NordenBladet — Yritysten, kotitalouksien ja julkisen sektorin pitää tehdä mittavat investoinnit vihreään siirtymään, jotta Suomi pystyy hillitsemään ilmastonmuutosta, pysäyttämään luontokadon ja siirtymään kiertotalouteen. Geopoliittisen tilanteen muutos on nopeuttanut tarvetta irtautua fossiilitaloudesta, arvioi vihreän siirtymän rahoituksen työryhmä loppuraportissaan.Työryhmän mukaan vihreä siirtymä merkitsee järjestelmätason muutosta läpi koko yhteiskunnan ja talouden rakenteiden. Vihreä siirtymä lisää kysyntää kestäville ratkaisuille ympäri maailman, mikä luo mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille. Suomi voi parhaiten hyötyä siirtymästä, kun se tekee pitkäjänteistä politiikkaa ja luo ennustettavan investointiympäristön.Investointeja tarvitaan hiilineutraalisuus- ja ympäristötavoitteiden saavuttamiseksiVihreä siirtymä vaatii tulevina vuosina merkittäviä investointeja yrityksissä, kotitalouksissa ja julkisella sektorilla. Kun siirtymä etenee, Suomen on huolehdittava julkisen talouden kestävyydestä ja kilpailukyvystä.Työryhmän mukaan vihreän siirtymän investointeja pitää tehdä sellaista tahtia, että Suomi saavuttaa hiilineutraalisuus- ja ympäristötavoitteensa. Samalla Suomi voi olla edelläkävijä, jonka kestävistä ratkaisuista hyötyy myös muu maailma.Työryhmä ei ole arvioinut, kuinka paljon vihreä siirtymä vaatii investointeja Suomessa. Aiempien arvioiden perusteella tarvitaan vähintään 100 miljardia euroa lisäinvestointeja vuosina 2020–2050. Kattavimman ja samalla korkeimman arvion on esittänyt konsulttiyhtiö Boston Consulting Group, jonka mukaan Suomen pitäisi tehdä 242 miljardin investoinnit saavuttaakseen ilmastotavoitteensa.Kokonaiskuva vihreän siirtymän investointitarpeista on kuitenkin puutteellinen, koska vielä ei tiedetä, kuinka paljon tarvitaan investointeja esimerkiksi luonnon monimuotoisuuden parantamiseen.Valtaosa rahoituksesta yksityiseltä sektoriltaVihreä siirtymän rahoitus tarvitsee toimivia ja vakaita rahoitusmarkkinoita, työryhmä painottaa. Valtaosan rahoituksesta hoitaa yksityinen sektori, mutta julkisen sektorin on luotava puitteet ja kannusteet. Lisäksi pitää edistää yksityisten investointien ohjautumista kustannustehokkaasti ja johdonmukaisesti. Julkisten rahoittajien täytyy sisällyttää välineisiinsä ja niiden ohjaukseen johdonmukaisesti vihreän siirtymän tavoitteet.Työryhmän mukaan Suomi tarvitsee kokonaisvaltaista kehittämisotetta, jotta vihreän siirtymän vaatimat muutokset saadaan tehtyä talouteen ja yhteiskuntaan. Tämä vaatii panostamista osaamiseen, tutkimukseen sekä toimijoiden yhteisyöhön ja tiedonvaihtoon.Onnistumisessa korostuu kansainvälisen yhteistyön merkitys. Siksi työryhmä muistuttaa, että Suomen tulee aktiivisesti toimia kansainvälisillä foorumeilla.Työryhmä luovutti loppuraporttinsa ministereilleTyöryhmä luovutti perjantaina 9. joulukuuta loppuraporttinsa valtiovarainministeri Annika Saarikolle, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalolle ja elinkeinoministeri Mika Lintilälle.Valtiovarainministeri Saarikon mukaan raportti antaa laajan kokonaiskuvan vihreän siirtymän haasteista ja mahdollisuuksista.”Siirtymä vaatii pitkäjännitteistä työtä, jossa Suomi voi olla menestyvä suunnannäyttäjä. Siirtymä puhtaaseen teknologiaan auttaa paitsi saavuttamaan ilmastotavoitteemme myös vähentämään riippuvuuttamme Venäjästä. Meidän on tunnistettava siirtymän edellyttämät rahoitustarpeet ja vaikutukset julkiseen talouteen. Suurimman panostuksen täytyy löytyä yksityiseltä sektorilta. Raportin suositukset antavat hyvän pohjan jatkotyölle”, Saarikko sanoo.Ympäristö- ja ilmastoministeri Ohisalo pitää tärkeänä, että vihreää siirtymää käsitellään raportissa laajana ilmiönä.Raportissa tunnistetaan se, miten tärkeää luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen on kestävälle taloudelle. Horisontaalisten ilmasto- ja ympäristötavoitteiden edistämiseen tarvitaan kaikkien rahoittajien panosta. Siksi työryhmän suositukset esimerkiksi julkisten rahoitusvälineiden johdonmukaisesta kehittämisestä ja ohjaamisesta on välttämätöntä panna toimeen”, Ohisalo sanoo.Elinkeinoministeri Lintilä pitää vihreää siirtymää merkittävänä mahdollisuutena suomalaisille yrityksille.”Siirtymä luo maailmanlaajuista kysyntää kestäville tuotteille ja ratkaisuille. Kestävän rahoituksen kriteerien tulee olla selkeitä ja helposti sovellettavia, jotta hallinnollinen taakka ei estä pienten hankkeiden sekä pienten ja keskisuurten yritysten hyötymistä tästä rahoituksesta” Lintilä sanoo.Työryhmän asettivat viime tammikuussa valtiovarainministeriö, ympäristöministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö. Ryhmässä oli edustettuina asiantuntijoita monipuolisesti julkiselta ja yksityiseltä sektorilta.

Yritysten, kotitalouksien ja julkisen sektorin pitää tehdä mittavat investoinnit vihreään siirtymään, jotta Suomi pystyy hillitsemään ilmastonmuutosta, pysäyttämään luontokadon ja siirtymään kiertotalouteen. Geopoliittisen tilanteen muutos on nopeuttanut tarvetta irtautua fossiilitaloudesta, arvioi vihreän siirtymän rahoituksen työryhmä loppuraportissaan.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä keskusteli torstaina oikeudenmukaisuuden eri ulottuvuuksista ilmastotoimissa ja -suunnitelmissa. Pyöreän pöydän jäsenet korostivat, että vaikka oikeudenmukaisuutta voidaan tarkastella useista eri ulottuvuuksista, tärkeintä oikeudenmukaisuuden näkökulmasta on pitää ilmastotavoitteista kiinni ja jatkaa ilmastotyötä johdonmukaisesti. Kokouksen puheenjohtajana toimi ilmastopolitiikan pyöreän pöydän varapuheenjohtaja, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo.Suomen ilmastopaneelin ilmastopolitiikan oikeudenmukaisuushankkeesta alusti Suomen ympäristökeskuksen tutkimusprofessori Paula Kivimaa. Lisäksi näkökulmista reiluun ruokamurrokseen alusti tutkimusprofessori Minna Kaljonen Suomen ympäristökeskuksesta.Pyöreän pöydän jäsenet pitivät alustuksia ja ilmastopaneelin hanketta erittäin tärkeinä oikeudenmukaisuuden käsittelyn systematisoinnin kannalta. Pyöreä pöytä korosti, että eri ilmastosuunnitelmista ja –toimista tehtävien päätösten tulee perustua yhteiselle käsitteistölle ja jaettuun ymmärrykseen siitä, mitä oikeudenmukaisuudella kulloinkin tarkoitetaan ja mitä ulottuvuuksia painotetaan. Keskustelussa korostui oikeudenmukaisuuden alueellinen, kansallinen ja globaali taso, sosiaalinen ja taloudellinen oikeudenmukaisuus, jako-oikeudenmukaisuus eri sektoreiden ja ihmisryhmien välillä, työntekijöiden rooli, nuorten osallisuus ja alkuperäiskansojen rooli. Suomen tavoite olla hiilineutraali vuonna 2035 on kirjattu heinäkuussa voimaan tulleeseen ilmastolakiin. Eduskunnassa on parhaillaan käsittelyssä ilmastolain jatko-osa, joka sisältää tarkennukset siihen, miten lain mukaisiin suunnitelmiin voi hakea muutoksia, mikä osaltaan vahvistaa yhteiskunnan toimijoiden oikeusturvaa. Pyöreän pöydän ympärillä korostettiin, että vuorovaikutuksen erilaisten ilmastolain mukaisten ja muiden ilmastosuunnitelmien laatimisessa tulee olla kattavaa, monipuolista ja systemaattista. Vaikka ilmastotoimilla on kiire, eri tahojen kuulemiselle ja keskustelulle on syytä varata riittävästi aikaa. Hallituksen ilmastovuosikertomusta pidettiin myös tärkeänä laajemman ilmastopoliittisen kansalaiskeskustelun paikkana.Keskeinen viesti pyöreästä pöydästä oli halu korostaa tehokkaan ilmastopolitiikan tuomia hyötyjä oikeudenmukaisuuskeskustelussa. Muutos, jota aktiivisella ilmastopolitiikalla tehdään, voi olla muutos parempaan. Vihreä siirtymä tarjoaa mahdollisuuksia ihmiskunnalle, Suomelle ja kestävälle kasvulle, ja päästöjen vähentäminen tarkoittaa terveellisempiä elämäntapoja, hyvinvointia ja työtä uusille aloille.LisätietojaRiikka Yliluoma
Ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja
p. 050 414 1682
[email protected]Jarmo Muurman
Ilmastopolitiikan pyöreän pöydän pääsihteeri, ympäristöneuvos
p. 0295 250 185
[email protected]Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä kerää yhteen laajan joukon toimijoita yhteiskunnan eri sektoreilta. Pyöreän pöydän tarkoituksena on luoda yhteistä ymmärrystä siitä, miten Suomi voi siirtyä hiilineutraaliin yhteiskuntaan oikeudenmukaisesti vuoteen 2035 mennessä. Pyöreä pöytä tukee työllään ilmastopolitiikan kansallista valmistelua ja toimeenpanoa.Sosiaalisessa mediassa pyöreän pöydän toimintaa voi seurata tunnisteilla #ilmastonpyöreäpöytä ja #hiilineutraali2035.

Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä keskusteli torstaina oikeudenmukaisuuden eri ulottuvuuksista ilmastotoimissa ja -suunnitelmissa. Pyöreän pöydän jäsenet korostivat, että vaikka oikeudenmukaisuutta voidaan tarkastella useista eri ulottuvuuksista, tärkeintä oikeudenmukaisuuden näkökulmasta on pitää ilmastotavoitteista kiinni ja jatkaa ilmastotyötä johdonmukaisesti. Kokouksen puheenjohtajana toimi ilmastopolitiikan pyöreän pöydän varapuheenjohtaja, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Suomi laati vuonna 2019 Kansallisen ilmansuojeluohjelman 2030. Ilmansuojeluohjelma tulee päivittää vähintään neljän vuoden välein, ja ympäristöministeriö pyytää lausuntoja kansallisen ilmansuojeluohjelman 2030 ensimmäisen päivitysraportin luonnoksesta.Ilman epäpuhtauksien pitoisuudet Suomessa ovat matalia moniin eurooppalaisiin kaupunkeihin verrattuna. Viime vuosikymmenten aikana sekä päästöt että ilmansaasteiden pitoisuudet ovat pääosin laskeneet. Ilmansuojelutilanne on kokonaisuutena hyvä, mutta ilmansaasteista aiheutuu edelleen terveys- ja ympäristöhaittoja myös Suomessa.Ilmansuojeluohjelma sisältää toimet, joilla EU:n päästökattodirektiivissä asetutut rikkidioksidin, typenoksidien, haihtuvien orgaanisten yhdisteiden, pienhiukkasten ja ammoniakin päästövähennysvelvoitteet toteutetaan. Ilmansuojeluohjelman 2030 toteutus on meneillään suunnitellusti. Vaikutuksia seurataan päästöinventaarioiden, ilmanlaadun seurannan ja ekosysteemiseurantojen avulla.Päästöinventaariotiedot osoittavat, että Suomi saavutti päästövähennysvelvoitteet vuonna 2020. Skenaariolaskelmat osoittavat, että Suomen ennustetaan saavuttavan aiempaa tiukemmat päästövähennysvelvoitteet myös vuonna 2030. Näin ollen ilmansuojeluohjelman päivityksessä ei esitetä uusia toimenpiteitä päästöjen vähentämiseksi. Vuoden 2019 ilmansuojeluohjelmassa esiteltyjen lisätoimenpiteiden toimeenpanoa jatketaan. Erillisen maatalouden ammoniakkipäästöjen vähentämisohjelman toimeenpanoa jatketaan.Ilmansuojeluohjelman päivitys hyväksytään valtioneuvostossa keväällä 2023. Lausuntoja voi antaa 30.12.2022 asti. 

Suomi laati vuonna 2019 Kansallisen ilmansuojeluohjelman 2030. Ilmansuojeluohjelma tulee päivittää vähintään neljän vuoden välein, ja ympäristöministeriö pyytää lausuntoja kansallisen ilmansuojeluohjelman 2030 ensimmäisen päivitysraportin luonnoksesta.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä kokoontuu 19. kerran torstaina 8. joulukuuta. Kokouksen aiheena on oikeudenmukaisuus ilmastotoimissa ja -suunnitelmissa.Ilmastonmuutos on perustavanlaatuinen uhka yhteiskunnan, ihmisten ja elinympäristön kannalta, ja sen torjunta edellyttää kansalaisten, yritysten ja muiden toimijoiden laajaa osallistumista ja keskustelua. Keskeisiä ilmastopolitiikan oikeudenmukaisuuden ulottuvuuksia ovat mm. perus- ja ihmisoikeudet, tulevien sukupolvien oikeuksien toteutuminen ja reilu siirtymä, jolla pyritään siihen, ettei vähähiiliseen yhteiskuntaan siirtymisestä koituisi kohtuutonta rasitetta esimerkiksi yksilöille, työntekijöille, väestöryhmille, elinkeinoelämälle tai toimialoille.Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä keskustelee kokouksessaan mm. siitä, miten eri toimijoiden osallistamista ja menettelyjä pitäisi ilmastotoimien ja –suunnitelmien valmistelussa kehittää ja mitkä kohderyhmät tulisi erityisesti huomioida ja tunnistaa valmistelun aikana.Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmassa todetaan, että päästövähennystoimet toteutetaan sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisesti ja niin, että kaikki yhteiskunnan osa-alueet ovat mukana. Uusi ilmastolaki tuli voimaan heinäkuussa 2022. Lain tavoitteena on varmistaa, että Suomi on hiilineutraali viimeistään vuonna 2035. Laki pyrkii myös edistämään ilmastotoimien oikeudenmukaisuutta: sillä vahvistetaan eri tahojen osallistumista ilmastopolitiikan suunnitelmien valmisteluun ja saamelaisten oikeuksien huomioon ottamista ilmastopolitiikassa.Ilmastolain mukaisesti hallitus laatii kerran vaalikaudessa keskipitkän ilmastopolitiikan suunnitelman sekä vähintään joka toinen vaalikausi maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman. Laissa säädetään myös pitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman laatimisesta kerran 10 vuodessa. Lisäksi ilmasto- ja energiastrategia laaditaan kerran vaalikaudessa. Ilmastosuunnitelmien valmisteluissa on kiinnitetty entistä enemmän huomiota erilaisiin osallistamismenettelyihin perinteisten lausuntomenettelyiden lisäksi. Mm. keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman valmistelun yhteydessä järjestettiin laaja kansalaiskysely sekä toteutettiin ensimmäisen kerran ilmastotoimien reiluutta käsitellyt kansalaisraati.Oikeudenmukainen siirtymä tulee jatkossakin entisestään korostumaan ilmastopolitiikan valmistelussa ja päätöksenteossa. Kun uusia ilmastotoimia valmistellaan, on entistä tärkeämpää kiinnittää huomioita niin oikeudenmukaisuus –ja yhdenvertaisuusvaikutusten arviointiin, laajaan osallistamiseen kuin haittojen hyvittämiseen.Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä kerää yhteen laajan joukon toimijoita yhteiskunnan eri sektoreilta. Pyöreän pöydän tarkoituksena on luoda yhteistä ymmärrystä siitä, miten Suomi voi siirtyä hiilineutraaliin yhteiskuntaan oikeudenmukaisesti vuoteen 2035 mennessä. Pyöreä pöytä tukee työllään ilmastopolitiikan kansallista valmistelua ja toimeenpanoa.Sosiaalisessa mediassa pyöreän pöydän toimintaa voi seurata tunnisteilla #ilmastonpyöreäpöytä ja #hiilineutraali2035.LisätietojaRiikka Yliluoma
Ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja
p. 050 414 1682
[email protected]Jarmo Muurman
Ilmastopolitiikan pyöreän pöydän pääsihteeri, ympäristöneuvos
p. 0295 250 185
[email protected]

Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä kokoontuu 19. kerran torstaina 8. joulukuuta. Kokouksen aiheena on oikeudenmukaisuus ilmastotoimissa ja -suunnitelmissa.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelman ympäristöministeriön kolmanteen hakukierrokseen osallistuneet 33 hanketta hakevat valtionapua yhteensä noin 5 miljoonaa euroa. Hankkeiden yhteenlaskettu kokonaisbudjetti on noin 12 miljoonaa euroa. Toisella hakukierroksella haettavana oli kolme miljoonaa euroa rakennetun ympäristön ilmastotyöhön.”Hakemuksia saatiin taas monista eri teemoista ja hakijoissa oli mukana eri alojen yrityksiä, kuntia ja yhdistyksiä. Vaikka kyseessä oli jo kolmas hakukierros, mukana on myös uusia hakijoita. Monessa hankkeessa on useita yhteistyötahoja ja laaja-alaista yhteistyötä ilmastotyössä tarvitaankin”, kertoo ympäristöministeriön projektikoordinaattori Maija Stenvall.Päätökset kolmannen haun rahoitettavista hankkeista pyritään tekemään tammikuun 2023 loppuun mennessä.Ympäristöministeriön rahoitusta myönnetään tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeille, joissa kokeillaan ja kehitetään uusia keinoja ilmastonmuutokseen hillintään tai siihen sopeutumiseen. Hanke voi liittyä esimerkiksi energiatehokkuuteen, rakennusmateriaaleihin, suunnitteluun ja rakentamiseen liittyvien prosessien kehittämiseen tai vaikkapa alaan liittyvään tietopohjan ja osaamisen kehittämiseen.Tulossa vielä kaksi hankehakukierrostaViimeinen ympäristöministeriön haku avautuu helmikuussa 2023. Myös ohjelman toisella toteuttajalla, Business Finlandilla, on avautumassa lähiaikoina vielä yksi hakukierros vientiä edistäville hankkeille.”Vielä on aikaa ideoida uusia hankkeita ja yhteistyökuvioita jäljellä oleviin hakuihin”, Maija Stenvall kannustaa.Käynnissä oleviin hankkeisiin voi tutustua verkossa tilannehuoneessa Ympäristöministeriön ja Business Finlandin avustettuihin hankkeisiin voi tutustua kätevästi ohjelman tilannehuoneessa, joka antaa kuvaa myös hankkeiden teemoista, tavoitteista ja vaikuttavuudesta.Kirailmasto.fi: Ohjelmassa avustetut hankkeet tilannehuoneessaEU:n elvytysrahoilla tuetaan rakennetun ympäristön vihreää siirtymääRahoitushaku on osa Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelmaa, jolla panostetaan lähivuosina yhteensä 40 miljoonaa euroa rakennetun ympäristön ilmastotyöhön. Ohjelmaa toteuttavat yhdessä ympäristöministeriö ja Business Finland, ja rahoitushakuja järjestetään vuosien 2021–2023 aikana yhteensä kahdeksan.Ohjelman rahoitus tulee EU:n elpymisvälineestä (Next Generation EU), jonka kansallisesta käytöstä linjattiin toukokuussa 2021 julkistetussa Suomen kestävän kasvun ohjelmassa.Kirailmasto.fi: Ohjelman ajankohtaiset kuulumiset  Lisätietoa ohjelmasta ympäristöministeriön sivuilla 

Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelman ympäristöministeriön kolmanteen hakukierrokseen osallistuneet 33 hanketta hakevat valtionapua yhteensä noin 5 miljoonaa euroa. Hankkeiden yhteenlaskettu kokonaisbudjetti on noin 12 miljoonaa euroa. Toisella hakukierroksella haettavana oli kolme miljoonaa euroa rakennetun ympäristön ilmastotyöhön.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — YK:n biodiversiteettisopimuksen osapuolten 15. kokous järjestetään 7.-19. joulukuuta 2022 Montrealissa Kanadassa. ”Montrealin luontokokouksen tulee olla käännekohta luontokadon pysäyttämisessä vuoteen 2030 mennessä hieman samalla tavalla kuin Pariisin ilmastokokous oli ilmastokriisin torjunnassa”, Suomen delegaatiota johtava ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo kertoo. Ministeri Ohisalo osallistuu kokoukseen 15.-19.12.Sopimuksen 196 osapuolta neuvottelevat uusista luonnon monimuotoisuutta koskevista tavoitteista, joiden avulla pysäytetään luonnon köyhtyminen. Tähtäimessä on, että vuonna 2030 luontokato on pysäytetty ja luonnon tila paranee. Neuvotteluissa on tarkoitus hyväksyä neljä pitkän tähtäimen päämäärää vuodelle 2050. Päämäärän saavuttamista tukee 22 toiminnallista tavoitetta, jotka on saavutettava vuoteen 2030 mennessä.Kokouksen aiheita ovatluonnon monimuotoisuuden suojelu sekä lajien ja elinympäristöjen tilan parantaminen maalla, sisävesissä ja merillä,luonnon kestävän käytön edistäminen,geenivarojen käytöstä saatavien hyötyjen tasapuolinen ja oikeudenmukainen jako sekäsopimuksen toimien vauhdittaminen, muun muassa rahoitus ja luonnon monimuotoisuuden ottaminen vahvemmin osaksi politiikan ja yhteiskunnan osa-alueita.”Luonnon monimuotoisuus heikkenee nopeammin kuin koskaan. Luontokato ja luonnon ekosysteemien romahtaminen ovat suurimpia ihmiskuntaa ja taloutemme perusteita uhkaavia haasteita. Tarvitsemme toimia kansainvälisesti, mutta olennaista on tietenkin sekin, että suomalaista luontoa suojellaan nimenomaan Suomessa”, ympäristö- ja ilmastoministeri Ohisalo sanoo.”Luonto on iso osa myös ilmastokriisin ratkaisua. Metsät, suot, maaperä ja valtameret ovat hiilinieluja. Monimuotoinen luonto hillitsee myös ilmastonmuutoksen vaikutuksia, kuten tulvia, eroosiota tai äärimmäisiä sääoloja”, ministeri kertoo.Suomi neuvottelee Montrealissa osana Euroopan unionia. EU tavoittelee konkreettisia ja määrällisiä tavoitteita sekä vahvaa seurantaohjelmaa, jotta toimien edistymistä voidaan mitata ja seurata.Suojelualueiden lisääminen ei yksin riitäKokouksessa odotetaan päätöksiä muun muassa maailmanlaajuisista maa-, vesi- ja merialueiden suojelutavoitteista sekä heikentyneiden maa- ja vesiekosysteemien ennallistamisesta. EU tukee 30 prosentin suojelutavoitetta ja 3 miljardin hehtaarin ennallistamistavoitetta. Suojelun tehostamiseksi tarvitaan päätöksiä myös haitallisten vieraslajien torjumisesta, villieläinkaupasta ja luonnon monimuotoisuutta uhkaavien saasteiden, kuten torjunta-aineiden ja jätteiden, määrän vähentämisestä.Vain pieni osa maapallostamme on suojeltu, joten luonnon monimuotoisuuden kannalta on keskeistä sen kestävä käyttö. Neuvottelut tulevat koskemaan muun muassa kestävän käytön vaatimusta maa-, metsä- ja kalataloudessa sekä muilla tuotantosektoreilla.”Luontokadon pysäyttäminen edellyttää toimia, jotka edistävät luonnon monimuotoisuuden sisällyttämistä kaikille yhteiskunnan osa-alueille ja kaikkeen suunnitteluun ja politiikkaan. Rahoituskysymys tulee olemaan kriittinen toimeenpanon kannalta”, ympäristöneuvos, Suomen pääneuvottelija Marina von Weissenberg ympäristöministeriöstä sanoo.Kokouksessa on tarkoitus vauhdittaa sopimuksen toimien toteuttamista. Toimien kunnianhimon taso ja koko neuvotteluiden onnistuminen kytkeytyy vahvasti rahoituspäätöksiin. Montrealissa tullaan neuvottelemaan luonnolle haitallisten tukien poistamisesta ja uudelleen suuntaamisesta sekä monimuotoisuustoimien rahoituksesta, kuten rahastojen perustamisesta.Kokoukseen osallistuu noin 10 000 valtioiden, tiedemaailman, yritysten, rahoittajien, järjestöjen ja alkuperäiskansojen edustajaa. Kokousta isännöi Kiina. Osapuolikokous (COP 15) on lykkääntynyt koronapandemian vuoksi jo kaksi vuotta, ja osapuolikokouksen ensimmäinen vaihe pidettiin virtuaalisesti lokakuussa 2021.Biodiversiteettisopimuksen osapuolikokouksen lisäksi Montrealissa järjestetään kokoukset sopimuksen alaisista pöytäkirjoista: Cartagenan pöytäkirja bioturvallisuudesta ja Nagoyan pöytäkirja geenivarojen saatavuudesta ja hyötyjen jaosta.Kokousta ja Suomen valtuuskunnan kuulumisia voi seurata Twitterissä #LuontoCOP15.LisätietojaMinisterin erityisavustaja Antti Heikkinen, puh. 029 5250, [email protected]Suomen pääneuvottelija, ympäristöneuvos Marina von Weissenberg, [email protected], p. 0295 250 321 (Montrealissa 30.11.-19.12.)Rahoitus ja ilmastoasiat: kansainvälisten asiain neuvos Henna Haapala, [email protected], p. 0295 250 070 (Montrealissa 7.-19.12.)Ministeri Ohisalon ja neuvottelijoiden haastattelupyynnöt kokouksen aikana 14.-19.12.: viestintäasiantuntija Ulla Ahonen, [email protected], p. 0295 250 552

YK:n biodiversiteettisopimuksen osapuolten 15. kokous järjestetään 7.-19. joulukuuta 2022 Montrealissa Kanadassa. ”Montrealin luontokokouksen tulee olla käännekohta luontokadon pysäyttämisessä vuoteen 2030 mennessä hieman samalla tavalla kuin Pariisin ilmastokokous oli ilmastokriisin torjunnassa”, Suomen delegaatiota johtava ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo kertoo. Ministeri Ohisalo osallistuu kokoukseen 15.-19.12.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Euroopan komissio julkaisi 30. marraskuuta asetusehdotuksen hiilenpoistojen sertifioinnista. Hiilenpoistot tarkoittavat keinoja poistaa hiilidioksidia ilmakehästä sekä maankäyttösektorin, eli maa- ja metsätalouden ja muun maankäytön, hiilensidonnalla että teknologisin menetelmin. Sertifioinnin on tarkoitus luoda viitekehys EU jäsenvaltioiden hiiliyksiköiden tuotannolle, menetelmille ja kaupankäynnille.Hiilenpoistojen sertifioinnin asetusehdotuksella ehdotetaan hiilen poistamisen sertifiointia koskevia EU:n sääntöjä. Aloitteen tavoitteena on laajentaa hiilenpoiston kestävyyttä ja kannustaa maanomistajia ja teollisuutta innovatiivisten ratkaisujen käyttöön hiilidioksidin talteenotossa, kierrätyksessä ja varastoinnissa. Sen tavoitteena on luoda puitteet hiiliyksiköiden lisäisyyden, pysyvyyden, kaksoislaskennan ja muiden hiiliyksiköihin liittyvien tunnistettujen haasteiden yhteismitalliselle käsittelylle Euroopan unionissa. Tällä luodaan pohjaa EU:n sisäiselle poistumien hiilimarkkinalle.Suomessa on maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön yhteistyönä tehty selvityksiä ja hankkeita kotimaisen hiilimarkkinan edistämiseksi. ”Kotimaisessa työssä on odotettu EU:sta tulevan hiilensertifiointiehdotuksen auttavan meitä eteenpäin myös kansallisen ohjeistuksen osalta”, johtava asiantuntija Lotta Heikkonen maa- ja metsätalousministeriöstä kertoo. ”Näyttää kuitenkin siltä, että komissiossa ei ole pystytty vielä ratkaisemaan kaikkia yksiköiden käyttöön liittyviä haasteita, mutta tämä tulee varmasti viemään kaikkien jäsenmaiden vapaaehtoisia ilmastotoimenpiteitä eteenpäin.”Komission ehdotus siirtyy seuraavaksi jäsenvaltioiden neuvoston ja Euroopan parlamentin käsittelyyn. Komissio on perustamassa hiilenpoistojen asiantuntijaryhmää, jonka on tarkoitus kokoontua ensimmäisen kerran joulukuussa. Asiantuntijaryhmä saa käsiteltäväkseen tämän lakialoitteen alemman tason asetukset, delegoidut säädökset, joissa määritellään eri toimenpiteiden vaatimukset hiilenpoistoille. ”Hiilenpoistoa tarvitaan ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Hiilenpoistojen sertifiointikehikon tulee varmistaa, että ratkaisut aidosti poistavat hiiltä ilmakehästä. Laskenta- ja sertifiointisääntöjen tulee varmistaa ympäristöintegriteetti sekä ehkäistä negatiiviset vaikutukset monimuotoisuudelle ja ekosysteemeille”, toteaa erityisasiantuntija Hanne Siikavirta ympäristöministeriöstä.Komission ehdotus huomioi erilaiset hiilenpoistomenetelmätMaankäyttösektorin hiilenpoistomenetelmiksi komissio on maininnut tiedonannossa esimerkiksi metsityksen, peltometsäviljelyn, kerääjäkasvien käytön ja turvemaiden vettämisen. Näitä menetelmiä kutsutaan hiiliviljelyksi, sillä niiden avulla voidaan vähentää maatalouden päästöjä ja vahvistaa hiilinieluja ja -varastoja. Hiiliviljelyn avulla maanomistajat voivat saada tuloja vastineena maa- ja metsätaloudessa tuotetusta hiilensidonnasta. Komission kestävien hiilenkiertojen tiedonannon (2021) mukaan hiilisertifioinnin on tarkoitus tukea jäsenvaltioita saavuttamaan vuoden 2030 maankäyttösektorin (LULUCF) velvoitteet.Teollisuuden ja energia-alan hiilenpoistomenetelmiä voivat komission ehdotuksen mukaan olla hiilidioksidin pysyvä poisto ilmakehästä ja hiiltä varastoivien tuotteiden valmistus. Hiilidioksidin pysyvä poisto voidaan toteuttaa ottamalla talteen ja varastoimalla bioperäistä tai ilmasta talteenotettua hiilidioksidia (BECCS, DACCS). Hiiltä varastoivien tuotteiden tulisi olla pitkäikäisiä ja ne tulisi valmistaa ei-fossiilisista hiilen lähteistä.”Suomalaisella elinkeinoelämällä on hyvät edellytykset kehittää fossiilitonta hiiltä sitovia ratkaisuja. Jatkoneuvotteluissa tulee olla tarkkana yksityiskohtaisten määrittelyiden kanssa, jotta ehdotettu lainsäädäntö aidosti mahdollistaa uusien hiilineutraaliutta edistävien innovaatioiden käyttöönottoa”, toteaa johtava asiantuntija Juho Korteniemi työ- ja elinkeinoministeriöstä.
Lainsäädäntöehdotusta tullaan käsittelemään maatalous- tai ympäristöneuvostossa. Neuvosto pyrkinee muodostamaan kantansa ensi kevään aikana ja kolmikantaneuvottelut käytäneen syksyllä 2023.Komission tiedote (linkki)

Euroopan komissio julkaisi 30. marraskuuta asetusehdotuksen hiilenpoistojen sertifioinnista. Hiilenpoistot tarkoittavat keinoja poistaa hiilidioksidia ilmakehästä sekä maankäyttösektorin, eli maa- ja metsätalouden ja muun maankäytön, hiilensidonnalla että teknologisin menetelmin. Sertifioinnin on tarkoitus luoda viitekehys EU jäsenvaltioiden hiiliyksiköiden tuotannolle, menetelmille ja kaupankäynnille.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Valtioneuvostolle laaditun selvityksen mukaan talousmetsien luonnonhoidon vaikuttavuuden parantaminen edellyttää luonnonhoidon huomioimista laaja-alaisesti metsäalan koko toimintakentässä: lainsäädännössä, ohjeistuksessa, kannustimissa ja metsänomistajien ohjauksessa. Muutokset vaativat riittäviä resursseja kuten aikaa, rahaa ja työvoimaa. Tarvitaan myös mittaristo luonnonhoidon vaikuttavuuden arviointiin.EU:n monimuotoisuuslinjauksien ja -toimenpiteiden tavoitteena on pysäyttää luontokato ja kääntää luonnon monimuotoisuuden kehitys myönteiseksi vuoteen 2030 mennessä. EU on myös ehdottanut yleistavoitteekseen, että vuoteen 2050 mennessä kaikki maailman ekosysteemit ovat ennallistettuja, selviytymiskykyisiä ja asianmukaisesti suojeltuja.Luonnonvarakeskus (Luke) ja Suomen metsäkeskus selvittivät kansallisten metsä- ja biodiversiteettistrategioiden valmistelun tueksi, millä keinoilla talousmetsien luonnonhoitoa ja monimuotoisuuden edistämistä olisi mahdollista tukea ja tehostaa. Kansallisilla strategioilla toimeenpannaan EU-tavoitteita.Selvityksen mukaan luonnonhoidon vaikuttavuudesta tulisi saada tutkimusperäistä tietoa, ja tiedon saamiseksi tarvitaan pitkäkestoisia empiirisiä koesarjoja.“Tarvitsemme mittariston niin ekologisten, sosiaalisten kuin taloudellisten vaikutusten arviointiin. Näin luonnonhoidon vaikutukset tehdään näkyväksi”, erikoistutkija Minna Räty Lukesta sanoo.Alueellisuus ja kytkeytyneisyys mukaan vaikuttavaan luonnonhoidon suunnitteluunLuonnonhoidon suunnittelussa alueellisten ominaispiirteiden huomioiminen tehostaa luonnonhoidon vaikuttavuutta. Vaikuttavimmat ja kustannustehokkaimmat luonnonhoidon keinot eivät ole joka puolella maata samat kuten eivät olosuhteetkaan.Lajeille soveltuvien elinympäristöjen kytkeytyneisyyden ja vaihettumisvyöhykkeiden huomioiminen luonnonhoidon suunnittelussa ja toteutuksessa edistää ekologisia vaikutuksia. Esimerkiksi metsien luonnonhoidosta hyötyvät parhaimmillaan sekä metsä- että vesistölajit.Ympäristöhyötyjen tuottaminen tulevaisuuden mahdollisuus?Tällä hetkellä talousmetsien luonnonhoitoa toteutetaan osana normaalia metsätalouden toimintaa. Selvityksen mukaan metsänomistajat toivovat käytännönläheistä tietoa luonnonhoidon keinoista ja vaikuttavuudesta. Merkittävä tietolähde ovat metsäammattilaiset, joilta odotetaan laajaa osaamista ja avointa puhetta.Ympäristöhyötyjen tuottaminen voisi olla halukkaille metsänomistajille uusi ansaintamahdollisuus puuntuotannon rinnalla. Näille luonnonhoidolla tuotetuille ympäristöhyödyille voisi pyrkiä kehittämään uusia taloudellisesti merkittäviä toimintamalleja, joille tulisi tehdä myös vaikuttavuusarviointi.”Erilaisten ympäristöhyötyjen markkinat ovat kehittymässä, ja ne voivat jo lähitulevaisuudessa kasvaa merkittäviksi. Yksi tätä kehitystä tukevista toimintaympäristön muutoksista olisi taloudellisten kannusteiden luominen metsänomistajan tuottamille ekosysteemipalveluille ja ympäristöhyödyille”, sanoo erikoistutkija Esa-Jussi Viitala Lukesta.Luke ja Suomen metsäkeskus selvittivät osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaa talousmetsien luonnonhoidon toimivalikoimaa ja luonnonhoidon kustannustehokkuutta Talousmetsien luonnonhoidon tehostamisen vaihtoehdot (LUONTEVA) -hankkeessa. Tutkimuksessa kartoitettiin metsätoimijoiden ja metsänomistajien tietämystä sekä suhtautumista luonnonhoitoon, ja siinä esitetään päivityksiä myös luonnonhoidon seurantaan. Hanke toteutettiin osana valtioneuvoston vuoden 2021 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Valtioneuvostolle laaditun selvityksen mukaan talousmetsien luonnonhoidon vaikuttavuuden parantaminen edellyttää luonnonhoidon huomioimista laaja-alaisesti metsäalan koko toimintakentässä: lainsäädännössä, ohjeistuksessa, kannustimissa ja metsänomistajien ohjauksessa. Muutokset vaativat riittäviä resursseja kuten aikaa, rahaa ja työvoimaa. Tarvitaan myös mittaristo luonnonhoidon vaikuttavuuden arviointiin.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo puhui 24.11.2022 Espoossa järjestetyssä Into the Woods -tapahtumassa. Tapahtumassa Euroopan korkean tason päättäjät keskustelivat metsien roolista hyvien elinympäristöjen rakentamisessa.Building a carbon neutral future
​​​​Honourable President of the Commission, Prime Ministers and Commissioners,Dear friends,As we have heard this morning, forests are our allies for a carbon neutral future. Forests are also home to many of our species and habitats, and host a big part of our endemic biodiversity.And we are still losing biodiversity at an alarming rate. While three quarters of our landmass is covered by forests, only few percent are old, natural forests. About one third of our endangered species in Finland live in forests.  As regards our forest carbon sink, we received very alarming preliminary results last spring. It seems that the Finnish forest carbon sink has shrunk dramatically. This is very worrying because our national 2035 climate neutrality target relies much on our forest carbon sink. We will learn the final results and reasons behind this development by the end of this year.   Friends, Although wood is a renewable resource, the supply of wood is not limitless.Buildings and the construction sector, on the other hand, desperately need solutions for decarbonising. Approximately 40 % of global greenhouse gas emissions are emitted by the built environment.The way we build today has also a big negative impact on biodiversity. Extraction of raw materials causes 90 percent of global biodiversity loss and construction is responsible for half of the global raw material consumption.There are now eight billion people on this planet, and the number is increasing. There are also more than eight million different species of animals and plants that live here as our neighbors.We must find space and comfort for all of us.Given our situation today, I find it very interesting to make comparisons to the origins of the New European Bauhaus.That is, the original Bauhaus, 100 years ago.In those days, Europe was recovering from the First World War. Providing decent living conditions were high on the social agenda, and an industrial production of affordable houses and household items was seen as a path there.The original Bauhaus is well known for the idea of building as a “comprehensive artwork”. That is where different forms of arts, design and architecture meet.But it is less known that holistic wellbeing was also in the DNA of the architecture at the original Bauhaus. The aim was to find a harmony between the needs of an individual and the society.The need to find harmony is still very valid and I dare to say that its relevance has even grown.Our lifestyles are out of balance and we are seriously violating the planetary boundaries.We should find harmony between the needs of the environment and the economy, between humans and non-humans, between the needs of developed and developing countries.The original idea of Bauhaus incorporated also the idea of social inclusion, which is still relevant today — in Finland we are determined to eradicate homelessness completely within this decade.We need to seek harmony between nature and society not only because of altruistic reasons, but because humans as a species need the services Nature provides us.Forests are irreplaceable homes for biodiversity and act as carbon sinks. Forests also hold a great potential for providing renewable raw materials for a carbon neutral economy. These raw materials should be used in a way that is as long-term and high-value as possible.Building with wood can reduce the carbon footprint of construction and at the same time bind carbon for a very long time.Using wood in construction to replace high emission materials in a manner that binds carbon for a very long time, is in my view one of the best uses of this valuable resource.At the same time we must make sure that our use of forest resources supports the maintenance and enhancement of carbon sink, in line with Finland’s 2035 climate neutrality target, and leads to enhancing biodiversity towards nature positive forest management.  Dear friends,I would like propose we lift our eyes and look into the future:What would our forests and buildings look like in a climate neutral Europe? What kind of architecture and design would take us there?Let´s imagine a climate neutral Europe. Let´s ask ourselves, what could I do to make it happen? What can we do together, to reach this goal as soon as possible?This afternoon, we will have a chance to practice this approach. It is my sincere wish that this sort of future-oriented discussion would spark new ideas and new inspiration.Dear friends, together we can build a climate neutral future. Let’s find new inspiration for that today!
 

Ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo puhui 24.11.2022 Espoossa järjestetyssä Into the Woods -tapahtumassa. Tapahtumassa Euroopan korkean tason päättäjät keskustelivat metsien roolista hyvien elinympäristöjen rakentamisessa.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Egyptin Sharm el-Sheihkissä pidetyssä COP27-kokouksessa oli maatalouden osalta tavoitteena saattaa päätökseen vuonna 2017 käynnistetyn Koronivia Joint Work on Agriculture -työsuunnitelman mukainen työ ja sopia YK:n ilmastosopimuksen alla tehtävän maatalouden ilmastotyön tulevaisuudesta.Egyptin ilmastokokous päättyi pitkäksi venyneiden neuvottelujen jälkeen ristiriitaisiin tunnelmiin sunnuntaiaamuna. Päästövähennysten vauhdittamiseen kokous tarjosi vain heikosti uusia työkaluja ja tekniset neuvottelut etenivät hitaasti. Maatalouden ilmastotyötä koskevissa neuvotteluissa onnistuttiin kuitenkin saavuttamaan sopu toisen kokousviikon loppusuoralla.Kokouksessa maatalouden ilmastotyöstä saavutettu päätös sisältää kattavan yhteenvedon kuluneiden viiden vuoden aikana tehdyn työn tuloksista. Päätöksessä määritellään muun muassa joukko keskeisiä toimia, joiden avulla maatalouden kestävyyttä voidaan edistää, maatalouden sopeutumista ilmastonmuutokseen voidaan vahvistaa ja maataloudesta aiheutuvia päästöjä voidaan hillitä. Lisäksi osapuolet sopivat käynnistävänsä nelivuotisen työn, jonka avulla edistetään maatalouden ilmastotyön toimeenpanoa ja ruokaturvaa.”Maatalouden neuvottelutulosta voidaan pitää tasapainoisena ja uraauurtavana”, luonnehtii neuvotteluihin EU:n maatalouden ja maankäyttösektorin teemaryhmän koordinaattorina osallistunut johtava asiantuntija Anna Salminen maa- ja metsätalousministeriöstä.”Maatalouden ilmastotyön jalkauttamisen kannalta saavutettu tulos on tärkeä päätös. Maatalouden ilmastotyöstä on keskusteltu YK:n ilmastosopimuksen osapuolikokouksen yhteydessä vuodesta 2012 lähtien”, Salminen jatkaa. Päätöksessä on nostettu esiin myös se, kuinka tärkeää on katsoa maataloutta laajemmin osana koko ruokajärjestelmän roolia. Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneeli IPCC:n mukaan maa- ja metsätalouden sekä muun maankäytön yhteispäästöt ovat noin 22 prosenttia globaaleista ihmisperäisistä kasvihuonekaasupäästöistä. Kun tarkastelussa huomioidaan koko ruokajärjestelmän päästöt, nousee päästöjen osuus yli kolmannekseen maailmanlaajuisista kokonaispäästöistä. Samanaikaisesti maatalous on äärimmäisen altis ilmastonmuutoksen vaikutuksille, kuten sään ääri-ilmiöiden lisääntymiselle ja sen seurauksille.Julkisesta ilmastorahoituksesta ruokajärjestelmän osuus on vain kolme prosenttia. Maailmanlaajuisesti valtaosa maataloustuotannon julkisesta rahoituksesta kohdistuu toimiin, joilla voi olla haitallisia vaikutuksia sekä ympäristölle että ilmastolle. Kansallisissa päästövähennystavoitteissa ruokajärjestelmien rahoitustarpeita ei ole tunnistettu riittävällä tarkkuustasolla.Salmisen mukaan Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n, Maailmanpankin ja Kansainvälisen maatalousrahasto IFADin kaltaisille toimijoille päätös on viesti siitä, kuinka keskeistä on lisätä yhteistyötä maatalouteen ja ruokaturvaan liittyvien ilmastotoimien vahvistamiseksi ja millaisiin toimiin rahoitusta tulisi kohdentaa.”Käytännössä tuloksella voi olla merkitystä esimerkiksi kansainvälisen ilmastorahoituksen kanavoimiseksi maatalouden ja laajemmin koko ruokajärjestelmän kestävyyden edistämiseen. Lisäksi tulos kiinnittää huomiota maatalouden ja ruokajärjestelmän merkitykseen osana kansallisia ilmastotavoitteita”, arvioi Salminen.”Ympäristöministeriö todella arvostaa maa- ja metsätalousministeriön merkittävää panosta maatalouden ilmastotyöhön COP27-kokouksessa. Salminen on ollut EU:n maatalouden ja maankäyttösektorin teemaryhmän vetäjänä keskeisessä roolissa vaikuttamassa maataloudessa nyt saavutettuun neuvottelutulokseen”, kiittelee pääneuvottelija Marjo Nummelin ympäristöministeriöstä.Maa- ja metsätalousministeriö toteutti COP27-kokouksen yhteydessä myös joukon oheistapahtumia osana kansallista maankäyttösektorin Hiilestä kiinni -ilmastokokonaisuutta. Suomalaiset kosteikkoviljelykokeilut olivat mukana pääohjelmassa Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n järjestämässä tapahtumassa. Lisäksi Ilmatieteenlaitoksen, Luonnonvarakeskuksen ja Turun yliopiston turvemaiden ilmastotutkimus oli esillä osana Pohjoismaiden paviljongin ohjelmaa. Suomella oli oheistapahtumissa myös puheenvuoroja liittyen ruokavalion rooliin maatalouden ilmastotyössä sekä hiilimarkkinoiden edistämiseen.

Egyptin Sharm el-Sheihkissä pidetyssä COP27-kokouksessa oli maatalouden osalta tavoitteena saattaa päätökseen vuonna 2017 käynnistetyn Koronivia Joint Work on Agriculture -työsuunnitelman mukainen työ ja sopia YK:n ilmastosopimuksen alla tehtävän maatalouden ilmastotyön tulevaisuudesta.

Lähde: ym.fi