NordenBladet — Maalittamisen kriminalisointi uudella säädöksellä ei ole tarpeen, sillä maalittamista voidaan torjua jo nykyisellä lainsäädännöllä kohtuullisen hyvin. Keskeistä on laajentaa mahdollisuuksia esitutkinnan käynnistymiselle ja syytetoimenpiteisiin ryhtymiselle silloin, kun toiminnalla on järjestäytyneen häirinnän ja maalittamisen piirteitä. Tämä käy ilmi 3. joulukuuta julkaisusta selvityksestä, jonka OTT Mika Illman on tehnyt.Selvityshenkilö Illmanin mukaan suuria kansainvälisiä sosiaalisen median yhtiöitä tulee velvoittaa torjumaan alustoillaan tapahtuvaa vihapuhetta ja maalittamista. Vastuukysymysten sääntely tulee tehdä EU-tasolla.Eräitä sosiaalisen median ylläpitäjiä pitää lailla velvoittaa valvomaan alustoillaan julkaistua sisältöä ja poistamaan sitä, jos se ilmeisesti täyttää rikoksen tunnusmerkistön. Laissa pitäisi säätää rangaistavaksi tällaisen sisällön poistamatta jättäminen, kun laiminlyönti perustuu tahallisuuteen tai törkeään huolimattomuuteen.Laiton uhkaus virallisen syytteen alaiseksi viipymättäSelvityshenkilön mukaan laittoman uhkauksen säätäminen laajemmin virallisen syytteen alaiseksi rikokseksi on tärkeä uudistus, joka on syytä toteuttaa viipymättä. Tämän lisäksi eräitä muita rikoslain säännöksiä syyteoikeudesta tulisi muuttaa niin, että lain kattamat rikokset tulisivat nykyistä laajemmin virallisen syytteen piiriin.Sananvapauslain rikoksia, pakkokeinoja ja syyteoikeutta koskevia säännöksiä tulee selkeyttää. Säännösten nykyinen tulkinnanvaraisuus haittaa rikostutkintaa ja lainkäyttöä.Parempaa työsuojelua ei-työsuhteisilleSelvityksessä peräänkuulutetaan myös parempaa työsuojelua, jotta maalittamisen vaikutuksia voidaan rajoittaa. Illman korostaa, että erityisen haavoittuvassa asemassa olevien freelance-toimittajien sekä ei-työsuhteisten tutkijoiden ja asiantuntijoiden tueksi tulee luoda järjestely, jolla heihin kohdistuvan maalittamisen vaikutuksia voidaan rajata työsuojelun keinoja vastaavalla tavalla.Maalittaminen vahingoittaa koko yhteiskuntaaSelvityshenkilö Mika Illmanin mukaan maalittaminen on tyypillisesti tietoverkossa tapahtuvaa järjestelmällistä toimintaa, jossa kohdetta uhataan tai loukataan esimerkiksi levittämällä hänen yksityiselämäänsä kuuluvia tietoja tai esittämällä hänestä perättömiä tai muuten halventavia tietoja.Maalittamisella pyritään vaientamaan kohde tai muuten vaikuttamaan hänen toimintaansa. Maalittamisen pelko vaikuttaa siihen, mitä puheenaiheita julkisuudessa käsitellään ja millä tavoin.Maalittaminen vahingoittaa oikeusvaltiota, koska sillä pyritään vaikuttamaan päätöksentekoon hallinnossa ja lainkäytössä. Maalittaminen myös vahingoittaa laajemminkin demokraattista yhteiskuntaa, koska se vähentää ihmisten halukkuutta osallistua demokraattisiin prosesseihin ja ottaa julkisesti kantaa yhteiskunnallisiin asioihin. Tämän lisäksi maalittaminen kaventaa yleisön oikeutta saada tietoa siitä, mitä yhteiskunnassa ajatellaan ja tapahtuu.OTT Mika Illmanin selvityksessä on tutkittu, miten voimassa oleva rikos- ja prosessioikeudellinen sekä turvaamistoimenpiteitä ja sananvapauden käyttämistä koskeva lainsäädäntö soveltuu järjestelmällisen häirinnän ja maalittamisen ilmenemismuotoihin. Selvityksessä on myös arvioitu työsuojelua ja –turvallisuutta koskevien säännösten merkitystä maalittamiseen liittyen. Tehtävänä on myös ollut tarvittaessa nostaa esiin tutkimuskohteisiin liittyviä ongelmia ja esittää niihin ratkaisuja.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Epidemian leviämisvaiheessa olevien Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntien ravitsemisliikkeet noudattavat 5.12. lukien samoja rajoituksia, jotka ovat jo voimassa Uudellamaalla. Sääntely tiukkenee myös kiihtymisvaiheeseen siirtyvillä alueilla. Asiaa koskeva uusi valtioneuvoston asetus tulee voimaan 5.12. klo 00.00.Asetus on voimassa 15.12.2020 saakka, jonka jälkeen rajoituksista säädetään uudella asetuksella.Ravitsemisliikkeiden rajoituksista säädetään aina asetuksellaRavitsemisliiketoimintaa koskevista rajoituksista päättää aina valtioneuvosto, joka antaa rajoituksista asetuksen. Asetuksessa säädetyt rajoitukset perustuvat koronavirusepidemian leviämisen perusteella sen mukaan, millainen epidemiatilanne alueella on. Epidemiatilanteen (perustaso, kiihtymisvaihe, leviämisvaihe) määrittelevät kokonaisarvioinnin perusteella alueelliset yhteistyöryhmät ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Rajoitukset jakautuvat asetuksessa kolmeen ryhmään sen perusteella, onko maakunta epidemian perustasolla, kiihtymisvaiheessa vai leviämisvaiheessa. Eri vaiheisiin sovellettavia rajoituksia ei asetuksessa ole muutettu vaan uudella asetuksella on sijoitettu maakuntia näihin ryhmiin alueellisen epidemiatilanteen mukaisesti.Leviämisvaiheessa hieman muita tiukemmat rajoituksetRavitsemisliikkeet Uudellamaalla, Kanta-Hämeessä, Päijät-Hämeessä, Kymenlaaksossa ja Pohjois-Pohjanmaalla saavat olla auki klo 23 saakka, ja ne saavat avata ovensa sulkemisen jälkeen uudelleen aikaisintaan klo 05. Aukioloaikojen rajoitukset eivät koske huoltoasemien yhteydessä toimivia ravitsemisliikkeitä.
 
Näissä maakunnissa kaikkien ravitsemisliikkeiden anniskelu päättyy klo 22. Ravintoloissa, joissa alkoholin anniskelu on päätoimiala, käytössä on puolet asiakaspaikoista. Ruokaravintoloissa asiakaspaikoista voidaan käyttää 75 %.  Leviämisvaiheessa ravitsemisliikkeiden rajoitukset ovat niin tiukat kuin eduskunnan hyväksymä tartuntatautilaki sallii.Kiihtymisvaiheessa rajoitukset lisääntyvät perustasoon verrattunaKiihtymisvaiheessa olevien Varsinais-Suomen, Pirkanmaan, Pohjanmaan, Satakunnan, Etelä-Karjalan, Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Kainuun maakuntien ravitsemisliikkeissä alkoholin anniskelu on kaikissa ravitsemisliikkeissä sallittu kello 7-22 välillä. Ravintola, jossa alkoholin anniskelu on päätoimiala, saa olla auki kello 24-23 ja käytössä on puolet asiakaspaikoista. Muut ravintolat saavat olla auki kello 01-24 ja käytössä saa olla 75 % asiakaspaikoista.Pohjois-Savon, Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan, Lapin ja Ahvenanmaan maakunnissa ei edelleenkään rajoiteta ravitsemisliikkeiden asiakaspaikkoja. Kaikki ravitsemisliikkeet saavat anniskella alkoholia kello 7-24 välisenä aikana. Ravintola, jossa alkoholin anniskelu on päätoimiala, saa olla auki klo 02-01. Muiden ravintoloiden aukioloaikoja ei rajoiteta.Rajoitusten tarkoitus on vähentää tartuntariskiäAlueen epidemiatilanteen mukaan säädettävien rajoitusten on tarkoitus vähentää ihmisten sosiaalisia kontakteja sellaisissa tiloissa ja tilanteissa, joissa koronavirustaudin on todettu leviävän tehokkaasti.Ravitsemisliiketoimintaa koskevista rajoituksista on säädetty tartuntatautilain määräaikaisessa 58 a §:ssä, joka on voimassa 28.2.2021 asti. Tarkemmista rajoituksista säädetään valtioneuvoston asetuksella. Niissä säädetään ravitsemisliikkeiden anniskelu- ja aukioloajan rajoittamisesta maakunnittain ja ravintolatyypeittäin. Kaikki ravintoloita koskevat rajoitukset on säädetty 1.6.2020 lähtien asetuksella. Näin tehdään edelleen. Sosiaali- ja terveysministeriö tiedottaa asetuksen antamisesta joka kerran erikseen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kansainvälisen työjärjestö ILOn merityötä koskevaan yleissopimuksen ohjeistoon on lisätty säännökset sellaisten tilanteiden varalta, joissa merenkulkija joutuu vangituksi merirosvouksen tai alukseen kohdistuvan aseellisen ryöstön seurauksena. Säännöksillä varmistetaan merenkulkijan työsopimuksen ja palkanmaksun jatkuvuus.Valtioneuvosto antoi 3.12.2020 kaksi asetusta, joilla ohjeistoon tehdyt muutokset tulevat voimaan Suomessa samana päivänä kuin kansainvälisesti eli 26.12.2020. Laittomasti vangittuna pidettävän työntekijän asemasta säädetään merityösopimuslaissa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tekniikan lisensiaatti Petri Peltonen jatkaa työ- ja elinkeinoministeriön alivaltiosihteerinä 1.2.2021–31.1.2026. Hallitus päätti nimityksestä 3.12.2020.Alivaltiosihteerin tehtävänä on kansliapäällikön apuna johtaa ja sovittaa yhteen työ- ja elinkeinoministeriön ja hallinnonalan strategisia kokonaisuuksia, ohjausta ja toimintamalleja.Alivaltiosihteeri johtaa kansliapäällikön apuna erityisesti elinkeinopolitiikkaan liittyvien laajakantoisten erillishankkeiden valmistelua ja toimii kansliapäällikön apuna kansainvälisten yhteistyöverkostojen luomisessa sekä investointihankkeiden edistämisessä. Alivaltiosihteeri toimii kansliapäällikkö Raimo Luoman ensimmäisenä sijaisena.Peltonen on työskennellyt vuodesta 2016 lähtien työ- ja elinkeinoministeriön alivaltiosihteerinä. Tätä ennen hän työskenteli osastopäällikkönä vuodesta 2007 lähtien työ- ja elinkeinoministeriössä ja sen edeltäjässä kauppa- ja teollisuusministeriössä. Ennen ministeriöuraansa hän työskenteli Tekesin palveluksessa kymmenen vuoden ajan eri tehtävissä. Hänellä on myös kokemusta tuotekehitystehtävistä yksityiseltä sektorilta sekä avaruusteknologian kansainvälisistä kehitystehtävistä Euroopan avaruusjärjestö ESA:ssa.Tehtävään tuli 11 hakemusta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto lähetti 3.12.2020 eduskunnan käsittelyyn uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annetun lain muutosesityksen, jolla tuotantotukijärjestelmä suljettaisiin uusilta metsähakevoimaloilta niin, että järjestelmään ei voisi enää hakeutua 15.3.2021 jälkeen.Muiden tuotantomuotojen kuin metsähakkeen osalta tukijärjestelmä on suljettu jo aikaisemmin, eikä siihen enää hyväksytä uusia voimaloita.Sähköä tuottavalle metsähakevoimalalle voi vielä nykyään hakea tuotantotukea. Tiettyjen edellytysten täyttyessä voimala hyväksytään tukijärjestelmään ja sille maksetaan tukea enintään 12 vuoden ajan.Tukijärjestelmään on voitu hyväksyä sekä kokonaan uusia että jo toiminnassa olevia metsähakevoimaloita. Niille maksetaan muuttuvaa tuotantotukea siten, että metsähakkeen käyttö polttoaineena yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa säilyy kilpailukykyisenä verrattuna turpeeseen.Ehdotuksen mukaan tuotantotukijärjestelmään ei voisi hakeutua enää 15.3.2021 jälkeen. Sitä ennen järjestelmään hakeneille ja sittemmin hyväksytyille sekä jo nykyisin tuotantotuen piirissä oleville metsähakevoimaloille maksettaisiin kuitenkin tuotantotukea normaalisti tukiajan loppuun saakka. Ehdotus ei siten vaikuta näihin metsähakevoimaloiden tukeen.Vuonna 2010 annetussa laissa säädetyllä tukijärjestelmällä on ollut keskeinen rooli erilaisista uusiutuvista energialähteistä (tuuli, biokaasu, puupolttoaine, metsähake) saatavan sähkön tuotannon lisäämisessä.Vanhalle tukijärjestelmälle ei arvioida nykytilanteessa olevan enää tarvetta. Lakiesitys ei sisällä muita muutoksia uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotukilakiin. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Elinikäisen ohjauksen strategian tavoitteena on edistää yksilöiden omia edellytyksiä tehdä koulutus- ja urapäätöksiä sekä varmistaa heille tarvittava tuki monikanavaisten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden avulla. Elinikäisen ohjauksen ELO-foorumin laatima strategia esittää strategisia tavoitteita ohjauksen kokonaisuuden kehittämiseksi sekä toimenpidesuosituksia, jotka ulottuvat vuoteen 2023.Elinikäinen ohjaus on yksi keskeinen väline, jolla tuetaan yksilöä ja yhteiskuntaa työelämän ja osaamisen murroksessa. Elinikäinen ohjaus kattaa toimet ja palvelut, joiden avulla eri-ikäiset ihmiset pystyvät missä tahansa elämänvaiheessatunnistamaan osaamisensa ja peilaamaan sitä paitsi työmarkkinoiden mahdollisuuksiin ja tarpeisiin, myös mahdollisuuksiin kehittää omaa osaamistatekemään mielekkäitä suunnitelmia ja päätöksiä, jotka liittyvät muun muassa koulutukseen ja urapolkuun.Suomessa on tarjolla monia koulutukseen ja työelämään liittyviä tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluja, jotka ovat periaatteessa kaikkien hyödynnettävissä. Käytännössä ne eivät kuitenkaan tavoita kaikkia. Työikäiselle väestölle tarjotaan ohjausta usein vasta, kun he jäävät työttömiksi.Toimijoiden ja palveluiden moninaisuus haastaa ohjauksen kehittämisen kokonaisuutena. Tarvitaan sekä digitaalisia että hallinnollisia ratkaisuja, jotta palvelut muodostavat mielekkään kokonaisuuden elinikäiselle oppijalle.Jokaiselle mahdollisuus tehdä koulutus- ja työurapäätöksiä muuttuvassa työelämässäElinikäisen ohjauksen strategian mukaan hallituskauden 2020–2023 aikana parannetaan ohjauksen saatavuutta, vahvistetaan elinikäisiä urasuunnittelutaitoja sekä edistetään työelämässä tapahtuvaa osaamisen tunnistamista, hankkimista ja urasuunnittelua. Tavoitteena on ottaa käyttöön jatkuvan oppimisen digitaalinen palvelukokonaisuus, jossa hyödynnetään nykyistä paremmin yhteistä koulutus-, työmarkkina- ja osaamistietoa.Eri hallinnonalojen monialaista yhteistyötä tehostetaan. Ohjauksen kehittämisen koordinoimiseksi kootaan valtakunnallinen pysyvä rakenne, joka tukee valtakunnallisia, alueellisia ja paikallisia toimijoita ja kokoaa ohjauksen kehittämistä tukevaa tietoa yhteen.Palvelujen laatua edistetään arvioimalla ohjausalan koulutuksen kehittämistarpeita, jotta kaikilla ohjaustyötä tekevillä on riittävät valmiudet laadukkaaseen työhön.Elinikäisen ohjauksen strategia tukee jatkuvan oppimisen uudistustaElinikäisen ohjauksen strategia linkittyy jatkuvan oppimisen uudistukseen, josta on linjattu hallitusohjelmassa. Uudistuksen tavoitteena on helpottaa osaajapulaa ja sujuvoittaa työikäisten osaamisen päivittämistä. Parlamentaarisen ryhmän valmistelemat linjaukset julkaistaan joulukuun 2020 loppupuolella. Niiden suositukset ohjauksen kehittämisestä tulevat perustumaan elinikäisen ohjauksen strategiaan.Strategialla on yhteys myös hallituksen tavoitteiseen nostaa työllisyystavoitetta, laajentaa oppivelvollisuutta sekä kehittää työtä ja työhyvinvointia.Elinikäisen ohjauksen strategian on valmistellut ELO-foorumi ja -työjaosto, jotka työ- ja elinkeinoministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö asettivat toukokuussa 2020. Strategia annetaan työllisyydestä ja osaamisesta vastaavien ministerien käsiteltäväksi, jonka jälkeen ELO-foorumi ja työjaosto laativat toimintasuunnitelman strategian esitysten toimeenpanemiseksi ja rahoittamiseksi. Lisäksi ELO-foorumi seuraa säännöllisesti strategian toteutumista ja huolehtii, että elinikäiselle ohjaukselle asetetaan strategisia tavoitteita myös seuraavalle hallituskaudelle. Edellinen elinikäisen ohjauksen strategia on vuodelta 2011.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Työtä yrityssääntelyn sujuvoittamiseksi tehdään yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Yksi käytännön keino valmisteilla olevan sääntelyn sujuvoittamiseen on Yksi yhdestä -periaate, jonka kokeilua laajennetaan valtioneuvoston työssä.Yrityssääntelyn sujuvoittamistyö jatkuu kuluvalla hallituskaudella eri ministeriöiden edustajista koostuva työryhmässä. Sen puheenjohtajana toimii työministerin valtiosihteeri Ville Kopra.Tarpeeton sääntelytaakka heikentää yritysten kilpailukykyä ja markkinoiden toimivuutta. Sääntelyä voidaan yritysten näkökulmasta sujuvoittaa muun muassa tarjoamalla parempaa ohjausta ja neuvontaa, kehittämällä sähköisiä palveluja, ottamalla käyttöön yhteisiä tietovarantoja ja selkeyttämällä säännöksiä.– Ylimääräistä byrokratiaa ja tarpeettomia kustannuksia voidaan vähentää esimerkiksi eri viranomaisten sähköistä asiointia kehittämällä. Tarpeeton sääntelytaakka jarruttaa talouskasvua ja heikentää näin kilpailukykyämme. Tällä on lopulta vaikutuksia myös työllisyyteen, valtiosihteeri Ville Kopra sanoo.Sääntelyn sujuvoittamistyössä pyritään kuitenkin tarkoituksenmukaisuuteen, eikä tarpeellista sääntelyä ole tarkoitus vähentää.Yksi yhdestä -hankkeen kokeilua laajennetaanYksi keinoista keventää sääntelyä on laajentaa valtionneuvoston työssä kokeiltua Yksi yhdestä -periaatetta. Kokeilun tavoitteena on hillitä yrityksille koituvan sääntelytaakan kasvua. Kokeilun ensimmäisessä vaiheessa parannetaan ja systematisoidaan sääntelytaakan määrällistä arviointia eri ministeriöissä.Yksi yhdestä -periaatteen tarkoituksena on hillitä sääntelytaakan kasvua. Periaatteen soveltaminen tarkoittaa sitä, että asetetaan tavoite korvata yrityksiin kohdistunut sääntelytaakan lisäys vastaavalla taakan kevennyksellä toisessa yhteydessä.Tätä varten työ- ja elinkeinoministeriössä on kehitetty sääntelytaakkalaskuri, joka auttaa arvioimaan sääntelytaakan määrää ja luo kehikon, jonka avulla eri kustannusvaikutuksia voidaan vertailla. Sääntelytaakka-arvioinnin yhdenmukaistamista on tarkoitus tarkastella vuoden 2021 loppuun mennessä.Sujuvoittamistyötä jatketaan vuoropuheluna sidosryhmien kanssaHallituskauden hanketta yrityssääntelyn sujuvoittamiseksi esiteltiin työ- ja elinkeinoministeriön järjestämässä sidosryhmätilaisuudessa 3.12.2020.– Säännöllinen vuoropuhelu sidosryhmien kanssa on tärkeää. Tarkoituksenamme on kerätä sidosryhmiltä hankkeen edistyessä aloitteita, joilla yrityksiä koskeva sääntely saataisiin entistäkin toimivammaksi, valtiosihteeri Kopra kertoo.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt 5,8 miljoonaa euroa viidelle hankkeelle lastensuojelun monialaiseen kehittämiseen. Hankkeet toteutetaan vuosina 2020-2022 viidellä yhteistoiminta-alueella, ja niitä koordinoivat sosiaalialan osaamiskeskukset.Hankekokonaisuuden tavoitteena on varmistaa, että lastensuojelu ja opetustoimi sekä mielenterveys- ja päihdepalvelut toimivat yhteen niin, että lastensuojelun asiakkaina olevat lapset ja nuoret saavat laadukasta koulutusta sekä yksilöllistä tukea ja hoitoa. Lastensuojelun monialaisen kehittämisen hankkeiden tavoitteena on parantaa yhteistyötäLaadukas ja lapsen oikeuksien toteutumista tukeva lastensuojelu edellyttää lapsen arjen ja hyvinvoinnin kannalta keskeisten toimijoiden yhteistyötä. Käynnistyvien kehittämishankkeiden sisällöt on määritetty alueellisesti. Hankkeissa muun muassa kehitetään lastensuojelun ja erityisopettajan konsultointimalli kouluille sekä rakennetaan uudenlaisia palvelumuotoja lastensuojelun ja psykiatrian yhteistyönä lastensuojelun avo- ja sijaishuoltoon. Hankkeissa myös luodaan käytäntöjä koulua käymättömien nuorten tukemiseen sekä laajennetaan systeemisen lastensuojelun tiimimallin käyttöönottoa.Valtionavustushankkeet ovat osa lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelman kokonaisuutta. Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma vahvistaa yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollossa ja eri toimijoiden keskenLapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelman tavoitteena on lasten, nuorten ja perheiden varhaisen tuen ja hyvinvoinnin vahvistaminen, eriarvoistumiskehityksen pysäyttäminen sekä erityistä tukea tarvitsevien lasten moniammatillisten palvelujen turvaaminen. Lasten, nuorten ja perheiden perustason palveluiden kehittämishankkeisiin on myönnetty vuosille 2020-2022 yhteensä 10,8 miljoonaa euroa valtionavustusta osana Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaa. Alueellisissa hankkeissa jatketaan perhekeskuskehittämistä ja vahvistetaan lasten, nuorten ja perheiden varhaista tukea sekä monialaisen yhteistyön toimintamalleja. Lisäksi parannetaan lasten ja nuorten matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalvelujen saatavuutta. Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelman hankkeita yhdistävä teema on lapsen, nuoren ja perheen tarpeisiin ja toimintakykyyn vastaava oikea-aikainen ja monialainen tuki. Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää ammattilaisilta kykyä lapsi- ja perhekeskeiseen ja joustavaan yhteistyöhön. Kehittämishankkeiden välistä vuoropuhelua tuetaan kansallisten kehittämisforumien avulla.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tuomas Vanhanen aloitti työnsä valtiovarainministeri Matti Vanhasen talouspoliittisena erityisavustajana joulukuun alussa.Tuomas Vanhanen vastaa erityisavustajana talouspolitiikasta. Vanhanen toimi aiemmin Keskustan eduskuntaryhmän talouspoliittisena asiantuntijana. Sitä ennen hän toimi valtiovarainministeriössä kunta- ja uudistusministerin erityisavustajana. Vanhaset eivät ole sukua toiselleen.Anna-Mari Vimpari aloittaa työnsä Keskustan ministeriryhmän valtiosihteerinä tammikuun 2021 alussa. Nykyinen valtiosihteeri Jari Partanen siirtyy toisiin tehtäviin. Vimpari toimii tällä hetkellä Keskustan eduskuntaryhmän pääsihteerinä.Valtiovarainministeri Vanhasen esikuntaan kuuluvat myös valtiosihteeri Maria Kaisa Aula sekä erityisavustajat Jari Flinck, Riikka Pakarinen, Jukka Ihanus ja Ann-Mari Kemell.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Koronaepidemiatilanne on huonontunut Suomessa nopeasti. Viimeisten kahden viikon aikana tapausmäärät ja ilmaantuvuus ovat jyrkästi kasvaneet lähes kaikilla alueilla. Tilanteeseen on reagoitava nopeasti ja ennakoivasti.Alueilla on otettava käyttöön lisää tautia tehokkaasti torjuvia uusia keinoja ja rajoitustoimia, jotta tilanteen heikentyminen saadaan pysäytettyä. Monilla alueilla toimiin on jo ryhdytty. Suositusten ja rajoitusten vaikutukset epidemiatilanteeseen nähdään vasta muutaman viikon viiveellä.Koko epidemian ajan valtaosa tartunnoista on todettu Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) alueella. HUS-alueen ilmaantuvuus on viikolla 48 pysynyt tasaisen korkeana. Myös muualla maassa tartuntoja tulee nyt paljon.Ilmaantuvuus ja positiivisten näytteiden osuus kasvavat kaikkiallaViikolla 48 tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin 3023 uutta tapausta, kun edellisellä viikolla uusia tapauksia ilmoitettiin 444 vähemmän. Uusien tapausten ilmaantuvuus oli 55 tapausta 100 000 asukasta kohden, kun edellisellä viikolla se oli 47 tapausta 100 000 asukasta kohden.Viimeisen kahden viikon seurantajakson yhteenlaskettu tapausmäärä oli 5620  uutta tapausta, mikä on 2559 enemmän kuin viikoilla 45-46. Uusien tapausten ilmaantuvuus on noussut erityisen hälyttävästi: viimeisten kahden viikon aikana ilmaantuvuus oli 101 tapausta 100 000 asukasta kohden, kun se sitä edeltävällä kahden viikon jaksolla oli 55 tapausta 100 000 asukasta kohden.Arvioitu tartuttavuusluku on tällä hetkellä 1,1-1,35 (90 % todennäköisyysväli).Uusista tartunnoista vain viidennes todettiin henkilöillä, jotka olivat tartunnan toteamishetkellä karanteenissa. Edellisellä viikolla näitä oli neljännes, sitä edeltävällä viikolla kolmannes. Viikolla 48 analysoitiin noin 13 000-23 000 näytettä päivittäin. Positiivisten näytteiden osuus testatuista näytteistä on jatkanut nousuaan viime viikkoina: viikolla 48 osuus oli noin 2,7 %.Keskimäärin joka toisen tartunnan lähde selviää Koko maassa uusien tartuntojen tartunnanlähde saatiin selvitettyä noin puolessa tapauksista, HUS-alueella noin kolmanneksessa tapauksista.Noin puolet selvitetyistä tartunnoista tapahtui samassa taloudessa asuvien kesken ja noin neljännes työpaikalla. Harrastusten yhteydessä tapahtuneet tartunnat ovat hieman vähentyneet, nyt niitä oli noin 4 %. Ravitsemisliikkeisiin tartunnoista liitettiin vain pari prosenttia.Oppilaitoksissa tapahtui noin 5 % ja varhaiskasvatuksessa pari prosenttia tartunnoista. Oppilaitoksissa on edelleen runsaasti joukkoaltistuksia. Näistä aiheutuneista jatkotartunnoista kerätään parhaillaan  tarkempaa tietoa yhteistyössä kuntien kanssa. Kertyneen tiedon perusteella jatkotartuntojen määrä oppilaitoksissa näyttää olevan selvästi alhaisempi kuin aiemmin on ilmoitettu. Vain prosentti altistuneista lapsista tai oppilaista sai tartunnan, ja altistuneista koulujen henkilökuntaan kuuluvista henkilöistä vain alle 2 %.Tartuntoja saavat edelleen eniten työikäiset aikuiset ja nuoremmat ikäluokatTartuntojen ikäjakauma on pysynyt viimeisten kolmen viikon ajan hyvin samanlaisena. Valtaosa tartunnoista todetaan edelleen nuoremmissa ikäluokissa ja työikäisillä aikuisilla. Viikolla 48 kaikista tapauksista noin 75 % todettiin alle 50-vuotiailla ja hieman alle 40 % alle 30-vuotiailla.Epidemiatilanteen nopeasti heiketessä vanhempien ikäluokkien riski saada tartunta kasvaa. Heidän osuutensa tartunnoista on jo hieman noussut verrattuna kuukauden takaiseen tilanteeseen. Viikolla 48 yli 60-vuotiaiden osuus oli noin 12 % ja yli 70-vuotiaiden noin 5 %, kun esimerkiksi viikolla 44 vastaavat osuudet olivat noin 8 % ja noin 3 %.Sairaalahoidossa oli 2.12. yhteensä 165 potilasta, joista 21 oli tehohoidossa. Tehohoitopotilaiden keski-ikä on pysynyt epidemian ajan samana (57 vuotta), ja potilaista 55 % on ollut alle 60-vuotiaita. Taudista parantuneita arvioidaan olevan noin 18 100, mikä on noin 70 % todetuista tartuntatapauksista. Suomessa on tähän asti todettu yhteensä 25 882 koronavirustartuntaa. Tautiin liittyviä kuolemia on todettu 408.Tänään julkaistu epidemian seurantaraportti sekä edelliset raportit ovat THL:n sivuilla:Koronaviruksen seuranta (THL)Koronaepidemia: alueiden tilanne, suositukset ja rajoitukset (THL)Tehohoidon tilannekuva: COVID-19 teho-osastoilla, raportti 2.12.2020 (Kansallinen tehohoidon koordinoiva toimisto, Kuopion yliopistollinen sairaala)Koronavirus lukuina (HUS)Toimintasuunnitelma hybridistrategian mukaisten suositusten ja rajoitusten toteuttamiseen covid-19-epidemian ensimmäisen vaiheen jälkeen (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020:26)Tehohoidon aiemmat tilannekuvaraportit  (Huom! Raportit ovat aivan sivun alaosassa, Kansallinen tehohoidon koordinoiva toimisto, Kuopion yliopistollinen sairaala)

Lähde: Valtioneuvosto.fi