NordenBladet — Hallitus esittää, että vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä luottamuspalveluista annettua lakia muutetaan. Muutoksella jatkettaisiin sähköiseen tunnistamiseen liittyvän ensitunnistamisen ketjuttamisen enimmäishintasääntelyä kahdella vuodella. Enimmäishinta olisi edelleen kolme senttiä.Ensitunnistaminen tarkoittaa henkilöllisyyden luotettavaa tunnistusta silloin, kun henkilölle myönnetään ensimmäistä kertaa vahva sähköinen tunnistusväline kuten pankkitunnukset. Ensitunnistamisen ketjuttaminen tarkoittaa, että henkilölle luodaan täysin sähköisesti jo olemassa olevalla vahvalla sähköisellä tunnistusvälineellä uusi tunnistusväline, esimerkiksi pankkitunnuksella uusi mobiilivarmenne.Hallitus päätyi esittämään määräaikaisen hintasääntelyn jatkamista, sillä sähköisen tunnistamisen saatavuus on yhteiskunnan peruspalveluiden ja niiden turvallisuuden kannalta olennaista. Enimmäishinnalla pyritään edistämään vahvojen tunnistusvälineiden tarjoajien mahdollisuuksia tarjota välineitä käyttäjille ja siten lisäämään vahvan sähköisen tunnistamisen saatavuutta niin kuluttajille kuin sähköisille asiointipalveluille. Nykyinen enimmäishintasääntely on vauhdittanut markkinoiden kehittymistä ja lisännyt kiinnostusta uusien ja keskenään kilpailevien palveluiden tarjontaa kohtaan. Kehitys on kuitenkin vielä kesken.Lisäksi esityksessä ehdotetaan, että lakiin lisätään Liikenne- ja viestintävirastolle uusi tehtävä kerätä ja muodostaa tilastotietoa vahvan sähköisen tunnistamisen markkinasta ja tarjonnasta. Tilastotieto mahdollistaisi tehokkaammin sääntelyn vaikutusten seuraamisen ja lainsäädännön kehittämisen.Mitä seuraavaksi?Hallitus antoi eduskunnalle esityksen vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä luottamuspalveluista annetun lain muutoksista 26. marraskuuta 2020.Hallituksen nyt eduskunnalle antamasta esityksestä käydään täysistunnossa lähetekeskustelu, jonka ajankohta ilmoitetaan eduskunnan verkkosivuilla (tulevia täysistuntoja).Lähetekeskustelun jälkeen esitys siirtyy valiokuntaan, jonka mietinnön valmistuttua asian käsittely jatkuu täysistunnossa.Sääntelyn on tarkoitus tulla voimaan 1.4.2021, samalla kun nykyinen hintasääntelykausi päättyy.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus esittää muutosta lakiin tuesta ja hyvityksestä ravitsemisyrityksille. Muutos keventää pienyritysten hallinnollista rasitetta ja kustannusta, kun hyvitystä koskevat tilinpäätösvelvoitteet yksinkertaistuvat. Taustalla on lievennys, jonka Euroopan komissio on tehnyt valtiontukisääntöihin.Pienyrityksellä ei olisi enää velvollisuutta laadituttaa nykylain vaatimaa erityistä tilinpäätöslaskelmaa kiinnipitokauden ja vertailukauden tuloksista. Näin pienyritys välttäisi kyseisten laskelmien laadinnasta ja tilintarkastuttamisesta aiheutuvan lisäkustannuksen.Muutos ei edellytä erityistoimia ravitsemisyrityksiltä. Riittää, että tilinpäätöksestä ilmenee, että ravitsemisyritys kuuluu lainmuutoksen tarkoittamiin pienyrityksiin. Lainmuutos koskisi myös niitä pieniä ravitsemisyrityksiä, joille hyvitys on jo myönnetty, joten nekin voisivat hyödyntää helpotusta tilinpäätöksensä laadinnassa.Hallitus antoi esityksen eduskunnalle 26.11.2020. Lain on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian.Hallinnollinen rasite ja kustannus ovat johtuneet EU:n valtiontukisäännöksestäRavintolat suljettiin asiakkailta 4.4.–31.5.2020 koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi. Eduskunta edellytti rajoitukset hyväksyessään kohtuullisten kustannusten kompensointia ja toimia, joilla lievennetään rajoitusten vaikutuksia. Laki ravitsemisyritysten uudelleentyöllistämisen tukemisesta ja toiminnan rajoitusten hyvittämisestä tuli voimaan 5.6.2020.Lain voimaantulon edellytyksenä oli, että Euroopan komissio hyväksyi siihen sisältyvän tukimallin EU:n valtiontukisääntöjen nojalla. Komissio edellytti sen varmistamista, että ravitsemisyritykselle myönnettävä hyvitys on enintään sen verran kuin yritykselle kiinnipitoaikana kertynyt tappio ylittää vertailukauden tuloksen. Tämän vaatimuksen vuoksi pienyrityksetkin olisivat joutuneet sisällyttämään tilinpäätökseensä erityiset tuloslaskelmat kiinnipito- ja vertailukaudelta. Tällaisten laskelmien laadinta vaatii poikkeuksellista laskentateknistä työtä, joten laskelmista ja niiden tilintarkastuksesta syntyneet lisäkustannukset olisivat voineet nousta pienyritykselle huomattaviksi sen saamaan hyvitykseen nähden.Euroopan komissio kuitenkin muutti 2.7.2020 valtiontukisäännöksiään. Tilinpäätöksen erityisistä laskelmavaatimuksista on mahdollista luopua muuttamalla lakia siten, että pien- ja mikrokokoisiin ravitsemisyrityksiin sovelletaan uutta EU-säännöstöä.Valtaosa hyvitystä saaneista ravitsemisyrityksistä pieniä ja mikroyrityksiäKEHA-keskus on myöntänyt hyvitystä toiminnan rajoittamisesta yhteensä noin 90 miljoonaa euroa yli 7000 yritykselle. Niistä valtaosa on pien- ja mikroyrityksiä, jotka kuuluvat lainmuutoksen piiriin.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on tänään 26.11.2020 asettanut Luonnonvarakeskukselle uuden johtokunnan toimikaudeksi 1.1.2021 – 31.12.2023. Johtokunnan puheenjohtajaksi määrättiin johtaja Tuomas Salusjärvi Valio Oy:stä ja varapuheenjohtajaksi hallituksen puheenjohtaja Saara Kankaanrinta BSAG-säätiöstä.Luonnonvarakeskuksen johtokunnan tehtävänä on tukea Luonnonvarakeskuksen johdon toimintaa, tehdä aloitteita toiminnan strategiseksi suuntaamiseksi sekä edistää yhteistyötä sidosryhmien kanssa. Luonnonvarakeskuksen johtokunta päättää viraston talousarvioehdotuksesta, tilinpäätöksen hyväksymisestä sekä pääjohtajan sijaisista. Johtokunnan kokoonpano on seuraava:puheenjohtaja: johtaja Tuomas Salusjärvi, Valio Oyvarapuheenjohtaja: hallituksen puheenjohtaja Saara Kankaanrinta, BSAG-säätiö  Jäsenettoimitusjohtaja Timo Karjalainen, Laitakarin Kala Oydekaani Kristiina Kruus, Aalto-yliopiston Kemian tekniikan korkeakoulujohtaja Jorma Länsitalo, Stora Enso Oyjyrittäjä Heli Siitari, Villilä Luonto OyJohtokuntaan kuuluu myös henkilöstön keskuudestaan valitsema jäsen. Vaali on parhaillaan käynnissä Luken henkilöstön keskuudessa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Koulumatkatukilakia esitetään muutettavaksi väliaikaisesti. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös, jolla joustavoitetaan koulumatkatuen myöntämisedellytyksiä. Koulumatkatukeen oikeutetulta opiskelijalta edellytettäisiin vähintään kahdeksan koulumatkatukeen oikeuttavaa edestakaista matkaa kalenterikuukaudessa, jos opiskelijan päivittäisten koulumatkojen määrä on vähentynyt covid-19-epidemiaan liittyvien opetusjärjestelyjen muutoksien vuoksi. Hallitus antoi esityksensä koulumatkatukilain muuttamisesta 26. marraskuuta.Koulumatkatuen myöntämisehtoja on tarve joustavoittaa, jos poikkeukselliset opetusjärjestelyt yleistyvät ja etäopetusjärjestelyjen vuoksi koulumatkatuen piirissä olevien opiskelijoiden tarve kulkea säännöllisesti kodin ja oppilaitoksen välillä vähenee, mutta koulumatkoista kuitenkin aiheutuu kustannuksia.Ehdotetulla säännöksellä joustavoitettaisiin koulumatkatuen myöntämistä ja tuen maksamisen jatkamista tilanteessa, jossa opiskelijalla ei välttämättä ole riittävästi koulumatkatukeen oikeuttavia koulumatkoja viikon tai kalenterikuukauden aikana koronavirusepidemiasta johtuvien poikkeuksellisten opetusjärjestelyjen vuoksi. Ehdotetun säännöksen perusteella ei olisi rajoituksia sille, miten tukeen oikeuttavat matkat sijoittuisivat kalenterikuukauden aikana. Opiskelijalle voitaisiin siten myöntää koulumatkatukea nykyistä joustavammin esimerkiksi, jos opetusta järjestettäisiin oppilaitoksen tiloissa vuoroviikoin tai esimerkiksi kahtena päivänä viikossa.Koulumatkatuen myöntämisen edellytykset säilyisivät muilta osin nykytilaa vastaavina. Siten koulumatkatuen myöntämisen edellytyksenä on edelleen pitkä koulumatka ja soveltuva matkustustapa, joita määriteltäessä otetaan huomioon matkasta kuukausittain aiheutuvat säännölliset kustannukset, opiskelijan mahdollisuus käyttää julkista liikennettä sekä opiskelun yhtäjaksoisuus.Lisäksi opiskelijan yhdensuuntaisen koulumatkan pituuden tulee edelleen olla vähintään 10 kilometriä, ja kuukausittaisten koulumatkasta aiheutuvien kustannusten tulee ylittää 54 euroa. Opiskelijan tulee käyttää joukkoliikennettä tai koulutuksen järjestäjän järjestämää koulukuljetusta taikka säädettyjen edellytysten täyttyessä muuta soveltuvaa omaa matkustustapaa.Lain on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian ja olla voimassa lukuvuoden 2020–2021 loppuun eli 31.7.2021 asti.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus esittää jatkoa väliaikaiseen lakiin, jolla tiettyjen kuluttajaluottojen enimmäiskorko on rajoitettu 10 prosenttiin ja luottojen ja luotonvälityspalvelujen suoramarkkinointi on pääosin kielletty. Korkokattosääntelyn tehokkuuden varmistamiseksi myöskään luotosta perittäviä maksuja ei saisi korottaa lain voimassaoloaikana. Rajoitusten voimassaoloa on tarkoitus jatkaa ensi vuoden syyskuun loppuun asti.Tarkoituksena on helpottaa koronavirustilanteen takia taloudellisiin vaikeuksiin joutuneiden kuluttajien asemaa sekä vähentää velkaongelmia. Ehdotuksen mukaan tilapäistä korkokattoa sovellettaisiin lain voimaantulon jälkeen tehtäviin kuluttajaluottosopimuksiin sekä ennen lain voimaantuloa tehtyihin jatkuvaa luottoa koskeviin sopimuksiin, kun nostoja tehdään lain voimassaoloaikana. Tilapäinen korkokatto ei siis koskisi ennen lain voimaantuloa nostettuja luottoja. Näin ollen korkokatto ei koskisi myöskään viime heinäkuussa voimaan tulleen väliaikaisen lain aikana nostettuja luottoa, vaikka sitä olisi vuodenvaihteen jälkeen vielä maksamatta. Lain voimassaolon päättymisen jälkeen sen soveltamisalaan kuuluvalle luotolle perittävä korko määräytyisi luottosopimuksen mukaan. Jotta tilapäistä korkokattoa ei käytetä harhaanjohtavasti markkinointikeinona, mainonnassa tulisi antaa varoitus koron nousemisesta lain voimassaolon päättymisen jälkeen.Lain on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alusta alkaen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Työttömyyskassoille annetuissa ohjeissa ja määräyksissä olleita säännöksiä nostetaan lain tasolle. Työttömyyskassalain muutosten tavoitteena on selkeyttää työttömyyskassan toimintaa, parantaa kassan jäsenten asemaa sekä ajantasaistaa työttömyyskassalain säännöksiä. Kassan johdon sopivuutta ja ammattitaitoa koskevia säännöksiä, kassan hallituksen jäsenyyden edellytyksiä sekä hallituksen tehtäviä ja toimintoja koskevaa sääntelyä täsmennetään. Näillä muutoksilla vahvistetaan hyväksi havaittujen toimintaohjeiden ja -mallien oikeudellista asemaa ja läpinäkyvyyttä.Kassan työttömien jäsenten vakuuttamismahdollisuuksia parannetaanKassan työttömien jäsenten vakuuttamismahdollisuuksia työttömyyskassan purkautumistilanteessa parannetaan. Purkautumistilanteessa kassan työttömille jäsenille annetaan mahdollisuus liittyä toiseen työttömyyskassaan. Nykyinen laki ei turvaa kassan työttömän jäsenen ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan maksamisen jatkumista kassan purkautumistilanteessa. Purkautuvan palkansaajakassan jäljelle jääneet varat TyöllisyysrahastollePurkautuneen palkansaajakassan mahdolliset varat velkojen ja muiden sitoumusten täyttämisen jälkeen luovutetaan Työllisyysrahastolle. Tällä varmistetaan, että mahdolliset varat käytettään työttömyysturvajärjestelmän rahoitukseen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Työttömyysvakuutusmaksuja korotetaan 0,32 prosenttiyksiköllä vuodelle 2021. Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu on 1,40 prosenttia palkasta. Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu on 0,50 prosenttia palkasta, jos palkkasumma on korkeintaan 2 169 000 euroa. Sen ylittävältä osalta työttömyysvakuutusmaksu on 1,90 prosenttia palkasta.Yrityksen osaomistajan maksama palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu on ensi vuonna 0,65 prosenttia palkasta ja osaomistajasta maksettava työnantajan työttömyysvakuutusmaksu 0,50 prosenttia palkasta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kelalle maksettavien työttömyysetuuksien valtionosuuksien osalta siirrytään 1.1.2021 ennakoiden vahvistamismenettelystä ennakoiden ilmoitusmenettelyyn. Sosiaali- ja terveysministeriö ei enää vahvista Kelan toimittaman arvion perusteella maksettavaksi tulevia valtion rahoitusosuuksia koko vuodeksi kerrallaan. Sen sijaan Kela ilmoittaa seuraavana kuukautena tarvittavan ennakon määrän sosiaali- ja terveysministeriölle. Ministeriö suorittaa ennakon Kelalle kuukausittain. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Oikeusministeriö on asettanut toimikunnan valmistelemaan saamelaiskäräjälain muutoksia. Saamelaiskäräjistä annetun lain säännökset ovat osittain vanhentuneita, ja säännösten toimivuudessa on havaittu ongelmia.– Olen iloinen, että saamelaiskäräjälain muutosta valmistelevan toimikunnan työ pääsee nyt käyntiin. Alkuperäiskansa saamelaisten oikeuksien turvaaminen edellyttää, että saamelaisten itsehallintoelintä koskevat säännöt ovat ajan tasalla. Nyt on korkea aika saada muutoksia aikaan, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson sanoo.Muutostyön perustana ovat perusoikeudet ja muut perustuslain asettamat velvoitteet, Suomea sitovat kansainväliset ihmisoikeussopimukset, YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien julistus sekä muu oikeuden ja kansainvälisen oikeuden kehitys sekä viimeaikaiset ratkaisut. Toimikuntaan kuuluvat edustajat hallituspuolueista ja saamelaiskäräjistä ja sen puheenjohtajana toimii oikeusministeriön kansliapäällikkö Pekka Timonen.Toimikunnan toimikausi on 1.12.2020 – 15.5.2021.Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman mukaan hallitus kunnioittaa ja edistää kaikkien saamelaisten ja saamelaisryhmien kielellisten ja kulttuuristen oikeuksien toteutumista ottaen huomioon kansainväliset sopimukset.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Aluehallintovirasto ja opetus- ja kulttuuriministeriö ovat selvittäneet koronaepidemiaan liittyen varhaiskasvatuksen tilannetta viikolla 44 ja perusopetuksen tilannetta viikolla 46. Kysely suunnattiin varhaiskasvatuksen ja koulutuksen järjestäjille.Varhaiskasvatuksessa aiempaa harvempi vastaaja arvioi poissaolojen määrän tavanomaista (esim. vuoden 2019 syksyyn verrattuna) runsaammiksi. Kun viikolla 38 yhteensä 50 prosenttia vastaajista arvioi lasten poissaolojen määrän tavanomaista runsaammaksi, viikolla 44 vastaavan arvion antoi enää 32,1 prosenttia vastaajista. Poissaolojen kestot arvioitiin kuitenkin edelleen tavanomaista pidemmiksi.Päiväkotiyksikköjä on jouduttu sulkemaan erittäin vähän (3,4 prosenttia kaikista vastaajista). Pienten päiväkotien osalta koko henkilökunnan altistuessa on päiväkoti jouduttu sulkemaan. Tällöin altistumattomat lapset ovat siirtyneet toisiin yksiköihin.Perusopetuksessa kouluruokailun järjestämisessä vaihtelevia tapojaEtäopetuksessa oli tiistaina 10.11. yhteensä 6 701 perusopetuksen oppilasta. Määrä oli noussut viikosta 44. Etäopetuksessa olevia oppilaita oli kaikilla AVI-alueilla ja kaikissa maakunnissa. Selvästi eniten etäopetuksessa olevia oppilaita oli viikon 44 tavoin Uudellamaalla ja Pohjanmaalla.
Kyselyssä selvitettiin myös kouluruokailun järjestämistä etäopetuksessa oleville. Vastaajista 46 prosenttia oli varautunut tarjoamaan kouluruokana 5 kylmää ateriaa viikossa. Joka viides opetuksen järjestäjä ilmoitti etäopetuksessa oleville tarjottavan kouluruuan muodoksi muun kuin viidesti viikossa tarjottavan kylmän tai lämpimän aterian. Vastauksista ilmenee, että yksittäisissä kunnissa on päätetty toteuttaa kouluruokailujärjestelyt muulla tavoin kuin lainsäädännössä edellytetään. Kouluruokailua on järjestetty mm. jakamalla ruokarahaa, ruokalippuja, joilla saa haettua ruuan kaupasta, lahjakortteja, maksusitoumuksia ja ostopalveluseteleitä kauppoihin sekä jakamalla ruokatarvikekasseja, jotka eivät ole perusopetuslain (521/2020) 20 a §:n tai lain esitöiden mukaisia ratkaisuja.Maskien osalta joka kolmas vastanneista opetuksen järjestäjistä (30,7 %) oli hankkinut maskeja yläkouluikäisten oppilaiden käyttöä varten. Joka kymmenes vastaaja ilmoitti, ettei ole varautunut hankkimaan maskeja yläkouluikäisten oppilaiden käyttöön.Koronaepidemian leviämisvaiheessa maskisuositus koskee myös yläkouluja. Osana kuntien valtionosuuskorotusta tuetaan yläkoululaisten ja toisen asteen koulutuksessa opiskelevien maskikustannuksia.
_ _ _ Varhaiskasvatuksen järjestämistä koskevaan kyselyyn vastasi 223 kuntaa (vastausprosentti 75,8) ja 245 yksityistä päiväkoti-ja esiopetusta tuottavaa varhaiskasvatuksen palveluntuottajaa.Perusopetuksen osalta kyselyyn vastasi 224 kuntaa (vastausprosentti 76,2) ja 43 yksityistä perusopetuksen järjestäjää.   
Kyselyjä on tehty opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille keväällä ja syksyllä 2020. Tiedonkeruuta jatketaan säännöllisillä kyselyillä loppuvuoden aikana. Tuoreimmat kyselyraportit päivitetään niiden valmistuttua avi.fi-verkkosivuille. 
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi