sunnuntai, 27 heinäkuun, 2025

:::UUTISET:::

Virolaisilla on vieläkin hallussaan noin 44 miljoonan euron arvosta Viron kruunuja

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet – Virossa on asukkaiden hallussa edelleen monen kymmenen miljoonan euron arvosta Viron kruunuja ja Viron pankkiin saapuu lähes viikoittain henkilöitä, jotka haluavat vaihtaa sadan ja viidensadan kruunun setelinsä euroiksi.

Vaikka euro onkin Virossa käytössä jo 1. tammikuuta 2011 lähtien, kaikki eivät ole vielä kruunuistaan luopuneet – kansalaisten hallussa on edelleen noin 44 miljoonan euron arvosta Viron kruunuja.

”Meillä on vuoden lopun tilanteen mukaan edelleen liikkeellä 37,9 miljoonan arvosta Viron oman valuutan seteleitä ja 6,7 miljoonan arvosta kolikoita. Se on varsin iso määrä”, sanoi Viron pankin käteis- ja infrastruktuuriosaston johtajan sijainen Margot Luukas.

Viron pankin museokauppa ottaa kruunuja vastaa vieläkin, yhdeksän vuotta euron käyttöönoton jälkeen. Luukasin mukaan sitä tulee eteen jopa päivittäin, sillä ihmiset joko löytävät kuolleen sukulaisensa käteisvaroja tai päättävät vain vaihtaa alkuun innokkaasti säilytetyt ja rakkaiksi muuttuneet setelinsä lopultakin euroiksi.

Lähde: NordenBladet.ee

Kunnat tarvitsevat lisärahaa, sillä Viron peruskouluja käy yhä suurempi määrä Viroon tilapäiseen työhön ja asumaan tulleiden vanhempien lapsia, joille kuntien pitää taata maksuton vironkielinen peruskoulutus

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet – Viron kunnat tarvitsevat lisärahaa tilapäisesti maassa työskentelevien ulkomaalaisten lasten opetukseen, sillä rahasta apuopettajien palkkaamiseen on puutetta.

Paiden kaupungin Hillar Hansoo -nimistä peruskoulua käy kahdeksan ukrainalaissyntyistä lasta, joilla ei ole pysyvää rekisteröityä kotipaikkaa ja joiden vanhemmat ovat tulleet maahan tilapäisellä oleskelu- ja työluvalla. Viljannin peruskouluissa on kolme lasta Ukrainasta ja yksi Bulgariasta.

Paiden apulaiskaupunginjohtaja Anneli Tumaski kertoi Olev Kengille, että koska näiden lasten opetus tapahtuu samoin viron kielellä ja he eivät tule tavallisilla koulutunneilla toimeen, he tarvitsevat viron kielessä apuopetusta. ”Koulu hakee nyt yhtä apuopettajan paikkaa ja palkkasumma yhdeksi kouluvuodeksi olisi 21.000-22.000 euroa. Tulevaisuudessa tämä tarve ilmeisesti kasvaa ja tarvitaan vielä toinen ja kolmaskin apuopettaja. Silloin olisi hyvin hienoa, että valtio ja ministeriö auttaisivat meitä tältä osin.”

Viljannin apulaiskaupunginjohtaja Janika Gedvil otti lasten, joilla ei ole rekisteröityä kotipaikkaa, kouluvelvollisuuden rahoittamisen vuoksi yhteyttä ministeriöön viime vuoden syyskuussa. ”Tukikeinojen lisäksi meillä on muutenkin useita kysymyksiä myös koulun oppilaspaikan rahoituksen suhteen. Ja meillä on jo myös kokemuksia ulkomailta tulleista lapsista, joilla ei ole sairausvakuutusta. Vastaus oli kuitenkin sellainen, että luonnollisesti meidän tulee taata kouluvelvollisille lapsille oppilaspaikka, ja tämä koskee vain niin sanottua peruskoulutusta. Ja sitten suositeltiin tekemään tiiviimpää yhteistyötä oman kaupungin yrittäjien kanssa”, kertoo Gedvil.

Opetus- ja tiedeministeriön opetustoimen osaston johtaja Ingar Dubolazov sanoi, että ministeriö tukee jo nyt kaikkia kuntia, jotka anovat lisärahaa tarjotakseen kielitukea maahanmuuttajille, joiden kotikieli ei ole viro. Tukia välittää Innove-säätiö.

Lähde: NordenBladet.ee

Euroopan komission vaikuttaviin tehtäviin on kohonnut latvialaisia, virolaisista Euroopan komissiossa korkeimmassa asemassa on Henrik Hololei

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet – Viime vuoden lopulla työnsä aloittaneen Euroopan komission uuden kokoonpanon myötä on Euroopan liiton toimeenpanevan elimen vaikuttaville paikoille kohonnut pientä valtiota kohti huomattavan monta latvialaista.

Euroopan komission tärkeimpien komissaarien joukossa on Latvian taannoinen pääministeri ja edellisen kokoonpanon varapresidentti Valdis Dombrovskis, jonka komission presidentti Ursula von der Leyen valitsi yhdeksi kolmesta johtavasta varapresidentistä. Dombrovskis koordinoi talousaiheita ja samaan aikaan hän täyttää myös finanssipalveluiden komissaarin tehtäviä, joissa häntä tulee finanssivakauden, finanssipalveluiden ja pääomamarkkinoiden pääosasto.

Tiistaina Euroopan komission pääsihteerin paikalle, joka on Euroopan komission korkein mahdollinen tehtävä ei-poliittiselle virkamiehelle, nousi latvialainen diplomaatti Ilze Juhansone. Juhansone on ollut pääsihteerin tehtävässä sijaisena toukokuusta lähtien, jolloin tehtävästä erosi Euroopan liiton yhdeksi vaikutusvaltaisimmaksi henkilöksi veikattu Martin Selmayr. Juhansone oli aiemmin Latvian pysyvä edustaja Euroopan unionissa, Euroopan komissioon hän siirtyi Latvian puheenjohtajakauden päätyttyä vuonna 2015. Hänen kilpailijoinaan pääsihteerin paikalle pidettiin korkeita ranskalaisia ja espanjalaisia eurovirkailijoita.

Von der Leyeni kabinetin jäsenenä on myös Peteris Ustubs, joka neuvoo komission presidenttiä ulkopoliittisissa kysymyksissä. Entinen diplomaatti työskenteli aikoinaan Latvian edustuksessa Euroopan unionissa, josta siirtyi edelleen EU:n ulkosuhdehallintoon (EEAS).

Euroopan unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Josep Borrellin kabinetin jäsen on myös latviatar Baiba Aleksejuka-Tavaresa, joka on työskennellyt Latvian diplomaattina ja myöhemmin Euroopan unionin ulkosuhdehallinnossa.

Virolaisista on Euroopan komissiossa korkeimmassa asemassa Henrik Hololei, joka siirtyi komissaari Siim Kallasin kabinettipäällikön paikalta vuonna 2013 Euroopan komission varapääsihteeriksi ja vuonna 2015 hänestä tuli Euroopan komission liikenteen ja liikkumisen päätoimiston pääjohtaja.

Lähde: NordenBladet.ee

Viro: Osa Irakista Kuwaitiin siirretyistä virolaissotilaista palaa Viroon

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet – Viron puolustusvoimain komentajan kenraalimajuri Martin Heremin päätöksellä Viroon palaa neljä Irakissa operaatiossa Inherent Resolve palvellutta ja sieltä alueen jännityksen kiristyessä Kuwaitiin siirrettyä virolaissotilasta.

Viroon palaa kuudesta koulutustiimin jäsenestä neljä. Kaksi koulutustiimin jäsentä jatkaa palveluaan ja on valmiina yhteistyössä tanskalaisten kanssa suorittamaan missioon liittyviä pienempiä teknisiä ja logistisia tehtäviä. Palvelustaan jatkaa myös operaation Inherent Resolve esikunnassa palveleva Viron Irakin osaston johtaja eversti Tõnu Miil.

”Koska koulutustiimin rotaatio lähestyy loppuaan ja sotilaat eivät voi tällä hetkellä täyttää tehtäviään Irakissa, puolustusvoimain komentaja päätti kutsua osan heistä kotiin”, sanoi puolustusvoimain komentajan sijainen kenraalimajuri Indrek Sirel.

”Operaatiossa jatkavien sotilaiden yksi tehtävä on myös seuraavan virolaisrotaation saapumisen valmistelu”, lisäsi kenraalimajuri Sirel.

Kenraalimajuri Sirelin mukaan on seuraava operaatioon Inherent Resolve suuntautumaan suunniteltu virolaissotilaiden koulutustiimi koulutettuna ja valmiina aloittamaan palvelunsa niin pian kuin operaatiota on mahdollista jatkaa.

Kaikki seitsemän Irakissa palvellutta virolaissotilasta siirrettiin viime viikolla eskaloituneiden jännitteiden ja vihollisuuksien vuoksi Kuwaitiin.

Viron puolustusvoimat osallistuu Irakissa Yhdysvaltojen johtamaan kansainväliseen sotilasoperaatioon Inherent Resolve kuusijäsenisellä koulutustiimillä ja yhdellä esikuntaupseerilla kansainvälisessä sotilaallis-strategisessa tiimissä, joka neuvoo Irakin ministeriöitä ja turvallisuusjoukkoja.

Lähde: NordenBladet.ee

Viron olympiakomitean varapresidentti ja entinen huippu-urheilija Tõnu Tõniste on ehdolla EOK presidentiksi

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet – ”Ilmoitan, että olen päättänyt osallistua 15. huhtikuuta pidettäviin Viron olympiakomitean presidentin vaaleihin. Viron urheilun monipuolinen edistäminen on minun missioni ja EOK:n presidenttinä voi täysin omistautua sille. Kyseessä on harkittu päätös, jonka motiivina on palauttaa doping-skandaaleissa vahingoittunut virolaisen urheilun maine, ja tuki, jota urheilukansan taholta tunnen. Arvostan tätä luottamusta paljon ja suhtaudun ehdokkuutta koskevaan päätökseeni vakavasti”, Tõniste sanoi.

Viron huippu-urheilijoiden kohoamiseen maailmantasolle ja hyvien tulosten saavuttamiseen tulee Tõnisten mukaan jatkaa Team Estonian edelleen kehittämistä ja hänen mukaansa Viron olympiakomitean presidentin tulisi nähdä Viron urheilua johtaessaan kokonaiskuva. ”Siihen minulla on kokemuksia EOK:n varapresidentin tehtävästä, kosketus alaliittojen toimintaan ja lisäksi henkilökohtainen huippu-urheilijan ura, harrastusurheilun parissa toimiminen sekä omien urheilevien lasten vanhemman rooli. Olen siten urheilun kyllästämä tämän ilmaisun parhaassa merkityksessä”, Tõniste totesi.

Tõniste, jolla on yli 20 vuoden urheilujohtamiskokemus, on toiminut presidenttinä tai hallituksen jäsenenä EOK:ssa, Viron judoliitossa, Kalevi-purjehdusseurassa, liitossa Urheilu Kaikille, urheiluseurassa Kalev, Viron Melges24-luokkaliitossa, Viron urheilijoiden liitossa sekä Viron 470-luokkaliitossa. ”Vuonna 1988 saavutin olympiapurjehduksessa toisen sijan ja vuonna 1992 kolmannen sijan, samoin vuonna 1992 saavutin Euroopan mestaruuskilpailuissa kultamitalin”, Tõniste esittäytyy.

Jo aikaisemmin on ehdokkuudestaan EOK:n johtajaksi ilmoittanut tarttolainen Jaanus Kriik ja nykyinen presidentti.

Lähde: NordenBladet.ee

Euroopan komissio tehostaa eurooppalaisten teollis- ja tekijänoikeuksien suojaa maailmanmarkkinoilla

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet – Euroopan komissio julkaisi 09.01.2020 uusimman raporttinsa teollis- ja tekijänoikeuksien suojasta ja valvonnasta kolmansissa maissa. Kehitystä on tapahtunut sitten edellisen raportin, mutta huolenaiheet eivät ole väistyneet. Monilla osa-alueilla kaivataan lisää parannuksia ja toimia. Eri puolilla maailmaa tapahtuvat teollis- ja tekijänoikeuksien loukkaukset aiheuttavat eurooppalaisille yrityksille miljardien eurojen tulonmenetykset ja vaarantavat tuhansia työpaikkoja. Tänään julkaistussa raportissa yksilöidään kolme maaryhmää, joihin EU:n toimet pääasiallisesti kohdistuvat.

Kauppakomissaari Phil Hogan totesi teollis- ja tekijänoikeuksien suojan olevan ratkaisevassa asemassa, jotta EU:n talous voi kasvaa ja jotta EU voi kannustaa innovointiin ja säilyttää maailmanlaajuisen kilpailukykynsä. Kyseessä on muun muassa tavaramerkkien, patenttien ja maantieteellisten merkintöjen suoja. ”Teollis- ja tekijänoikeuksista riippuvaiset alat tuottavat jopa 82 prosenttia kaikesta EU:n viennistä. Teollis- ja tekijänoikeuksien loukkaukset, kuten väärentäminen, piratismi, pakollinen teknologian siirto sekä teollis- ja tekijänoikeuksien varkaudet, vaarantavat vuosittain satoja tuhansia työpaikkoja EU:ssa.  Raportin tietojen avulla voimme suojata EU:n yrityksiä ja työntekijöitä entistä paremmin väärentämisen ja piratismin kaltaisilta teollis- ja tekijänoikeuksien loukkauksilta”, Hogan sanoi.

