NordenBladet — Kuorma- ja linja-autonkuljettajien perustason ammattipätevyyden voi jatkossa suorittaa myös pelkällä kokeella. Kokeen suorittamisesta säädetään tarkemmin asetuksella, joka tulee voimaan 16. marraskuuta 2020. Lisäksi asetuksella annetaan tarkemmat säännökset muun muassa kokeen järjestäjistä ja arvioijista sekä kokeen simulaattorivaatimuksista.Koemallin tarkoitus on tarjota joustavampi vaihtoehto kuljettajan ammattipätevyyden suorittamiseksi. Malli muun muassa nopeuttaa ja helpottaa niiden henkilöiden ammattiin pääsyä, joilla on jo aiempaa osaamista alalta.Valtioneuvosto antoi asiaa koskevan asetuksen 12. marraskuuta 2020.Koemallissa mitataan samaa osaamista kuin nykyisessä koulutusvaihtoehdossa, mutta osaamista arvioidaan yksinomaan koesuorituksen perusteella. Koemallin koe eroaa koulutusmalliin sisältyvästä kokeesta.Perustason ammattipätevyyskoe muodostuu teoriakokeesta ja käytännön kokeesta. Teoriakokeen tulee koostua vähintään kahdesta osasta, joista toinen voi sisältää monivalintatehtäviä tai suoraan vastattavia kysymyksiä, tai näiden yhdistelmän. Teoriakokeen toisen osan tulee muodostua tilanteiden tarkastelutehtävistä, joissa voi olla kirjalliseen tapahtumainkuvaukseen sekä kuviin ja videoihin pohjautuvia kysymyksiä.Perustason ammattipätevyyskokeen käytännön kokeen osuudesta enintään 30 minuuttia voidaan suorittaa simulaattorilla tai ajoharjoitteluradalla. Kokeessa käytettävän simulaattorin tulee muun muassa olla korkeatasoinen ja siinä on oltava laaja näkymä sekä suoritettavan ajokorttiluokan ajoneuvon hallintalaitteita vastaavat hallintalaitteet. Simulaattorissa käytettävä ohjelmisto ei saa ohjata koesuoritusta.Arvioijille tiukemmat pätevyysvaatimuksetPerustason ammattipätevyyskokeen arvioijia on oltava vähintään kaksi. Vähintään yhdellä arvioijista on oltava kokeesta vastaavan johtajan pätevyys. Kokeen laadun turvaamiseksi kokeesta vastaavalle johtajalle asetetaan korkeammat pätevyysvaatimukset kuin koulutuksesta vastaavalle johtajalle.Kokeesta vastaavalla johtajalla on oltava voimassa oleva kuorma- tai linja-autonkuljettajan ammattipätevyys sekä liikenneopettajalupa. Hänellä on oltava suoritettuina opettajan pedagogiset opinnot ja liikenneopettajan erikoisammattitutkinnon ammattipätevyyskouluttajana toimimista koskeva tutkinnon osa.Näiden lisäksi hänellä on oltava vähintään yhden vuoden kokemus raskaan ajoneuvon päätoimisesta kuljettamisesta, tai vaihtoehtoisesti henkilö- tai tavarakuljetusalan ammattitutkinto tai logistiikan perustutkinto.Puolustusvoimissa suoritettavan kokeen arvioijaa ja kokeesta vastaavaa johtajaa koskevista pätevyysvaatimuksista säädetään erikseen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Vaikuttavuusinvestoimisen osaamiskeskus on käynnistänyt osatyökykyisten työllistymisen edistämisen mallinnuksen käytännön testaamisen yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä KEHA-keskuksen kanssa. Mallia on rakennettu viime kuukausien aikana yhteistyössä laajan asiantuntijajoukon kanssa.Pilotointi toteutetaan osana työllisyyden palvelumallien uudistamisprosesseja, kuten työllisyyden kuntakokeiluja ja Työkykyohjelmaa. Testausvaiheella tavoitellaan osatyökykyisten työllistymisen nopeuttamista.Mallissa korostuu yksilöllisempi ja räätälöity asiakaspalvelu sekä tiivis yritys- ja työnantajayhteistyöOsaamiskeskuksen teettämä osatyökykyisten työllistymisen mallinnus on herättänyt työllistymispalvelujen ammattilaisissa laajaa kiinnostusta. Mallinnuksessa kehitetyn työkalun avulla työttömien yksilöllisiä tilanteita arvioitiin voitavan tunnistaa paremmin ja päästä kohdentamaan toimenpiteitä oikea-aikaisemmin. Tästä syystä Vaikuttavuusinvestoimisen osaamiskeskus päätti kartoittaa mallinnuksen hyödyttävyyttä työllistymisen edistämisessä. Kartoitus toteutettiin laajalla tiedonkeruulla eri puolilta Suomea, julkishallinnon eri tasoilta. Kartoitusta ohjaavana kysymyksenä oli: Voiko osatyökykyisten työllistymisen mallinnus palvella työllistymispalvelujen asiakaslähtöisyyttä, asiakkaiden palvelutarpeita, kustannustehokkuutta, tuloksellisuutta?”Tämä on konkreettinen ja pitkälle jäsennelty malli, jolla päästäisiin mittaamaan vaikuttavuutta”Mallinnuksen asiakasryhmittelyä ja sen perusteella tehtävää