tiistai, 29 heinäkuun, 2025

:::UUTISET:::

Suomi: Maahantulon rajoituksiin muutoksia

NordenBladet — Valtioneuvosto päätti 5. marraskuuta maahantulon rajoituksista, jotka tulevat voimaan maanantaina 9.11. Rajoitukset poistuvat Singaporen asukkailta, jotka matkustavat kotimaastaan Suomeen. Maahantulon rajoitukset poistuvat myös Hongkongin ja Macaon erityishallintoalueiden asukkailta, jotka matkustavat näiltä alueilta Suomeen, mikäli EU:n neuvosto toteaa vastavuoroisuuden riittävän toteutumisen.Kaikki voimassa olevat maahantulon rajoitukset jatkuvat 22. marraskuuta saakka. Tavoitteena on, että korvaavat terveysturvatoimet ovat tuolloin käytettävissä.Päätöksessä sovelletaan koronailmaantuvuuden raja-arvoa 25 uutta tautitapausta 100 000:ta henkilöä kohden edellisen 14 päivän aikana. Erot Suomen ja muun Euroopan välisessä epidemiatilanteessa sekä meneillään oleva tartuntojen leviämisen uusi kiihtymisvaihe edellyttävät sisärajavalvonnan ylläpitämistä siihen asti, kunnes valmisteilla olevat korvaavat toimenpiteet ovat riittävällä tavalla käytettävissä.Sisärajaliikenteen rajoituksiin ei muutoksiaSisärajaliikenteellä tarkoitetaan Suomen ja muiden Schengen-alueeseen kuuluvien maiden välistä liikennettä. Sisärajavalvonta on palautettu Suomen ja kaikkien Schengen-maiden välille.Maahantulon rajoitukset ovat sisärajaliikenteessä voimassa Suomen ja Alankomaiden, Belgian, Espanjan, Islannin, Italian, Itävallan, Kreikan, Latvian, Liechtensteinin, Liettuan, Luxemburgin, Maltan, Norjan, Portugalin, Puolan, Ranskan, Ruotsin, Saksan, Slovakian, Slovenian, Sveitsin, Tanskan, Tšekin, Unkarin ja Viron välisessä liikenteessä tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta. Päivittäinen liikenne Suomen, Ruotsin ja Norjan välisellä maarajalla rajayhteisöjen välillä on edelleen mahdollista. Suomessa voi käydä työssä Ruotsista ja Virosta ilman omaehtoista 10 vuorokauden karanteenia. Myöskään huvialusliikennettä EU- ja Schengen-maista Suomeen ei rajoiteta. Näitä poikkeuksia lukuun ottamatta sisärajoilla maahantulon rajoitukset mahdollistavat vain paluuliikenteen Suomeen, kauttakulkuliikenteen, työmatkan ja muun välttämättömän syyn. Maahantulijoille suositellaan 10 vuorokauden omaehtoista karanteenia, jota voi halutessaan lyhentää kahdella vapaaehtoisella koronatestillä.Ulkorajaliikenteen rajoituksiin muutoksiaUlkorajaliikenteellä tarkoitetaan Suomen ja Schengen-alueeseen kuulumattomien maiden välistä liikennettä. 9.11. alkaen ulkorajaliikenteessä maahantulon rajoitukset on poistettu vain Vatikaanista Suomeen saapuvassa liikenteessä sekä Suomen ja Australian, Japanin, Ruandan, Etelä-Korean, Singaporen, Thaimaan, Uuden-Seelannin ja Uruguayn välisessä liikenteessä näiden maiden asukkaiden osalta.Maahantulon rajoitukset poistuvat myös Hongkongin ja Macaon erityishallintoalueiden asukkailta, jotka matkustavat näiltä alueilta Suomeen, mikäli EU:n neuvosto toteaa vastavuoroisuuden riittävän toteutumisen. Lisäksi näistä seuraavista Euroopan maista voi tulla Suomeen työmatkalle tai muusta välttämättömästä syystä: Andorra, Bulgaria, Irlanti, Kroatia, Kypros, Monaco, Romania, San Marino ja Yhdistynyt Kuningaskunta. Maahantulijoille suositellaan 10 vuorokauden omaehtoista karanteenia, jota voi halutessaan lyhentää kahdella vapaaehtoisella koronatestillä.Muiden Schengen-alueeseen kuulumattomien maiden osalta maahantulon rajoitukset mahdollistavat vain paluuliikenteen Suomeen ja muihin EU- ja Schengen valtioihin, kauttakulkuliikenteen Helsinki-Vantaan lentokentällä sekä muun välttämättömän liikenteen. Lisäksi maahantulijoille suositellaan 10 vuorokauden omaehtoista karanteenia, jota voi halutessaan lyhentää kahdella vapaaehtoisella koronatestillä. Voimassa olevat terveysturvatoimet Matkustajille, jotka tulevat Suomeen korkeamman koronailmaantuvuuden maista, suositellaan omaehtoista 10 vuorokauden karanteenia. Omaehtoista karanteenia matkustaja voi lyhentää kahdella vapaaehtoisella negatiivisella koronatestillä. Alle 72 tunnin maassa oleskelu ei edellytä toista testiä eikä omaehtoista karanteenia.Suomen kansalaisten ja Suomessa asuvien oikeudetPerustuslain 9 §:n mukaan Suomen kansalaisella ja Suomessa asuvalla on aina oikeus palata Suomeen, ja jokaisella on oikeus halutessaan lähteä Suomesta, ellei oikeutta ole lailla rajoitettu. Hallitus kuitenkin suosittelee edelleen välttämään tarpeetonta matkustamista paitsi maihin, joiden osalta on luovuttu maahantulon rajoituksista.Matkalle lähtijän pitää itse varmistaa kohdemaan senhetkiset maahantulo- ja karanteenimääräykset ja ottaa huomioon Suomeen palaajan karanteeni- ja testaussuositukset. 

Source: Valtioneuvosto.fi

Suomi: Henkilökorttilain muutos eduskuntaan – jatkossa hakijalta otettaisiin sormenjäljet

NordenBladet — Henkilökorttilakia päivitetään EU:n ID-asetuksen johdosta. Henkilökorttilakiin lisättäisiin asetusta täydentävä säännös sormenjälkien ottamisesta. Valtioneuvosto antoi 5.11. eduskunnalle hallituksen esitysluonnoksen henkilökorttilain muuttamisesta.Sormenjälkiä ei otettaisi alle 12-vuotiaalta henkilöltä eikä henkilöltä, jolta niitä ei saisi esimerkiksi fyysisen esteen vuoksi. EU:n ID-asetuksen myötä myös henkilökorttien tietosisältö ja ulkoasu uudistuvat. Asetuksen tavoitteena on parantaa EU-kansalaisten henkilökorttien luotettavuutta ja turvallisuutta.Passia varten jätettyjä sormenjälkiä voisi hyödyntää henkilökortin hakemiseenSormenjälki on biometrisenä tunnisteena pysyvä, muuttumaton ja peruuttamaton osa yksilöä. Biometriset tunnisteet asettavat erityisiä vaatimuksia tietoturvalle, jotta yksityisyyden suojan toteutuminen voidaan varmistaa. Tästä syystä henkilökortin siruun liittyvästä tietoturvasta säädettäisiin henkilökorttilaissa. Sormenjälkiä ja kasvokuvaa erityisen arkaluonteisina tietoina saisivat lukea henkilökorttiviranomaisena poliisilaitos ja Suomen edustusto. Lisäksi lukuoikeus olisi poliisilla, Rajavartiolaitoksella sekä Tullilla silloin, kun se hoitaa rajatarkastustehtäviä. Suomessa sormenjäljet otetaan hakijoilta jo passia varten ja ne talletetaan passirekisteriin. Henkilökorttilakiin lisättäisiin vastaavasti säännös sormenjälkien tallettamisesta henkilökorttirekisteriin. Asioinnin helpottamiseksi passia varten jätettyjä sormenjälkiä voitaisiin hyödyntää henkilökortin hakemiseen ja päinvastoin.Sormenjälkien tallettamisella henkilökorttirekisteriin ei suojata ainoastaan haltijan, vaan myös muiden henkilöiden oikeutta omiin henkilötietoihinsa ja niiden asianmukaiseen käyttöön: sormenjälkien tallettamisella ja vertaamisella rekisteriin pyritään osaltaan estämään ihmisten henkilöllisyyksien väärinkäyttöä.Lain on tarkoitus tulla voimaan 2.8.2021, eli samaan aikaan kun EU:n ID-asetuksen soveltaminen alkaa.

Source: Valtioneuvosto.fi

Suomi: Natalia Ollus jatkaa Euroopan kriminaalipolitiikan instituutin HEUNIn johtajana

NordenBladet — Valtioneuvosto on nimittänyt YK:n yhteydessä toimivan Euroopan kriminaalipolitiikan instituutin HEUNIn johtajaksi oikeustieteen tohtori, valtiotieteen maisteri Natalia Olluksen vuoden 2021 alusta. Virka täytettiin kolmen vuoden määräajaksi.Natalia Ollus on toiminut HEUNIn johtajana vuodesta 2018 alkaen. Hän on aiemmin työskennellyt HEUNIssa erikoissuunnittelijana sekä asiantuntijatehtävissä Suomen YK-edustustossa ja YK:n huumausaine- ja rikosasioiden toimistossa UNODC:ssa.
 
HEUNI on itsenäinen tutkimus- ja kehittämisinstituutti oikeusministeriön hallinnonalalla. Se tutkii ja kehittää kriminaalipolitiikkaa ja osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön.
 

Source: Valtioneuvosto.fi

Suomi: Lakimuutoksella helpotusta merenkulkualalle

NordenBladet — Hallitus haluaa lieventää covid-19-pandemian merenkulkualalle aiheuttamia taloudellisia vahinkoja ja edistää merikuljetusten jatkuvuutta.Hallitus antoi esityksen eduskunnalle laiksi meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamisesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta 5.11.2020.Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lakia väliaikaisesti siten, että valtio maksaisi merenkulun tukena työnantajille takaisin työnantajan sairausvakuutusmaksun, työnantajan osuuden työttömyysvakuutusmaksusta, ryhmähenkivakuutusmaksusta sekä työnantajan osuuden vapaaehtoisesta tapaturmavakuutus- ja vapaa-ajan lisävakuutusmaksusta. Ehdotuksella ei muutettaisi muita tukitekijöitä.Lakia sovellettaisiin vain vuonna 2020 aiheutuneiden kustannusten perusteella maksettavaan tukeen.Esitys liittyy valtion vuoden 2021 täydentävään talousarvioesitykseen.Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2021 ja se olisi voimassa vuoden 2021 loppuun.Mitä seuraavaksi?Hallituksen nyt eduskunnalle antamasta esityksestä käydään täysistunnossa lähetekeskustelu, jonka ajankohta ilmoitetaan eduskunnan verkkosivuilla (tulevia täysistuntoja).Lähetekeskustelun jälkeen esitys siirtyy valiokuntaan, jonka mietinnön valmistuttua asian käsittely jatkuu täysistunnossa.

Source: Valtioneuvosto.fi

Suomi: Parlamentaarinen ryhmä tukee kaupan alan tulevaisuusselonteon valmistelua

NordenBladet — Kaupan alan tulevaisuusselonteon tavoitteena on, että alaa voidaan kehittää strategisesti ja pitkäjänteisesti. Valtioneuvosto asetti 5.11.2020 parlamentaarisen seurantaryhmän tukemaan selonteon valmistelua. Ryhmän puheenjohtajana toimii elinkeinoministeri Mika Lintilä.Parlamentaarisen seurantaryhmän tehtävänä on muun muassa varmistaa yhteistyö ja vuorovaikutus eduskuntaryhmien kanssa selontekoa valmisteltaessa sekä linjata selonteonluonnoksen sisällöstä ennen sen käsittelyä eduskunnassa.– Kaupan alan tulevaisuusselonteon tarkoituksena on tarjota tietoa poliittisen päätöksenteon tueksi. Kaupan ala on jo ennestään murroksessa niin Suomessa kuin kansainvälisesti, ja nyt koronapandemia tuo alalle uusia haasteita. Selontekoa valmistellaan laajassa yhteistyössä sidosryhmien sekä kaupan alan toimijoiden kanssa, ja parlamentaarinen seurantaryhmä lisää vuorovaikutusta entisestään, ministeri Lintilä sanoo.Parlamentaarisen seurantaryhmän kokoonpano:Puheenjohtaja: elinkeinoministeri Mika Lintilä, Keskustan eduskuntaryhmäJäsenet:kansanedustaja Seppo Eskelinen ja kansanedustaja Maria Guzenina (kansanedustaja Matias Mäkynen, varajäsen), Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmäkansanedustaja Riikka Slunga-Poutsalo ja kansanedustaja Mikko Lundén (kansanedustaja Veijo Niemi, varajäsen), Perussuomalaisten eduskuntaryhmäkansanedustaja Sinuhe Wallinheimo ja kansanedustaja Pia Kauma (kansanedustaja Jaana Pelkonen, varajäsen), Kokoomuksen eduskuntaryhmäkansanedustaja Joonas Könttä (kansanedustaja Tuomas Kettunen, varajäsen), Keskustan eduskuntaryhmäkansanedustaja Heli Järvinen (kansanedustaja Tiina Elo, varajäsen), Vihreä eduskuntaryhmäkansanedustaja Merja Kyllönen (varapuheenjohtaja), (kansanedustaja Jussi Saramo, varajäsen), Vasemmistoliiton eduskuntaryhmäkansanedustaja Anders Norrback (kansanedustaja Joakim Strand, varajäsen), Ruotsalainen eduskuntaryhmäkansanedustaja Peter Östman (kansanedustaja Sari Tanus, varajäsen), Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmäkansanedustaja Harry Harkimo, Liike Nyt -eduskuntaryhmäRyhmän toimikausi alkaa 5.11.2020 ja kestää kaupan toimialan tulevaisuusselonteon valmistumiseen asti. Kaupan alan tulevaisuusselonteon laadinta on kirjattu hallitusohjelmaan. Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa selonteon laadinnasta ja käynnisti valmistelun keväällä 2020. Selonteko on tarkoitus antaa eduskunnalle vuonna 2021.

Source: Valtioneuvosto.fi

Suomi: Täsmennys asetukseen ravitsemisliikkeiden toiminnan väliaikaisesta rajoittamisesta: anniskelun saa aloittaa aikaisintaan klo 7

NordenBladet — Valtioneuvosto on täsmentänyt viime viikolla 29. lokakuuta antamaansa asetusta ravitsemisliikkeiden toiminnan väliaikaisesta rajoittamisesta. Ravitsemisliike saa aloittaa alkoholin anniskelun aikaisintaan kello 7 aamulla. Tämä koskee kaikkia maakuntia riippumatta niiden epidemiatilanteesta.Taustalla aukioloaikojen rajoitusten väljentämiseen liittyvä epätietoisuusKäytännössä täsmennys tehtiin muuttamalla asetuksen 5 §:ää, joka koskee anniskelu- ja aukioloajan rajoittamista. Täsmennys on tarpeen, sillä anniskelun aloittamisen ajankohtaan on liittynyt viime viikkoisen asetuksen antamisen jälkeen epäselvyyttä.Lokakuun 29. päivänä annetulla asetuksella väljennettiin ravitsemisliikkeiden aukioloaikoja siten, että rajoitusten kohteena olevat ravitsemisliikkeet saadaan yleensä avata yhden tunnin kiinniolon jälkeen. Jos esimerkiksi ravitsemisliikkeen anniskelu on päättynyt kello 24 ja liike on suljettava kello 01, liikkeen saa avata uudelleen esimerkiksi yökahvilana kello 02. Epäselvyyttä on syntynyt jonkin verran siitä, saako anniskelun aloittaa uudelleen tunnin sulkemisen jälkeen. Tämä ei ole säännösten tarkoitus ja tehdyn täsmennyksen mukaan anniskelun saa aloittaa aikaisintaan klo 7 aamulla. Alkoholin anniskelussa noudatetaan lisäksi aina alkoholilakia ja ravitsemisliikkeen anniskelulupaan liittyviä määräyksiä. Valtioneuvosto päätti 29. lokakuuta ravitsemisliikkeiden toiminnan väliaikaisesta rajoittamisesta 1.11.2020 lukien. Asetus annettiin tartuntatautilain uusien väliaikaisten säännösten nojalla ja se on voimassa 15.12.2020 saakka. Täsmennetty asetus tulee voimaan 6. päivänä marraskuuta 2020.

Source: Valtioneuvosto.fi

NÄMÄ olivat viime vuonna Suomen suurimmat veronmaksajat

NordenBladet – Suomalaisten yritysten ja järjestöjen valtion kassaan maksamat tuloverot vähenivät viime vuonna hieman: viime vuonna maksettiin yhteensä 5,8 miljardia euroa. Vuonna 2018 vastaava summa oli 5,9 miljardia euroa. Kaikkein eniten veroja maksoivat Suomessa viime vuonna Bayer Nordic ja Neste.

Suurin veronmaksaja oli farmasian alan konserni Bayerin tytäryhtiö Bayer Nordic, joka maksoi yli 131 miljoonaa euroa. Veroviraston tiedoissa ei ole otettu huomioon konsernien rakennetta ja niinpä Bayer vahvisti, että on yhteensä maksanut veroina 141 miljoonaa euroa ja UPM 134 miljoonaa euroa.

Bayer Nordicia seurasi Neste Renewable 118,1 miljoonalla eurolla ja Neste OY 108,3 miljoonalla eurolla. Taulukon huipulla on edelleen myös pelien tuottaja Supercell, joka on veroviraston taulukossa Nesteen jälkeen neljännellä sijalle lähes 94 miljoonalla eurolla.

Lähde: NordenBladet.ee

Viro: Danske Bank saa 10.000 asiakkaalle valheellisen tiedon jakamisesta 1,2 miljoonan euron sakot

NordenBladet – Danske Bank saa noin 10.000 asiakkaalle väärien tietojen antamisesta 9 miljoonan Tanskan kruunun eli 1,1 miljoonan euron sakot. Pankki hyväksyy päätöksen, kertoo Berlinske.

Pankki suositteli ja möi asiakkailleen Flexinvest Fri -nimistä sijoituskanavaa, vaikkakin pankki oli jo vuonna 2017 tehnyt laskelmia ja tiesi, että sijoituksen tuotto on ollut negatiivinen jo viisi vuotta. Asiakkaita tästä ei informoitu.

”On tärkeää, että asiakkaat voivat olla varmoja siitä, että saavat tanskalaispankeilta asianmukaisia neuvoja. Tällaiset tapaukset ovat erittäin vakavia, sillä ne horjuttavat asiakkaiden luottamusta rahoitusjärjestelmää kohtaan”, syyttäjänvirasto totesi.

Lähde: NordenBladet.ee

Suomi: Työryhmän mietintö tuomioistuinten tuomareiden ja lakimiesten palkkausjärjestelmästä valmistui

NordenBladet — Oikeusministeriö asetti toukokuussa 2018 työryhmän, joka selvitti tuomioistuinten tuomareiden ja lakimiesten palkkausjärjestelmän kehittämistä. Työryhmä katsoo, että tuomareiden palkkaus voidaan toteuttaa sekä lakipalkkana että virkaehtosopimuksella. Mahdollisessa lakipalkassa keskeistä olisi määrittää, miten palkantarkistukset toteutettaisiin ja mistä muista palvelussuhteen ehdoista ja virkaehtosopimuksella sovituista seikoista lakipalkan yhteydessä säädettäisiin.

Työryhmän mukaan tuomarin eri tehtävien vaativuutta tulisi selvittää, jotta palkkausjärjestelmän yhdenmukaisuutta voitaisiin arvioida. Kilpailukykyä sekä kannustavuutta voitaisiin nostaa esimerkiksi maksamalla erillispalkkioita ja lisiä nykyistä laajemmin.

Työryhmän tehtävänä oli tarkastella nykyisen palkkausjärjestelmän keskeisiä kehittämis- ja ongelmakohtia sekä arvioida lakipalkan sekä virkaehtosopimusjärjestelmän soveltuvuutta tuomareiden palkkaukseen. Työryhmä tarkasteli myös palkkausluokkien määrää ja erillisiä palkanosia.Tuomariliiton eriävän mielipiteen mukaan tuomareiden palkkauksesta tulee säätää erillisellä lailla.

Lähde: valtioneuvosto.fi

Tee rikosilmoitus, jos huomaat, että yksityisyyttäsi loukkaavaa tietoa on levitetty verkossa

NordenBladet — Terapiapalveluja tarjoavaan yritykseen kohdistuneeseen tietomurtoon liittyen. Mikäli teihin on oltu yhteydessä tietomurron kohteeksi joutuneesta yrityksestä tai olette havainneet, että teitä koskevia tietoja on joutunut tietomurron seurauksena vääriin käsiin, voitte tehdä rikosilmoituksen lähimmälle poliisiasemalle tai poliisin verkkosivujen kautta www.poliisi.fi kohdasta Tee rikosilmoitus.
Tapauksen rikostutkinta on keskitetty Keskusrikospoliisiin, josta ollaan teihin yhteydessä tutkinnan edetessä. Tapauksen laajuuden vuoksi yhteydenottoa ei valitettavasti ole odotettavissa lähiaikoina. Rikosilmoitusta tehdessänne voitte pyytää jäljennöksen kirjatusta rikosilmoituksesta.
Mikäli henkilötietojanne käytetään tietomurron lisäksi väärin esimerkiksi identiteettivarkaudessa, voitte tehdä tapahtumasta rikosilmoituksen edellä mainitulla tavalla.
Osoitteesta https://www.riku.fi/oppaat-ja-ohjeet/identiteettivarkaus/#jos_olet_joutunut_uhriksi löydätte Rikosuhripäivystyksen laatimat ohjeet, kuinka toimia, mikäli joudutte identiteettivarkauden uhriksi.

Lähde: Poliisi.fi