Teollis- ja tekijänoikeuksien suojaa koskevat EU:n toimet painottuvat maantieteellisesti ja temaattisesti sen mukaan, kuinka paljon taloudellista haittaa eurooppalaisille yrityksille aiheutuu. Raportti auttaa toimien keskittämisessä ja kohdentamisessa. Ensisijaiset maat jaetaan raportissa tälläkin kertaa kolmeen ryhmään sen mukaan, miten laajalti ja sitkeästi niissä esiintyy ongelmia. Jako on seuraava: 1) Kiina, 2) Intia, Indonesia, Turkki, Ukraina ja Venäjä, 3) Argentiina, Brasilia, Ecuador, Malesia, Nigeria, Saudi-Arabia ja Thaimaa

Niin lukumääräisesti kuin rahallisen arvon perusteella tarkasteltuna suurin osa EU:hun saapuvista väärennetyistä ja laittomasti valmistetuista tuotteista on lähtöisin Kiinasta. EU:n tulliviranomaisten takavarikoimista väärennetyistä ja laittomasti valmistetuista tuotteista yli 80 prosenttia tulee Kiinasta tai Hongkongista.

Teollis- ja tekijänoikeuksien korkeatasoinen suoja kuuluu lähtökohtaisesti kaikkiin EU:n kauppasopimuksiin. Sen lisäksi komissio käy keskeisten maiden ja alueiden, kuten Kiinan, Latinalaisen Amerikan, Kaakkois-Aasian ja Afrikan, kanssa vuoropuhelua ja tekee niiden kanssa yhteistyötä eri työryhmissä ja teknisissä ohjelmissa. Kahden viime vuoden aikana on toteutettu muun muassa seuraavia erityistoimia:

  • teknisen tuen tarjoaminen, jotta liittyminen teollis- ja tekijänoikeuksia koskeviin kansainvälisiin sopimuksiin olisi mahdollista
  • pienyrityksille tarkoitettu tiedotusseminaari teollis- ja tekijänoikeuksien merkityksestä
  • koulutuksia teollis- ja tekijänoikeuksien valvonnasta tullivirkailijoille, tuomareille ja poliiseille
  • koulutuksia patenttitutkijoille
  • koulutuksia suojattuja kasvilajikkeita koskevasta lupamenettelystä

Lisäksi komissio osallistuu aktiivisesti teollis- ja tekijänoikeuksien suojaamiseen ja valvontaan monenvälisellä tasolla, kuten Maailman kauppajärjestössä (WTO), Maailman henkisen omaisuuden järjestössä (WIPO) ja Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestössä (OECD).

Raportissa kiinnitetään huomiota myös kasvilajikkeisiin liittyviin teollis- ja tekijänoikeuksiin. Kasvinjalostuksella voidaan merkittävästi parantaa maatalouden tuottavuutta ja laatua sekä keventää ympäristöön kohdistuvaa kuormitusta. EU haluaa edistää kasvinjalostusalan investointeja ja tutkimusta. Tähän kuuluu muun muassa uusien kuivuutta, tulvia, kuumuutta ja maaperän suolaisuutta kestävien viljelykasvien kehittäminen ilmastonmuutoksen kielteisiin seurauksiin valmistautumiseksi. Kasvilajikkeiden suojelusta onkin tehty yksi komission painopisteistä tulevalla kaudella.

Tausta

Toimivat, hyvin suunnitellut ja tasapainoiset teollis- ja tekijänoikeusjärjestelmät ovat keskeinen keino edistää EU:n yritysten investointeja, innovointia, kasvua ja maailmanlaajuista liiketoimintaa. Euroopan komissio onkin aktiivisesti mukana vahvistamassa teollis- ja tekijänoikeuksien suojaa ja valvontaa kolmansissa maissa. Tämä näkyy muun muassa EU:n kauppapoliittisessa ohjelmassa.

Vuosina 2014–2016 Euroopan työpaikoista noin 84 miljoonaa oli toimialoilla, jotka ovat vahvasti riippuvaisia teollis- ja tekijänoikeuksista, ja näiden alojen osuus EU:n bruttokansantuotteesta oli yhteensä 45 prosenttia. Kyseiset alat tuottivat 82 prosenttia EU:n viennistä, ja EU:n kauppatase on niiden osalta noin 182 miljardia euroa ylijäämäinen. Kaikesta EU:n tuonnista arviolta 6,8 prosenttia on väärennettyjä tai laittomasti valmistettuja tuotteita. Niiden arvo on yhteensä noin 121 miljardia euroa.

Lisätietoja

Raportti teollis- ja tekijänoikeuksien suojasta ja valvonnasta kolmansissa maissa

Henkinen omaisuus ja EU:n kauppapolitiikka

Vihreän siirtymän rahoitus: Euroopan vihreän kehityksen investointiohjelma ja oikeudenmukaisen siirtymän mekanismi

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet – Euroopan unioni on asettanut tavoitteekseen olla maailman ensimmäinen ilmastoneutraali alue vuoteen 2050 mennessä. Tähän tarvitaan huomattavia investointeja sekä EU:lta ja sen jäsenvaltioiden julkiselta sektorilta että yksityiseltä sektorilta. Tänään esitetyn Euroopan vihreän kehityksen investointiohjelman – eli Kestävä Eurooppa -ohjelman – avulla ohjataan julkisia investointeja vihreän siirtymän rahoitukseen ja pyritään saamaan liikkeelle myös yksityisiä varoja EU:n rahoitusvälineiden, erityisesti InvestEU-ohjelman, kautta. Tavoitteena on saada aikaan vähintään biljoonan euron investoinnit.

Kaikkien jäsenvaltioiden, alueiden ja sektoreiden on annettava oma panoksensa siirtymän toteuttamiseen, mutta haasteiden suuruusluokka vaihtelee. Joillakin alueilla siirtymä aiheuttaa erityisen voimakkaita taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. Näille alueille tarjotaan oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin avulla räätälöityä taloudellista ja käytännön tukea tarvittavien investointien aikaansaamiseksi.

Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen totesi: ”Ihmiset ovat Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa keskeisellä sijalla, kun tavoitteena on tehdä Euroopasta hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. Edessämme on ennennäkemätön siirtymä. Se voi toimia vain, jos se toteutetaan oikeudenmukaisesti – niin, että se on kaikkien kannalta toimiva. Tuemme erityisesti niitä kansalaisia ja alueita, joilta siirtymä edellyttää enemmän työtä kuin muilta. Meidän on varmistettava, että ketään ei jätetä jälkeen. Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan liittyy huomattavia investointitarpeita, jotka voidaan nähdä myös investointimahdollisuuksina. Tänään esitetty suunnitelma, jonka tavoitteena on saada aikaan vähintään biljoonan euron investoinnit, on ympäristösijoittamisen suunnannäyttäjä.”

Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta vastaava johtava varapuheenjohtaja Frans Timmermans totesi, että siirtyminen kohti ilmastoneutraaliutta parantaa sekä ihmisten hyvinvointia että Euroopan kilpailukykyä. ”Se edellyttää kuitenkin enemmän ponnistelua niiltä kansalaisilta, sektoreilta ja alueilta, jotka käyttävät muita enemmän fossiilisia polttoaineita. Ihmisiä, joihin siirtymä vaikuttaa eniten, tuetaan oikeudenmukaisen siirtymän mekanismilla, joka tekee investoinneista houkuttelevampia ja tarjoaa vähintään 100 miljardin euron arvosta rahoitusta ja käytännön tukea. Sitoudumme solidaarisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen,” Timmermans lisäsi.

Ihmisten hyväksi toimivasta taloudesta vastaava johtava varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis jatkoi, että ilmastoneutraaliin talouteen siirtyminen edellyttää Euroopassa sekä poliittista sitoutumista että massiivisia investointeja. ”Euroopan vihreän kehityksen ohjelma on osoitus EU:n määrätietoisesta pyrkimyksestä torjua ilmastonmuutosta, ja tuemme sitä rahoitussuunnitelmalla. Ensiksikin EU:n talousarviosta saatavan rahoituksen avulla vivutetaan yksityistä rahoitusta vihreiden hankkeiden toteuttamiseen eri puolilla Eurooppaa ja tuetaan niitä alueita ja ihmisiä, joihin siirtymä vaikuttaa eniten. Toiseksi luodaan lainsäädännöllä oikeanlaisia kannustimia, jotta vihreät investoinnit voivat menestyä. Lisäksi viranomaisia ja markkinatoimijoita autetaan tällaisten hankkeiden määrittämisessä ja kehittämisessä. Euroopan unionia ei ole rakennettu päivässä, eikä vihreä Eurooppakaan synny hetkessä. Kestävyysnäkökohtien nostaminen investointipäätösten ytimeen vaatii ajattelutapojen muutosta. Olemme tänään ottaneet merkittävän askeleen kohti tämän tavoitteen saavuttamista,” Dombrovskis sanoi.

Euroopan vihreän kehityksen investointiohjelma

Euroopan vihreän kehityksen investointiohjelman avulla saadaan liikkeelle EU:n rahoitusta ja luodaan sääntelykehys, joka helpottaa ja houkuttelee julkisia ja yksityisiä investointeja, jotta voidaan toteuttaa siirtymä kohti ilmastoneutraalia, vihreää, kilpailukykyistä ja osallistavaa taloutta. Investointiohjelma täydentää muita vihreän kehityksen ohjelmaan liittyviä aloitteita kolmella tavalla:

  • Rahoitus: vähintään biljoonan euron kestävät investoinnit alkavan vuosikymmenen kuluessa. EU:n talousarviosta osoitetaan ilmasto- ja ympäristötoimiin suurempi osuus kuin koskaan aikaisemmin ja houkutellaan näin myös yksityistä rahoitusta. Euroopan investointipankilla on toiminnassa keskeinen tehtävä.
  • Edellytysten luominen: kannustetaan julkisten ja yksityisten investointien tekemiseen ja ohjataan niitä uudelleen. EU tarjoaa sijoittajille välineitä nostamalla kestävän rahoituksen rahoitusjärjestelmän ytimeen, helpottaa kestäviä julkisia investointeja kannustamalla viranomaisia vihreään budjetointiin ja vihreisiin hankintamenettelyihin sekä helpottaa valtiontuen myöntämistä oikeudenmukaisen siirtymän tukialueilla.
  • Käytännön tuki: komissio tarjoaa viranomaisille ja hankkeiden toteuttajille tukea kestävyysperiaatteiden mukaisten hankkeiden suunnittelussa ja toteuttamisessa.

Oikeudenmukaisen siirtymän mekanismi

Oikeudenmukaisen siirtymän mekanismi on keskeinen väline, jonka avulla varmistetaan, että siirtyminen ilmastoneutraaliin talouteen toteutetaan oikeudenmukaisesti niin, että ketään ei jätetä jälkeen. Siirtymä edellyttää lisärahoitusta kaikilla alueilla, ja sitä tarjoaa Euroopan vihreän kehityksen investointiohjelma. Oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin avulla sen sijaan on tarkoitus tarjota kohdennettua tukea, jotta kaudella 2021–2027 saadaan investoitua vähintään 100 miljardia euroa niillä alueilla, joilla siirtymän yhteiskunnalliset ja taloudelliset vaikutukset ovat suurimmat. Mekanismin avulla rahoitetaan investointeja, joilla autetaan fossiilisten polttoaineiden arvoketjuista riippuvaisia työntekijöitä ja yhteisöjä. Näin täydennetään sitä huomattavaa rahoitusta, joka EU:n talousarviosta osoitetaan kaikkien siirtymään liittyvien välineiden kautta.

Oikeudenmukaisen siirtymän mekanismi käsittää kolme pääasiallista rahoituslähdettä:

1) Oikeudenmukaisen siirtymän rahastoon osoitetaan 7,5 miljardia euroa uutta EU-rahoitusta, joka täydentää seuraavaa pitkän aikavälin talousarviota koskevaa komission ehdotusta. Saadakseen rahoitusosuutensa oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta jäsenvaltioiden on yhdessä komission kanssa määriteltävä tukikelpoiset alueet laatimalla alueelliset oikeudenmukaista siirtymää koskevat suunnitelmat. Jäsenvaltioiden on myös sitouduttava myöntämään saman verran lisärahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta ja Euroopan sosiaalirahasto plussasta ja lisäksi vielä kansallista rahoitusta. Näin saadaan kerättyä yhteensä 30–50 miljardin euron rahoitus, jonka avulla saadaan liikkeelle vielä enemmän investointeja. Rahastosta myönnetään pääasiassa avustuksia alueille. Rahaston tuella työntekijät voivat kehittää taitojaan ja pätevöityä tulevaisuuden työmarkkinoita varten ja pk- ja startup-yritykset ja yrityshautomot voivat luoda uusia taloudellisia mahdollisuuksia näille alueille. Rahaston avulla edistetään myös siirtymistä puhtaaseen energiaan esimerkiksi tukemalla investointeja energiatehokkuuteen.

2) InvestEU-ohjelmaan kuuluva oikeudenmukaisen siirtymän järjestely, jonka tavoitteena on saada liikkeelle jopa 45 miljardin euron investoinnit. Järjestelyllä voidaan houkutella esimerkiksi kestävään energiaan ja liikenteeseen tehtäviä yksityisiä investointeja, jotka hyödyttävät näitä alueita auttamalla löytämään uusia kasvun lähteitä.

3) Julkisen sektorin lainajärjestely, joka toteutetaan EIP:n kanssa ja jota tuetaan EU:n talousarviosta. Tavoitteena on saada liikkeelle 25–30 miljardin euron investoinnit. Järjestelyssä myönnetään lainoja julkiselle sektorille, erityisesti kaukolämpöverkkoihin ja rakennusten kunnostukseen tehtäviin investointeihin. Komissio antaa tätä koskevan säädösehdotuksen maaliskuussa 2020.

Oikeudenmukaisen siirtymän mekanismissa on kyse muustakin kuin rahoituksesta. Oikeudenmukaista siirtymää käsittelevän foorumin avulla komissio antaa teknistä tukea jäsenvaltioille ja sijoittajille ja varmistaa, että toimintaan osallistuvat niin yhteisöt, joihin siirtymä vaikuttaa, kuin paikallisviranomaiset, työmarkkinaosapuolet ja kansalaisjärjestötkin. Oikeudenmukaisen siirtymän mekanismi sisältää vahvat hallintopuitteet, joissa keskitytään oikeudenmukaista siirtymää koskeviin alueellisiin suunnitelmiin.

Tausta

Komissio esitti 11. joulukuuta 2019 Euroopan vihreän kehityksen ohjelman, jonka tavoitteena on tehdä Euroopasta ensimmäinen ilmastoneutraali alue vuoteen 2050 mennessä. Euroopan siirtyminen kestävään talouteen edellyttää huomattavia investointeja kaikilla sektoreilla: vuoden 2030 ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttaminen edellyttää 260 miljardin euron vuotuisia lisäinvestointeja vuoteen 2030 saakka.

Euroopan vihreän kehityksen investointiohjelman onnistuminen riippuu kaikkien siihen osallistuvien toimijoiden sitoutumisesta. Tulevaa rahoituskehystä koskevissa neuvotteluissa on olennaisen tärkeää, että jäsenvaltiot ja Euroopan parlamentti pitävät kiinni komission ehdotuksen kunnianhimoisesta tavoitetasosta. Oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa koskeva asetusehdotus on hyväksyttävä nopeassa tahdissa.

Komissio seuraa ja arvioi siirtymään liittyvien tavoitteiden edistymistä tiiviisti. Osana tätä työtä komissio aikoo järjestää vuosittain kestävien investointien huippukokouksen, johon kutsutaan sidosryhmät, ja jatkaa siirtymän edistämiseen ja rahoittamiseen liittyvää työtä. Komissio kehottaa investointiyhteisöä hyödyntämään tehokkaasti investointiedellytysten parantamiseen tähtäävää sääntelyä ja jatkuvasti kasvavaa kestävien investointien tarvetta. Viranomaisia taas kehotetaan ottamaan aktiivinen rooli tällaisten investointien määrittämisessä ja edistämisessä.

Lisätietoja

Taustatiedote: Tietoa Euroopan vihreän kehityksen investointiohjelmasta ja oikeudenmukaisen siirtymän mekanismista

Tietokoosteet

Komission tiedonanto Kestävä Eurooppa -investointiohjelmasta

Ehdotus asetukseksi oikeudenmukaisen siirtymän rahaston perustamisesta

Muutokset yhteisiä säännöksiä koskevaan CPR-asetukseen

Euroopan vihreän kehityksen ohjelma

Euroopan Komissio esittää alustavia pohdintoja vahvan sosiaalisen Euroopan rakentamisesta oikeudenmukaisten siirtymien toteuttamiseksi

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet – Komissio esittää tänään tiedonannon vahvan sosiaalisen Euroopan rakentamisesta oikeudenmukaisten siirtymien toteuttamiseksi. Siinä esitetään, miten sosiaalipolitiikka auttaa vastaamaan tämän päivän haasteisiin ja mahdollisuuksiin, ehdotetaan EU:n tason toimia tuleviksi kuukausiksi ja pyydetään palautetta lisätoimista kaikilla tasoilla työllisyyden ja sosiaalisten oikeuksien alalla. Komissio käynnistää jo tänään työmarkkinaosapuolten – yritysten ja ammattiliittojen – kuulemisen ensimmäisen vaiheen. Aiheena ovat työntekijöiden oikeudenmukaiset vähimmäispalkat EU:ssa.

Ihmisten hyväksi toimivasta taloudesta vastaavan johtavan varapuheenjohtajan Valdis Dombrovskisin mukaan Euroopassa on käynnissä merkittävä muutos. ”Elämme vihreiden ja digitaalisten muutosten aikakautta väestön samalla ikääntyessä, ja komissio haluaa tässä tilanteessa varmistaa, että pääpaino on ihmisissä ja että talous toimii heidän hyväkseen. Meillä on tätä varten jo väline – Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari. Nyt haluamme varmistaa, että EU ja sen jäsenvaltiot samoin kuin sidosryhmät ovat sitoutuneet sen täytäntöönpanoon.”

Työllisyysasioista ja sosiaalisista oikeuksista vastaavan komissaarin Nicolas Schmitin mukaan miljoonien eurooppalaisten työelämä tulee muuttumaan lähivuosina. ”Meidän on ryhdyttävä toimiin tulevan työvoiman menestymisen turvaamiseksi. Euroopan innovatiivisen ja osallistavan sosiaalisen markkinatalouden on perustuttava ihmisiin. Heille on tarjottava laadukkaita työpaikkoja, joista maksetaan asianmukainen palkka. Yhtäkään jäsenvaltiota, aluetta tai ihmistä ei saa jättää oman onnensa nojaan. Meidän on edelleen pyrittävä laadukkaisiin työmarkkinoihin, jotta kaikki eurooppalaiset voivat elää ihmisarvoista ja tavoitteellista elämää.”

Nykypäivän Eurooppa on ainutlaatuinen paikka, jossa vauraus, oikeudenmukaisuus ja kestävä tulevaisuus ovat yhtä tärkeitä tavoitteita. Euroopassa on maailman huippua oleva elintaso, maailman parhaimpiin kuuluvat työolot ja maailman tehokkaimpiin kuuluva sosiaalinen suojelu. Tästä huolimatta eurooppalaisilla on edessään monia muutoksia, kuten siirtyminen ilmastoneutraaliin talouteen, digitalisaatio ja väestörakenteen muutos. Nämä muutokset tuovat EU:n työvoimalle uusia haasteita ja mahdollisuuksia. Euroopan vihreän kehityksen ohjelma on uusi kasvustrategiamme. Sen avulla on varmistettava, että Euroopassa on edelleen maailman kehittyneimmät sosiaaliturvajärjestelmät ja että Eurooppa on vireä innovoinnin ja kilpailukykyisen yrittäjyyden keskus.

Tämänpäiväiset julkaisut perustuvat EU:n toimielinten ja johtajien marraskuussa 2017 antamaan Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevaan julistukseen. Komissio pyytää kaikkia EU-maita sekä niiden alueita ja kumppaneita esittämään näkemyksensä siitä, miten asiassa edetään, ja suunnitelmansa pilarin tavoitteiden saavuttamiseksi. Tämä työ otetaan huomioon valmisteltaessa vuonna 2021 esitettävää toimintasuunnitelmaa, jossa otetaan huomioon kaikki näkemykset ja joka toimitetaan hyväksyttäväksi korkeimmalla poliittisella tasolla.

Komissio puolestaan esittää tänään suunnitelmiinsa kuuluvia aloitteita, joilla jo edistetään EU:n sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanoa. Keskeisiä toimia ovat vuonna 2020 seuraavat:

  • Työntekijöiden oikeudenmukaiset vähimmäispalkat EU:ssa
  • Sukupuolten tasa-arvoa koskeva eurooppalainen strategia ja sitovat palkkauksen avoimuutta koskevat toimenpiteet
  • Päivitetty osaamisohjelma Euroopalle
  • Päivitetty nuorisotakuu
  • Alustatalouden työtä käsittelevä huippukokous
  • Vihreä kirja ikääntymisestä
  • Vammaisstrategia
  • Väestöraportti
  • Eurooppalainen työttömyysvakuutusjärjestelmä

Näiden toimien lähtökohtana on työ, jota EU on jo tehnyt pilarista vuonna 2017 annetun julistuksen jälkeen. Toiminta pelkästään EU:n tasolla ei kuitenkaan riitä. Onnistumisen avain on kansallisten, alue- ja paikallisviranomaisten sekä kaikilla eri tasoilla vaikuttavien työmarkkinaosapuolten ja kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien käsissä. Kaikilla eurooppalaisilla pitäisi olla samat mahdollisuudet menestyä – meidän on säilytettävä, mukautettava ja parannettava sitä, mitä vanhempamme ja isovanhempamme ovat rakentaneet.

Oikeudenmukaisia vähimmäispalkkoja koskeva kuuleminen

Työllisten määrä EU:ssa on ennätyksellisen suuri. Monilla työssäkäyvillä on kuitenkin edelleen vaikeuksia turvata toimeentulonsa. Puheenjohtaja von der Leyen on ilmoittanut toiveekseen, että jokainen unionin työntekijä saisi oikeudenmukaista vähimmäispalkkaa, jonka turvin hänen pitäisi voida elää ihmisarvoista elämää riippumatta siitä, missä hän työskentelee.

Komissio käynnistää tänään työmarkkinaosapuolten – yritysten ja ammattiliittojen – kuulemisen ensimmäisen vaiheen. Aiheena ovat työntekijöiden oikeudenmukaiset vähimmäispalkat EU:ssa. Komissio haluaa tietää, ovatko työmarkkinaosapuolet sitä mieltä, että EU:n toimet ovat tarpeen, ja haluavatko ne siinä tapauksessa neuvotella niistä keskenään.

Yhtä yleispätevää vähimmäispalkkaa ei tule olemaan. Kaikissa mahdollisissa ehdotuksissa otetaan huomioon kansalliset perinteet, olivatpa ne sitten työehtosopimuksia tai oikeudellisia säännöksiä. Joissakin maissa on jo käytössä erinomaiset järjestelmät. Komissio haluaa varmistaa, että kaikki järjestelmät ovat riittäviä ja tarpeeksi kattavia, että työmarkkinaosapuolia kuullaan perusteellisesti ja että käytössä on asianmukainen päivitysmekanismi.

Tausta

Sosiaalinen oikeudenmukaisuus on Euroopan sosiaalisen markkinatalouden perusta, ja sillä on keskeinen asema unionissa. Siihen pohjautuu ajatus, että sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja vauraus ovat kulmakiviä rakennettaessa sellaista selviytymiskykyistä yhteiskuntaa, jossa hyvinvointi on maailman huipputasoa.

Nyt on muutoksen aika. Ilmastonmuutoksen ja ympäristön pilaantumisen vuoksi meidän on mukautettava talouttamme, teollisuuttamme, liikkumistamme ja työskentelyämme, ostoksiamme ja syömistämme. Pelkästään tekoälyn ja robotiikan odotetaan luovan lähes 60 miljoonaa uutta työpaikkaa maailmanlaajuisesti seuraavien viiden vuoden aikana, mutta samalla monet työpaikat muuttuvat tai jopa katoavat. Euroopan väestörakenne on muuttumassa. Elämme nykyään pidempään ja terveempinä lääketieteen ja kansanterveyden kehityksen ansiosta.

Nämä muutokset, mahdollisuudet ja haasteet vaikuttavat kaikkiin maihin ja kaikkiin eurooppalaisiin. On järkevää kohdata ne yhdessä ja käydä suoraan käsiksi muutoksiin. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari on EU:n vastaus pyrittäessä täyttämään nämä perustavoitteet. Pilarissa esitetään 20 periaatetta ja oikeutta, jotka ovat olennaisia oikeudenmukaisten ja toimivien työmarkkinoiden ja hyvinvointijärjestelmien varmistamiseksi 2000-luvun Euroopassa.

Lisätietoja

Kysymyksiä ja vastauksia: vahva sosiaalinen Eurooppa oikeudenmukaisten siirtymien toteuttamiseksi

Tiedote: vahva sosiaalinen Eurooppa oikeudenmukaisten siirtymien toteuttamiseksi

Tiedonanto: vahva sosiaalinen Eurooppa oikeudenmukaisten siirtymien toteuttamiseksi

Työmarkkinaosapuolen kuulemisen ensimmäinen vaihe aiheena työntekijöiden oikeudenmukaiset vähimmäispalkat EU:ssa

Verkkosivusto sidosryhmäpalautteen saamiseksi pilarin täytäntöönpanosta

Poliisin maksuihin muutoksia vuonna 2020

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet — Sisäministeriö on antanut asetukset poliisin ja Maahanmuuttoviraston maksuista sekä vapaaehtoisen paluun avustuksesta. Asetukset tulevat voimaan 1.1.2020.
Passin ja henkilökortin hinnat laskevat
Passin ja henkilökortin hinnat laskevat ensi vuoden alusta. Alennuksen syitä ovat muun muassa tehostuneet prosessit ja volyymin kasvu. Hinnat ovat alhaisimpia, jos passin tai henkilökortin hakee sähköisesti. Passi maksaa 51 euroa (aiemmin 53) perinteisen poliisiasemalla käynnin kautta haettuna ja sähköisesti haettuna 45 euroa (aiemmin 49). Myös henkilökortin hinta alenee 54 euroon (aiemmin 58) käyntiasioinnin kautta haettuna. Sähköisesti haettuna hinta on 48 euroa (aiemmin 54). Jos henkilökortin hakee samassa yhteydessä kuin passin, sen hinta on 46 tai 40 euroa (sähköinen asiointi).
Myös Suojelupoliisin maksuihin muutoksia
Suojelupoliisin laajan turvallisuusselvityksen hinta nousee 600 euroon nykyisestä 450 eurosta. Nousun syynä on, että nykyinen hinta ei kata selvityksen laatimisesta aiheutuneita kustannuksia. Suojelupoliisin tekemissä yritysturvallisuusselvityksissä siirrytään 1.1.2020 alkaen tuntihintaisesta laskutuksesta paremmin kustannuksia vastaavaan kokonaislaskutukseen. Yritysturvallisuusselvitysten hinnat ovat jatkossa 5000 euroa (suppea yritysturvallisuusselvitys) tai 10 000 euroa (perusmuotoinen yritysturvallisuusselvitys).
Tarkistuksia rahankeräyksiä koskeviin maksuihin ja turvallisuusalan valvontamaksuun
Uusi rahankeräyslaki tulee voimaan 1.3.2020. Uudistuksen myötä ainoastaan Poliisihallitus voi myöntää rahankeräyslupia. Rahankeräysluvan haltijan tulee tehdä vuosittain Poliisihallitukselle ilmoitus rahankeräysten järjestämisestä, keräystuotosta ja tuoton käyttämisestä. Vuosi-ilmoituksen hinta on 1.3.2020 alkaen 100 euroa. Poliisilaitokset käsittelevät 1.3.2020 lähtien pienkeräyksistä tehtäviä ilmoituksia, joiden hinta on 55 euroa.
Turvallisuusalan elinkeinonharjoittajan valvontamaksua muutetaan niin, että vahvistetaan vain yksi, kaikille elinkeinonharjoittajille yhtä suuri euromääräinen valvontamaksu.
Migrin lupien käsittelymaksut lähemmäksi käsittelyn kuluja
Oleskelulupahakemusten käsittelymaksut nousevat hieman 1.1.2020. Suurimmat muutokset koskevat työntekijän ja yrittäjän oleskelulupahakemusten käsittelymaksuja: paperisena tehtyjen hakemusten käsittelymaksu on tulevana vuonna 640 euroa (aiemmin 600) ja sähköisesti tehtyjen hakemusten käsittelymaksu 490 euroa (aiemmin 400). Maahanmuuttovirasto pystyy entistä tarkemmin erittelemään, miten käsittelykustannukset jakautuvat sähköisen asioinnin ja paperihakemusten välillä. Tämä näkyy käsittelyn hinnassa.
Suomen kansalaisuutta koskevien hakemusten käsittelymaksut nousevat 40 eurolla. Paperisena tehdyn kansalaisuushakemuksen käsittely maksaa jatkossa 520 euroa; jos kansalaisuutta hakee sähköisesti, hinta on 420 euroa. Kansalaisuusaseman määrittäminen maksaa 100 euroa (aiemmin 50 euroa).
Hintoja korotetaan, jotta ne vastaavat paremmin hakemusten käsittelystä aiheutuvia kustannuksia. Käsittelymaksut varmistavat osaltaan Maahanmuuttoviraston riittävät resurssit ja käsittelyaikatavoitteiden toteutumisen. Kustannuksia edullisempi käsittelymaksu on edelleen ensimmäisillä oleskelulupahakemuksilla (pois lukien työntekijän ja yrittäjän luvat) sekä alaikäisen ja opiskelijan määräaikaisilla oleskelulupahakemuksilla. Kansainvälisen suojelun hakeminen on maksutonta.
Käyttämättömästä ajanvarauksesta veloitetaan jatkossa 50 euroa, jos asiakas jättää saapumatta Maahanmuuttoviraston palvelupisteeseen eikä ole perunut varaamansa aikaa. Vuoden 2019 elokuun loppuun mennessä yhteensä 3 142 asiakasta jätti tulematta varaamallaan ajalla ilman, että oli peruuttanut sitä.
Vapaaehtoisen paluun tuki säilyy ennallaan
Vapaaehtoisen paluun tukeen ei tule muutoksia vuoteen 2019 verrattuna. Uusi asetus vapaaehtoisen paluun avustuksesta on voimassa kaksi vuotta vuoden 2021 loppuun.
Vapaaehtoisen paluun tuki voi kattaa paluumatkan kustannukset ja taloudellisen tuen, jonka avulla palaaja voi aloittaa elämänsä uudelleen kotimaassaan. Tuki voi olla rahaa tai hyödyketukea. Hyödyketuki tarkoittaa erilaisia tarvikkeita tai palveluja esimerkiksi pienyrityksen käynnistämiseksi tai koulutuspaikan hankkimiseksi.
Hallitusohjelmaan on kirjattu, että vapaaehtoisen paluun järjestelmää kehitetään ensisijaisena vaihtoehtona turvata kielteisen päätöksen saaneiden maasta poistuminen ja uudelleenkotoutuminen. Vapaaehtoisen paluun järjestelmän toimivuutta ja kehittämistä selvitetään erikseen, ja tarvittaessa tukea koskevaa asetusta voidaan muuttaa ennen kuin sen voimassaolo päättyy.

Lähde: Poliisi.fi

Tieliikenteen ruuhkat jakautuvat monelle päivälle

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet — Tänä jouluna menoliikenne starttaa jo perjantaina 20.12. ja jatkuu maanantaihin 23.12. saakka. Poliisi valvoo liikennettä tehostetusti.
Joululiikenne ajoittuu tänä vuonna normaalia pidemmälle ajanjaksolle arkipyhistä johtuen.
Poliisihallitus, ITM Finlandin tieliikennekeskukset, Traficom, sisäministeriön pelastusosasto, Hätäkeskuslaitos sekä Liikenneturva muistuttavat kaikkia joululiikenteeseen lähtijöitä varautumaan vilkkaaseen liikenteeseen ja ennakoimaan niin ajotavoissa kuin matkallelähdön valmisteluissa. Liikenteen tilannetta seurataan edellisvuosien tapaan tehostetusti. Työtä tehdään turvallisen liikenteen eteen 24/7 -periaatteella.
Joululiikenne näkyy talvikauden liikennemäärissä selkeänä piikkinä. Tänä jouluna menoliikenne starttaa jo perjantaina 20.12. ja jatkuu maanantaihin 23.12. saakka. Vilkkainta menoliikenne on viikonloppuna, jolloin sen odotetaan kasvavan jopa lähes kolmanneksella normaaliin viikonloppuun nähden. Vastaavasti paluuliikenteen vilkkaimmat päivät ajoittuvat torstaille 26.12. ja perjantaille 27.12., viikonlopunlopun liikennemäärien lähestyessä jo normaaleja liikennelukemia.
Aja turvallisesti joululiikenteessä ja muista ennakoiva ajotapa
Poliisi valvoo tuttuun tapaan liikenteen sujuvuutta. Erityistä huomiota kohdistetaan etenkin rattijuopumuksiin, ylinopeuksiin, ajotaparikkeisiin, ajoneuvon kuormauksiin ja kännyköiden sekä turvavöiden käyttöön.
Poliisi muistuttaa myös ennakoivan ajotavan merkitystä, jossa kuljettajalla on peli- ja kelivaraa eli riittävästi tilaa ja aikaa toimia liikenteessä.
– Ehjänä perillepääsyn takaa rauhallinen ja kiireetön ajotapa, jossa huomioidaan ja pidetään olosuhteiden edellyttämät turvavälit. Lisäksi kuljettajan tulee luonnollisesti olla selvin päin ja levännyt ennen matkalle lähtöä. Myös puhelimen käyttö ja selaaminen tulee jättää taukojen yhteyteen, korostaa poliisitarkastaja Heikki Kallio Poliisihallituksesta.
Arkipäiville osuvat jouluaatto, joulupäivä ja tapaninpäivä houkuttelevat tänä vuonna matkaajia pidennetyn joululoman viettoon.
– Tieliikenteessä tämä näkyy ruuhkahuippujen tasaantumisena, kun meno- ja paluuliikenne jaksottuvat useammalle päivälle. Omaa matkaa suunnitellessa kannattaa siitä huolimatta varautua liikenteen ajoittaisiin jonoutumisiin ja keskinopeuksien alenemisiin, kertoo yksikönpäällikkö Mika Jaatinen ITM Finlandin tieliikennekeskuksesta.
Varaa matkantekoon riittävästi aikaa ja valmistaudu jo etukäteen
Joulun matkalle lähtöön on hyvä valmistautua etukäteen. Huomioida kannattaa erityisesti talven nopeastikin vaihtuvat keliolosuhteet. Ilmatieteenlaitos.fi -sivuilta voi tarkistaa ajantasaiset säätiedot ja voimassa olevat varoitukset. Lisäksi tietoa ruuhkista ja esimerkiksi tietöistä löytyy kootusti Traffic Management Finlandin liikennetilanne.tmfg.fi -sivuilta ja Liikennetilannesovelluksesta.
Oman huomionsa vaatii myös auto. Ainakin valot, pyyhkijänsulat, nesteet ja renkaat kannattaa tarkistaa.
– Pienellä etukäteisvalmistelulla välttää monta ikävää yllätystä tienpäällä. Tarkasta, että pyyhkijät ovat kunnossa ja lasinpesuneste kestää pakkasen. Suunnittele reitti etukäteen, ota kelivaraa ja varaa aikaa riittävästi myös tauoille, neuvoo johtava asiantuntija Jussi Pohjonen Liikenne- ja viestintävirasto Traficomista.
Myös Liikenneturva muistuttaa ennakoinnin tärkeydestä. Hyvät yöunet ennen lähtöpäivää varmistavat kuljettajan virkeyden ja huolellisesti pakattu auto lisää matkustusmukavuutta ja -turvallisuutta.
– Virkeänä jaksaa paremmin keskittyä myös ruuhkaisessa liikenteessä. Ennakkoon kannattaa miettiä matkan taukopaikat ja varata aikaa niin auton pakkaamiselle kuin tarvittaville pysähdyksille. Auton matkustamossa irrallaan oleva tavara voi pelkässä äkkijarrutuksessakin sinkoilla ja pahimmillaan saada aikaan vahinkoa. Pyhitetään joulunakin matkustamo matkustajille ja pakataan pukinkontin sisältö tavaratilaan. Jos joulunviettoon lähdetään karvaisten kaverien kera, muistetaan kiinnittää lemmikitkin autoon joko turvavaljain tai asianmukaisin kuljetuskopein, kannustaa koulutusohjaaja Toni Vuoristo Liikenneturvalta.
Toimi oikein onnettomuustilanteissa
Onnettomuuksien sattuessa turvallisuusviranomaiset ovat valmiudessa auttamaan ja pelastamaan ihmishenkiä ympäri vuorokauden, vuoden jokaisena päivänä.
– Onnettomuustilanteissa muiden autoilijoiden on tärkeintä varmistaa hälytysajoneuvoille esteetön kulku onnettomuuspaikalle. Myös onnettomuuspaikan ohi ajaessa pitää malttaa laskea ajonopeutta tarpeeksi, ettei pelastustyöntekijöille aiheudu tilanteessa vaaraa. Läheltä piti -tilanteita, joissa pelastajat tai poliisit ovat olleet vähällä jäädä ohi ajavan auton alle, on ollut viime aikoina liian usein, kertoo eristysasiantuntija Alpo Nikula Sisäministeriön pelastusosastolta.
Hätäkeskuslaitokselta muistutetaan lisäksi auttamisvelvollisuudesta sekä hätänumeron 112Suomi -sovelluksen käytöstä.
– Joululiikenteen ohjeemme on ”Älä aja ohi”. Tällä pyrimme muistuttamaan ihmisiä siitä, että jokainen on velvollinen pysähtymään onnettomuuden havaitessaan ja auttamaan avun tarpeessa olevia. Mikäli viranomaiset ovat jo paikalla, on toimittava heidän ohjeistamallaan tavalla. Hätänumeroon 112 soittaminen on parasta tehdä 112Suomi -sovelluksen kautta, näin varmistetaan paikantamisen oikeellisuus heti alkuvaiheessa ja apu saadaan nopeammin perille, kertoo johtokeskuksen päällikkö Jyrki Heinonen Hätäkeskuslaitokselta.
Tieliikennekeskuksen ennusteet
Joulun meno- ja paluuliikenne ajoittuu tänä vuonna pidemmälle aikavälille. Menoliikenteen vilkkaimmat päivät ovat pe 20.12., la 21.12. ja ma 23.12. Paluuliikennettä on eniten to 26.12. sekä pe 27.12.
Pe 20.12.
Liikennettä on noin 10 % enemmän kuin normaalina perjantaina ja liikenne on vilkkainta iltapäivästä. Runsasta liikenne on etenkin valtatiellä 3 välillä Helsinki – Tampere, valtatiellä 4 välillä Helsinki -Lahti ja valtatiellä 9 välillä Tampere – Orivesi. Huippuaikoina nopeuden alenema on noin 10 km tunnissa javaltatiellä 9 jopa 20 km tunnissa, jotka näkyvät paikoittaisina jonoutumisina.
Viikonloppu 21.12. – 22.12.
Liikennettä on noin 20 – 30 % normaalia talviviikonloppua enemmän. Liikennettä on kuitenkin vähemmän kuin normaalina arkipäivänä, jolloin siihen vaikuttaa lisäävästi arkiliikenne. Lauantaina liikennettä on etenkin valtatiellä 4 Lahdesta pohjoiseen. Liikenne voi viikonloppuna paikoin ajoittain jonoutua ja keskimäärin nopeuden alenema on huippuaikoina noin 10 km tunnissa.
Ma 23.12.
Liikennemäärät ovat noin 10 % suuremmat kuin normaalina arkimaanantaina ja liikenne on vilkkainta iltapäivästä. Eniten autoilijoita on valtatiellä 4 välillä Helsinki – Jyväskylä ja valtatiellä 5 Mikkeliin päin. Lisäksi liikennettä on paljon valtatiellä 6 Kouvolan ympäristössä sekä valtatiellä 3 välillä Helsinki – Tampere – Hämeenkyrö. Liikenne voi paikoin ajoittain jonoutua ja keskimäärin nopeuden alenema on huippuaikoina noin 10 km tunnissa.
To 26.12.
Paluuliikenteen vilkkain päivä, jolloin liikennemäärät lähtevät kasvuun aamupäivästä. Eniten liikennettä on valtateillä 3, 4 ja 7 etelän suuntaan. Liikenne voi paikoin ajoittain jonoutua ja keskimäärin nopeuden alenema on huippuaikoina noin 10 km tunnissa. Teiden välillä on kuitenkin selkeitä eroja ja esimerkiksi valtatiellä 9 välillä Tampere – Orivesi nopeuden alenema saattaa olla jopa 20 km tunnissa.
Pe 27.12.
Liikennemäärät ovat pitkälti torstain tasolla johtuen osittain myös arkiliikenteestä. Paluuliikennettä on etenkin valtatiellä 4 Jyväskylästä etelään ja valtatiellä 9 välillä Orivesi – Tampere. Liikenne voi paikoin ajoittain jonoutua ja keskimäärin nopeuden alenema on huippuaikoina noin 10 km tunnissa.
Viikonloppu 28.12. – 29.12.
Liikennemäärät ovat normaalin viikonlopun tasolla. Huippuaikoina liikenne voi kuitenkin joillakin tieosuuksilla jonoutua.
Huomioitavaa on, että keli- ja säätilanne sekä mahdolliset liikenneonnettomuudet vaikuttavat yllä olevien ennusteiden pitävyyteen ja liikenteen sujuvuuteen.

Lähde: Poliisi.fi

1...568569570...621Sivu 569 / 621