torstai, 14 elokuun, 2025

:::UUTISET:::

Suomi: Työryhmä valmistelemaan uusiutuvan teollisuuden strategiaa

NordenBladet — Uusiutuvan teollisuuden strategialla haetaan toimenpiteitä, joilla voidaan parantaa teollisuuden toimintaedellytyksiä. Työ- ja elinkeinoministeriö on asettanut työryhmän valmistelemaan strategiaa.Teollisuutta tukevia toimia ovat muun muassa sähköveron alentaminen EU:n sallimaan minimitasoon, päästökauppakompensaation korvaaminen uudella teollisuuden sähköistymisen ja uudistamisen tuella ja väylämaksujen puolittamisen jatkaminen. Strategia sovitetaan yhteen hallituksen hiilineutraaliustiekartan ja teollisuuden vähähiilitiekarttojen toimeenpanon kanssa.Strategia valmistellaan laajassa yhteistyössä sidosryhmien kanssaHallitus sopi strategian laatimisesta vuoden 2020 budjettiriihessä. Strategia on tarkoitus saada valmiiksi helmikuun 2021 loppuun mennessä ennen hallituksen kehysriihtä, ja sitä toteutetaan yli hallituskausien.Työryhmän kokoonpano on seuraava:Puheenjohtaja: valtiosihteeri Kimmo TiilikainenJäsenet:Veli Auvinen, valtiovarainministeriö
Eleonoora Eilittä, liikenne- ja viestintäministeriö
Outi Honkatukia, ympäristöministeriö
Akseli Koskela, Teknologiateollisuus ry
Antti Malste, Teollisuusliitto ry
Lauri Muranen, SAK ry (Paperiliitto ry:n edustajana)
Sami Nikander, Kemianteollisuus ry
Jyrki Peisa, Metsäteollisuus ry
Timo Ritonummi, työ- ja elinkeinoministeriö
Sanna Selin, ulkoministeriö
Joona Turtiainen, Energiateollisuus ry
Sihteeri: Janne Peltola, työ- ja elinkeinoministeriöTyöryhmän toimikausi on 13.11.2020-28.2.2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

Suomi: Tilastokeskuksen pääjohtajaksi haki 18 henkilöä

NordenBladet — Tilastokeskuksen pääjohtajan virkaan tuli määräaikaan mennessä 18 hakemusta. Virka on tarkoitus täyttää 1.2.2021 alkaen viiden vuoden määräajaksi.Virkaa hakivat seuraavat henkilöt: Antti AhonenBror DahlstenPasi HenrikssonPäivi HutukkaMarianne HynninenAki JormanainenKirsi KellokangasTimo KoskimäkiJohanna Laiho-KauranneMikko LindholmMika MalirantaMikko MattinenJyrki NummelaIlpo NurminenLiisa RäsänenMarkus SovalaMarkus SyrjänenVille VertanenTilastokeskus on valtiovarainministeriön hallinnonalaan kuuluva virasto, jonka tehtävänä on yhdistää tieto tilastoiksi ja tietopalveluiksi kansalaisten, yritysten, julkishallinnon ja tutkimustoiminnan käyttöön. Tilastokeskus koordinoi kansallista tilastotointa sekä osallistuu ja koordinoi Suomen kansainvälistä tilastoyhteistyötä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

Suomi: Täydentävä talousarvio turvaa panostukset luonnonsuojeluun

NordenBladet — Täydentävä talousarvio turvaa mittavat panostukset luonnonsuojeluun. 19,5 miljoonan euron lisärahoituksella jatketaan jo käynnistyneitä, luonnon köyhtymisen pysäyttämiseen tähtääviä hankkeita.”Luontomme köyhtyy, koska elinympäristöt ovat heikentyneet. Käännämme nyt kurssia urakalla ja kunnostamme arvokkaita luontotyyppejä, kuten soita, perinnebiotooppeja, lehtoja, paahdeympäristöjä, pienvesiä ja lintukosteikoita enemmän kuin koskaan ennen. On tärkeää, että hyvin käyntiin lähtenyt työ pysyy vauhdissa”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen toteaa.Heikentyneitä elinympäristöjä parantavaan Helmi-ohjelmaan ohjataan seitsemän miljoonan euron lisäys vuonna 2021. Ohjelmassa on vuoden 2020 aikana tehty selvityksiä ja suunnitelmia sekä tarvittavia säädösmuutoksia konkreettisten kunnostustoimien lisäksi. Nyt ohjelma pääsee vauhtiin haastavissakin käytännön kunnostushankkeissa koko maassa. Helmi-ohjelman ennallistamis- ja hoitotoimien lisäännyttyä myös Metsähallituksen työmäärä kasvaa, minkä vuoksi Metsähallituksen julkisiin hallintotehtäviin osoitetaan kuuden miljoonan euron lisäys vuonna 2021. Rahaa ohjataan myös luonnonsuojelualueiden kestävyyteen sekä virkistyskäytön rakenteiden ja käytäntöjen kehittämiseen.Luonnonsuojelualueiden hankintaan ohjataan 6,5 miljoonan euron lisäys ensi vuodelle. Ely-keskuksiin on rekrytoitu työvoimaa suojelualueiden toteuttamiseen, ja maanomistajien kasvava kiinnostus on lisännyt suojeltavaksi tarjottavia metsiä ja soita ja siten perustettavien suojelualueiden määrää.Lappeenrannan Green Leaf –hankkeelle tukeaLappeenrannan kaupungin Green Leaf 2021 -vuoden tukemiseen varataan 225 000 euroa. Lappeenranta voitti Euroopan vihreimmän kaupungin eli European Green Leaf 2021 -tittelin Euroopan komission järjestämässä kilpailussa.  Lappeenranta tähtää hiilineutraaliksi vuoteen 2030 mennessä. Green Leaf –vuodelle on suunniteltu erilaisia tapahtumia, kansainvälisiä webinaareja, luontokohteiden ehostamista ja toimintaa sidosryhmien kanssa.Panostuksia vuokra-asukkaiden talousongelmien ehkäisemiseksi jatketaanVuokra-asukkaiden talousongelmia ehkäisevään ASTA-kokeiluhankkeeseen ohjataan 750 000 euroa, mikä mahdollistaa sen, että hanketta jatketaan myös vuonna 2021. Hankkeen tavoitteena on vähentää talouden hallinnan ongelmista kärsivien vuokra-asukkaiden velkoja sekä häätöjä, palauttaa luotto- ja vakuutuskelpoisuus sekä kannustaa kotitalouksia parempaan talouden- ja elämänhallintaan.ASTA-hankkeessa on kehitetty vuokra-asukkaiden talousneuvontaa, jossa talousnäkökulma on nivottu entistä vahvemmin osaksi asumisneuvontaa. Asumisneuvonta on erittäin tehokas keino asunnottomuuden vähentämiseksi. ASTA-hankkeessa kunnat, vuokrataloyhtiöt ja järjestöt kehittävät kokeiluita, joissa luodaan ja vakiinnutetaan paikallisia, moniammatillisia toimintamalleja vuokra-asukkaiden talousongelmien ehkäisemiseen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

Suomi: Lisärahaa hätäkeskustietojärjestelmän kehittämiseen ja viranomaisten toimitiloihin

NordenBladet — Hallitus on päättänyt vuoden 2021 talousarvioesityksen täydentämisestä torstaina 19. marraskuuta. Hätäkeskuslaitokselle esitetään 0,5 milj. euroa hätäkeskustietojärjestelmä ERICA:n välttämättömään kehittämiseen.Hallitus esittää myös poliisille 1,181 milj. euroa ja Rajavartiolaitokselle 0,290 milj. euroa Senaatin toimitilahankkeiden toimeenpanosta aiheutuviin lisävuokrakustannuksiin vuonna 2021. Poliisilla näitä ovat Lapin poliisilaitoksen tilat Rovaniemellä sekä Poliisihallituksen tilaratkaisu ja Rajavartiolaitoksella Immolan alue. Hybridiosaamiskeskuksen toiminnan jatkaminen ja välttämätön kehittäminen Sisäministeriön toimintamenoihin esitetään 0,170 milj. euroa hybridiosaamiskeskuksen toiminnan jatkamiseen. Sisäministeriön toimintamenoihin on osoitettu määrärahaa hybridiosaamiskeskuksen valmius- ja resilienssiverkoston menoihin vuodesta 2017 vuoteen 2019. Verkoston toimintaa on tarkoitus jatkaa 31.8.2022 asti. Poliisin telekuuntelujärjestelmään lisärahoitustaPoliisin telekuuntelujärjestelmän uusimiseen esitetään 1 milj. euroa. Telekuuntelujärjestelmän uusimisen rahoitukseen esitettiin 6 milj. euroa vuoden 2020 seitsemännessä lisätalousarviossa ja nyt esitetään toista investointirahoitusosuutta vuodelle 2021. Telekuuntelujärjestelmä on keskeinen operatiivisen rikostorjunnan tietojärjestelmä, jota käytetään erityisesti vakavan rikollisuuden alueella. 
Poliisille esitetään myös 0,443 milj. euron määrärahaa SIS – asetusmuutoksen toimeenpanoon.
Hallitus esittää vähennyksiä maahanmuuton momenteilleMaahanmuuton turvapaikkamenoihin esitetään yhteensä 5,7 milj. euron vähennystä. Tämä johtuu koronatilanteen aiheuttamasta turvapaikanhakijoiden vähentyneestä määrästä ja tätä kautta vastaanottotoiminnan vähentyneestä tarpeesta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

Suomi: Hallitus kannattaa mahdollisuutta väliaikaisesti lieventää koronavirusrokotteiden ja -testien arvonlisäveroa

NordenBladet — EU:n komission ehdotuksen mukaan jäsenvaltiot voisivat väliaikaisena toimenpiteenä soveltaa nollaverokantaa koronavirusrokotteiden ja koronaviruksen in vitro -diagnostiikkaan tarkoitettujen lääkinnällisten laitteiden (testipakkaukset) luovutuksiin sekä niihin läheisesti liittyvien palvelujen suorituksiin. Lisäksi jäsenvaltiot voisivat väliaikaisesti soveltaa alennettua verokantaa mainittuihin testipakkauksiin ja niihin läheisesti liittyviin palveluihin.EU:n komissio antoi 28. lokakuuta ehdotuksen muutoksista direktiiviin yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä. Verokohtelun lievennys koskisi sekä kotimaasta että toisesta jäsenvaltiosta tehtyjä hankintoja. Muutos koskisi vain komission tai jäsenvaltion hyväksymiä rokotteita sekä unionin oikeudessa vahvistettujen lääkinnällisiä laitteita koskevien vaatimusten mukaisia testipakkauksia. Toimenpiteitä voisi soveltaa vuoden 2022 loppuun saakka. Soveltamisajan pidentämistä tarkastellaan tarvittaessa uudelleen ennen vuoden 2022 päättymistä.Hallitus lähetti ehdotuksesta U-kirjelmän eduskunnalle 19. lokakuuta.  Asian kiireellisyyden vuoksi asiassa annettiin eduskunnalle E-kirje (EU2020/1577) ennen U-kirjelmää. U-kirjelmää käytetään EU-asioissa silloin, kun on kyse EU:n lainsäädäntöehdotuksesta tai muusta eduskunnan toimivaltaan kuuluvasta ehdotuksesta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

Suomi: Hallitus haluaa vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon varautumista häiriö- ja uhkatilanteisiin

NordenBladet — Hallitus haluaa parantaa sosiaali- ja terveydenhuollon kykyä vastata erilaisiin häiriö- ja uhkatilanteisiin. Tavoite on yhdenmukaistaa sosiaali- ja terveydenhuollon valmiussuunnittelua sekä tilannekuvan muodostamista ja siten varautua valtakunnallisesti nykyistä paremmin riskeihin.Hallitus antoi valmiussuunnittelua koskevat terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muutosesitykset eduskunnalle 19. marraskuuta. Lait tulisivat voimaan 1.1.2021.Kunnilla ja sairaanhoitopiireillä on jo tällä hetkellä terveydenhuoltolakiin perustuva velvollisuus tehdä alueellisia ja paikallisia valmiussuunnitelmia. Tämä velvollisuus säilyisi edelleen. 
Alueellisten valmiussuunnitelmien pohja ei ole riittävän yhtenäinen, ja siksi laajoissa häiriötilanteissa on ollut hankalaa luoda valtakunnallisesti ja alueiden kesken yhtenäistä tilannekuvaa. 
Kehittämistarpeet on todettu jo ennen koronapandemian aikaa. Pandemian aikana tarpeet ovat vain korostuneet koskien muun muassa materiaalista valmiutta.Yhtenäiset periaatteet ohjaisivat valmiussuunnitteluaEsityksessä ehdotetaan säädettäväksi yhteistyörakenteesta vastuineen. Lakimuutoksilla toteutettaisiin sosiaali- ja terveydenhuollon valmiussuunnitteluun yhtenäiset periaatteet ja suunnittelupohjat. Niissä otetaan huomioon erityisesti valtakunnallisesti sovitut keskeiset häiriötilanteen ja niiden uhkat, jotka on määritelty kansallisessa riskinarviossa. Kansallisen riskinarvion sisältämät häiriötilanteet on jaettu yhteiskunnan vakauteen, teknologiaan ja logistiikkaan sekä terveysturvallisuuteen liittyviin uhkiin ja laajoihin onnettomuustilanteisiin. Ne kaikki koskettavat suoraan tai välillisesti sosiaali- ja terveydenhuoltoa.Valtakunnallisesti yhtenäistä valmiussuunnittelua ohjaisivat yliopistolliset sairaanhoitopiirit viidellä maantieteellisellä erityisvastuualueella. Erityisvastuualueet toimisivat keskenään yhteistyössä ja yhtenäisin periaattein siten, että valmiussuunnittelusta muodostuisi valtakunnallinen kokonaisuus. Tilannekuvaa varten koottaisiin tietoja muun muassa palvelujärjestelmän toiminnasta ja kuormituksesta, henkilöstö- ja materiaaliresursseista ja tukipalvelujen toiminnasta.Myös sosiaalihuollon varautumista vahvistetaanYhtenäinen valmiussuunnittelu ja tilannekuvan muodostaminen kuuluvat myös sosiaalihuollon toimintaan. Sosiaalihuoltolakiin lisättäisiin valmiuslain säännöstä vastaava yleinen varautumisvelvoite.  Sosiaalihuollon ja terveydenhuollon yhtenäinen valmiussuunnittelu tehtäisiin niin, että sairaanhoitopiirin alueen kunnat laatisivat yhteisen suunnitelman keskussairaalan sijaintikunnan sosiaalihuollon viranomaisen johdolla. Kunnan sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on aiempaan tapaan omalla alueellaan koottava ja analysoitava tietoa sellaisista häiriöistä ja niiden uhkista, jotka vaarantavat väestön sosiaalisen turvallisuuden ja hyvinvoinnin sekä sosiaalihuollon toteuttamisen. Tilannekuvan yhtenäisyyttä luotaisiin siten, että keskussairaalakaupunkien sosiaalihuolto yhteen sovittaa sosiaalihuollon tilannekuvaa alueittain.Valmiussuunnittelun ja tilannekuvan parantamiseen liittyvien prosessien parantaminen vievät aikaa, ja on tärkeää päästä yhtenäisen toimintamallin alkuun. Suunnitelmana on toteuttaa yhtenäinen valmiussuunnittelu kattamaan koko maata. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

Suomi: Vuoden 2021 talousarvioesitystä täydennetty: lisää määrärahaa kävelyyn ja pyöräilyyn, yksityistieavustuksiin ja lentoyhteyksien tukemiseen

NordenBladet — Hallitus antoi eduskunnalle vuoden 2021 talousarviota täydentävän esityksen 19.11.2020.Kävelyn ja pyöräilyn edistämisen määrärahaan hallitus esittää 25 miljoonan euron lisäystä. Kävelyn ja pyöräliikenteen investointiohjelmaan eli kuntien avustuksiin olisi tällöin vuonna 2021 28,5 miljoonaa euroa.Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka pitää kävelyn ja pyöräilyn roolia merkittävänä sekä ympäristön että terveyden kannalta.– Hallitus toivoo, että kunnilla on jatkossakin mahdollisuus parantaa kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita kautta maan. Tämä on tehokas keino lisätä kestävää liikkumista ja ihmisten hyvinvointia, sanoo ministeri Harakka.Valtio tukee tänä vuonna kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden parantamista kuntien katuverkolla ennätyksellisen suurella summalla, 31,5 miljoonalla eurolla. Avustuspäätökset pyritään tekemään vuoden 2020 loppuun mennessä.Kunnat ovat tänä vuonna ensimmäistä kertaa voineet hakea valtionavustusta kävelyn ja pyöräliikenteen edistämisohjelmien tekemistä varten. Avustusta voi hakea marraskuun loppuun saakka.Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman tavoitteena on kasvattaa kävelyn ja pyöräliikenteen matkamäärää 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Nämä kaikki toimenpiteet tukevat tavoitteen saavuttamista.Tukea yksityisteiden tienpitoon sekä neuvontaan ja opastukseenYksityistieavustuksiin hallitus esittää 17 miljoonan euron määrärahalisäystä. Yhteensä yksityistieavustuksiin esitetään vuodelle 2021 30 miljoonan euron määrärahaa. Avustusta voidaan osoittaa yksityisteiden tienpitoon, tiekuntien neuvontaan ja opastukseen ja sitä tukevan materiaalin ja palveluiden tuottamiseen sekä yksityisteitä koskevaan kehittämis-, suunnittelu- ja tutkimustyöhön.Lentoliikenne maakuntakentille turvataan myös koronatilanteessaHallitus esittää koronasta johtuen maakuntien lentoyhteyksien tukemiseen 11,5 miljoonan euron määrärahaa vuodelle 2021.Esitys perustuu maakuntien lentoliikennettä selvittäneen työryhmän ehdotukseen. Valtiosihteeri Pilvi Torstin johtama työryhmä esitti loppuraportissaan syyskuussa 2020, että valtio ostaisi lentoliikennettä Kokkolan, Joensuun, Kajaanin, Jyväskylän ja Kemin lentoasemille vuoden 2021 loppuun saakka.Liikenne- ja viestintävirasto Traficom on käynnistänyt lentoliikennepalvelujen hankintaan liittyvän kilpailutuksen valmistelun.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

Suomi: Ruokarahan maksamista varusmiehille jatketaan

NordenBladet — Puolustusministeriö haluaa jatkaa ruokarahan maksamista myös vuoden 2021 tammikuussa palveluksensa aloittaville varusmiehille. Syynä ovat koronapandemian takia jatkuvat poikkeusjärjestelyt joukko-osastoissa.Ruokarahasta aiheutuvien kustannusten kattamiseksi hallitus esittää puolustusministeriön hallinnonalan määrärahoja lisättäväksi 7,1 miljoonalla eurolla vuoden 2021 täydentävässä talousarvioesityksessä.Poikkeusjärjestelyjen vuoksi joukko-osastot ovat jakaneet varusmiehensä kolmeen ryhmään, jotka ovat vuoroviikoin varuskunnassa ja vapaalla. Ruokarahaa on 13.3.2020 lähtien maksettu varusmiehille päivärahan lisäksi vapaajaksojen aikana, jolloin heillä ei ole mahdollisuutta varuskuntaruokailuun. Ruokaraha on suuruudeltaan 13,50 euroa päivässä ja sillä on turvattu varusmiesten toimeentuloa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

Suomi: Lisävaroja työhyvinvointiin, työttömyysturvaan, lasten ja nuorten palveluihin sekä rokotetutkimukseen

NordenBladet — Hallitus on antanut vuoden 2021 täydentävän talousarvion. Hallitus ehdottaa sosiaali- ja terveysministeriön (STM) hallinnonalalle 135 miljoonaa euroa lisämäärärahoja. Kokonaisuudessaan STM:n hallinnonalan määrärahat vuonna 2021 olisivat näin ollen 17,74 miljardia euroa.STM:n hallinnonalan määrärahoja kohdennetaan muun muassa työelämän ja työhyvinvoinnin parantamiseen, työttömyysturvaan, lasten ja nuorten palveluihin, rokotetutkimukseen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallintaan.Lisävaroja työelämän ja työhyvinvoinnin kehittämiseenHallitus ehdottaa työelämän ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelmalle 6 miljoonan euron lisäystä. Ohjelma tähtää toimintatapojen uudistamiseen ja teknologian tehokkaaseen hyödyntämiseen työpaikoilla sekä työelämäinnovaatioiden luomiseen. Tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä Suomi on johtava työelämäinnovaatioiden kehittäjä ja että Suomessa on maailman paras työhyvinvointi.Työkykyohjelman valtionavustushankkeiden toimeenpanoon sekä työttömien sähköisen itsearviointipalvelun kehittämiseen hallitus ehdottaa 1,4 miljoonan euron lisäystä. Toimiva kuntoutus sosiaali- ja terveydenhuollossa -hankkeelle hallitus ehdottaa 4 miljoonaa euroa.Työttömyysturvan väliaikaisia poikkeuksia jatketaanHallitus ehdottaa, että työttömyysturvalainsäädännön väliaikaisia poikkeuksia jatketaan joiltain osin  vielä maaliskuun 2021 loppuun saakka. Yrittäjien työttömyysturvaoikeuteen ja työttömyysturvan suojaosan korottamiseen liittyvien jatkojen vuoksi työttömyysturvamomenteille hallitus ehdottaa yhteensä 56,4 miljoonan euron lisäystä.Lasten ja nuorten palveluista entistä parempiaLapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaan hallitus ehdottaa 16 miljoonan euron lisäystä. Ohjelmassa kehitetään muun muassa perhekeskuksia ja varhaista tukea arjessa, lasten ja nuorten matalan kynnyksen päihde- ja mielenterveyspalveluita sekä lastensuojelua.Covid-19-testien korvaus sairaanhoitovakuutuksestaHallitus ehdottaa, että covid-19-tartunnan toteamiseksi tehtävien testien korvaustason väliaikaiseen korotukseen sairausvakuutuksesta kohdennetaan 45 miljoonaa euroa. Korvaus voitaisiin maksaa tutkimuksen tehneelle palveluntuottajalle myös tilanteessa, jossa tutkimuksen omavastuuosuuden olisi maksanut vakuutetun sijasta hänen työnantajansa. Samalla myös korvaustaksaa ehdotetaan korotettavaksi.Rokotetutkimukselle oma keskusHallitus ehdottaa rokotetutkimuskeskuksen yhtiöittämiseen 8 miljoonan euron määrärahaa. Uusi yhtiö olisi valtioenemmistöinen yhtiö, jolla olisi erityistehtävä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenoihin hallitus ehdottaa 0,65 miljoonan euron lisäystä. Tällä kompensoitaisiin rokotetutkimuskeskuksen perustamisesta aiheutuvaa tulonmenetystä.Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallintaHallitus ehdottaa sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisen tiedonhallinnan menoihin yhteensä 23,8 miljoonaa euron lisäystä. Lisäyksestä 3,8 miljoonaa euroa kohdennetaan asiakastietojen sähköiseen käsittelyyn ja siitä annetun lain muutoksiin ensi vuonna. Lisäyksestä 20 miljoonaa euroa on DigiFinland Oy:n pääoman tuloutuksesta aiheutuvaa määrärahalisäystä. Tällä voidaan turvata DigiFinland Oy:ltä hankittava sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan kehitystyö.Sosiaali- ja terveysalan kasvustrategian toteutukseen hallitus ehdottaa 1,5 miljoonan euron euron lisäystä.Laitokset ja virastotKansaneläkelaitoksen sosiaaliturvarahastojen toimintamenoihin hallitus ehdottaa 12,3 miljoonan euron lisäystä. Tarve aiheutuu muun muassa työttömyysasteen noususta ja sitä kautta valtion kokonaan rahoittamien sosiaaliturvan yleisrahaston toimintakulujen kasvusta. Lisäyksestä 3,5 miljoonaa euroa aiheutuu perhevapaauudistuksen vaatimista järjestelmämuutoksista ja 5,3 miljoonaa euroa etuusohjelmien ja asiointipalvelun kehittämisestä.Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston toimintamenoihin hallitus ehdottaa kahden henkilötyövuoden ja 140 000 euron lisäystä. Tarve aiheutuu sote-tietojärjestelmien valvonnan kehittämisestä. Työsuojelun aluehallintoviraston toimintamenoihin ehdotetaan 0,975 miljoonan euron lisäystä 15 uuden työsuojelutarkastajan viran perustamisen kuluihin.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

Suomi: Valtioneuvosto myönsi valtiontakauksen Tallink Silja Oy:n lainalle

NordenBladet — Valtioneuvosto hyväksyi varustamoyhtiö Tallink Silja Oy:n ottamalle 100 miljoonan euron lainalle enintään 90 miljoonan euron valtiontakauksen osana huoltovarmuuskriittisille varustamoille suunnattua takausohjelmaa. Myönnetyllä takauksella pyritään turvaamaan Tallink Siljan maksuvalmius ja yhtiön toiminta koronakriisistä aiheutuneen poikkeustilanteen yli.Matkustaja- ja tavaraliikennettä hoitavien varustamoiden toiminta on kärsinyt merkittävästi koronakriisin vaikutuksista. Koronakriisistä aiheutunut kysynnän väheneminen ja matkustusrajoitukset ovat johtaneet siihen, että matkustajaliikenne on ollut keväästä alkaen hyvin rajallista.Valtioneuvostolle annettiin valtuus myöntää huoltovarmuuskriittisten varustamojen toiminnan turvaamiseen valtiontakauksia enintään 600 miljoonan euron määrään saakka vuoden 2020 toisessa lisätalousarviossa. Takausvaltuus on voimassa tämän vuoden loppuun asti.Takaukset annetaan Euroopan komission antamien koronakriisiin liittyvien väliaikaisten valtiontukisääntöjen mukaisesti. Komissio on hyväksynyt varustamoiden valtiontakausohjelman ehdot ja takauksien antamisen 90 prosentin määrälle lainoista.Väliaikaiset valtiontukisäännöt mahdollistavat yritysrahoituksen saatavuudenEU on joustavoittanut valtiontukisääntöjään tilapäisesti, jotta jäsenvaltiot voivat turvata erityisesti yritysrahoituksen saatavuuden ja yritysten maksuvalmiuden koronakriisin aikana. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle kaikista tilapäisten sääntöjen mukaisista toimista. Lisäksi komission on hyväksyttävä toimet ennen kuin ne voidaan ottaa käyttöön.

Lähde: Valtioneuvosto.fi