yksilöidympää asiakkaiden tunnistamista pidetään kriittisen tärkeänä kohtana työllisyyspalvelujen uudistamisessa. Mallinnus tarjoaa lisäksi laskentamallin yhteiskunnallisten hyötyjen ennakko- ja jälkikäteisarviointiin.Rekisteritietojen pohjalta rakennettu malli auttaa arvioimaan toteutettavien hankkeiden vaikutuksia julkishallinnon tuloverokertymään sekä säästöihin työttömyysetuuksissa ja asumis- ja toimeentulotukimenoissa. Tämä yhdessä asiakasryhmittelyn kanssa edistää osaltaan julkisten varojen käytön tehostamista mahdollistaen vaikutusten hankinnat.Mallinnuksen testausta valmistellaan yhteisellä työryhmällä ja testausta koordinoi Vaikuttavuusinvestoimisen osaamiskeskus. Testauksen ensimmäinen vaihe toteutetaan kahdesta kolmeen TE-toimiston ja kunnan kanssa yhteiskehittämistä hyödyntäen. Ensimmäinen vaihe kestää kesäkuuhun 2021 asti. Testausvaiheen oppeja levitetään prosessin aikana laajalti ja ne ovat hyödynnettävissä mm. pohjoismaisen työvoiman palvelumallin kehittämistyössä. Mallinnuksen osoittautuessa tulokselliseksi se voidaan skaalata palvelujärjestelmän eri kohtiin parantamaan asiakaslähtöisyyttä ja yksilöllistä palvelutarpeen tunnistamista.Vaikuttavuusinvestoimisen osaamiskeskuksen haluaa vahvistaa eri tahojen yhteistyötä, varmistaa yksilöllisen tuen asiakkaille sekä kehittää vaikuttavuuslähtöisiä palveluja varmistaen verovarojen tuloksellisen käytön.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Neljä viidestä suomalaisesta pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä poikkeuksellisesta vuodesta huolimatta. Koronapandemian takia kehitysyhteistyötä pitäisi kansalaisten mielestä suunnata enemmän terveydenhuoltoon ja koulutukseen. Tämä käy ilmi ulkoministeriön Taloustutkimuksella teettämästä mielipidetiedustelusta.Mielipidetiedustelun mukaan 78 prosenttia suomalaisista pitää kehitysyhteistyötä erittäin tai melko tärkeänä. Vahvinta kannatus on alle 25-vuotiaiden sekä korkeasti koulutettujen keskuudessa.Kannatus on laskenut viime vuodesta, jolloin 89 prosenttia vastaajista piti kehitysyhteistyötä erittäin tai melko tärkeänä.”Poikkeuksellisesta vuodesta huolimatta kehitysyhteistyön kannatus on laajaa ja työn vaikuttavuus on vahva perustelu myönteiselle suhtautumiselle. Kansainvälisen yhteistyön merkitys onkin tärkeämpää kuin koskaan”, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari sanoo. Runsas puolet vastaajista katsoo, että koronapandemia ei ole muuttanut suhtautumista kehitysyhteistyöhön. Viidennes taas ilmoittaa suhtautuvansa nyt myönteisemmin, ja niin ikään viidennes kielteisemmin.Neljä viidestä kyselyyn vastanneista on kuitenkin sitä mieltä, että kehitysyhteistyötä pitäisi koronapandemian takia suunnata toisin. Eniten suomalaiset suuntaisivat kehitysyhteistyötä pandemian takia terveydenhuoltoon, koulutukseen sekä veteen ja sanitaatioon. Puolet vastaajista on sitä mieltä, että kehitysyhteistyöllä voidaan torjua tehokkaasti koronapandemian vaikutuksia kehitysmaissa.Suomalaisten mielestä koulutus ja monenkeskinen yhteistyö tärkeimpiäTaloustutkimuksen tekemässä mielipidetiedustelussa vastaajilta kysyttiin avoimella kysymyksellä, missä Suomella on kehitysyhteistyössä eniten annettavaa. Selkeäksi ykköseksi nousivat koulutus, osaaminen ja ammattitaito 45 prosentin osuudella.Yhteistyömuodoista puolestaan vastaajat pitivät tärkeimpinä monenkeskistä yhteistyötä sekä EU:n kautta tehtävää kehitysyhteistyötä. Monenkeskisellä kehitysyhteistyöllä tarkoitetaan esimerkiksi YK:n ja kehitysrahoituslaitosten, kuten Maailmanpankin, kautta toimimista. Myös kansainvälinen vero-, ympäristö- ja ilmastoyhteistyö ovat osa monenkeskistä yhteistyötä.Tutkimukseen osallistui 1071 henkilöä eri puolilla Suomea. Haastattelut tehtiin syyskuussa 2020 yhdistelmämenetelmällä, jossa puolet haastatteluista toteutettiin henkilökohtaisina käyntihaastatteluina ja toinen puoli etähaastatteluina internetpaneelin välityksellä. Tutkimuksen virhemarginaali on 3 prosenttiyksikköä 95 prosentin luotettavuustasolla.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sisäministeriö on asettanut uudistamishankkeen, jossa valmistellaan tarkistukset pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan valtakunnalliseen koulutusjärjestelmään, koulutusohjelmiin, tutkintoihin sekä rahoitukseen. Tavoitteena on uudistaa pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan koulutusjärjestelmä vastaamaan kansallisia tarpeita ja toimintaympäristön muutoksia.Hankkeessa muun muassa arvioidaan pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan tulevaisuuden henkilöstötarpeet ja selvitetään, mitkä ovat toimintaympäristön asettamat vaatimukset pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan koulutukselle. Tarkoituksena on myös tehdä esitykset mahdollisista tutkintouudistuksista ja niiden kustannusvaikutuksista sekä koulutuksen organisoinnista.− Pidän erittäin tärkeänä, että sisäisen turvallisuuden ammattilaisten koulutus on maailman laadukkainta ja seuraa aikaansa. Tämän päivän opiskelijat ovat työelämässä vielä jopa 2060-luvulla, joten oppimis- ja kehittymistaidot ovat aivan keskeisiä. Koulutusuudistuksen yhteydessä meillä on myös mahdollisuus tarkastella, millä houkuttelisimme yhä useampaa naista ja vähemmistön edustajaa hakeutumaan pelastajakoulutukseen, sisäministeri Maria Ohisalo sanoo.Hankkeessa ei valmistella säädösmuutoksia, vaan mahdolliset lakimuutokset valmistellaan nyt kerättävän tiedon pohjalta erikseen asetettavassa lainsäädäntöhankkeessa.Uudistamishanke on asetettu ajalle 11.11.2020-31.12.2022. Uusi koulutusjärjestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön vuosien 2023-2024 aikana.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tämänhetkistä epidemiatilannetta leimaavat nopeat alueelliset muutokset. Suomella on edelleen hyvät mahdollisuudet pitää tilanne kansainvälisesti arvioituna melko hyvänä. Tämä edellyttää sitä, että ihmiset jaksavat pysyä valppaina ja kärsivällisesti noudattaa viranomaisten antamia ohjeita ja suosituksia. Epidemian nopeaan loppumiseen ei pidä tuudittautua.Epidemian leviämisen estämisessä tarvitaan jatkuvasti alueellisia, oikea-aikaisia ja riittävän kattavia toimia, nopeaa testausta ja tehokasta tartunnanjäljitystä.Arvioitu tartuttavuusluku on tällä hetkellä 1,15-1,2 (90 % todennäköisyysväli).
Viikolla 45 (2.-8.11.) suurin osa tartunnoista oli peräisin kotimaasta. Ulkomailla saatujen tartuntojen osuus oli noin 8 %, ja näistä aiheutui joitakin jatkotartuntoja Suomessa. Viimeisen seurantaviikon (viikko 45) aikana tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin 1397 uutta tapausta, kun edellisellä viikolla niitä oli 1452. Uusien tapausten ilmaantuvuus oli 25 tapausta 100 000 asukasta kohden, kun se edellisellä viikolla oli 26.Viimeisen kahden viikon seurantajakson (viikot 44–45) yhteenlaskettu tapausmäärä oli 2849 uutta tapausta, kun edeltävien kahden viikon (viikot 42-43) aikana tapauksia oli yhteensä 2499. Uusien tapausten ilmaantuvuus oli noin 51 tapausta 100 000 asukasta kohden ja sitä edeltävällä kahden viikon jaksolla ilmaantuvuus oli 45.Tapausmäärät kasvussa suuremmissa kaupungeissaAlueiden omien raporttien mukaan 11.11.2020 kiihtymisvaiheessa ovat Helsingin ja Uudenmaan, Kanta-Hämeen, Länsi-Pohjan, Pirkanmaan, Vaasan ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirit sekä Ahvenanmaan maakunta. Sairaanhoitopiireistä loput 14 ovat perustasolla, kuitenkin siten, että osassa perustasolla olevista sairaanhoitopiireistä yksittäiset kaupungit ovat siirtyneet kiihtymisvaiheeseen. Näitä ovat Kouvola, Kuopio ja Siilinjärvi sekä Rovaniemi.Suomen suurimmissa kaupungeissa (Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere ja Turku) tapausmäärät ovat kasvaneet. Toisaalta monella alueella tilanne on saatu hyvin hallintaan, jolloin alueellinen epidemiatilanne on rauhoittunut. Näin on käynyt esimerkiksi Vaasassa.Tartunnoista suurin osa todetaan edelleen nuorilla aikuisilla, mutta myös vanhemmissa ikäluokissa tapaukset ovat jonkin verran lisääntyneet. On tärkeää suojella erityisesti riskiryhmiin kuuluvia ihmisiä.Tartunnanlähde pyritään aina selvittämäänValtakunnallisesti uusien tartuntojen lähde saatiin selvitettyä noin 55 %:ssa tartunnoista. Tämä on hieman vähemmän kuin edellisellä viikolla. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) alueella tartunnanlähde oli tiedossa noin 40 %:ssa todetuista tapauksista viikolla 45. Muualla maassa, pois lukien HUS-alue, tartunnanlähde saatiin selville noin 80 %:ssa tartunnoista.Kuten edellisilläkin viikoilla, uusista tartunnoista kolmannes todettiin henkilöillä, jotka olivat tartunnan toteamishetkellä karanteenissa. Yli puolet (56 %) jäljitetyistä tartunnoista tapahtuu tällä hetkellä samassa taloudessa asuvilla. Yksityiselämän sosiaalisiin tilanteisiin (lähipiirin tapaaminen, yksityiset kokoontumiset) liitettiin 15 % tartunnoista, työpaikalle noin 10 % ja harrastustoimintaan noin 7 % tunnetuista tartunnoista. Useimmissa sairaanhoitopiireissä havaittiin tartunnan saaneita oppilaita, mutta tartunnat olivat pääosin peräisin muualta kuin kouluympäristöstä. Nämä tartunnat johtivat kuitenkin oppilaiden ja opettajien karanteeneihin, vaikka jatkotartunnat olivat harvinaisia. Varhaiskasvatuksessa todettiin vain yksittäisiä tartuntoja. Ravitsemisliikkeissä tapahtui alle 4 % tartunnoista. Tämä viittaa siihen, että rajoitustoimet ovat olleet tehokkaita. Sairaalahoitoa tarvitsevien määrät hieman nousussaSairaala- ja tehohoitoa tarvitsevia potilaita on edelleen melko vähän, mutta potilaiden määrä on viime viikkoina kasvanut. Sairaalahoidossa oli 11.11.2020 yhteensä 73 potilasta, joista 14 tehohoidossa. Taudista parantuneita arvioidaan olevan noin 14 000 mikä on noin 75 % todetuista tartuntatapauksista. Suomessa on tähän asti todettu yhteensä 18 345 tautitapausta. Tautiin liittyviä kuolemia on todettu 365.Tänään julkaistu epidemian seurantaraportti sekä edelliset raportit ovat THL:n sivuilla:Koronaviruksen seuranta (THL)Koronaepidemia: alueiden tilanne, suositukset ja rajoitukset (THL)Toimintasuunnitelma hybridistrategian mukaisten suositusten ja rajoitusten toteuttamiseen covid-19-epidemian ensimmäisen vaiheen jälkeen (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020:26)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Euroopan unioni on nimittänyt ulkoministeriön ulkoasianneuvos Anne Meskasen EUAM Irakin -siviilikriisinhallintaoperaation varapäälliköksi.Anne MeskanenVuonna 2017 perustettu EU:n EUAM Irakin-siviilikriisinhallintaoperaatio (European Union Advisory Mission in support of Security Sector Reform in Iraq) tukee Irakin turvallisuussektorin uudistamista. Operaation mandaattina on neuvonannon keinoin tukea Irakin turvallisuussektorin viranomaisia Irakin turvallisuussektorin uudistuksen (SSR) siviilinäkökohtien johdonmukaisessa täytäntöönpanossa.EUAM Irak tuottaa asiantuntemusta moninaisista uudistuksen osatekijöistä, kuten terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden sekä rahanpesun ja korruption torjunnasta, rajaturvallisuuden kehittämisestä, suunnittelusta, ihmisoikeuksista, turvallisuuslainsäädännöstä ja henkilöstöhallinnosta. Tavoitteena on siviiliturvallisuussektori, joka on tehokas, hyvän hallinnon periaatteiden mukainen, ihmisoikeuksia kunnioittava ja nauttii kansan luottamusta.Operaatiossa työskentelee noin 60 kansainvälistä asiantuntijaa. Lisäksi paikallisia työntekijöitä on noin 25. Suomalaisten asiantuntijoiden lukumäärä operaatiossa on 10 henkilöä. Operaation päämaja sijaitsee Bagdadissa. Anne Meskasen ehdokkuus ja nimitys ovat jatkoa Suomen johdonmukaiselle politiikalle Irakin tilanteen vakauttamiseksi. Meskasella on laaja kokemus kansainvälisistä tehtävistä. Hän on toiminut aiemmin Suomen suurlähettiläänä Afganistanissa, Kosovon suurlähetystön päällikkönä sekä edustuston päällikön sijaisena Suomen Damaskoksen suurlähetystössä. Lisäksi Meskanen on työskennellyt YK-edustossa New Yorkissa ja Suomen suurlähetystössä Romaniassa. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Vuonna 2018 matkailijoiden kulutuksesta Suomessa yli puolet eli noin 8 miljardia euroa kohdistui Uudellemaalle ja lähes 1,1 miljardia euroa Lappiin. Matkailutoimialoilla työskentelevistä henkilöistä 40 prosenttia työskenteli Uudellamaalla. Vuoden 2018 ennakkotiedot ilmenevät työ- ja elinkeinoministeriön Alueellinen matkailutilinpito -raportista.Matkailuelinkeinon koko ja merkitys eri maakunnille vaihtelee. Matkailukysyntä kuvaa matkailijoiden tuotteisiin ja palveluihin käyttämää Suomeen jäävää rahamäärää vuoden aikana. Matkailun kokonaiskysyntä sisältää suomalaisten ja ulkomaisten matkailijoiden kulutusmenot Suomessa. Alueellisesta matkailukysynnästä noin 25 prosenttia kohdistui Lappiin, Pirkanmaalle, Varsinais-Suomeen, Pohjois-Pohjanmaalle ja Keski-Suomeen.Vuosina 2015–2018 ulkomainen matkailukysyntä kasvoi 3,6 miljardista eurosta 4,9 miljardiin eli noin 12 prosentin vuosivauhtia. Ulkomaisen kysynnän kasvu kohdistui erityisesti Uudellemaalle, Lappiin ja Etelä-Karjalaan. Lappi ja Etelä-Karjala ovat ainoat maakunnat, joissa yli puolet matkailukysynnästä on ulkomaista.Vuosina 2015–2018 kotimainen matkailukysyntä nousi 10,2 miljardista eurosta 10,8 miljardiin eli noin kaksi prosenttia vuodessa. Lähes 80 prosenttia tästä kasvusta kohdistui suurten kaupunkien maakuntiin Uudellemaalle, Pirkanmaalle ja Varsinais-Suomeen.Matkailun osuus bkt:sta oli koko maan keskiarvoa (2,7 %) suurempi Ahvenanmaalla (19,7 %), Lapissa (6,9 %), Kainuussa (3,8 %), Etelä-Savossa (3,7 %), Etelä-Karjalassa (3,2 %) ja Uudellamaalla (3,1 %).   Vuonna 2018 matkailutoimialoilla työskenteli yli 142 000 työllistäMatkailutoimialoilla työskenteli vuonna 2018 yhteensä 142 100 henkilöä koko maassa. Uudellamaalla näistä työskenteli 40 prosenttia eli noin 57 100 työllistä. Pirkanmaalla työskenteli noin 12 400 ja Varsinais-Suomessa noin 11 700 työllistä. Yhteensä näissä kolmessa maakunnassa työskenteli 57 prosenttia matkailutoimialojen työllisistä. Matkailutoimialoilla työskentelevien osuus on kasvanut Lapissa, Päijät-Hämeessä, Pohjois-Karjalassa ja Pohjanmaalla.   Matkailun merkitys aluetalouteen korostuu erityisesti matkailukeskusten yhteydessä. Matkailun avulla on luotu monipuolisempia ja laadukkaampia palveluita myös paikallisille asukkaille. Puolet matkailutoimialojen henkilöstöstä työskenteli ravitsemispalveluissa ja neljännes henkilöliikenteen parissa.Edellinen selvitys matkailun talous- ja työllisyysvaikutuksista koski vuotta 2015Matkailutilinpito, tai matkailun satelliittitilinpito (TSA, Tourism Satellite Accounts), on tilastojärjestelmä, jossa matkailun talous- ja työllisyysvaikutuksia kuvataan monipuolisesti ja kattavasti. Alueellisen matkailutilinpidon tietosisältö on maakuntien välillä vertailukelpoinen ja sisällöltään vastaava kuin valtakunnallisessa matkailutilinpidossa, jota on nykymuodossaan tuotettu vuosilta 2011–2018.Matkailun talous- ja työllisyysvaikutuksia maakunnittain selvitettiin viimeksi vuotta 2015 koskien. Alueellisen matkailutilinpidon tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi aluesuunnittelussa, alueellisessa kehittämistyössä ja tutkimuksessa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Asialistaan saattaa tulla muutoksia ennen istuntoa.Valtioneuvoston kansliaAssi Salminen, neuvotteleva virkamies p. 0295 160 215
– Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisen arvonannon osoituksista annetun lain muuttamisestaUlkoministeriöKirsti Pohjankukka, henkilöstöjohtaja p. 0295 350 038
– Edustuston päällikön tehtävän päättyminen
– Edustuston päällikön sivuakkreditointi
– Suomen edustajan valtuuttaminen kansainväliseen järjestöönAnu Vuori-Kiikeri, lähetystöneuvos p. 0295 350 141
– Kuuban tasavallan velan uudelleenjärjestämisestä Suomen tasavallan hallituksen ja Kuuban tasavallan hallituksen välillä tehdyn sopimuksen muuttamisesta tehdyn sopimuksen allekirjoitusvaltuuksien myöntäminenOikeusministeriöPiritta Koivukoski-Kouhia, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 150 026
– 1) Itä-Suomen hovioikeuden presidentin viran (D 22) täyttäminen 2) Etelä-Karjalan käräjäoikeuden käräjätuomarin viran (T 13) täyttäminen 3) Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden käräjätuomarin viran (T 13) täyttäminen 4) Etelä-Savon käräjäoikeuden käräjätuomarin viran (T 11) täyttäminen 5) Satakunnan käräjäoikeuden käräjätuomarin viran (T 11) täyttäminen
– 1) Helsingin hallinto-oikeuden kuuden hallinto-oikeustuomarin viran (T 13) täyttäminen 2) Vaasan hallinto-oikeuden tekniikan tai luonnontieteiden alan hallinto-oikeustuomarin viran (T 13) täyttäminen 3) Turun hallinto-oikeuden kahden hallinto-oikeustuomarin viran (T 11) täyttäminen
– Asiantuntijajäsenten varajäsenten määrääminen vakuutusoikeuteen 31.12.2024 päättyvän toimikauden loppuunSisäministeriöTomi Tirkkonen, rajaturvallisuusasiantuntija, everstiluutnantti p. 0295 421 134
– Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kolmansien maiden kansalaisia ulkorajoilla koskevan seulonnan käyttöönotosta (seulonta-asetus)Satu Kaskinen, eritysasiantuntija, esittelijä p. 0295 488 680
– Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi toiminnasta muuttoliikkeeseen ja turvapaikanhakuun liittyvissä kriisi- ja force majeure -tilanteissaKukka Krüger, johtava asiantuntija, esittelijä p. 0295 488 270
– Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi (turvapaikka-asioiden ja muuttoliikkeen hallintaa koskeva asetus)PuolustusministeriöSami Roikonen, osastoesiupseeri p. 0295 140 442
– Kenraalin virkaan nimittäminen puolustusvoimissaValtiovarainministeriöMarika Paavilainen, hallitusneuvos p. 0295 530 302
– Tasavallan presidentin asetus valtion virka-ansiomerkistä annetun asetuksen muuttamisestaPetri Syrjänen, budjettineuvos p. 0295 530 065
– Ahvenanmaan valtuuskunnan vuoden 2019 tasoitusta koskevan päätöksen vahvistaminenPia Kivimies, neuvotteleva virkamies p. 0295 530 183
– a) Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen valmisteverotusmenettelyn ja autoverotusmenettelyn uudistamista koskevaksi lainsäädännöksi (HE 54/2020 vp; EV 112/2020 vp) b) Eduskunnan vastaukseen sisältyvä lausumaRisto Sakki, neuvotteleva virkamies p. 0295 530 294
– Hallituksen esitys eduskunnalle covid-19-epidemian torjuntaan tarvittavien tavaroiden verovapauden voimassaolon jatkamisestaOpetus- ja kulttuuriministeriöKirsi Lamberg, hallitussihteeri p. 0295 330 397
– Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perusopetuslain ja Helsingin eurooppalaisesta koulusta annetun lain väliaikaisesta muuttamisestaSami Aalto, hallitusneuvos p. 0295 330 082
– Opiskelijoiden oikeusturvalautakunnan kokoonpanon muuttaminen 31.12.2020 päättyväksi toimikaudeksiMaa- ja metsätalousministeriö– Susanna Paakkola, lainsäädäntöneuvos p. 0295 162 448
– Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi huoneistotietojärjestelmästä annetun lain 25 §:n, asunto-osakeyhtiölain 28 luvun 1 §:n ja huoneistotietojärjestelmää koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain muuttamisestaPäivi Marttila, neuvotteleva virkamies p. 0295 162 205
– Maa- ja metsätalousministeriön neuvottelevan virkamiehen viran täyttäminenSara Vänttinen, hallitussihteeri p. 0295 162 065
– Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan lakien muutoksenhakusäännösten muuttamisestaLiikenne- ja viestintäministeriöMaija-Liisa Ahokas, yksikön johtaja, hallitusneuvos p. 0295 342 390
– Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi laajakaistarakentamisen tuestaSini Wirén, yksikön johtaja, viestintäneuvos p. 0295 342 532
– Valtioneuvoston asetus kuorma- ja linja-auton kuljettajien ammattipätevyydestä annetun valtioneuvoston asetuksen (434/2018) muuttamisestaKatja Viertävä, hallitusneuvos p. 0295 342 612
– Valtioneuvoston asetus ihmishengen turvallisuudesta merellä vuonna 1974 tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen liitteeseen liittyviin IBC-säännöstöön ja IMSBC-säännöstöön sekä alusten aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä vuonna 1973 tehtyyn kansainväliseen yleissopimukseen liittyvän vuoden 1978 pöytäkirjan II liitteeseen liittyviin IBC-säännöstöön ja BCH-säännöstöön tehdyistä muutoksistaTyö- ja elinkeinoministeriöMikko Huuskonen, teollisuusneuvos p. 0295 063 732
– Teollisoikeusasiamieslautakunnan kokoonpanon muuttaminen 30.6.2023 päättyvän toimikauden jäljellä olevaksi ajaksi
– Työsuhdekeksintölautakunnan kokoonpanon muuttaminen 31.12.2021 päättyvän toimikauden jäljellä olevaksi ajaksiTarja Pyöriä, neuvotteleva virkamies p. 0295 064 918
– Kestävää kasvua ja työtä 2014−2020 – Suomen rakennerahasto-ohjelman ja Suomen takausohjelman kasvuyritysten rahoituksen saatavuuden parantamiseksi -seurantakomitean puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vaihtaminenSirpa Sillstén, hallitussihteeri p. 0295 047 094
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi aerosolien vaatimustenmukaisuudesta ja siihen liittyviksi laeiksi (HE 121/2020 vp; EV 121/2020 vp)Anne Hyartt, johtava asiantuntija p. 0295 047 175
– Sähkö- ja hissiturvallisuuden neuvottelukunnan asettaminen toimikaudeksi 13.11.2020 – 12.11.2023Seija Jalkanen, johtava asiantuntija p. 0295 048 952
– Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työsopimuslain 3 luvun 5 §:n ja merityösopimuslain 4 luvun 5 §:n muuttamisestaInkeri Lilleberg, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 047 092
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi biopolttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta ja eräiden muiden lakien muuttamisesta (HE 134/2020 vp; EV 128/2020 vp)Eriika Melkas, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 047 134
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi energiatehokkuuslain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta (HE 104/2020 vp; EV 126/2020 vp)Sosiaali- ja terveysministeriöMarjaana Maisonlahti, hallitusneuvos p. 0295 163 288
– Valtioneuvoston asetus työttömyyskassalain täytäntöönpanosta annetun valtioneuvoston asetuksen 9 ja 10 §:n muuttamisestaIsmo Tuominen, hallitusneuvos p. 0295 163 341
– Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisestaElina Kotovirta, neuvotteleva virkamies p. 0295 163 713
– Valtioneuvoston asetus kuluttajamarkkinoilta kielletyistä psykoaktiivisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen liitteen muuttamisesta
– Valtioneuvoston asetus huumausaineina pidettävistä aineista, valmisteista ja kasveista annetun valtioneuvoston asetuksen liitteiden muuttamisesta Anu Kangasjärvi, hallitussihteeri p. 0295 163 224
– Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain väliaikaisesta muuttamisestaMari Lauren-Häussler, hallitussihteeri p. 0295 163 762
– Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kaupallisten rokotetutkimuspalvelujen yhtiöittämisestäOuti Äyräs-Blumberg, hallitussihteeri p. 0295 163 260
– Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tartuntatautilain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain muuttamisesta
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kunnat ja kuntayhtymät voivat tietyin ehdoin saada avustusta rajanylityspaikkojen terveysturvallisuutta lisäävien toimien kustannusten korvaamiseksi koronavirusepidemian aikana. Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämää valtionavustusta voi hakea ajalla 11.11.-9.12.2020.Terveysturvallisuutta rajanylityspaikoilla lisäävien toimien aiheuttamat kustannukset korvataan kunnille ja kuntayhtymille siltä osin kuin toiminta perustuu sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiantoihin ja ohjaukseen ja toiminta liittyy toimintaan rajanylityspaikalla.Rajaturvallisuuden toimien ja kustannusten korvausten taustalla hallituksen linjaukset Heinäkuusta lähtien kunnat ja kuntayhtymät ovat laatineet suunnitelmia, joihin sisällytetyin toimin on lisätty rajanylityspaikkojen terveysturvallisuutta. Toimia, joilla pyritään ehkäisemään koronaviruksen leviämistä rajavalvontapisteiden kautta Suomeen, ovat esimerkiksi matkustajien opastus ja yleisneuvonta, kuntien ylläpitämä terveysneuvonta ja koronatestaus.Taustalla ovat hallituksen 13. heinäkuuta tekemät linjaukset rajaturvallisuuden toimien yhteensovittamisesta eri hallinnonaloilla koronaepidemian torjumiseksi. Tätä työtä on tehty sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa eri ministeriöiden edustajista koostuvassa työryhmässä. Kunnat ja kuntayhtymät ovat suunnitelmia laatiessaan noudattaneet työryhmässä annettuja toimeksiantoja.Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta linjasi 26. elokuuta, että kunnille rajanylityspaikkojen terveysturvallisuuden ylläpidosta aiheutuvat kustannukset korvataan täysimääräisesti valtionapuviranomaisen hyväksymien toteutuneiden kustannusten mukaisesti. Valtionavustuksen käytössä on otettava huomioon valtionavustuspäätöksessä sen käytölle määritellyt ehdot sekä sosiaali- ja terveysministeriön antamat muut ohjeistukset avustuksella korvattavassa toiminnassa.Kunnat ja kuntayhtymät voivat käyttää saamiaan avustuksia kattamaan vain sellaisia kustannuksia, joita on syntynyt ajalla 14.7.2020 – 1.7.2021.Vuoden 2020 valtionavustushaut (Valtionavustus eräiden COVID-19-tilanteessa terveysturvallisuudesta huolehtimisesta aiheutuvien kustannusten korvaamiseksi)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko on asettanut muinaismuistolain uudistamista varten seurantaryhmän ja työryhmän. Työryhmän tehtävänä on vuorovaikutuksessa seurantaryhmän kanssa