on valtava merkitys. Islannilla on vahva usko siihen, että konferenssi antaa eväitä tulevaan työhön.
– Kehitys on niin nopeaa, että Pohjoismaat voivat säilyttää johtoasemansa vain jatkamalla työmarkkinayhteistyötä. Me emme lähde tulevaisuutta pakoon, Ásmundur Einar Daðason summaa.
NordenBladet – Keikka-, freelance- ja kutsutyöt eivät ole yleistyneet Pohjoismaiden työmarkkinoilla. Epätyypillisten työsuhdemuotojen osuus on noin kolmasosa, eli yhtä suuri kuin kymmenen vuotta sitten. Jos työmarkkinoita vertaillaan alakohtaisesti eikä maakohtaisesti, kehitys on kuitenkin ollut dramaattisempaa. – Vastentahtoisten, lyhyiden ja epävarmojen työsuhteiden osuus kasvaa joillakin aloilla nopeasti. Riskinä on työehtojen heikentyminen ja pohjoismaisen mallin rapautuminen, toteaa Tulevaisuuden työelämä -tutkimushankkeen tutkija Anna Ilsøe.
Ovatko tyypilliset vakituiset työsuhteet vaihtumassa epätyyppisiin työsuhdemuotoihin – ja kuinka pohjoismaiselle mallille silloin käy? Muun muassa tähän kysymykseen pureudutaan suuressa yhteispohjoismaisessa tutkimushankkeessa ”The future of work: Opportunities and challenges for the Nordic models”.
Hankkeen 25 tutkijaa seitsemästä pohjoismaisesta yliopistosta hahmottelevat sitä, miltä Pohjolan työelämä näyttää vuonna 2030.
Yllättävää vakiintumista – Digitalisaation ja robotisaation on ennustettu lisäävän epätyypillisiä työsuhteita ja synnyttävän uusia epätyypillisiä työsuhdemuotoja. Tutkimuksemme mukaan niiden osuus ei kuitenkaan ole kasvanut kansallisella tasolla, vaan se on pysynyt Pohjoismaissa yllättävän vakaana ja on noin 30 prosenttia kaikista työsuhteista, sanoo Kööpenhaminan yliopiston työelämätutkija Anna Ilsøe.
Kehitys on vakiintunut myös muualla Euroopassa, mutta siellä epätyypillisten työsuhteiden osuus on jonkin verran suurempi: 35 prosenttia. Näiden työsuhdemuotojen ongelmana on se, että ihmiset ovat vaarassa jäädä palkkoja ja työehtoja säätelevän työehtosopimusmallin ulkopuolelle. Lisäksi uhkana on jääminen sosiaaliturvajärjestelmän ulkopuolelle, koska se on alun perin kehitetty vakituista kokoaikatyötä tekeville.
Tanska erottuu joukosta Anna Ilsøe on tutkijakollegoineen tarkastellut ja vertaillut epätyypillisten työsuhteiden markkinoita kaikissa Pohjoismaissa. Maiden välillä on kiinnostavia eroja, mutta suuret muutokset ovat ensisijaisesti alakohtaisia.
– Marginaalinen eli alle 15 viikkotunnin osa-aikatyö on yleistynyt huomattavasti Tanskan yksityisellä palvelusektorilla: vähittäiskaupassa sekä hotelli-, ravintola- ja siivousalalla. Kehitys on niin voimakasta, että se näkyy jo maatasolla. Tanska on siten poikkeus Pohjoismaiden muuten hyvin vakaasta trendistä, Anna Ilsøe kertoo.
Pakolaisten umpikuja Myös Ruotsissa epätyypilliset työsuhteet keskittyvät hotelli- ja ravintola-alalle.
– Määräaikaisten sopimusten osuus on Ruotsissa 15 prosenttia kaikista työsuhteista, mikä on enemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Riskinä on osuuden kasvu lähivuosina, kun suuri pakolaisjoukko pyrkii saamaan jalansijaa työmarkkinoilla. Näistä lyhyistä sopimuksista ei saisi tulla epävarmoihin ja pienpalkkaisiin töihin johtavia umpikujia, vaan niiden tulisi poikia vakaita työsuhteita.
Suomessa yli puolet kaikista yrittäjistä on yksinyrittäjiä. He toimivat esimerkiksi maatalousurakoitsijoina, rakennusalan alihankkijoina, kulttuurialan freelancereina ja pyöräilevinä ruokalähetteinä.
Työntekijöitä vai yrittäjiä? Yksinyrittäjillä on se ongelma, että he ovat usein käytännössä työntekijöitä. Tästä huolimatta he eivät kuulu työehtosopimusten, irtisanomissuojan sekä työaika- ja työsuojelusäännösten piiriin.
– Kokonaisuutena voidaan todeta, että päällisin puolin ei ole tapahtunut suuria muutoksia, mutta alakohtaisessa vertailussa ilmenee suurta liikehdintää. Uusia joustavia työskentely- ja työllistämismuotoja käytetään eri tavoin eri sektoreilla. Kehityksen seurannassa tulisikin jatkossa keskittyä sektorikohtaiseen vertailuun maakohtaisen sijasta.
Pohjoismainen malli perustuu työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen välisiin työehtosopimuksiin, jotka säätelevät palkkoja ja työehtoja.
Malli voi rapautua alakohtaisesti – Jos epätyypillisten työsuhteiden osuus kasvaa joillakin aloilla suureksi, se voi pitkällä aikavälillä johtaa pohjoismaisen mallin rapautumiseen kyseisellä sektorilla. Epätyypillisiin työsuhteisiin työllistyvien järjestäytymisaste on yleensä pienempi, joten heillä ei ole myöskään sopimussuojaa siinä määrin kuin muilla, Anna Ilsøe toteaa.
Epätyypillisesti työllistyvien palkka- ja työehdot ovat kuitenkin Pohjoismaissa edelleen parempia kuin monissa muissa maissa.
Anna Ilsøe toteaa tutkijakollegoineen myös, että nuoret ja opiskelijat ovat Tanskassa yliedustettuina marginaalista, alle 15 viikkotunnin osa-aikatyötä tekevien keskuudessa. Tanskassa ja Islannissa on muuta Pohjolaa yleisempää se, että opiskelijat työskentelevät opintojen ohessa, ja kyse on mitä suurimmassa määrin vapaaehtoisesta osa-aikatyöstä.
Vastentahtoisuus kasvussa Epätyypillisissä työsuhteissa vastentahtoisesti työskentelevien osuus on kasvussa Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Vastentahtoisuudella tarkoitetaan sitä, että ihminen haluaisi mieluiten turvallisen kokoaikatyön. Osa-aika- ja pätkätöiden tekijät ovat koko Pohjolassa naisia, maahanmuuttajia ja nuoria. Yksinyrittäjyys taas on yleisempää miesten ja vanhempien ikäryhmien keskuudessa, tutkijat toteavat.
Työn tulevaisuus aiheena Islannissa Anna Ilsøe on ollut mukana kirjoittamassa useita tutkimushankkeen osaraportteja, jotka julkaistaan keväällä 2019. Osaraportit ovat Pohjoismaiden anti vuonna 2019 vietettäviin Kansainvälisen työjärjestön ILOn 100-vuotisjuhliin. Lisäksi ne tarjoavat tärkeää pohjustusta Islannissa keväällä 2019 pidettävään Future of Work -konferenssiin. Tulevaisuuden työelämä -hankkeen loppuraportti toimitetaan vuonna 2020.
NordenBladet — Ympäristöministeriön asettama työryhmä laatii erittäin uhanalaiselle jokihelmisimpukalle eli kansankielellä raakulle suojelustrategian ja toimenpideohjelman. Työn on määrä valmistua vuoden loppuun mennessä.
Raakku esiintyy Suomessa nykyisin enää runsaassa sadassa joessa. Monissa joissa raakut ovat häviämisen partaalla. Lajille sopivat elinympäristöt ovat vähentyneet jokirakentamisen ja purojen perkaamisen sekä veden laadun heikentymisen myötä. Elinvoimainen raakkukanta ilmentää joen hyvää tilaa.
Raakku elää vain virtavesissä ja lisääntymiseen väli-isännäksi taimenen tai lohen. Valtaosa Suomen tunnetuista raakkuesiintymistä sijaitsee nykyisin pohjoisessa Luton, Kemijoen ja Iijoen vesistössä. Etelä-Suomessa laji esiintyy enää muutamassa joessa, ja sen luontainen lisääntyminen on todennäköisesti loppunut useimmissa eteläisissä raakkujoissa. Raakkuyksilöt voivat kuitenkin sinnitellä heikentyneissä elinympäristöissä pitkään, sillä raakku on Suomen luonnon pitkäikäisin eläinlaji: se voi elää yli 200-vuotiaaksi.
Raakku on erityisesti suojeltava laji ja se on rauhoitettu Suomessa jo vuonna 1955. Maailmanlaajuisesti ja Suomessa se on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi, Euroopassa äärimmäisen uhanalaiseksi.
Raakun historiallisia uhkia ovat helmenkalastus ja jokien uittoperkaukset, nykyisin mm. vesivoiman tuotanto ja maa- ja metsätalous, jotka vaikuttavat sekä isäntäkaloihin että heikentävät veden laatua ja raakun elinympäristöä. Myös tiedonpuute aiheuttaa uhkia raakulle eri maankäyttöhankkeissa.
Työryhmän tehtävänä on määritellä toimenpiteet, joiden avulla raakun nykyiset populaatiot Suomessa olisivat säilytettävissä ja heikentyneiden populaatioiden elinkelpoisuutta voitaisiin parantaa. Pitkällä tähtäimellä tavoitteena on lajin suotuisan suojelun tason saavuttaminen. Työhön sisältyy jokikohtaista tarkastelua lajin säilymistä uhkaavista tekijöistä ja mahdollisista ratkaisuista. Työryhmässä on edustettuina viranomaisia, tutkijoita, etujärjestöjä ja asiantuntijoita. Työryhmä kuulee työn edetessä eri sektoreiden asiantuntijoita sekä sidosryhmiä. Strategian ja toimenpideohjelman on määrä valmistua tämän vuoden loppuun mennessä.
”Elinvoimainen raakkukanta edellyttää laaja-alaisia toimia, kuten vesiensuojelua raakkujokien koko valuma-alueella sekä lohi- ja taimenkantojen elvyttämistä. Monipuolinen työryhmä antaa mahdollisuudet löytää raakun kannalta hyviä ratkaisuja ja toimintatapoja”, sanoo työryhmän puheenjohtaja Tuula Kurikka Metsähallituksen luontopalveluista.
Lisätietoja
Päällikkö Tuula Kurikka, Metsähallitus, p. 0400 255 212, etunimi.sukunimi@metsa.fi
Ympäristöneuvos Esko Hyvärinen, ympäristöministeriö, p. 0400 143 876, etunimi.o.sukunimi@ym.fi
Ympäristöministeriön asettama työryhmä laatii erittäin uhanalaiselle jokihelmisimpukalle eli raakulle suojelustrategian ja toimenpideohjelman. Työn on määrä valmistua vuoden loppuun mennessä.
NordenBladet – Suomen ympäristökeskus selvittää Suomen aluevesillä sijaitsevat hylyt, jotka saattavat lähitulevaisuudessa olla öljypäästöjen lähde. Tavoitteena on etsiä öljynpoistoon sopivia kohteita. Ympäristöministeriö rahoittaa tänä vuonna 425 000 eurolla hanketta, joka on osa vesiensuojelun tehostamisohjelmaa.
SYKE:n arvion mukaan Suomen aluevesillä ja talousvyöhykkeellä on yli tuhat vanhaa hylkyä, jotka ovat käyttäneet polttoaineenaan öljyä tai joissa on ollut lastina öljyä tai muita vaarallisia aineita. Näistä arviolta parisen kymmentä on korkean riskin hylkyjä eli ne ovat ruostumassa puhki tai sijaitsevat lähellä tärkeitä tai herkkiä luontokohteita.
SYKE on yhteistyössä Rajavartiolaitoksen kanssa tehnyt kevään aikana tiedusteluja valituissa hylkykohteissa. Hylkytiedustelujen avulla pyritään tämän vuoden aikana määrittämään kohde, jossa suoritetaan öljynpoisto vuonna 2020. Mikäli resurssit sallivat, pyritään öljyä poistamaan toisessakin kohteessa. Saneerauksien jälkeen hylkyjen ympäristövaaran hallinnalle esitetään uutta toimintamallia, jossa otetaan huomioon yksityisen ja viranomaissektorin mahdollinen yhteistyö.
Hankkeen kokonaisbudjetti on 4 miljoonaa euroa vuosina 2019-2021, mikäli eduskunta myöntää vuosittain määrärahan.
Hankkeen vastuuorganisaatio on SYKE, ja Rajavartiolaitos osallistuu hankkeen toteutukseen. Merivoimat tarkastelee mahdollisuutta osallistua hankkeeseen.
NordenBladet — Työn organisointi muuttuu niin, että jako työnantajiin ja palkansaajiin käy yhä epäselvemmäksi. Tiistaina 26.3. julkaistun tutkimuksen mukaan yrittäjäriskiä ja toimeentulon riskejä pitäisi tulevaisuudessa hallinnoida nykyistä kokonaisvaltaisemmin. Tähän asti riskejä on hallinnoitu siiloutuneesti valtionhallinnon eri sektoreilla.
Tutkimus käsitteli palkkatyön, yrittäjyyden ja sosiaaliturvan yhdistämistä. Nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä jakaa ihmiset joko palkansaajiin tai yrittäjiin, minkä vuoksi oikeus sosiaaliturvaan ei ole aina selkeä. Esimerkiksi yrittäjien ja palkansaajien sosiaaliturvaa hallinnoidaan erikseen eikä yrittäjätuloja ja palkkatuloja voi yhdistää sosiaaliturvaa haettaessa.
Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolanin johtaman hankkeen loppuraportissa todetaan, että työmarkkinariskejä on siirtynyt poliittisten päätösten seurauksena yrityksiltä yksilöille. Yrityksille uuden työvoiman palkkaamisesta on tullut edullisempaa palkansaajien toimeentuloriskin kasvamisen kustannuksella.
”Tämä muutos on lisännyt eriarvoisuutta työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa koska sosiaaliturvan taso on heikentynyt ja sen saantiehdot ovat kiristyneet”, toteaa hankkeen vastuullinen johtaja, sosiaalipolitiikan dosentti Johannes Kananen.
Siiloutunutta työmarkkinariskien hallintaa on lisäksi vaivannut hallintaharha, jonka myötä valtio on yliarvioinut kykynsä vaikuttaa yksilön valintoihin ja aliarvioinut kykynsä vaikuttaa työn organisoinnin eri muotoihin. Hallintaharhan seurauksena valtio on vapauttanut voittoa tavoittelevien yritysten sääntelyä ja kasvattanut yksilöiden käyttäytymisen sääntelyä.
”Hallintaharhasta voitaisiin vapautua käsittämällä ihmisen toimijuus, rahan ja pääoman käsitteet toisin kuin tähän asti ja jakamalla riskejä uudelleen työmarkkinoilla”, ehdottaa Kananen.
Valtio voisi esimerkiksi idearahaston avulla kanavoida pääomaa alkaville yrityksille ja samalla kantaa tähänastista suuremman osan yritysriskistä. Vastineeksi pääomalainasta alkava yritys sitoutuisi olemaan maksamatta voittojaan omistajilleen ja keskittyisi organisaationsa kehittämiseen ja yritysidean toteuttamiseen. Näin ihmisten aloitteellisuudelle ja ideoille luotaisiin tilaa nykyisen kontrollin ja byrokratian sijaan ja pääoma toimisi tulevaisuuteen suuntautuvien ideoiden mahdollistajana omaisuusesineen sijaan.
Tulevaisuudessa hallinnollista jakoa palkansaajiin ja yrittäjiin voidaan purkaa joko pidemmällä tai lyhyemmällä tähtäimellä. Lyhyellä tähtäimellä mahdollinen keino olisi purkaa perusturvan syyperusteisuus ja rangaistuksenomaiset sanktiot. Tällainen perustulo olisi sekä yrittäjän, että palkansaajan toimeentulon turva. Samalla yrittäjän ja palkansaajan ansiosidonnainen sosiaaliturva voitaisiin yhdistää.
Mikäli syyperusteisuus halutaan lyhyellä aikavälillä säilyttää perusturvassa, oikeutta ansiosidonnaiseen sosiaaliturvaan voitaisiin laajentaa niin, että itsensätyöllistäjillä olisi samat oikeudet sosiaaliturvaan kuin palkansaajilla. Yrittäjän pää- ja sivutoimisuutta ei pitäisi määritellä työajan perusteella kuten tähän asti, vaan esimerkiksi tulojen perusteella. Itsensätyöllistäjien neuvotteluasemaa ja heille suunnattuja yrittäjäpalveluita pitäisi myös parantaa.
Tutkimushankkeen johtajan Johannes Kanasen mukaan toimeentulon riskien pienentämiseksi perusturvan tasoa pitäisi myös merkittävästi korottaa nykyisestä. Korotuksen rahoittaminen edellyttäisi sitä, että kaikki ihmiset voisivat työmarkkinoilla ottaa käyttöönsä, kehittää ja hyödyntää omia resurssejaan, ideoitaan ja luovuuttaan.
Hankkeen loppuraportin mukaan palkkatyön, sosiaaliturvan ja yrittäjyyden yhteensovittaminen edellyttää sellaista tulorekisteriä, josta näkyy kaikki yrittäjätulot. Tähän asti tulorekisteriä on suunniteltu verottajan näkökulmasta eikä siinä näy esimerkiksi yrittäjän pääomatuloja.
Osana valtioneuvoston vuoden 2018 selvitys- ja tutkimussuunnitelmaa toteutetun tutkimuksen tekivät Svenska social- och kommunalhögksolan, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja Oxdord Research.
NordenBladet —Sosiaali- ja terveysministeriö on valinnut tupakkatuotteiden jäljitettävyysjärjestelmään liittyvien pakollisten tunnisteiden antajaksi (ID-issuer) slovakialaisen Allexis s.r.o:n. Yritys antaa seuraavat viisi vuotta tupakkalain vaatimat tunnisteet Suomen markkinoille saatettaville tupakkatuotteille.
EU:n tupakkatuotedirektiivin mukaan jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikki tupakkatuotteiden vähittäismyyntipakkaukset merkitään yksilöllisellä tunnisteella. Lisäksi kaikilla tupakkatuotteiden toimitusketjuun osallistuvilla tahoilla on oltava tunnistekoodit. Tämä on osa jäljitettävyysjärjestelmää, jonka tavoitteena on estää tupakkatuotteiden laitonta kauppa EU:n jäsenvaltioissa.
Kaikkien Suomen markkinoille saatettavien tupakkatuotteiden toimitusketjuun osallistuvien toiminnanharjoittajien ja vähittäismyyjien on haettava Allexis s.r.o:lta itselleen tunnistekoodeja. Valmistajat ja maahantuojat hakevat Allexis s.r.o:lta lisäksi pakkausten yksilöllisiä tunnisteita. Allexis s.r.o. tarjoaa käyttöjärjestelmän sekä helpdeskin (suomi, ruotsi, englanti), jotka ovat toiminnassa viikosta 17 lähtien. Toiminnanharjoittajat voivat alkaa hakea tunnistekoodeja ja yksilöllisiä tunnisteita Allexis s.r.o:lta vasta 10.5. lukien, jolloin komission nimeämän tietovaraston toimittajan (Dentsu) toissijainen tietovarasto otetaan tuotantoon.
Savukkeiden ja kääretupakan pakkauksissa on oltava yksilölliset tunnisteet 20.5.2019 lähtien. Ennen 20.5.2019 valmistetut pakkaukset saavat olla liikkeessä vuoden, 20.5.2020 saakka. Muihin tupakkatuotteisiin kuin savukkeisiin ja kääretupakkaan sovelletaan sääntelyä 20.5.2024 alkaen.
Tukut eivät saa 20.7.2019 lähtien myydä savukkeita ja kääretupakkaa sellaisille toimijoille, joilla ei ole tunnistekoodeja.
Tupakkatuotteiden tunnisteiden antajan kilpailuttajana toimi Hansel Oy. Tarjouksia tuli määräaikaan mennessä yhteensä kuusi. Pisteytyksen kriteereinä olivat hinta, yksilöllisen tunnisteen pituus ja palvelun aloittamisen ajankohta.
NordenBladet — Haluatko perehtyä tarkemmin eduskuntavaaleihin? Tervetuloa ajankohtaiseen koulutukseen!
Haluatko perehtyä tarkemmin eduskuntavaaleihin? Tervetuloa ajankohtaiseen koulutukseen!
Äänestyspäivää edeltää monia vaiheita alkaen vaalipiirijaon vahvistamisesta ja ehdokasasettelusta. Äänestyspäivän jälkeen vaalitulos vahvistetaan ja uusi eduskunta voi aloittaa työnsä.
Koulutuksessa käydään läpi vaaleihin liittyvää tietoa mm. Eduskuntavaalit-tietopaketin ja Vaalit.fi-sivuston avulla.
Voit halutessasi ottaa mukaan kannettavan tietokoneen tai mobiililaitteen esiteltäviin sivustoihin tutustumista varten. Koulutusaineisto julkaistaan verkossa koulutuksen jälkeen.
Eduskunnan kirjaston osoite on Aurorankatu 6, Helsinki. Ulko-ovet aukeavat klo 9.00.
Lisätietoa: informaatikko Päivi Erkkilä, puh. 09 432 3421 tai etunimi.sukunimi@eduskunta.fi.
NordenBladet — Palkka-avoimuutta selvittänyt työryhmä julkaisi loppuraporttinsa 2. huhtikuuta. Kolmikantainen työryhmä käsitteli yksityisen sektorin työntekijän oikeutta saada samaa tai samanarvoista työtä tekevän työntekijän palkkatiedot silloin, kun tilanteessa epäillään palkkasyrjintää.
Työryhmä käsitteli myös henkilöstön edustajan tiedonsaantioikeuksia ja palkkakartoituksen sisältöä palkka-avoimuuden näkökulmasta.
Palkka-avoimuus on yksi keino palkkatasa-arvon edistämiseen. Nykytilanteessa yksityisen sektorin työntekijä ei syrjintäepäilytilanteessa voi saada tietoa toisen työntekijän palkasta ilman hänen suostumustaan. Asia voidaan nähdä ongelmallisena työntekijän oikeussuojan näkökulmasta. Euroopan komission läpinäkyvyyssuositus linjaa palkka-avoimuuden tärkeäksi keinoksi syrjinnän torjumisessa ja tasa-arvon edistämisessä.
Työryhmä käsitteli palkkauksen avoimuuteen liittyviä muutostarpeita sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta. Lisäksi työryhmän tehtävänä oli arvioida lainsäädännöllisiä keinoja palkka-avoimuuden vahvistamiseksi ja kirjata niitä koskevat perustelut.
Näkemykset palkka-avoimuuden kehittämisestä jakaantuivat työryhmässä. Loppuraporttiin on koottu työryhmän osapuolten näkemykset palkka-avoimuutta koskevan lainsäädännön mahdollisista muutostarpeista perusteluineen sekä työryhmässä esitetyt kehittämisehdotukset.
Lokakuussa 2018 julkaistussa palkka-avoimuusselvityksessä selvityshenkilö, tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaara arvioi lainsäädännön kehittämistarpeita, ja työryhmän työ perustui palkka-avoimuusselvityksen kehittämisehdotuksiin.
Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko asetti työryhmän selvittämään palkka-avoimuutta palkkatasa-arvon saavuttamiseksi. Työryhmän toimikausi oli 8.1.-15.3.2019
