NordenBladet — Valtioneuvosto myönsi torstaina 19. marraskuuta vuoden 2020 harkinnanvaraiset valtionosuuden korotukset. 66 kuntaa saa tukea yhteensä 60 miljoonaa euroa.Valtionosuuden korotusta haki tänä vuonna 149 kuntaa ja haettu summa oli yhteensä lähes 346 miljoonaa euroa. Valtionosuuden korotusta myönnettiin 66 kunnalle. Vuonna 2019 hakijoita oli 89, joista tukea sai 21, ja jaossa oli 10 miljoonaa euroa.”Harkinnanvaraisen tuen ennätyksellisen suuri hakija- ja saajajoukko osoittaa, kuinka poikkeuksellisia aikoja elämme. Korona on vaikuttanut myös isompiin kaupunkeihin, joita on saajien joukossa. Tukien myöntämisessä olemme noudattaneet niin aiempia tutuksi tulleita kriteerejä kuin huomioineet koronan vaikutukset ja jo maksetut koronaan liittyvät tuet,” kertoo kuntaministeri Sirpa Paatero.Tuen myöntäminen perustuu kokonaisarviointiinHarkinnanvaraista valtionosuuden korotusta voidaan myöntää kunnalle, joka tarvitsee lisätukea poikkeuksellisten tai tilapäisten kunnallistaloudellisten vaikeuksien vuoksi. Lisäksi otetaan huomioon paikalliset erityisolosuhteet. Kunnat perustelivat korotuksen tarvetta hakemuksissaan muun muassa taloudellisen tilanteen heikkenemisellä, korona-epidemian aiheuttamilla tulomenetyksillä sekä lisäkustannuksilla, verotulojen yleisellä vähenemisellä, tilinpäätösten alijäämien kasvulla ja niiden tasapainotusongelmilla, valtionosuusleikkauksilla, palvelutarpeiden muutoksilla sekä poikkeuksellisilla ja ennakoimattomilla menoilla sosiaali- ja terveydenhuollossa. 
Kuntia vertailtiin niiden hakemuksessa esittämien perustelujen ohella vuosien 2018 – 2019 tilinpäätöksistä lasketuin tunnusluvuin. Talouden tunnuslukujen perusteella hakijakunnat saatiin taloustietojen mukaan samalle lähtöviivalle. Päätöksissä painotettiin vuoden 2019 tilinpäätösten tietoja. Valintaperusteissa keskityttiin tarkastelemaan kunnan hakemuksessaan ilmoittamia tietoa erityisesti vuoden 2020 talouden kehittymisestä, siihen vaikuttavista tekijöistä ja näiden tekijöiden merkitystä kunnan talouteen. Lisäksi arviointiperusteena käytettiin kunnan ilmoittamia toimia menokehityksen hillitsemiseksi, verohallinnon ilmoittamia verotilityksiä kunnille sekä muita kunnille maksettuja tukia vuonna 2020. Korotusta myönnettiin erityisesti sellaisille kunnille, joiden talouteen perusteena mainitut tekijät vaikuttivat jo vuoden 2020 aikana merkittävästi. ”Harkinnanvaraisen valtionosuuden määrän kasvattamisesta päätettiin kesäkuussa 4. lisätalousarvion yhteydessä osana valtion maksamia muita kuntien tukia ja avustuksia. Tilanne on kaikille uusi ja se on elänyt ja elää vielä syksyn aikana. Kuntien rooli epidemian hyvässä hoitamisessa on ollut keskeinen. Valtion tukien tarkoitus on ollut mahdollistaa palvelujen ylläpitäminen eri puolilla Suomea,” kuntaministeri taustoittaa.Korotuksen myöntämisen ehtona suunnitelma talouden tasapainottamisestaValtionosuuden korotuksen myöntämisen ehtona on, että kunta on hyväksynyt suunnitelman taloutensa tasapainottamiseksi. Suunnitelma tuli liittää hakemukseen. Valtionapuviranomainen voi asettaa korotuksen myöntämiselle ja käytölle myös muita kunnan talouteen liittyviä ehtoja. Korotus on tarkoitettu osaksi kunnan omia talouden tervehdyttämistoimia, joihin kunnan on syytä varautua korotuksesta riippumatta. Korotus ei saa aiheuttaa vastaavan suuruista lisäystä kunnan omassa päätäntävallassa oleviin menoihin. Korotukset maksetaan kunnille tämän vuoden loppuun mennessä. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Eläkkeensaajan asumistuen määrään hyväksyttäviä asumismenojen enimmäismääriä korotetaan 0,9 prosenttia vuoden 2021 alusta. Valtioneuvosto antoi 19.11.2020 asetuksen, jolla säädetään vuonna 2021 sovellettavista eläkkeen-saajan asumistuen määräytymisperusteista 1.1.2021 alkaen.Kansaneläkelaitoksen tilastojen mukaan vuokra-asunnossa asuvien eläkkeensaajien vuokrat ovat nousseet vuoden 2019 syyskuusta vuoden 2020 syyskuuhun keskimäärin 0,9 prosenttia. Korotuksen jälkeen asumismenojen hyväksyttävät enimmäismäärät ovat asuinkunnasta riippuen 6 804–8 433 euroa vuodessa.Asumismenoina huomioitavien erillisten vesi- ja kunnossapitokustannusten määrät nousevat. Ve-sikustannuksena huomioidaan ensi vuonna 29,81 euroa kuukaudessa. Kunnossapitokustannuksena huomioidaan 43,44 euroa kuukaudessa. Lämmityskustannusten määrä pysyy vuoden 2020 tasolla ollen 1,32-1,60 euroa kuukaudessa neliömetriä kohden. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus esittää, että osaa vuoden 2020 loppuun voimassa olevista työttömyysturvan poikkeussäännöksistä jatkettaisiin maaliskuun 2021 loppuun. Tavoitteena on turvata palkansaajien toimeentuloa tilanteissa, joissa työllistyminen päättyy väliaikaisesti tai kokonaan koronavirusepidemian taloudellisten vaikutusten johdosta. Myös työn vastaanottamista ja työvoiman alueellisen liikkuvuuden tukemista jatkettaisiin esitetyillä lakimuutoksilla. Omavastuupäiviä, työssäoloehtoa ja enimmäisaikaa koskevia poikkeuksia ei esitetä jatkettavaksi, joten ne päättyvät vuoden vaihteessa. Vuoden vaihteen jälkeen työttömyyden alun omavastuuajalta ei enää makseta työttömyysetuutta, työssäoloehdon täyttämiseen vaaditaan tavanomaiset 26 kalenteriviikkoa työssäoloehdon täyttävää työtä ja työttömyyspäivärahan enimmäisaika alkaa taas kulua.Etuushakemusten käsittelyn kevennystä esitetään jatkettavaksiTyöttömyysetuuden sovittelussa niin kutsuttua erityistä sovittelujaksoa ja siihen liittyvää laskennallista palkkaa ei sovellettaisi ennen 1.4.2021. Myös yritystulojen sovittelua yrittäjän omaan ilmoitukseen perustuen jatkettaisiin. 
 Työttömyysetuutta voitaisiin myös jatkossa maksaa laajennetusti ennakkonaTyöttömyysetuutta voitaisiin väliaikaisesti edelleen maksaa hakemuksen perusteella ennakkona ilman päätöstä enintään kuudelta kuukaudelta tavanomaisen kahden kuukauden sijaan. Työttömyysturvan suojaosan korotusta jatkettaisiinTyöttömyysetuuden suojaosan korotusta jatkettaisiin 300 eurosta 500 euroon kuukaudessa (279 eurosta 465 euroon neljän kalenteriviikon aikana) maaliskuun 2021 loppuun.Liikkuvuusavustuksen matka-ajan edellytys pysyisi lyhennettynäLiikkuvuusavustusta voitaisiin edelleen väliaikaisesti maksaa kokoaikatyöhön, jos henkilön päivittäisen työhön liittyvän matkan kesto työsuhteen alkaessa ylittäisi kaksi tuntia nykyisen kolmen tunnin sijaan. Liikkuvuusavustusta voitaisiin maksaa myös, jos henkilö muuttaa vastaavalta etäisyydeltä työn takia.Laki tulisi voimaan mahdollisimman pian ja olisi voimassa 31.3.2021 asti.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on vahvistanut sairausvakuutusmaksujen maksuprosentit vuodelle 2021.SairaanhoitomaksutVakuutettujen sairaanhoitomaksu on 0,68 prosenttia kunnallisverotuksessa verotettavasta ansiotulosta vuonna 2021. Verotettavista eläke- ja etuustuloista perittävä maksu on 1,65 prosenttia. Sekä sairaanhoitomaksu että eläke- ja etuustuloista perittävä maksu on saman suuruinen kuin vuonna 2020.Työtulovakuutuksen maksutTyöantajan sairausvakuutusmaksu on 1,53 prosenttia. Maksu on 0,19 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuonna 2020.Valtioneuvosto vahvistaa sairausvakuutusmaksujen maksuprosentit vuosittain annettavalla asetuksella. Nyt annettu asetus tulee voimaan vuoden 2021 alussa ja on voimassa vuoden 2021 loppuun.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on vahvistanut korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon maksun ensimmäistä kertaa. Terveydenhoitomaksun suuruus vuonna 2021 on 71,60 euroa lukuvuodessa. Maksu on suoritettava kahdessa erässä siten, että lukukausikohtainen maksu on 35,80 euroa.Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö perii opiskelijalta 40 euron suuruisen maksun, jos opiskelija jättää saapumatta varatulle ajalleen. Maksua ei peritä, jos saapumatta jäämiselle on ollut hyväksyttävä syy.Viivästymismaksuna peritään 5 euroa, mikäli opiskelija maksaa terveydenhoitomaksunsa myöhässä.Opiskelijoilta kerättävä terveydenhoitomaksu kattaa 23 prosenttia opiskeluterveydenhuollon kustannuksista. Valtion osuus on 77 prosenttia opiskeluterveydenhuollon kustannuksista. Opiskelijoilta ei peritä muita maksuja.Valtioneuvoston asetus annettiin uuden korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta annetun lain perusteella. 1.1.2021 alkaen ammattikorkeakouluopiskelijoiden ja yliopisto-opiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon palvelut yhtenäistetään. Kansaneläkelaitos (Kela) järjestää korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon ja Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS) tuottaa palvelut valtakunnallisesti.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomi myöntää 3,1 miljoonaa euroa suomalaisten kansalaisjärjestöjen hankkeisiin, joiden avulla vastataan koronaviruspandemian aiheuttamiin humanitaarisiin tarpeisiin. Pandemia on syventänyt olemassa olevia humanitaarisia kriisejä ja ajanut kokonaan uusia alueita ja ihmisryhmiä hätäavun varaan.”Kansalaisjärjestöillä on tärkeä rooli humanitaarisessa avustustyössä. Koronaviruspandemia on entisestään korostanut niiden merkitystä”, sanoo kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari. ”Kansalaisjärjestöt tuntevat paikallisen toimintaympäristön hyvin. Ne pystyvät nopeasti ja tehokkaasti muokkaamaan käynnissä olevia hankkeitaan niin, että ne lievittävät myös pandemian aiheuttamaa hätää ja kärsimystä.”Ulkoministeriön nyt myöntämän rahoituksen avulla suomalaisjärjestöt ja niiden paikalliset kumppanit muun muassa jakavat tietoa koronavirustartuntojen ehkäisemisestä, parantavat puhtaan veden saatavuutta, tarjoavat hoitoa koronapotilaille, vahvistavat yhteisöjen ruokaturvaa sekä tukevat peruskoulujen turvallista uudelleen avaamista. Hankkeista hyötyy yli 200 000 ihmistä Jemenissä, Ugandassa, Keniassa, Kongon demokraattisessa tasavallassa ja Zimbabwessa.Rahoitus ohjataan Fida Internationalille, Kirkon Ulkomaanavulle, Pelastakaa Lapsille, Plan Suomelle, Suomen Punaiselle Ristille ja Suomen World Visionille. Järjestöt ovat ulkoministeriön vakiintuneita kumppaneita humanitaarisessa avustustyössä. Ulkoministeriö on tukenut järjestöjen työtä aiemmin tänä vuonna 10 miljoonalla eurolla.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Huoltovarmuusneuvoston analyysi koronakriisin huoltovarmuusvaikutuksista ja kehityskohteista on valmistunut. Raportin mukaan huoltovarmuuden tavoitteet on päivitettävä, HVK:n roolia selkiytettävä ja julkisen ja yksityisen sektorin yhteistoimintaa kehitettävä.– Nyt käsillä oleva analyysi nostaa esille oikeansuuntaisia havaintoja, ja sen ehdotukset antavat hyvän pohjan huoltovarmuuden ja varautumisen kehittämistyölle. Kevään kokemusten pohjalta on pohdittava, miten saamme aikaan entistä toimivamman huoltovarmuusjärjestelmän, jolla on riittävä reagointikyky tuleviin ja myös ennalta arvaamattomiin kriiseihin, totesi työministeri Tuula Haatainen ottaessaan 19.11.2020 vastaan Huoltovarmuusneuvoston raportin.Raportin ehdotuksiin viitaten ministeri Haatainen kertoi, että huoltovarmuuden vuodelta 2018 olevat tavoitteet päivitetään vastaamaan entistä paremmin muuttuneen toimintaympäristön haasteita.– Tulemme pyytämään muilta ministeriöiltä näkemyksiä Huoltovarmuusneuvoston analyysista sekä esityksiä muista mahdollisista päivitystarpeista huoltovarmuuden tavoitepäätökseen, Haatainen lupaa.– Huoltovarmuusneuvostolla tulee muutenkin olemaan merkittävä rooli varsinaisen tavoitepäätöksen valmistelussa. Päivitetty päätösluonnos lähtee laajalle lausuntokierrokselle ennen sen lopullista hyväksymistä valtioneuvostossa, Haatainen jatkaa.Kotimaisen suojavarustetuotannon jatkuvuus turvattava myös kriisin jälkeenHuoltovarmuuskeskus on ollut aktiivinen toimija koronakriisin aikana suojavarusteiden hankinnoissa ja varastoinnissa, joten sen osaamista pitää jatkossakin hyödyntää täysimääräisesti. TEM käynnisti keväällä hankkeen, jolla edistettiin terveydenhuollossa tarvittavien suojamateriaalien kotimaista valmistusta. Nyt useampi toimija Suomessa valmistaa laadukkaita suojavarusteita.– Kotimaiseen suojainvälinetuotantoon on kiinnitettävä huomiota koronakriisin jälkeenkin, kun tuotteiden kysyntä palaa kriisiä edeltävälle tasolle. Tilannetta, jossa kotimainen tuotanto joudutaan käynnistämään tyhjästä, ei saa päästää enää syntymään. Tämä on huoltovarmuuden näkökulmasta ratkaistava pysyvällä ja kestävällä tavalla. Toimijoiden elinkelpoisuutta on tuettava esimerkiksi edistämällä niiden mahdollisuuksia aloittaa vienti rajojemme ulkopuolelle, Haatainen ehdottaa.Työ- ja elinkeinoministeriö teettää arvioinnin Huoltovarmuuskeskuksen toiminnastaMinisteri Haatainen ottaa esiin myös Huoltovarmuuskeskuksen roolin kriiseissä. Onko se luonteeltaan operatiivinen toimija vai varautumisorganisaatio? Koronakriisissä se on ollut vähän kumpaakin.– Huoltovarmuuden toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi koronakriisin myötä. Siksi osana huoltovarmuuden arviointia TEM teettää myös HVK:n toiminnasta arvioinnin, Haatainen kertoo.Arvioinnin toteuttaa Vaasan yliopiston johtama konsortio. Työn on määrä valmistua maalis-huhtikuussa 2021. Työtä tukemaan on asetettu ohjausryhmä, jossa ovat mukana huoltovarmuuden kannalta keskeiset ministeriöt. Tavoitteena on, että arviointi toimii HVK:n kehittämisen tukena täydentäen keskuksen omaa strategiaprosessia ja tänään julkaistua Huoltovarmuusneuvoston analyysia.– Huoltovarmuusneuvoston analyysissa nostetaan esille myös huoltovarmuusjärjestelmämme ainutlaatuisuuden tae eli julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö. Ilman elinkeinoelämän panosta huoltovarmuusjärjestelmästämme puuttuisi yksi sen kivijaloista, painottaa Haatainen.– Tätä yhteistyötä on entisestään vahvistettava. Koronakriisi on osoittanut suomalaisen yrityskentän sitoutumisen huoltovarmuuden ylläpitämiseen mm. tarjoamalla omia kansainvälisiä kontaktejaan viranomaisten käyttöön. Lisäksi kotimaisen tuotannon käynnistäminen ei olisi ollut nopeasti mahdollista ilman elinkeinoelämän tukea ja niitä rohkeita yrittäjiä, jotka uskalsivat toimintaan ryhtyä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Venäjän kanavavaltuutetun toimisto ilmoitti torstaina 19. marraskuuta 2020, että liikennerajoitus Venäjän puoleisella Saimaan kanavan tuloväylällä on peruttu. Alusliikenne Venäjän vastuulla olevalla Saimaan kanavan tuloväylällä Viipurinlahdella on sallittu pimeän aikaan 19.11.2020 klo 00.00 alkaen.Viipurin satamakapteeni kielsi liikennöinnin pimeän aikaan 28. syyskuuta alkaen Saimaan kanavan Venäjän puoleisella tuloväylällä osuudella, joka ulottuu Mariankiven merkiltä Brusnitshnojen sululle. Syynä oli se, että merenkulun turvalaitteet olivat rikki. Navigoinnin loistoja on korjattu kuluvalla viikolla.Saimaan kanavan liikennemäärä on viime vuosina ollut 1,3 miljoonaa tonnia vuodessa. Tänä vuonna liikennemäärä on ollut kasvussa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi