NordenBladet — EU:n tasa-arvoministerit keskustelevat epävirallisessa videokokouksessaan 20. marraskuuta naisiin kohdistuvan väkivallan torjunnasta. Ministerit esittelevät myös parhaita käytäntöjä, joilla naisia suojellaan väkivallalta ja tuetaan uhreja. Kokouksessa Suomea edustaa pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvist.Koronapandemian aikana lähisuhdeväkivalta ja erityisesti naisiin kohdistuva väkivalta on tutkimusten mukaan lisääntynyt. Siksi erilaisten tukipalveluiden jatkuvuus ja saatavuus ovat entistäkin tärkeämpiä. Esimerkki Suomen hyvistä käytännöistä on valtakunnallinen lähisuhdeväkivallan ja naisiin kohdistuvan väkivallan uhreille tai väkivallan uhkaa kokeville tarkoitettu auttava puhelin, Nollalinja. Se toimii soittajalle maksutta ympäri vuorokauden. Nollalinjaan voi soittaa nimettömänä.”Koronakriisi on huolestuttavasti lisännyt lähisuhdeväkivaltaa. Kiinnitämme Suomessa erityistä huomiota lähisuhdeväkivallan uhrien ja muiden heikoimmassa asemassa olevien ihmisten tukemiseen. Olemme huolehtineet tukipalvelujen saavutettavuudesta myös koronaepidemian aikana. Lisäksi monet kolmannen sektorin palveluntarjoajat ovat lisänneet väkivaltaa kokeville tarkoitettuja puhelin- ja verkkopalveluja” toteaa ministeri Blomqvist.Suomi korostaa kunkin maan omien toimien ohella sitä, että EU vahvistaa yhteistyötä naisiin kohdistuvan väkivallan torjunnassa. EU:n liittyminen Euroopan neuvoston Istanbulin sopimukseen olisi tärkeä askel eteenpäin. EU:n tasa-arvostrategia sisältää joukon toimenpiteitä sukupuoleen perustuvan väkivallan torjumiseksi.Saksan järjestämä pelkästään tasa-arvoministereille suunnattu kokous on poikkeuksellinen. Vastaavia kokouksia ei ole ollut jokaisella puheenjohtajakaudella.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Oikeusministeriö on myöntänyt viidelle järjestölle valtionavustuksia väkivalta- ja seksuaalirikollisten kuntouttamisen ja seksuaalirikosten torjunnan hankkeisiin. Vuosia 2021–2022 koskevassa haussa painotettiin vähemmistöjen tekemän väkivallan ehkäisyä ja verkkoavusteisen kuntouttamisen kehittämistä.Rahoitusta myönnettiin seuraaville yhteisöille ja hankkeille:Silta-Valmennusyhdistykselle ulkomaalaistaustaisten seksuaalirikollisten kuntoutuspolun kehittämiseen noin 400 000 euroaAuralan Setlementille VI-KA KEIKKA™ Vihan ja katkeruuden kahleista -ohjelman pilotointiin noin 310 000 euroaAutismisäätiölle neurokirjon piirteitä omaavien väkivaltarikoksista tuomittujen yksilökuntoutusjakson pilotointiin noin 305 000 euroaKriminaalihuollon tukisäätiölle rikostaustaisten naisten väkivaltakäyttäytymisen vähentämiseen tähtäävän digitaalisen kuntoutusohjelman kehittämiseen 235 000 euroaSetlementti Tampereelle kunniaväkivallan tekijöille suunnattuun koulutukseen noin 230 000 euroa.Rikoksilla oireilevien nuorten toimintamallin pilotointi alkaa TurussaLisäksi oikeusministeriö myönsi avustuksia toistuvasti ja vakavia rikoksia tekeville nuorille suunnatun toimintamallin pilotointiin kunnissa. Turun kaupunki sai ROKKI-toimintamallin kehittämiseen noin 655 000 euroa. Oulun kaupunki puolestaan sai NURRI-toimintamalliin täydentävää rahoitusta noin 20 000 euroa.Rikoksenehkäisyn valtionavustuksiin oli syksyn haussa käytettävissä yhteensä noin miljoona euroa vuosittain ajalla 2021–2022. Hallitusohjelmakirjauksen mukaisesti avustukset tulee kohdentaa rikoksia ennaltaehkäisevien palvelujen ja niihin ohjautumisen kehittämiseen.LisätietoaVäkivalta- ja seksuaalirikollisten kuntoutusohjelmatRikoksilla oireilevien nuorten mallin pilotointi
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU-ministerivaliokunta käsitteli kokouksessaan 20. marraskuuta asetusta monivuotisesta rahoituskehyksestä, komission uutta pääomamarkkinaunionin toimintasuunnitelmaa sekä kahta vihreän kehityksen ohjelmaan kuuluvaa tiedonantoa.EU-ministerivaliokunta linjasi Suomen kantoja 10. marraskuuta saavutettuun neuvoston ja Euroopan parlamentin väliseen poliittiseen kompromissiin rahoituskehysasetuksesta. Suomi voi hyväksyä saavutetun poliittisen kompromissin. Heinäkuun Eurooppa-neuvostossa saavutetun rahoituskehys- ja elpymissovun jälkeen puheenjohtajamaa Saksa on jatkanut työtä kokonaisuuteen liittyvien asetusten viimeistelemiseksi. Rahoituskehyspakettiin sisältyy rahoituskehysasetuksen lisäksi muun muassa asetus yleisestä ehdollisuusjärjestelmästä unionin talousarvion suojaamiseksi ja neuvoston päätös Euroopan unionin omista varoista, sekä EU:n elpymisvälineen perustaminen. EU-ministerivaliokunta käsitteli myös komission toimintasuunnitelmaa EU:n pääomamarkkinan syventämiseksi ja linjasi siihen liittyen Suomen peruskantoja. Pääomamarkkinaunionia koskevassa toimintasuunnitelmassa komissio kuvailee keinoja ja tapoja syventää sekä yhdentää unionin sisämarkkinoita pääomien tehokkaan liikkuvuuden näkökulmasta.Lisäksi ministerivaliokunta käsitteli komission antamaa tiedonantoa kestävyyttä edistävästä kemikaalistrategiasta. Staregia on osa vihreän kehityksen ohjelmaa. Strategian tavoitteena on varmistaa ihmisten terveyden ja ympäristön parempi suojelu vaarallisilta kemikaaleilta. Strategian toimenpiteissä on useita ja useille eri toimintasektoreille suuntautuvia lainsäädäntöaloitteita, joista annetaan ehdotuksia vuosina 2021 – 2024. Suomi pitää tärkeänä, että EU:n uusi kestävyyttä edistävä kemikaalistrategia on kunnianhimoinen ja kattava kokonaisuus, joka tavoittelee ihmisten terveyden ja ympäristön suojelun entistä parempaa tasoa sekä edistää innovaatioita ja siten tukee osaltaan kokonaisvaltaista muutosta kohti kestäviä tuotanto- ja kulutustapoja. Suomi kannattaa toimintasuunnitelman horisontaalista otetta sekä toimien suuntaamista laajasti yhteiskunnan eri sektoreille.  EU-ministerivaliokunta käsitteli myös komission tiedonantoa Euroopan rakennusten perusparannusaallosta, joka sekin on osa vihreän kehityksen ohjelmaa. Tiedonannon tavoitteena on vähintään kaksinkertaistaa energiaremontoitavien asuinrakennusten ja muiden rakennusten vuotuinen osuus vuoteen 2030 mennessä ja edistää pitkälle meneviä energiaremontteja. Suomi kannattaa komission tavoitetta, joka tulisi asettaa ensisijaisesti EU:n tasolla siten, että maiden erityispiirteet huomioidaan ratkaisussa. Suomi pitää hyvänä komission energiatehokkuus etusijalle –periaatetta, mutta korostaa, että myös rakennusosien ja teknisten järjestelmien energiatehokkuuden kokonaisuus sekä koko energiajärjestelmä tulisi huomioida laajasti. Lisäksi EU-ministerivaliokunta linjasi Suomen kannoista seuraaviin kokouksiin: •    Kehitysministereiden videokokous (23.11.)
•    Kilpailukykyasioista vastaavien ministereiden videokokous (tutkimus, innovaatiot) (27.11.)Kehitysministerien aiheena on sukupuolten tasa-arvon edistäminen kehityspolitiikassa ja laajemmin EU:n ulkosuhteissa, sekä kehitysmaiden velkakestävyys. Kilpailukykyministerit puolestaan keskustelevat komisison esittämistä jäsenmaiden tutkimus- ja kehitysinvestointitavoitteista. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Keväällä puhjennut koronakriisi on nopeasti ja merkittävästi muuttanut paitsi talouden yleistä tilannekuvaa niin myös valtion riskiasemaa, arvioidaan valtiovarainministeriön riskikatsauksessa.Valtion vastuut ovat olleet jo pidempään kasvu-uralla. Valtion suorat vastuut ovat niin nimellisarvioisesti kuin suhteessa kansantalouden kokoon kasvaneet huomattavasti reilun kymmenen vuoden aikana. Vielä vuonna 2008 valtiolla oli velkaa noin 54 miljardia euroa, kun sitä viime vuoden lopussa oli jo yli 106 miljardia euroa.Vastaava vastuiden voimakas kasvu on havaittavissa valtion myöntämissä takauksissa ja takuissa. Viime vuoden lopussa valtiontakaukset- ja takuut ylittivät 60 miljardin euron rajan, kun vastuukanta vuosikymmen aikaisemmin oli noin 23 miljardia euroa.Myös kuntien vastuut kasvaneet pidemmän aikaaValtion kokonaisriskiasemaa on heikentänyt myös niin sanottujen piilevien vastuiden kehitys. Piilevät vastuut eivät ole valtiota oikeudellisesti velvoittavia, mutta poliittisista ja yhteiskunnallisista tekijöistä johtuen valtion kuitenkin odotetaan kantavan niistä viimekätisen vastuun. Yksi keskeisimmistä valtion piilevistä vastuista liittyy paikallishallintoon. Valtion tavoin myös kuntien vastuut ovat kasvaneet jo pidemmän aikaa. Kuntien lainakanta on yli kolminkertaistunut vajaassa 20 vuodessa ollen viime vuoden lopussa yli 18 miljardia euroa. Lisäksi kuntien takausvastuut ovat merkittävästi korkeammat kuin vielä vuosikymmen sitten.  Koronakriisi heikentänyt valtion riskinkantokykyä edelleenKeväällä puhjennut koronakriisi on nopeasti ja merkittävästi muuttanut talouden yleistä tilannekuvaa sekä valtion riskiasemaa.Heikentynyt talouskehitys ja erilaiset tukitoimenpiteet, joilla on pyritty lieventämään koronan haittavaikutuksia talouden eri osa-alueilla, ovat lisänneet voimakkaasti valtion lainanottoa. Valtion nettolainanotto kasvaa tänä vuonna lähes 20 miljardiin euroon. Valtion velan määrä ylitti syksyllä 120 miljardin euron rajan. Koronakriisi on synnyttänyt myös miljardien lisätarpeita valtion takauksille ja takuille niin kansallisesti kuin EU:ssa. Lisäksi kunnat ovat joutuneet kriisin myötä entistä ahtaammalle ja niille on osoitettu tukea lisätalousarvioissa. Tuleviin kriiseihin varauduttavaValtion kykyä reagoida talouden yllättäviin käänteisiin ovat heikentäneet viime vuosina vastuiden laaja-alainen ja voimakas kasvu sekä vaimeat pidemmän aikavälin kasvunäkymät. Lisäksi valtion ikäsidonnaiset menot ovat kasvu-uralla.Koronakriisin ja sen seurannaisvaikutusten myötä valtion riskinkantokyky on vielä entistä heikompi. Vastuiden kasvun taittaminen on kriisin jälkeen haastavaa, mutta tuleviin kriiseihin varautumiseksi kuitenkin välttämätöntä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — YK:n lastenjärjestö Unicef tekee yhteistyössä Suomen kanssa ohjeistusta, joka luo kansainväliset pelisäännöt lapsiin liittyvän tekoälyn käytölle ja kehitykselle.Uusi ohjeistus auttaa valtioita, kuntia ja yrityksiä varmistamaan, että niiden käyttämät tekoälyratkaisut toimivat lasten parhaaksi. Kuva: UnicefMaailmanlaajuisesti kolmannes internetin käyttäjistä on alle 18-vuotiaita lapsia. Tekoäly on läsnä lasten elämässä monella tapaa niin interaktiivisissa leluissa, videopeleissä kuin erilaisissa kännykkäsovelluksissa.Tekoälyn nopeaan kehitykseen liittyy lasten näkökulmasta huimia mahdollisuuksia esimerkiksi oppimisen, terveyden ja turvallisuuden edistämiseen. Toisaalta se nostaa esiin kysymykset muun muassa yksityisyyden loukkauksista, digitaalisen osaamisen eriarvoistumisesta ja kertyvän datan vaikutuksista lapsen tulevaisuudelle. Jos aikuisenkin on vaikea hahmottaa virtuaalimaailmaan jättämiään jälkiä, erityisen vaikeaa se on lapsille – eikä vastuun pitäisi olla heidän harteillaan.”Kuten usein nopean teknologisen kehityksen kohdalla, haasteena on pysyä muutoksen vauhdissa ja varmistaa, että tekoäly palvelee meitä ihmislähtöisellä tavalla”, toteaa ulkoministeriön innovaatiosuurlähettiläs Jarmo Sareva.”Ihmisellä on oikeus lapsuuteen erityislaatuisen elämänvaiheena. Jos tekoälyn ratkaisut esimerkiksi heikentävät itsenäisen elämän edellytyksiä tuotteistamalla lapsuuden, ei suunta ole oikea. Lapset ovat myös aikuisia haavoittuvaisempia, minkä takia tällaista erillistä ohjeistusta tarvitaan.”Nyt laadittava kansainvälinen ohjeistus on ensimmäinen laatuaan. Sen tarkoitus on auttaa niin valtioita, kuntia, yrityksiä kuin muitakin tekoälyä käyttäviä ja kehittäviä tahoja ottamaan lasten tarpeet ja oikeudet huomioon. Ohjeistuksen laadinnassa on myös laajasti kuultu lapsia ja nuoria.Suomalaiset mukana testauksessaSuomi on Unicefille luonteva yhteistyökumppani osaamisensa ja kokemuksensa kautta. Suomi on ensimmäisiä maita, jotka ovat julkaisseet oman kansallisen tekoälystrategiansa ja tukenut jo aiemmin Unicefin innovaatio-ohjelmaa ja -rahastoa.Tekoälyohjeistuksen kehittämiseen ja testaukseen osallistuu myös suomalaiskäyttäjiä. Heidän kokemuksensa auttavat viimeistelemään nyt luonnosvaiheessa olevat ohjeet.”Mukaan valittiin erityyppisiä toimijoita ja toimintaympäristöjä ympäri maailman. Esimerkiksi Helsingin yliopistollisella sairaalalla oli jo valmiiksi toiminnassa olevia virtuaalisovelluksia, jotka sopivat hyvin ohjeistuksen pilotointiin”, Sareva kertoo.Lasten mielenterveyttä edistävä Milli-virtuaaliapuri auttaa nuorta arvioimaan oireidensa vakavuutta ja auttaa avun äärelle, Chillaa-kännykkäsovellus puolestaan tarjoaa harjoituksia, vinkkejä ja vertaistukea stressiin ja jännittämiseen.Mukana on myös Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin Eksoten ja Fujitsu Suomen kehittämä Nuora-tekoälyratkaisu, jolla ennakoidaan ja torjutaan nuorten syrjäytymisriskiä, sekä Someturva-startupin kehittämä nettisovellus somehäirinnän uhriksi joutuneille lapsille, nuorille ja aikuisille.Ohjeistuksia testataan Suomen ohella myös muun muassa Ruotsissa, Iso-Britanniassa, Japanissa, Maltalla, Chilessä, Yhdysvalloissa, Ruandassa, Nigeriassa ja Sierra Leonessa. Käyttäjien kokemuksen pohjalta ohjeistus viimeistellään ja julkaistaan kansainvälisessä konferenssissa Helsingissä loppuvuodesta 2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko on myöntänyt Lapsenpäivä-palkinnon Sirkus Taika-Aika ry:lle. Lapsen oikeuksien päivänä jaettava palkinto myönnetään lasten taideharrastuksen ja -kasvatuksen eteen tehdystä työstä. Palkinto on suuruudeltaan 10 000 euroa.Sirkus Taika-Aika on Rovaniemellä toimiva sirkuskoulu, jonka toiminnassa on mukana 270 lasta ja nuorta. Koulu on perustettu vuonna 2003 ja on maamme suurimpia sirkuskouluja. Sirkus Taika-Aika on kuulunut tämän vuoden alusta lähtien taiteen perusopetuksen valtionosuutta saaviin sirkuskouluihin.– Sirkus Taika-Aika taitaa lasten innostamisen, mistä kertoo harrastajien määrän kasvu. Toimijan ansiosta lapset voivat harrastaa sirkusta ja nähdä esityksiä myös Pohjos-Suomessa. Suomen mallin myötä sirkus ja monet muut lasten toiveharrastukset viedään kouluihin lasten luo. Tämä tulee lisäämään merkittävästi harrastusten tarjontaa koko maassa. Edellytämme lasten kuulemista heidän harrastustoiveistaan. Voin ilolla todeta, että Suomen mallilla vahvistamme YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen toteutusta maassamme sekä lasten kuulemisella että yhtäläisiä harrastusmahdollisuuksia lisäämällä, kertoo tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko. Lapsenpäivä-palkinto on myönnetty vuodesta 1999 lähtien. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Pääministeri Sanna Marin vierailee tänään perjantaina 20.11. Haminassa.Pääministeri vierailee Googlen datakeskuksessa sekä tapaa kaupungin edustajia. Vierailu järjestetään terveysturvallisesti. 
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Eurooppa-neuvoston jäsenet keskustelivat epävirallisessa videokokouksessaan 19. marraskuuta koronan testaamisesta, rokottamisesta sekä keinoista ehkäistä uusi tautiaalto vuodenvaihteen lomakaudella. Suomi korosti yhteisen strategian tarvetta.Kokouksen aluksi puheenjohtajamaa Saksan liittokansleri Angela Merkel kertoi EU:n monivuotista rahoituskehystä ja elpymisrahastoa koskevasta tilanteesta, mutta asiasta ei käyty laajempaa keskustelua. Suurella elpymispaketilla on määrä tukea EU-maiden talouksien elpymistä koronapandemian iskuista. Suomi pitää tärkeänä, että työtä jatketaan tarkasti EU-johtajien heinäkuussa sopiman mukaisesti. ”Suomi pitää tärkeänä, että heinäkuun Eurooppa-neuvoston päätelmiä seurataan tarkasti ja että keskeisimpiä elpymisvälineen osia ei erotella toisistaan. Mahdollisimman tehokkaasti toimivan oikeusvaltiomekanismin luominen on olennainen osa elpymiskokonaisuutta”, pääministeri Sanna Marin sanoo. Suomi tuki videokokouksessa Euroopan komission 18.11. antamaa suositusta pika-antigeenitestien käyttämisestä taudin diagnosoinnissa sekä testitulosten vastavuoroisesta tunnustamisesta jäsenmaiden kesken.EU-päämiehet saivat tilannekatsauksen rokotteiden hankinnan ja jakelun ajankohtaisesta tilanteesta. Kokouksessa nousi esiin myös syvenevä tarve jakaa tietoa jäsenmaiden kesken tutkimuksen ja kehitystyön tukemiseksi. EU-johtajat ovat paneutuneet koronapandemian vastaiseen työhön myös aiemmissa kokouksissaan. Unionin yhteiset toimet olivat laajasti esillä Eurooppa-neuvostossa 15. lokakuuta Brysselissä sekä videokokouksessa 29. lokakuuta. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Jotta koronatilanne ei pahentuisi, tarvitsemme yhteisiä toimia. Pidetään huolta toisistamme, aloitetaan itsestämme.Valtioneuvoston kanslia sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos haluavat muistuttaa tänään 19. marraskuuta käynnistyvällä Pidetään huolta toisistamme, aloitetaan itsestämme -kampanjalla ihmisiä hyvästä viidestä valtin muistisäännöstä koronatartuntojen leviämisen ehkäisemiseksi.
 Muista nämä viisi valttia koronaa vastaan  
1. Jos saat oireita, mene koronatestiin ja pysy muuten kotona
2. Pidä 1-2 metrin turvaväli
3. Pese kädet, yski hihaan
4. Käytä kasvomaskia, kun et voi pitää etäisyyttä
5. Lataa koronavilkku-sovellus
 
Kampanja näkyy tulevina viikkoina muun muassa televisiossa, radiossa ja sosiaalisessa mediassa. Kampanjassa ovat mukana muun muassa
 
presidentti Tarja Halonen
Jarmo Koski 
Pelle Miljoona
Michael Monroe
Jussi Ahokas
Roni Back 
Aira Samulin 
Pekka Hyysalo 
Cledos 
Ellinoora 
Sara La Fountain 
Markku Kanerva 
Paula Koivuniemi 
James Nikander 
Marco Bjurström 
Mikko Leppilampi 
Kiti Kokkonen 
Alma 
Virpi Sarasvuo
Niklas Hagman
 
Kokonaisuuteen kuuluu myös nuorille aikuisille suunnattu osa, joka tulee näkymään pääasiassa Instagramissa. Kummallakin osuudella on samat viestit. Nuorten aikuisten kampanjaan on kutsuttu mukaan laaja joukko Suomen keskeisiä somevaikuttajia, vaikuttajataloja, opiskelija- ja nuorisojärjestöjä sekä urheilupuolen organisaatioita. Mukaan on lähtenyt jo lähes 70 yksilöä ja organisaatiota.
 
Kannustamme kaikkia jakamaan #5valttia muistisääntöä eteenpäin sosiaalisessa mediassa ja motivoimaan perheenjäseniä, ystäviä ja läheisiä toimimaan yhdessä koronaa vastaan välittämällä toisistaan.
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) järjesti 17.11.2020 verkkotapahtuman, jossa esiteltiin edustava joukko Kansallista metsästrategiaa (KMS) toteuttavia hankkeita. Tapahtuma käynnisti useamman webinaarin sarjan, jossa kerrotaan käytännön toimista kaksi vuotta sitten päivitetyn metsästrategian toimeenpanossa. Sarjan muut tapahtumat järjestetään keväällä 2021.Kansallista metsästrategiaa toimeenpannaan noin 20 hankkeessa, joilla edistetään kestävyyden eri osa-alueita – sekä taloudellista, ekologista, sosiaalista että kulttuurista kestävyyttä. Strategian keskiössä oleva kokonaiskestävyys edistyy näiden hankkeiden summana.Tapahtuman avasi MMM:n luonnonvaraosaston osastopäällikkö Tuula Packalen, joka kertoi yleisesti KMS:n tavoitteista ja toimenpiteistä kokonaiskestävyyden edistämiseksi. Metsästrategian visio ”Metsien kestävä hoito ja käyttö on kasvavan hyvinvoinnin lähde” on näiden kaikkien toimenpiteiden yhteinen tavoite.Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimusprofessori Leena Finér ja johtava asiantuntija Lauri Saaristo Tapiosta kertoivat sen jälkeen kestävyyden eri elementtien yhteensovittamisesta yksittäisissä hankkeissa. Finér vetää Luken johtamaa Kokonaiskestävää ja hyväksyttävää puuntuotantoa turvemailta eli SUO-hanketta ja Saaristo on toinen vetäjistä Suomen metsäkeskuksen ja Tapion yhdessä toteuttamassa Monimetsä-hankkeessa.SUO- ja Monimetsä-hankkeet tarjoavat yksityisille metsänomistajille viimeisimmät tutkimukseen perustuvat tiedot eri metsänhoitotoimien ympäristö- ja kestävyysvaikutuksista. Metsänomistajalla itsellään on päätäntävalta kestävyyden eri elementtien yhteensovittamisesta, hankkeiden avulla heille tarjotaan työkaluja päätöksenteon tueksi.Yrityspalvelujen asiantuntija Marko Ämmälä Suomen metsäkeskuksesta esitteli Kasvavaa liiketoimintaa luonnontuotteista -hanketta, jonka avulla pyritään muun muassa ratkomaan yritysten raaka-aineiden hankintaketjussa ja verkostoitumisessa ilmeneviä ongelmia. Hankkeen keskeinen viesti metsänomistajille on, että Suomen metsissä on runsaasti käyttämätöntä potentiaalia luonnontuotteiden tuotantoon. Esimerkiksi kuusenkerkkä kiinnostaa ja sen tuotanto voi tarjota metsänomistajalle uusia ansaintamahdollisuuksia.Neuvotteleva virkamies Tatu Torniainen (MMM) ja Säätyö-hankkeen vetäjä, erikoistutkija Ari Venäläinen Ilmatieteen laitokselta kertoivat kuulijoille ilmastokestävästä metsätaloudesta, joka ottaa huomioon sekä ilmastonmuutoksen hillinnän että Ilmastonmuutokseen sopeutumisen näkökulmat. Ilmastonmuutoksen ennakoidaan kasvattavan muun muassa kasvitautien, tuholaisten ja metsäpalojen riskiä, ja muutokseen on varauduttava, jotta metsien hiilinielua ja hiilensidontaa voidaan edelleen vahvistaa. Säätyö-hankkeessa tuotetaan yksityiskohtaisia sää- ja ilmastoaineistoja metsäbiotalouden toimijoiden käyttöön.Suomen metsäkeskuksen tieasiantuntija Timo Pisto esitteli Yksityisteiden puuinfra -hankkeen, jossa tuotetaan tietoa muun muassa yksityisteiden siltojen kunnosta ja investointitarpeista. Puusiltojen osuus on viime vuosikymmeninä laskenut voimakkaasti ja yhtenä hankkeen tavoitteena onkin puusiltojen suunnittelu- ja rakennusosaamisen kasvattaminen. Kommenttipuheenvuoron Piston esitykseen piti myyntipäällikkö Jaakko Huotari Versowoodilta. Puurakenteita kannattaisi myös hänen mukaansa hyödyntää laajemmin siltarakentamisessa.MMM:n metsä- ja bioenergiayksikön päällikkö, metsäneuvos Marja Kokkonen korosti tilaisuuden päätöspuheenvuorossa ilmastonmuutoksen ja monimuotoisuuden tärkeää roolia metsästrategian toteuttamisessa. Strategian kantavana pyrkimyksenä on kuitenkin kokonaiskestävyys, jonka edellytyksenä on ekologisten näkökulmien sovittaminen yhteen talouden ja sosiaalisen kestävyyden vaatimusten kanssa. Strategiaa toimeenpannaan useimmiten konsortiohankkeissa, joissa on mukana useiden eri organisaatioiden edustus ja asiantuntemus.Tallenne webinaarista on katsottavissa 27.11.2020 asti tästä Videosync-linkistä.Webinaariesitykset:Kansallisen metsästrategian tavoitteet ja toimenpiteet kokonaiskestävyyden edistämiseksi, Tuula PackalenMiten eri hankkeissa yhdistyvät kestävyyden eri elementit ja niiden yhteensovittaminen? Leena Finér ja Lauri Saaristo Kasvavaa liiketoimintaa luonnontuotteista, Marko ÄmmäläIlmastokestävä metsätalous: lisää sopeutumista, terveyttä ja kasvua,
Tatu Torniainen ja Ari VenäläinenUudet puupohjaiset tuotteet ja ratkaisut, Timo Pisto ja Jaakko Huotari

Lähde: Valtioneuvosto.fi