valmistella ehdotus muinaismuistolain kokonaisuudistukseksi. Ehdotus tulee laatia hallituksen esityksen muotoon.Seurantaryhmän tehtävänä on tukea lakiuudistuksen valmistelua, erillisselvityksen laatimista ja vuorovaikutusta sidosryhmien kanssa. Seurantaryhmän asiantuntemusta hyödynnetään uudistuksen päälinjojen muodostamisessa ja esitysehdotuksen valmistelussa. Seurantaryhmän puheenjohtaja toimii myös työryhmän puheenjohtajana.Työryhmän toimikausi on 1.11.2020 – 31.12.2021Työryhmän ja seurantaryhmän puheenjohtajana toimii ylijohtaja Riitta Kaivosoja opetus- ja kulttuuriministeriöstä.Työryhmän jäseniä ovat hallitussihteeri Matleena Haapala ympäristöministeriöstä, neuvotteleva virkamies Johanna Hautakorpi oikeusministeriöstä, professori Vesa-Pekka Herva Oulun yliopistosta, hallitusneuvos Joni Hiitola opetus- ja kulttuuriministeriöstä, yli-intendentti Jutta Kuitunen Museovirastosta, kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen opetus- ja kulttuuriministeriöstä, tutkimuspäällikkö, vt. museojohtaja Hannu Takala Lahden kaupunginmuseosta, yli-intendentti Helena Taskinen Museovirastosta sekä väitöstutkija Anni-Helena Ruotsala Saamelaiskäräjiltä.Seurantaryhmän jäseniä ovat kehittämispäällikkö Juha Flinkman (varalla vt. ryhmäpäällikkö Päivi Malmi) Suomen ympäristökeskus SYKEstä, hallitussihteeri Matleena Haapala (varalla ympäristöneuvos Antti Irjala) ympäristöministeriöstä, lainsäädäntöneuvos Veli-Pekka Hautamäki oikeusministeriöstä, hallitusneuvos Joni Hiitola (varalla kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen) opetus- ja kulttuuriministeriöstä, puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso (varalla jäsen väitöskirjatutkija Anne Nuorgam) Saamelaiskäräjiltä, lakimies Leena Kristeri (varalla kenttäasiantuntija Markku Nissinen) Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTKsta, budjettineuvos Merja Leinonen (varalla lainsäädäntöneuvos Jyri Inha) valtiovarainministeriöstä, pääjohtaja Tiina Merisalo ( varalla yli-intendentti Petri Halinen) Museovirastosta, vastuualuepäällikkö Maija-Liisa Niskala (varalla maanmittausneuvos Markku Markkula) Maanmittauslaitokselta, neuvotteleva virkamies Ville Schildt maa- ja metsätalousministeriöstä, erityisasiantuntija Johanna Selkee Suomen Kuntaliitosta sekä erikoissuunnittelija Anu Vauramo Metsähallituksesta.Työryhmän ja seurantaryhmän sihteeristönä toimivat hallitusneuvos Hanna Kiiskinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä sekä lakimies Juha Maaperä ja erikoistutkija Päivi Maaranen Museovirastosta.
Muinaismuistolain uudistamisen yhteydessä laaditaan erillisselvitys saamelaisten kieltä ja kulttuuria koskevan itsehallinnon ja alkuperäiskansaoikeuksien toteutumisesta muinaisjäännösten suojelussa. Selvityksen laatii oikeustieteen tohtori Leena Heinämäki (Heartland-Sydänmaa). Selvitystyö valmistuu 31.5.2021 mennessä.TaustaaMuinaismuistolaissa säädetään kiinteistä muinaisjäännöksistä, irtaimista muinaisesineistä ja laivalöydöistä. Kiinteät muinaisjäännökset ovat kansallisomaisuutta, jolla on korvaamaton kulttuuriarvo, ja ne tulee säilyttää tuleville sukupolville.Laki on ollut lähes sellaisenaan voimassa yli 50 vuotta ja se perustuu pääasiallisesti 1950-luvun lopulla aloitettuun valmistelutyöhön. Lain voimaantulon jälkeen yhteiskunnassa on tapahtunut suuria rakenteellisia muutoksia, minkä lisäksi ympäristönkäyttöä, viranomaistoimintaa ja hallintomenettelyjä koskevaa sääntelyä on uudistettu merkittävästi. Perusoikeusuudistus ja uusi perustuslaki ovat vahvistaneet perusoikeuksien merkitystä ja laajentaneet suojaa nauttivien perusoikeuksien alaa. Museolain 1.1.2020 voimaantulleella kokonaisuudistuksella on vahvistettu alueellisten vastuumuseoiden toimintavalmiuksia kulttuuriympäristötehtävissä.Muuttuneen toimintaympäristön vuoksi muinaismuistolaki on tarpeen uudistaa kokonaisuudessaan. Uudistuksen yhteydessä tulee arvioida ja määritellä muinaismuistojen suojelun tavoitteet ottaen huomioon perustuslain sääntely ja kansainvälisten sopimusten määräykset. Muinaisjäännösten fyysisen suojelun ohella tulee ottaa huomioon tarve muinaismuistoihin liittyvän tietosisällön säilyttämiseen ja käytettäväksi saattamiseen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi