NordenBladet — Hallitus antoi 19. marraskuuta esityksensä vuoden 2021 talousarvioesityksen täydentämisestä. Esitykseen sisältyy rahoitusta koulutuksen tulevaisuusinvestointeihin ja yleisten kirjastojen toiminnan kehittämiseen.Rahoitusta kohdennetaan ammatillisen koulutuksen opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen 150 miljoonaa euroa vuoteen 2022 mennessä. Lisäresurssilla kasvatetaan lähiopetuksen määrää laadukkaan oppimisen turvaamiseksi. Lukiokoulutuksen laadun kehittämiseksi käynnistetään laatuohjelma ja tarkoitukseen kohdennetaan 15 miljoonaa euroa.– Hyvä ammatillinen koulutus on keskeistä, jotta Suomen työllisyyttä ja osaamista voidaan vahvistaa kestävästi. Laadukas koulutus taas onnistuu vain, kun opettajia on tarpeeksi ja heillä on mahdollisuus keskittyä työhönsä ja opiskelijoihinsa, opetusministeri Li Andersson sanoo.Jatkuvaan oppimiseen panostetaan 40 miljoonaa euroa. Rahoitus kohdennetaan erityisesti työikäisen väestön osaamisen kehittämiseen, heikkojen perustaitojen omaavien osaamisen vahvistamiseen sekä ikääntyneiden työllistymisen helpottamiseen.– Panostukset sivistykseen, ihmisten hyvinvointiin ja nopeavaikutteisiin koulutuksiin tarjoavat suomalaisille turvaa ja tulevaisuuden näkymää koronaepidemian keskellä. Korkeakoulut ovat lähteneet aktiivisesti mukaan jatkuvan oppimisen edistämiseen, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko toteaa.– Nykymaailmassa yksikään ammatti ei pysy muuttumattomana läpi yhden ihmisen työuran. Osaamisen päivittäminen koskettaa meistä jokaista ja meidän vakaa tavoitteemme on tehdä siitä mahdollisimman helppoa ja palkitsevaa, ministeri Andersson jatkaa.Täydentävässä talousarvioesityksessä huomioidaan myös oppivelvollisuuden laajentamisen ja toisen asteen maksuttomuuden kustannusten jaksottaminen tarkentuneiden tietojen perusteella. Vuosikohtaiset kustannukset jakautuvat siten, että vuodelle 2021 kohdentuu 27 miljoonaa euroa ja vuodelle 2023 kohdentuu 102 miljoonaa euroa. Muutos johtuu oppivelvollisuuden laajentamisen ensimmäisen vuoden kustannusten tarkentumisesta lukio- ja ammatillisessa koulutuksessa.
 
– Oppivelvollisuuden laajentamisen lisäkustannukset korvataan kunnille täysimääräisesti, mutta koulutuksen järjestäjien mukaan rahoitus oli aiemmin jaksotettu hieman takapainotteisesti alkuinvestoinnit, kuten tietokoneet huomioiden. Uudistusta valmistellaan tiiviissä yhteistyössä sidosryhmien kanssa ja olemme nyt hienosäätäneet rahoituksen jaksotusta etupainotteisemmaksi koulutuksen järjestäjien toiveiden mukaisesti, Andersson sanoo.Poikkihallinnollisen liikkumisohjelman ja liikuntapoliittisen koordinaatioelimen sekä liikkuva koulu -ohjelman laajentamiseen osoitetaan 5 miljoonaa euroa. Lisäksi etsivän nuorisotyön laajentamiseen osoitetaan 4,5 miljoonaa euroa.Kirjastoille vahvempi rooli osallisuuden edistäjinäYleisten kirjastojen toiminnan vahvistamiseen osoitetaan miljoona euroa. Määrärahalla kehitetään kirjastojen roolia osallisuuden ja osallistumisen sekä yhteiskunnallisen vuoropuhelun areenoina. Tavoitteena on kehittää yleisiä kirjastoja fyysisinä ja virtuaalisina matalan kynnyksen kohtaamispaikkoina lisäämällä kansalaisten ja erityisesti päättäjien välistä vuorovaikutusta. Tavoitteena on myös vaikuttaa yhteiskunnalliseen demokratiakehitykseen parantamalla kansalaisten tiedonsaantia ja vaikuttamismahdollisuuksia paikallisen, alueellisen, valtakunnallisen ja EU-tason päätöksenteossa.– Ajassamme tarvitaan myös toimia kansalaisten ja päättäjien välisen vuoropuhelun lisäämiseksi. On torjuttava ohi puhumista ja tahallista väärinymmärrystä. Suomalaisen sivistyksen ja tiedonsaannin keskeistä kivijalkaa, koko maan kattavia yleisiä kirjastoja lähdetään kehittämään osallisuuden ja yhteiskunnallisen keskustelun areenoiksi, ministeri Saarikko sanoo.Täydentävä talousarvioesitys vuodelle 2021 käsitetiin valtioneuvoston istunnossa 19. marraskuuta 2020. Hallituksen esitys vuoden 2021 täydentäväksi talousarvioksi julkaistaan budjetti.vm.fi-sivustolla sen jälkeen.Valtioneuvoston tiedote 19.11.2020

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Vuoden 2021 täydentävässä talousarvioesityksessä ehdotetaan valtioneuvoston kanslialle 355 miljoonan euron määrärahalisäystä koronavirustilanteen aiheuttamiin lisätarpeisiin, kuten Finavian pääomittamiseen yhtiön rahoitusaseman vahvistamiseksi. Hallituksen esitys ensi vuoden talousarvioesityksen täydentämisestä annettiin eduskunnalle torstaina 19. marraskuuta.Täydennyksessä 350 miljoonan euron määrärahalisäystä ehdotetaan Finavian pääomittamiseen yhtiön rahoitusaseman vahvistamiseksi. Finavian liiketoiminta on kärsinyt merkittävästi koronapandemian aiheuttamasta lentoliikenteen kysynnän romahtamisesta. Pääomittamista tarvitaan koronakriisiin vastaamiseksi ja yhtiön tulevaisuuden turvaamiseksi.Covid-19-tilanne on lisännyt valtioneuvoston viestintätarpeita. Ensi vuodelle ehdotetaan 1,35 miljoonan euron lisämäärärahaa hallituksen strategisen viestinnän tukeen ja koordinaatioon sekä yhteiskunnan henkisen kriisinkestävyyden vahvistamiseen. Lisämäärärahalla toteutettaisiin koronaviruksen leviämisen estämiseen liittyviä sisällöntuotantoja, kuten viestintäkampanjoita osana Suomi toimii -viestintäkokonaisuutta. Lisäksi vahvistetaan tukea alueiden ja kuntien koronatilanteen hoitoon liittyvään viestintään.Lainsäädännön vaikutusarviointia varten valtioneuvoston kanslian yhteydessä toimii riippumaton ja itsenäinen lainsäädännön arviointineuvosto. Arviointineuvoston tarkoituksena on erityisesti parantaa hallituksen esitysten vaikutusarviointien laatua ja yleisemmin lainvalmistelukulttuuria. Hallitusohjelman kirjauksen mukaisesti lainsäädännön arviointineuvoston toiminnan ja roolin vahvistamiseksi ehdotetaan 105 000 euron lisämäärärahaa.Valtioneuvoston yhteisten palvelu- ja hallintotehtävien hoitamiseen ehdotetaan lisäystä 3,2 miljoonaa euroa, josta merkittävin lisäys koskee valtioneuvoston yhteisen asianhallintajärjestelmän (VAHVA) jatkorahoitusta 3,0 miljoonalla eurolla. Lisämäärärahalla yhteinen asianhallintajärjestelmä laajennetaan kaikkien ministeriöiden käyttöön ja sen yhteyteen rakennetaan uudet järjestelmät valtioneuvoston päätöksenteon ja EU-asioiden valmistelun avuksi. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ravitsemisliikkeiden toimintaa rajoitetaan koronavirusepidemian leviämisen estämiseksi sen mukaan, millainen epidemiatilanne alueella on. Pääsääntö on, että ns. kiihtymisvaiheessa olevilla viidellä alueella ravitsemisliikkeet noudattavat edelleen muuta maata tiukempia rajoituksia. Rajoitukset koskevat Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Pirkanmaan, Kanta-Hämeen ja Pohjanmaan maakuntia.Asiaa koskeva valtioneuvoston asetus tulee voimaan 20.11.2020.Pohjanmaan maakunnassa voimaan samat rajoitukset kuin muissa kiihtymisvaiheessa olevissa maakunnissaPohjanmaan maakunnassa koronatilanne on rauhoittunut niin, että se on tällä hetkellä epidemian kiihtymis- eikä enää leviämisvaiheessa. Määrittely perustuu Vaasan sairaanhoitopiirin ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen näkemyksiin.Siten Pohjanmaan ravitsemisliikkeet siirrettään samojen rajoitusten alaisiksi kuin kiihtymisvaiheessa olevien Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan ravitsemisliikkeet. Anniskelu lopetetaan siten Pohjanmaalla kello 22, kuten muissakin kiihtymisvaiheessa olevissa maakunnissa. Jos liikkeen pääasiallisena ravitsemistoimintana on alkoholijuomien anniskelu, liikkeen saa pitää avoinna kello 24-23. Muun ravitsemisliikkeen saa pitää avoinna kello 1-24. Myös Pohjanmaan maakunnassa muun ravitsemisliikkeen saa 20.11.2020 lukien pitää auki ravitsemistoiminnan asiakkaille kahden tunnin ajan anniskelun päättymisen jälkeen. Lisäksi ravitsemisliikkeet saavat kiihtymisvaiheessa olevissa maakunnissa edelleen ottaa sisään vain puolet tavanomaisesta asiakasmäärästä.  Ravitsemisliiketoimintaa koskevista rajoituksista on säädetty tartuntatautilain määräaikaisessa 58 a §:ssä, joka on voimassa 28.2.2021 asti. Tarkemmista rajoituksista säädetään valtioneuvoston asetuksella. Niissä säädetään ravitsemisliikkeiden anniskelu- ja aukioloajan rajoittamisesta maakunnittain ja ravintolatyypeittäin. Alueen epidemiatilanteen mukaan säädettävien rajoitusten on tarkoitus vähentää ihmisten sosiaalisia kontakteja sellaisissa tiloissa ja tilanteissa, joissa koronavirustaudin on todettu leviävän tehokkaasti.
 
Rajoitukset ovat voimassa vain niin kauan kuin se on välttämätöntä, enintään 15.12.2020 saakka. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Koronapandemia vaikuttaa edelleen edustustojen maahantulolupapalveluihin. Palveluita ei pystytä kaikkialla antamaan samalla tavoin ja samassa laajuudessa kuin ennen pandemiaa, normaaliaikana. Edustustojen asiakaspalvelu maahantuloasioissa on ollut auki niissä maissa, joissa se on ollut terveysturvallisuus ja paikalliset viranomaismääräykset huomioiden mahdollista. Tänä syksynä palveluita on avattu uudelleen mahdollisuuksien mukaan ja tällä hetkellä jo lähes kaikkialla palveluja saa vähintään rajoitetusti.Vain yksittäisissä poikkeustapauksissa asiakaspalvelua maahantulolupa-asioissa ei ole vieläkään kyetty lainkaan uudelleen avaamaan. Asiakaspalvelun rajoittamiseen vaikuttavat muun muassa pandemiasta johtuvat paikallisviranomaisten määräämät rajoitukset ja yhteiskunnan sulkutilat sekä paikalliset tai maiden väliset liikkumisrajoitukset ja muut viranomaismääräykset.Haasteena on edelleen viisumihakemusten käsittely maissa, joissa Suomella ei ole edustustoa tai joissa toinen Schengen-maa edustaa Suomea. Monien maiden edustustot eivät pysty tällä hetkellä ottamaan vastaan edustamiensa maiden viisumihakemuksia.”Tämä tilanne on vaikea ja toivomme, että pandemiatilanne maailmalla helpottaisi pian ja pääsisimme normaaliin tapaan vastaanottamaan viisumihakemuksia eri puolilla maailmaa. Koitamme löytää ratkaisuja Suomea edustavien maiden kanssa, jotta he voisivat ottaa vastaan myös Suomen viisumihakemuksia”, toteaa ulkoministeriön konsulipäällikkö Pasi Tuominen.Ulkoministeriö työskentelee turvallisen kansainvälisen liikkumisen varmistamiseksi jatkossakinMikäli edustusto pystyy tarjoamaan viisumipalveluita, hakemuksia voivat tällä hetkellä jättää määriteltyihin erityisryhmiin kuuluvat henkilöt. Esimerkiksi parisuhteeseen perustuvat viisumihakemukset otetaan tällä perusteella vastaan. Schengenin viisumisäännöstö on edelleen voimassa, ja viisumin myöntämisen edellytysten tulee täyttyä, kuten ennen korona-aikaakin. Ulkoministeriöllä on työsuojeluvelvoite yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen estämiseksi. Viisumipalvelukeskusten toiminta on väliaikaisesti keskeytynyt tai ne toimivat rajoitetusti. Edustustojen asiakaspalvelutilat eivät myöskään sovellu suurien asiakasmäärien vastaanottamiseen ilman, että asiakkaiden ja henkilökuntamme turvallisuus vaarantuu. Turvallisuudesta huolehditaan muun muassa käyttämällä suojavarusteita, rajoittamalla asiakasmääriä, sekä desinfioimalla tiloja.Ulkoministeriö tekee jatkuvasti töitä sen eteen, että turvallinen kansainvälinen liikkuminen on mahdollista tulevaisuudessakin. Ihmisten välinen kanssakäyminen on tärkeää kaikille –niin ihmisille kuin yrityksille ja koko Suomelle.”Ymmärrämme hyvin miten vaikeaan tilanteeseen esimerkiksi useammassa eri maassa asuvat perheet ovat pandemiatilanteessa joutuneet ja teemme parhaamme, jotta turvallinen asiakaspalvelu voidaan varmistaa kaikkialla mahdollisimman pian”, konsulipäällikkö Tuominen toteaa. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus antoi 19. marraskuuta eduskunnalle esityksensä vuoden 2021 talousarvioesityksen täydentämisestä. Täydennysesityksessä kohdennetaan rahoitusta tulevaisuusinvestointien toiseen vaiheeseen ja muun muassa koronavirustilanteesta aiheutuviin menolisäyksiin. Hallitus on sitoutunut turvaamaan suomalaisten hyvinvoinnin ja yritysten selviytymisen kriisin yli mahdollisimman vähäisin inhimillisin ja taloudellisin vahingoin.Tulevaisuusinvestointien toisen vaiheen rahoitusHallitusohjelman mukaisesti hallitus toteuttaa vaalikauden aikana kertaluonteisen tulevaisuusinvestointiohjelman, joka tukee hallitusohjelman tavoitteiden saavuttamista sekä julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä. Ensimmäisessä vaiheessa, vuoden 2020 talousarviossa ja vuosien 2020—2023 julkisen talouden suunnitelmassa, kohdistettiin vuosille 2020—2022 yhteensä 1,4 miljardin euron tulevaisuusinvestoinnit. Lisäksi Valtion asuntorahastosta kohdennetaan noin 215 miljoonan euron investoinnit vuosina 2020—2022. Talouspoliittinen ministerivaliokunta käsitteli 23.10.2020 tulevaisuusinvestointien rahoituksen toista vaihetta. Vuoden 2021 tulevaisuusinvestoinnit, noin 356 miljoonaa euroa, sisältyvät täydentävään talousarvioesitykseen. Vuoden 2022 toisen vaiheen tulevaisuusinvestoinnit, noin 322 miljoonaa euroa, on tarkoitus sisällyttää vuosia 2022—2025 koskevaan julkisen talouden suunnitelmaan ja edelleen vuoden 2022 talousarvioesitykseen.Vuoden 2021 toisen vaiheen tulevaisuusinvestoinnit sisältävät muun muassa 40 miljoonaa euroa jatkuvan oppimisen vahvistamiseen sekä 80 miljoonaa euroa ammatillisen koulutuksen opettajien, ohjaajien ja opetuksen tukihenkilöstön palkkaamiseen sekä tuntiopettajien opetustuntimäärän lisäämiseen. Kehitysyhteistyöhön ehdotetaan 50 miljoonan euron ja luonnonsuojelun rahoitukseen yhteensä 25,5 miljoonan euron lisäystä. Kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen ehdotetaan 25 miljoonaa euroa. Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukemiseen ehdotetaan 40 miljoonan euron lisäystä, joka kohdentuu äkillisiin rakennemuutoksiin varautumiseen, alueellisiin innovaatioihin ja kokeiluihin, aluekehitysrahoitukseen sekä KEINO-osaamiskeskuksen ja sopimusperusteisen yhteistyön rahoitukseen. Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelmalle ehdotetaan 6 miljoonan euron lisäystä.Koronavirustilanteeseen liittyviä muutoksiaTyöttömyysturvalainsäädännön väliaikaisia poikkeuksia ehdotetaan joiltain osin jatkettavaksi vielä maaliskuun 2021 loppuun saakka. Yrittäjien työttömyysturvaoikeuden ja työttömyysturvan suojaosan korottamisen jatkamiseen ehdotetaan yhteensä 56,4 miljoonan euron lisäystä.Yksityisessä terveydenhuollossa tehdyistä covid-19-testeistä maksettavaa Kela-korvausta ehdotetaan korotettavaksi. Korotus rahoitettaisiin 45 miljoonan euron siirrolla momentilta Valtionavustus julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon covid-19-kustannuksiin.Finavia Oyj:tä ehdotetaan pääomitettavan 350 miljoonalla eurolla sen rahoitusaseman vahvistamiseksi.Maakuntien lentoyhteyksien tukemiseen ehdotetaan 11,5 miljoonan euron lisäystä.Tuomioistuinasioiden ruuhkan purkua varten ehdotetaan tuomioistuimille, oikeusaputoimistoille sekä syyttäjälaitokselle yhteensä 2,9 miljoonaa euroa koronavirustilanteesta aiheutuneen ruuhkan haitallisten vaikutusten vähentämiseksi ja asioiden käsittelyaikojen kohtuuttoman pidentymisen estämiseksi. Rangaistusten täytäntöönpanon ruuhkan purkuun Rikosseuraamuslaitoksessa ehdotetaan 1,6 miljoonaa euroa.Aluehallintovirastolle ehdotetaan koronavirustilanteen aiheuttamiin lisätehtäviin 5,46 miljoonan euron lisäystä.Muita muutoksiaRikosasioiden käsittelyketjun voimavarojen turvaamiseen ehdotetaan 2,79 miljoonaa euroa oikeusministeriön hallinnonalalle.Positiivisen luottotietorekisterin toteutusmenoihin ehdotetaan 4 miljoonan euron lisäystä.Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston toimintamenoihin ehdotetaan kahden henkilötyövuoden ja 140 000 euron lisäystä. Tarve aiheutuu sote-tietojärjestelmien valvontaan tehtävästä lisäpanostuksesta. Työsuojelun aluehallintoviraston toimintamenoihin ehdotetaan 0,975 miljoonan euron lisäystä 15 uuden työsuojelutarkastajan viran perustamisen kuluihin.Lappeenrannan kaupungin European Green Leaf -toiminnan toteutukseen ehdotetaan 225 000 euron lisäystä. Vuokra-asukkaiden talousongelmien ehkäisyyn ehdotetaan 750 000 euron lisäystä.Poliisin toimintamenoihin ehdotetaan 1,181 miljoonan euron lisäystä toimitilojen vuokramenoihin, 1 miljoonan euron lisäystä telekuuntelujärjestelmän uudistamiseen ja 443 000 euron lisäystä EU:n SIS-asetuksen toimeenpanoon aiheutuviin menoihin.Rajavartiolaitoksen vuokramenoihin ehdotetaan 290 000 euron lisäystä.Täydentävään esitykseen sisältyy myös useita muita lisäyksiä eri hallinnonaloille.Valtion nettolainanotto kasvaa 946 miljoonalla eurollaVerotuloennustetta alennetaan 316 miljoonaa euroa. Verokertymää pienentää muun muassa ansio- ja pääomatuloverojen tuoton alentaminen vuoden 2019 verotuksen valmistumisesta saatujen ennakkotietojen perusteella. Sekalaisia tuloja sekä omaisuustuloja koskevaa arviota korotetaan yhteensä 383 miljoonaa euroa. Hallitusohjelman mukaisesti tulevaisuusinvestoinnit rahoitetaan omaisuustuloilla. Näin ollen tulevaisuusinvestointien toisen vaiheen lisäpanostukset kasvattavat niiden rahoittamiseen tarvittavia omaisuustuloja vuoden 2021 osalta 331 miljoonaa euroa. Vuoden 2021 määrärahoja ehdotetaan lisättäväksi yhteensä 1,0 miljardilla eurolla kaikkiaan 65,2 miljardiin euroon ja tuloarviota korotetaan 67 miljoonalla eurolla 53,5 miljardiin euroon. Ehdotus lisää valtion nettolainanottoa 946 miljoonalla eurolla. Kaikkiaan valtion nettolainanoton arvioidaan olevan 11,7 miljardia euroa vuonna 2021. Valtionvelan määrän arvioidaan olevan vuoden 2021 lopussa noin 138 miljardia euroa. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on nimittänyt Suomen ympäristökeskuksen pääjohtajan virkaan Leif Schulmanin 1.1.2021-31.10.2025 väliseksi ajaksi.Monitieteisen ympäristöalan tutkimus- ja kehittämistyön lisäksi Suomen ympäristökeskus (SYKE) tarjoaa asiantuntijapalveluja ja toimii lupa- ja valvontaviranomaisena muun muassa jätteiden kansainvälisiä siirtoja ja uhanalaisten kasvien ja eläinten kansainvälistä kauppaa koskevissa asioissa.Pääjohtajan virkaan nimitetty Leif Schulman on koulutukseltaan filosofian tohtori. Schulman on työskennellyt vuodesta 2010 alkaen Luonnontieteellisen keskusmuseo Luomuksen johtajana. Aiemmin Schulman on toiminut muun muassa Luomuksessa yksikönpäällikkönä, Helsingin yliopiston kasvitieteellisen puutarhan johtajana ja intendenttinä sekä tutkijana Turun yliopistossa.Pääjohtajan virka tuli avoimeksi SYKEn pitkäaikaisen pääjohtajan Lea Kaupin jäädessä eläkkeelle. Virkaa haki 22 henkilöä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus esittää, että lomautettujen ja yrittäjien työttömyysetuuteen sekä TE-toimistojen toimintaan liittyviä lakimuutoksia jatketaan osittain. Väliaikaisten muutosten tavoitteena on turvata lomautettujen ja yrittäjien toimeentuloa sekä helpottaa työttömyysturva-asioiden käsittelyä koronaviruspandemian pitkittyessä.Hallitus antoi esityksen eduskunnalle 19.11.2020. Aiemmin tehdyt väliaikaiset lakimuutokset ovat tällä hetkellä voimassa vuoden 2020 loppuun, ja nyt jatkettaisiin osaa niistä. Hallituksen esitys liittyy valtion vuoden 2021 täydentävään talousarvioesitykseen.Opiskelu ei vaikuta lomautetun työttömyysturvaanLomautetut ovat voineet väliaikaisesti opiskella päätoimisesti ilman, että se vaikuttaa työttömyysetuuteen. Hallitus esittää, että lakimuutoksen voimassaoloa jatketaan 31.12.2021 asti. Muutos koskee lomautettuja, joiden lomautus on alkanut 16.3.2020 tai sen jälkeen.Muutos helpottaa työn ohella opiskelevan lomautetun työttömyysetuuden hakemista ja saamista lomautusajalta, kun TE-toimisto ei arvioi opintojen sivu- tai päätoimisuutta.Yrittäjä voi saada työmarkkinatukea maaliskuun loppuun astiYrittäjät ovat voineet saada väliaikaisesti työmarkkinatukea, jos päätoiminen työskentely yrityksessä on päättynyt koronaviruspandemian takia. Hallitus esittää, että säännöksen voimassaoloa jatketaan 31.3.2021 asti.Työmarkkinatuen maksaminen edellyttää, että henkilö ilmoittautuu työnhakijaksi TE-toimistoon ja TE-toimisto antaa hänen oikeudestaan työmarkkinatukeen työvoimapoliittisen lausunnon Kelalle. Kela on maksanut työmarkkinatukea yhteensä noin 42 500 yrittäjälle huhti-syyskuussa 2020.TE-toimistojen tehtävien hoitamiseen joustoa ruuhkien välttämiseksiTE-toimistot ovat voineet koronaviruspandemian takia järjestää työnhakijan määräaikaishaastatteluja tavanomaista joustavammin. Haastatteluja on järjestetty työnhaun alkaessa vain niille työnhakijoille, joiden kohdalla ne ovat erityisen tarpeellisia. Hallitus esittää, että muutoksen voimassaoloa jatketaan 31.1.2021 asti.Lisäksi 31.1.2021 asti jatketaan säännöstä, jonka mukaan työtön työnhakija ei menetä oikeuttaan työttömyysetuuteen työllistymissuunnitelman toteuttamisen laiminlyönnin takia.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus esittää, että laiton uhkaus säädetään virallisen syytteen alaiseksi, jos se kohdistuu henkilöön hänen työtehtävänsä tai julkisen luottamustehtävänsä vuoksi.Esityksen mukaan syyttäjä saa nostaa syytteen laittomasta uhkauksesta, jos teko on kohdistunut henkilöön esimerkiksi asiakaspalvelu- tai hallintotehtävissä, terveydenhuollon ja sosiaalialan työssä, kaupallisessa työssä, opetustehtävissä tai oikeus- ja poliisihallinnossa. Säännös koskisi myös muun muassa tutkijoihin, toimittajiin tai taiteilijoihin kohdistuvaa uhkailua. Merkitystä ei olisi sillä, onko laiton uhkaus tehty uhrin työpaikalla vai esimerkiksi sähköpostitse tai sosiaalisessa mediassa.Julkisista luottamustehtävistä soveltamisalaan kuuluisivat esimerkiksi kunnanvaltuuston ja -hallituksen, kunnallisen lautakunnan, johtokunnan ja neuvottelukunnan jäsenet, kansanedustajat sekä muut julkiset luottamushenkilöt.Laiton uhkaus on kyseessä, jos uhkaa toista rikoksella niin, että uhatulla on perusteltu syy pelätä henkilökohtaisen turvallisuuden tai omaisuuden olevan vakavassa vaarassa.
Syyttäjä saa nostaa syytteen laittomasta uhkauksesta nykyisin lähtökohtaisesti vain, jos  asianomistaja esittää rangaistusvaatimuksen. Syyttäjä saa nostaa syytteen nykyisin myös, jos erittäin tärkeä yleinen etu sitä vaatii.Myös silloin, kun on kyse virallisen syytteen alaisesta rikoksesta, teon tuleminen tutkintaan edellyttää, että joku ilmoittaa siitä poliisille. Rikoksen voi jo nykyään kuka tahansa, esimerkiksi työnantaja, ilmoittaa poliisille.Uudistus tehostaisi puuttumista maalittamiseen ja muuhun laittomaan uhkailuunLaittoman uhkauksen syyteoikeuden laajentaminen parantaisi uhrin asemaa sekä viranomaisten mahdollisuuksia puuttua laittomiin uhkauksiin. Lainmuutos tähdentää sitä, ettei ole hyväksyttävää uhata työtehtävässä tai julkisessa luottamustehtävässä olevaa väkivallalla tai muulla rikoksella. Muutos voi myös osaltaan vähentää julkisessa keskustelussa ja erityisesti sosiaalisessa mediassa esiintyviä laittomia uhkauksia.Esitys toteuttaa osaltaan pääministeri Marinin hallitusohjelman tavoitetta puuttua nykyistä vahvemmin järjestelmälliseen häirintään, uhkailuun ja maalittamiseen, joka uhkaa sananvapautta, viranomaistoimintaa, tutkimusta ja tiedonvälitystä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on antanut asetuksen, jolla Suomessa saatetaan voimaan Euroopan neuvoston yleissopimus viranomaisten asiakirjojen julkisuudesta. Kyseessä on ensimmäinen oikeudellisesti sitova asiakirjajulkisuutta koskeva kansainvälinen sopimus.Sopimus tulee voimaan 1.12.2020. Suomi hyväksyi sopimuksen jo vuonna 2015, mutta sopimus on odottanut tarvittavaa määrää ratifiointeja, jotta se voi tulla kansainvälisesti voimaanSopimuksella turvataan oikeus tiedonsaantiin viranomaisten asiakirjoista. Suomen lainsäädäntö vastaa jo nyt sopimusta mutta sopimukseen sitoutumisella on erityinen merkitys tuen osoittamisessa avoimuuden ja sitä kautta demokratian kehittämiselle Euroopassa.  

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto nimitti torstaina 19. marraskuuta oikeustieteen kandidaatti Robin Lardotin jatkamaan Keskusrikospoliisin päällikkönä. Virka täytetään ajalle 1.12.2020 – 30.9.2025.Robin Lardot on toiminut vuodesta 2013 lähtien Keskusrikospoliisin päällikkönä. Hänellä on laaja-alaista kokemusta poliisin vaativista johtamistehtävistä sekä kehittämishankkeiden läpiviennistä. Lardot on ollut vastuussa monista merkittävistä koko poliisihallintoa koskevista kehittämishankkeista kuten Ponnistus-koulutushankkeesta, harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan toimintaohjelman sekä järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan strategian valmistelusta. Lisäksi Lardot on Keskusrikospoliisin päällikkönä käynnistänyt ja ollut vastuussa useista Keskusrikospoliisin kehittämishankkeista kuten poliisin kyberrikostorjuntakeskuksen perustamisesta, todistajansuojeluohjelmasta sekä Keskusrikospoliisin palvelujen kehittämisestä.– Vaikka järjestäytynyt rikollisuus on edelleen merkittävää, tietoverkkorikollisuus on kasvussa ja myös perinteinen rikollisuus siirtyy yhä enemmän tietoverkkoihin. Tietomurrot, petokset, identiteettivarkaudet ja maalittaminen verkossa ovat jo arkipäivää. Nämä haasteet toimintaympäristöön vastaamisessa jatkuvat myös tulevina vuosina. Lisäksi viranomaisten on pystyttävä huolehtimaan erityisen haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien oikeuksien turvaamisesta. Tämä edellyttää jatkossakin Keskusrikospoliisilta määrätietoista ja tehokasta toimintaa yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa, arvioi Robin Lardot.Aiemmin Lardot on toiminut Keskusrikospoliisin apulaispäällikkönä vuosina 1999 – 2003. Lisäksi hänellä on pitkäaikaista muuta kokemusta Keskusrikospoliisin eri tehtävistä muun muassa rikosylitarkastajana ja rikoskomisariona. Vuosina 2010 – 2013 Lardot toimi Poliisihallituksessa rikostorjuntayksikössä poliisijohtajana ja vuosina 2003 – 2009 sisäministeriössä poliisiylitarkastajana. Keskusrikospoliisin päällikkö johtaa, kehittää ja valvoo Keskusrikospoliisin toimintaa ja vastaa viraston ja sen henkilöstön toimintaedellytyksistä ja toiminnan tuloksellisuudesta. Lisäksi Keskusrikospoliisin päällikön tehtäviin kuuluu muun muassa sopia Poliisihallituksen kanssa viraston tulostavoitteista ja määrärahoista, vahvistaa viraston strategiset linjaukset sekä vastata Keskusrikospoliisin kansallisesta ja kansainvälisestä sidosryhmäyhteistyöstä. Keskusrikospoliisin päälliköstä on tehty laaja turvallisuusselvitys ja hänen kanssaan on solmittu valtion virkamieslain mukainen karenssisopimus. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi