NordenBladet — Väärää ja haitallista informaatiota levitetään tarkoituksellisesti yhä enemmän, erityisesti sähköisissä tietoverkoissa. Disinformaation levittämisen tarkoitusperät ovat moninaisia: horjuttaa uskoa demokraattisiin instituutioihin, kylvää väestöryhmien välistä epäsopua, syyllistää ja syrjiä vähemmistöjä, hiljentää tutkijoita ja toimittajia, voittaa vaalit, saada henkilökohtaista tai taloudellista etua. Lista on valitettavan pitkä ja laajeneva.Avoimen ja turvallisen Internetin puolesta toimiva, hallitustenvälinen Freedom online coalition -järjestö on julkaissut Suomen ja Iso-Britannian vetovastuulla olleen kannanoton disinformaation levittämisestä ja ihmisoikeuksista. ”Järjestön tavoitteena on torjua disinformaation käyttöä ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltion heikentämiseen”, kertoo kannanoton valmisteluista vastannut ihmisoikeussuurlähettiläs Rauno Merisaari.Parhaat tulokset saadaan yhteistoiminnallaKannanoton mukaan hallitusten tulee paitsi olla syyllistymättä disinformaation levittämiseen, myös kunnioittaa ihmisoikeusnormeja disinformaation vastaisissa toimissaan. Verkkoviestinnän sekä sosiaalisen median alustoilla toimivilla yrityksillä on erityinen vastuu. Nettisisältöjen poistaminen ei ole sanavapauden kannalta yksiselitteinen asia; vääristelevä informaatio ei ole sinällään rikollista, mutta saattaa saada aikaan suurta vahinkoa. Parhaat tulokset disinformaation torjunnassa saadaan yhteistoiminnalla hallitusten, yritysten, järjestöjen ja tutkijoiden välillä.Puheenjohtajuusvalmisteluista vastaavan Janette Sorsimon mukaan disinformaation torjunta ja kyberturvallisuus näkyvät myös ensi vuonna FOC:n Suomen puheenjohtajuuskauden tilaisuuksissa. Suomella on osaamista niin rajat ylittävän disinformaation tunnistamisessa kuin digitaalisessa ja medialukutaidossa. Freedom online coalition (FOC) on 32 maan muodostama kansainvälinen ihmisoikeusjärjestö, joka edistää vapaata, avointa ja turvallista Internetiä. FOC luo kansainvälistä ohjeistoa, vaikuttaa kansainvälisillä foorumeilla sekä tekee tunnetuksi Internetiin liittyviä ihmisoikeustavoitteita. Suomi toimii järjestön puheenjohtajamaana vuonna 2021. Tuolloin painotutaan erityisesti yhdenvertaisuuden ja kehityksen kysymyksiin, tekoälyn vaikutuksiin sekä autoritaaristen hallintojen haasteeseen.  Lisätietoa:Janette Sorsimo UM/POL-40   Freedom online coalition

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaaliturvakomitea tarkasteli kokouksessaan 23.11.2020 ansiotyön ja sosiaaliturvan yhdistämisen haasteita, erityisesti kannustinloukkuja. – Moni sosiaaliturvaetuus on vastikkeellinen: opintotuen vastikkeeksi vaaditaan opintopisteitä, työttömyysetuuksien vastikkeeksi aktiivista työnhakua. Vastikkeellisuus ohjaa ihmisten käyttäytymistä eli kannustaa kohti jotain tavoitetta, kertoo sosiaaliturvakomitean työllisyyden ja osaamisen jaoston puheenjohtaja Marjaana Maisonlahti.Kun sosiaaliturva ei jossain tilanteessa kannusta työntekoon, sitä kutsutaan kannustinloukuksi.Kannustinloukut on jaettu komitean työskentelyä varten kolmeen ryhmään: työllisyys-, tulo- ja byrokratialoukkuihin. – Kannustinloukkuja ei voida täysin poistaa, vaan meidän on tehtävä valintoja: Millaiseen toimintaan haluamme kannustaa ja ketä, ja missä olosuhteissa. Millaiset kannustinloukut olemme valmiit hyväksymään? Haluammeko kannustaa ihmisiä osa-aikatyöhön vai kokoaikatyöhön? Haluammeko kannustaako nopeaan työllistymiseen tai valmistumiseen – vai osaamisen päivittämiseen ja syventämiseen? sosiaaliturvakomitean puheenjohtaja Pasi Moisio kysyy.Komitean keskustelussa nousi esiin kaksi elämäntilanteiden ryhmää, joissa ansiotyön ja sosiaaliturvan yhdistäminen tuottaa erityisen paljon haasteita ja jotka tulisi huomioida perinteisempien roolien rinnalla kannustinloukkujen tarkastelussa. Palkkatyön reuna-alueelle on muodostunut yrittäjyyden ja palkkatyön rajapinta, jossa ovat esimerkiksi monet ruokalähetit. Toinen tällainen kannustinloukkujen tarkastelun kohta on opintotuen ja työttömyysetuuksien välimaastossa. Jo pitemmältä aikaväliltä tunnistettiin yksinhuoltajien, vammaisten henkilöiden, ulosotossa olevien ja osatyökykyisten haasteet.Kannustinloukkujen purkamisen trilemma– Suomi on panostanut kannustinloukkujen purkamiseen viime vuosikymmeninä. Tunnettuja keinoja vaikuttaa kannustinloukkuihin ovat esimerkiksi sosiaaliturvan tason leikkaaminen, soviteltua työttömyysetuutta saavien tulojen kasvattaminen suojaosilla tai kaikkien pienituloisten työntekijöiden käytettävissä olevien tulojen kasvattaminen esimerkiksi veronkevennyksillä. Kannustinloukkujen purkaminen ei ole vain dilemma vaan suorastaan trilemma, sillä käytettävät keinot vaikuttavat aina kolmeen asiaan: työnteon kannustimiin, sosiaaliturvan riittävyyteen sekä julkisen talouden tasapainoon. Millaiseen tasapainoon näiden kolmen välillä halutaan pyrkiä, kysyy valtiovarainministeriön johtava erityisasiantuntija Olli Kärkkäinen. 
– Kaikki kannustinloukut eivät ole työllisyyden näkökulmasta yhtä haitallisia. Tutkimustulosten avulla voidaan arvioida, missä kannustinparannuksilla olisi suurin vaikutus työllisyyteen, toteaa Kärkkäinen. Byrokratialoukku näyttäytyy etenkin pienten työtulojen hankkimisessa. Lyhytaikainen työ voi esimerkiksi johtaa etuuksien takaisinperintään ja viipeeseen niiden saamisessa uudelleen. – Epävarmuus ja ennakoinnin vaikeus voi olla sekä objektiivista että subjektiivista. Byrokratialoukku on vakiintunut käsitteenä ja ongelma tunnistetaan valmistelussa. Byrokratialoukku onkin lieventynyt, muttei poistunut, kertoo tutkimusprofessori Heikki Hiilamo. – Tällä hetkellä yhden syyperusteisen etuuden ja tulojen yhteensovittaminen on pääasiallisesti selkeää ja ennustettavaa. Yhteensovittaminen muuttuu vaikeammin ennustettavaksi ja vähemmän läpinäkyväksi, jos ensisijaisen syyperusteisen etuuden ja palkkatulojen lisäksi toimeentuloa täydennetään myös asumistuella tai toimeentulotuella, muistuttaa Moisio.Sosiaaliturvakomitean keskustelu pohjusti sosiaaliturvan ongelmaraporttia ”Ansiotyön ja sosiaaliturvan yhdistäminen”. Raportti valmistuu vuonna 2021. Sosiaaliturvakomitea kokoontuu seuraavan kerran 25.1.2021. Silloin kokouksen pääaiheena on sosiaaliturvan ongelmakokonaisuus ”Viimesijainen turva, perusturva ja asuminen”.Liitteet:KokouskutsuEdellisen kokouksen pöytäkirja (2.11.2020)Yhteenveto jaostojen toimittamista vastauksista, ansiotyön ja sosiaaliturvan yhteensovittaminen Diaesitys

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kuopiossa toimivan Varastokirjaston johtajana jatkaa kirjastonjohtaja Johanna Vesterinen. Opetus- ja kulttuuriministeriö nimitti Vesterisen virkaan vuosiksi 2021 – 2025. Vesterinen on toiminut Varastokirjaston kirjastonjohtajana vuodesta 2017 ja työskennellyt aiemmin muun muassa Leppävirran kunnan sivistysjohtajana ja Jyväskylän kaupungin kirjastotoimenjohtajana.Varastokirjasto on opetus- ja kulttuuriministeriön alainen valtakunnallinen kirjasto, joka palvelee tieteellisiä, yleisiä ja muita kirjastoja. Varastokirjasto vastaanottaa ja säilyttää kirjastoista siirrettävää aineistoa ja vähentää näin kirjastojen omien kokoelmien tilantarvetta. Varastokirjastosta voi kaukolainata aineistoja muiden kirjastojen kautta, jolloin ne ovat tiedontarvitsijoiden käytössä kustannustehokkaasti. Varastokirjastossa säilytettävää aineistoa on yli 100 hyllykilometriä.Opetus- ja kulttuuriministeriö päätti aiemmin syksyllä, että Varastokirjasto jatkaa toimintaansa itsenäisenä ministeriön alaisena laitoksena Kuopiossa. Päätös liittyi selvityksiin tulisiko Varastokirjasto yhdistää Helsingin yliopiston yhteydessä toimivaan Kansalliskirjastoon.  

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Vesiensuojelun tehostamisohjelman rahoitusta hulevesien laadun parantamiseksi ja haitallisten aineiden poistamiseksi voi hakea 25.11.2020-29.1.2021 välisenä aikana Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta. Rahoitusta on tarjolla noin 2 miljoonaa euroa. Avustushaku on valtakunnallinen ja avustusta voivat hakea kunnat, kuntayhtymät ja näiden omistamat yhtiöt ja muut kuntaomisteiset toimijat, yhdistykset, yritykset sekä muut yhteisöt lukuun ottamatta valtion virastoja ja laitoksia.Rakennetuille pinnoille kertyy sade- ja sulamisvesiä eli hulevesiä. Hulevedet kuljettavat vesistöihin haitallisia aineita. Hulevesien parempi hallinta parantaa vesien tilaa ja auttaa kaupunkialueita sopeutumaan sekä tulviin että kuivuuteen.Hulevesiratkaisut lisäävät taajamien viihtyisyyttä ja luonnon monimuotoisuuttaKaupunkien ja taajamien lähivedet, kuten järvet ja lammet, ovat tärkeitä virkistysalueita. Haitallisten aineiden vähentäminen hulevesistä ja onnistuneet hulevesiratkaisut lisäävät taajama- ja kaupunkialueiden viihtyisyyttä ja luonnon monimuotoisuutta. Hankehaussa etsitään kustannustehokkaimpia keinoja rajoittaa tai estää haitallisten aineiden päästöjä joko käsittelyn keinoin tai ennaltaehkäisevästi.Hakemuksia toivotaan erityisesti seuraavista aiheista:Hulevesien käsittelyrakenteiden toimivuus ja niissä tapahtuvat prosessitRatkaisut rakennustyömaiden hulevesien hallintaan ja käsittelyynUudet ja erityiskohteiden hulevesien hallinnan ja käsittelyn tekniikat ja rakenneratkaisut, joista Suomessa on vielä vähän tai ei lainkaan tutkimustietoa.Laajempien, valuma-aluetason erilaisten hallinta- ja käsittelymenetelmien (rakenteelliset ja ei-rakenteelliset) yhdistelmistä koostuvat hajautetut kokonaisuudet/järjestelmät.Kaavoituksen ja kaupunkisuunnittelun tietämyksen parantaminen uusista käsittelytekniikoista ja uusista pinnoitusratkaisuista sekä uusien pinnoitettujen alueiden vaikutuksesta hulevesien laatuun.Teollisuusalueiden hulevesien riskit ja riskien hallinta onnettomuus- ja häiriötilanteissa haitallisten aineiden kannalta.Hulevesien seurannan kehittäminen uusilla teknologioilla, mm. hulevesien laadun seurannan automaattimittarit sekä mittausantureiden kehitystyö ja testaaminen.Viestinnälliset hankkeet, joiden avulla lisätään eri kohderyhmien tietoisuutta hulevesien haitallisista aineista sekä vaikutetaan käyttäytymiseen päästöjen vähentämiseksi.Hulevesien kuormituksen osuus kokonaiskuormituksesta ja niiden vaikutus kaupunkien lähivesien vedenlaatuun.Kaupunkien vesien hallinta ja haitallisten aineiden vähentäminen on osa vesiensuojelun tehostamisohjelmaa. Haitallisten aineiden vähentämisessä on kolme painopistealuetta: viemäröidyt yhdyskuntajätevedet, hulevedet ja sekaviemärit.Viisivuotisen (2019-2023) vesiensuojelun tehostamisohjelman avulla vähennetään maa- ja metsätalouden ravinteiden päästöjä vesiin, kunnostetaan vesistöjä ja vahvistetaan asiantuntijoiden ja toimijoiden verkostoja, vähennetään kaupunkivesien haitallisten aineiden päätymistä kaupunkivesiin, saneerataan Itämeren ympäristölle vaarallisia hylkyjä sekä rahoitetaan tutkimusta ja kehitystyötä.ELY-keskus:Kaupunkivesien hallinnan ja haitallisten aineiden vähentämisen avustushaku (hulevedet)Ympäristöministeriö: Vesiensuojelun tehostamisohjelma

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Työ- ja elinkeinoministeriö asetti 18.11.2020 työelämän monimuotoisuusohjelman ohjausryhmän, jossa edistetään hallitusohjelman mukaisesti työelämän moninaisuutta ja inklusiivisuutta maahan muuttaneiden näkökulmasta.Ohjelman tavoitteena on, että yritykset ja organisaation hyötyvät monimuotoisuudesta ja maahanmuuttaja pääsee osaamistaan vastaaviin tehtäviinsä ja eteneminen uralla helpottuu –   Myös valtionhallinnon pitää heijastaa monimuotoistuvaa yhteiskuntaa, ei pelkästään yritysten. Virkakunnan monimuotoisuutta voi lisätä muun muassa kasvattamalla rekrytoinneista vastaavien esimiesten monimuotoisuusosaamista. Myös työnantajakuvaamme on kehitettävä. Valtion työpaikkailmoituksiin voidaan esimerkiksi lisätä monimuotoisuuslauseke, jonka avulla viestimme siitä, että toivomme eritaustaisten ihmisten hakevan meille töihin, toteaa ohjausryhmän puheenjohtaja, TEM:n maa-haanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen. Ohjausryhmässä on edustettuna ministeriöt, viranomaiset ja muut keskeiset alan toimijat. Ryhmän toimikausi on 18.11.2020 – 31.3.2022. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö on tänään asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on tukea valtioneuvoston tasa-arvopoliittisen selonteon valmistelua. Työryhmä koostuu eri ministeriöiden virkamiehistä ja muista asiantuntijoista.Selonteossa asetetaan kansalliset, vaalikauden yli ulottuvat tasa-arvotavoitteet. Tarkoituksena on vahvistaa tasa-arvopolitiikan suunnitelmallisuutta edelleen. Selonteko on tarkoitus antaa eduskunnalle vuoden 2021 loppuun mennessä.Työryhmän tehtävänä on myös laatia suunnitelma valtion eri hallinnonalat kattavaksi tasa-arvon seurantajärjestelmäksi. ”Tasa-arvoselonteolla on suuri merkitys tasa-arvopolitiikan kehittämisessä ja pitkäjänteisten tavoitteiden määrittelemisessä. Se on myös tilaisuus laajempaan keskusteluun siitä, miltä haluamme tasa-arvoisen Suomen näyttävän tulevaisuudessa. Kentällä oleva tieto ja näkemykset ovat tässä erittäin arvokkaita. Valmistelun tueksi tulemme kuulemaan laajasti kansalaisyhteiskuntaa ja sidosryhmiä”, toteaa pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvist.Selonteon valmistelua koordinoidaan sosiaali- ja terveysministeriössä. Työryhmä työskentelee vuoden 2022 loppuun saakka. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sisäministeriö on asettanut hankkeen, jonka tehtävänä on selkeyttää kuvaa Suomeen kohdistuvasta maahanmuutosta ja sen vaikutuksista maahanmuuttohallintoon, erityisesti Maahanmuuttovirastoon. Tarkoitus on varmistaa, että maahanmuuttohallinto vastaa yhteiskunnan tarpeisiin.Hankkeen avulla halutaan saada nykyistä parempi käsitys siitä, millaisiin toimintaympäristön muutoksiin Maahanmuuttoviraston on tulevaisuudessa pystyttävä vastaamaan ja millaista henkilöstö- ja määrärahatasoa siihen tarvitaan. Tätä varten tarkastellaan yhtäältä maailmanlaajuisia muuttoliiketrendejä ja toisaalta Suomen tarpeita ja odotuksia maahanmuuton suhteen.Viime vuosina Suomeen suuntautuvan maahanmuuton määrä on vaihdellut suuresti. Tämän lisäksi Maahanmuuttoviraston toimintaan ovat vaikuttaneet muun muassa uudet tehtävät ja toisaalta digitalisaatiokehitys. Nyt maahanmuuttoasioita eri tavoin käsittelevät ministeriöt selvittävät yhdessä Maahanmuuttoviraston kanssa, miten viraston työmäärä on kehittynyt suhteessa resursseihin.– Viime vuosien monet muutokset ovat vaikeuttaneet Migrin oikean resurssitason määrittämistä. Resurssitason vaihtelut ovat puolestaan hankaloittaneet viraston toiminnan suunnitelmallista ja kestävää kehittämistä, kertoo sisäministeriön maahanmuutto-osaston päällikkö, ylijohtaja Minna Hulkkonen.Hankkeen tavoitteena on luoda suunnittelun ja johtamisen tueksi vakiintuneet toimintatavat, joilla tuotetaan mahdollisimman luotettavaa ennakointitietoa maahanmuutosta ja sitä koskevista yhteiskunnallisista tarpeista. Lisäksi selvitetään maahanmuuttohallinnon tuottavuutta ja vaikuttavuutta: sitä, millaista yhteiskunnallista vaikuttavuutta maahanmuuttohallintoon sijoitetulla rahalla saadaan vastineeksi.– Muuttoliike on pysyvä osa elinvoimaista yhteiskuntaa. Väestön ikääntyessä maahanmuutolla on merkittävä rooli huoltosuhteen parantamisessa ja työikäisen väestön lisäämisessä. Maahanmuuttohallinnon on pystyttävä vastaamaan näihin tarpeisiin sujuvilla palveluilla, Hulkkonen toteaa.Hanke toteutetaan sisäministeriön maahanmuutto-osaston johdolla. Hanketyöryhmään kutsutaan edustajat työ- ja elinkeinoministeriöstä, ulkoministeriöstä, opetus- ja kulttuuriministeriöstä, valtiovarainministeriöstä sekä Maahanmuuttovirastosta. Laajan asiantuntemuksen varmistamiseksi hankkeessa kuullaan myös eri sidosryhmiä, kuten tutkijoita ja elinkeinoelämän edustajia.Hankkeen toimikausi kestää 31.12.2021 saakka.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomi on tällä hetkellä Euroopan nopeimmin ikääntyvä maa. Vuonna 2060 kolmasosan väestöstä ennustetaan olevan yli 65-vuotiaita. Iäkkäiden määrä kasvaa erityisesti kaikkein iäkkäimpien ikäryhmissä, kun taas lasten ja työikäisen väestön määrä vähenee. Se, että Suomessa asuvat ihmiset elävät pidempään, voidaan nähdä väestön terveyden ja hyvinvoinnin parantamiseen tähdänneen yhteiskuntapolitiikan menestystarinana. Väestörakenteen muutos on kuitenkin myös maailmanlaajuinen ilmiö, josta aiheutuvia haasteita ja mahdollisuuksia tulee tarkastella yhdessä muiden megatrendien ja muutosilmiöiden, kuten työelämän murroksen, ilmastonmuutoksen ja eriarvoisuuden kasvamisen kanssa.Millaisia väestöpoliittisia ratkaisuja ja toimia Suomessa tarvitaan väestökehityksen parantamiseksi? Miten ikääntyvien osallisuutta työelämässä voidaan tukea? Millaisin perhepoliittisin keinoin voidaan pyrkiä vaikuttamaan syntyvyyteen ja tukea lapsiperheitä. Mitkä tekijät tulee nostaa työllisyyspolitiikan keskiöön? Mm. näitä kysymyksiä pohtii sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen Talousneuvoston Talouspolitiikka-kirjoitussarjassa tänään julkistetussa kirjoituksessaan.Lue lisää

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, maa- ja metsätalousministeriö ja valtiovarainministeriö ovat asettaneet ryhmän selvittämään, miten rahapelitoiminnan tuottojen vähenemiseen varaudutaan tulevina vuosina. Työssä arvioidaan myös arpajaislain toisen vaiheen uudistuksen vaikutuksia rahapelitoiminnan tuottokehitykseen. Selvitysryhmän toimikausi päättyy 28.2.2021 ja sen esitykset ovat käytettävissä valmisteltaessa julkisen talouden suunnitelmaa vuosille 2022–2025.Selvitysryhmän puheenjohtajaksi on kutsuttu Erkki Liikanen. Muita jäseniä ovat Liisa Hyssälä, Kalevi Kivistö, Osmo Soininvaara ja Ulla-Maj Wideroos.Selvitysryhmän tulee arvioida rahapelituottojen yhteiskunnallista merkitystä suomalaisen yhteiskunnan, julkisen talouden ja rahapelituotoista rahoitusta saavien yhteisöjen näkökulmasta.
Selvitysryhmä arvioi työssään rahapelitoiminnan tuoton alenemisen vaikutuksia kokonaisuutena ja edunsaajaryhmittäin, vaihtoehtoisia tuoton määrän skenaarioita sekä arviointikriteereitä ja pyrkii muodostamaan periaatteita, joiden mukaisesti rahapelitoiminnan tuotolla rahoitettavia käyttökohteita tulisi voida tarvittaessa vähentää.Selvitysryhmä arvioi myös rahapelitoiminnan tuoton käytön vaikuttavuuden ja tuottavuuden lisäämisen mahdollisuuksia sekä tuoton käyttökohteiden siirtämistä yleiskatteellisista budjettivaroista rahoitettaviksi.Selvitysryhmä ei tee esityksiä Veikkauksen omistajaohjaukseen tai rahapelimarkkinoiden sääntelyyn.TaustaaTällä hetkellä Veikkaus tilittää rahapelitoiminnan tuotot kolmelle ministeriölle, joista ne jaetaan eteenpäin edunsaajille. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan edunsaajien osuus yhtiön tuotosta on 53 prosenttia. Toimialalla rahapelitoiminnan tuotto käytetään tieteen, taiteen, urheilun ja liikuntakasvatuksen sekä nuorisotyön edistämiseen. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan edunsaajien osuus yhtiön tuotosta on 43 prosenttia. Ministeriön toimialalla tuotto käytetään terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan edunsaajien osuus yhtiön tuotosta on 4 prosenttia. Tuotto käytetään hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen.Vuoden 2021 valtion talousarvion valmistelun yhteydessä yhtiö tarkensi tuottoarvioitaan siten, että vuoteen 2019 verrattuna vuonna 2020 tuoton arvioidaan alenevan noin 330 milj. eurolla ja vuonna 2021 noin 300 milj. eurolla.Hallitus on linjannut, että vuodelle 2020 tuoton aleneminen kompensoidaan täysimääräisesti ja vuodelle 2021 vuoden 2019 tasoisena. Kompensaatiota koskevat esitykset sisältyvät vuoden 2020 seitsemänteen lisätalousarvioesitykseen ja vuoden 2021 varsinaiseen talousarvioesitykseen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Oikeusministeriö julistaa tänään haettavaksi yleisavustukset rauhantyön valtakunnallisten järjestöjen toimintaan vuodelle 2021.Avustukset on tarkoitettu valtakunnallisille kansalaisjärjestöille, joiden tehtävänä on rauhan edistäminen pääsääntöisesti Suomessa. Avustuksen tavoitteena on rauhantyön avulla tukea ihmisoikeuksien toteutumista, demokratiaa ja sosiaalisesti kestävää yhteiskuntaa sekä kestävää kehitystä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi