NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirille luvan poiketa asetuksen edellyttämästä noin 1000 synnytyksen määrästä. Poikkeuslupa on voimassa määräaikaisena 30.6.2023 saakka. Vuonna 2019 Länsi-Pohjan keskussairaalassa hoidettiin 422 synnytystä, ja tänä vuonna synnytysten määrä on ollut lähes samalla tasolla. Keskussairaalan resurssit ovat varsin niukat, mutta Lapin aluehallintovirasto on todennut, että synnytysten edellytykset potilasturvallisuuden osalta täyttyvät.Poikkeuslupa myönnetään alueellisen suunnittelun siirtymäajaksiHallitusohjelman mukainen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämistä koskevasta lakiesityksen valmistelu etenee. Tavoitteena on, että aluevaltuustojen toimikausi alkaisi keväällä 2022 ja tehtävät siirtyisivät hyvinvointialueille 1.1.2023. ”Poikkeuslupa myönnetään määräaikaisena kesäkuun 2023 loppuun saakka, jotta tulevalla hyvinvointialueella olisi aikaa käydä keskustelut ja suunnitella toimintaa myös synnytysten näkökulmasta. Vaikka edellisen, vuonna 2018 myönnetyn poikkeusluvan kaikki ehdot eivät synnytysten jatkamista puoltaneet, niin katson, että tässä tilanteessa näissä ehdoissa pitäytyminen olisi ollut kohtuutonta. On otettava huomioon, että sairaanhoitopiirien yhdistyessä hyvinvointialueeksi, voi suunnitelma synnytysten järjestämisestä vielä syntyä”, toteaa perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja asetusluonnoksesta, jossa määritellään, milloin betonimurske lakkaa olemasta jätettä. Jätteeksi luokittelun päätyttyä betonimursketta voidaan myydä eteenpäin esimerkiksi rakennusmateriaalina tai maanparannusaineena, minkä uskotaan parantavan sen markkinoita ja hyödynnettävyyttä. Lausuntoja voi antaa on 8.1.2021 asti.Betonimursketta syntyy sekä purkutoiminnassa että ylijäämänä elementti- ja muussa betonituoteteollisuudessa. Se on suurin yksittäinen rakennusjätejae, ja sitä syntyy Suomessa karkeasti ottaen kaksi miljoonaa tonnia vuodessa. Nykymenetelmillä betonin valmistaminen on myös merkittävä kasvihuonekaasupäästöjen lähde. Betonimurskeen hyödyntäminen raaka-aineena edistää merkittävästi kiertotaloutta.Rakennusala on odottanut hartaasti ”Betonimurske-EOW-asetusta” (EOW = End of waste = ei enää jätettä). Säädöksen toivotaan avaavan merkittäviä uusia liiketoimintamahdollisuuksia rakennusalalle. Kyseessä on ensimmäinen kansallinen EOW-asetus. Tavoitteena on keventää sääntelyä ja sujuvoittaa toimintaa.Lausuntopalvelu: Ehdotus valtioneuvoston asetukseksi arviointiperusteista sen määrittämiseksi milloin betonimurske lakkaa olemasta jätettä

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomen biotalousstrategiaa päivitetään parhaillaan. Nyt kerätään alueiden näkemyksiä maakuntien verkkofoorumeissa. Viimeisimmät järjestettiin 6.11. Pohjois-Karjalassa, 10.11. Lapissa ja 17.11. Keski-Suomessa. Keskustelu oli vilkasta kaikissa kolmessa, ja alueiden esitykset tarjosivat kattavasti tietoa.Jokaisella alueella on oma ainutlaatuinen luontonsa ja biotaloutensa. Pohjois-Karjala on yksi vesistöisimmistä ja Keski-Suomi toiseksi metsäisin Suomen maakunnista. Lapin luonto on oma lukunsa, joka houkuttaa ihailijoita myös rajojen ulkopuolelta. Metsät ovat aarre, jota pitää käyttää kestävästiJokaisessa maakunnassa suhtauduttiin selvästi kunnioittavasti luontoon. Sen nähtiin tarjoavan suuria mahdollisuuksia, mutta tuovan mukanaan myös vastuuta. Metsistä saadaan työtä, raaka-aineita, virkistystä ja luonnontuotteitta. Lisäksi ne torjuvat ilmastonmuutosta. Kaikkea tätä sillä ehdolla, että niitä hoidetaan hyvin ja käytetään kestävästi. Luontoreitit, retkeily ja matkailu nostettiin tärkeiksi biotalouden alueiksi.Metsät ovat jokaisen kolmen maakunnan moottori. Niiden ajateltiin kätkevän vielä paljon sellaisiakin mahdollisuuksia, joita ei vielä hyödynnetä. Suomessa pitäisi pystyä jalostamaan puutuotteita nykyistä pidemmälle. Digitalisaatio tuo jatkuvasti lisää tietoa sekä metsätalouden että metsien hoidon tarpeisiin. Myös puurakentaminen mainittiin hyvänä keinona korvata fossiilisia raaka-aineita ja sitoa hiiltä. – Toivomme että metsää tarkasteltaisiin paitsi museona ja hiilivarastona myös kiertotalouden ratkaisuna. Metsistä on madollista saada ratkaisuja niin kilpailukykyyn, ympäristövaikutuksiin kuin ilmastonmuutokseenkin, totesi Timo Tahvanainen Business Joensuusta.Kiertotalous ja biotalous kulkevat käsi kädessä– Tulevaisuudessa ei enää ratkaise yksin se, onko joku tuote biopohjainen tai biohajoava. Vielä olennaisempaa on, onko tuote kierrätettävä. Materiaalit on saatava nykyistä tehokkaammin uusiokäyttöön, totesi VTT:n Jani Lehto. Kiertotalous ja biotalous ovatkin läheistä sukua toisilleen. Materiaalitehokkuus oli monen puheenvuoron ytimessä. Tuotetaan enemmän vähemmästä, kuten yksi osallistuja sanoi.Yhteistyöllä voittoonMyös yhteistyötä toivottiin nykyistä enemmän yritysten, oppilaitosten ja tutkimuslaitosten välille sekä kansainvälisesti yli rajojen. Näin saataisiin tuotteiden ja palveluiden arvo kasvamaan. Parhaiden ratkaisujen uskottiin löytyvän nimenomaan rajapinnoilta. Jokaiselta alueelta löytyi jo nykyisellään yhteistyön keskittymiä. Joensuu on eräänlainen metsäbiotalouden demoalue ja laboratorio, kun taas Meri-Lapissa on tiivis metsäteollinen ekosysteemi.  Keski-Suomessa tehdään puolestaan uraa uurtavaa tutkimusyhteistyötä. Selluloosalle on löydetty valtavasti uusia käyttötarkoituksia. Sitä on käytetty muun muassa valokuidun raaka-aineena sekä vesien puhdistamisessa hormoneista ja mikromuoveista. – Suurimmat muutokset ovat vielä edessä. Selluloosan mahdollisuuksista on keksitty vasta murto-osa. Biojalostamisessa muhii valtava potentiaali lähivuosikymmeninä, totesi Jani Lehto.Biokaasusta puhuttiin sekä Lapissa että Keski-Suomessa.– Lappiin olisi mahdollista rakentaa biokaasun tuotantoverkosto, jossa jokainen Pohjois-Suomen maatila olisi potentiaalinen tuotantoyksikkö. Tuottaisimme energiaa, joka päätyisi muuten päästöinä ilmaan, kertoi Juha Hotti Proagriasta.Kaikista foorumeista saatiin arvokasta tietoa biotalousstrategian päivittämistä varten. Maa- ja metsätalousministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön kiertue jatkuu seuraavaksi Varsinais-Suomen foorumilla 1.12. 
 Lue lisää:biotalous.fi bio- ja kiertotalous MMM:n sivuillaTEM:n Kasvuportfolio – Puhdas ja terveellinen elinympäristö (pdf) 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tubettajan toinen kestävään kehitykseen liittyvä video vertailee nuorten mietteitä läheltä ja kaukaa sekä kertoo, miten Suomi edistää maailmalla Agenda 2030 -tavoitteita.Miisan somekanavien seuraajia puhuttivat erityisesti eriarvoisuus ja ilmastonmuutos.Videon julkaisu 20.11. ajoittuu lapsen oikeuksien päivään, joka on yksi YK-yhteistyön tunnetuista merkkipaaluista. Myös kestävän kehityksen tavoitteet ovat maailmanjärjestöltä historiallinen saavutus: vuonna 2015 laadittiin kaikkia valtioita koskeva suunnitelma siitä, millaiseen tulevaisuuteen pyrimme vuoteen 2030 mennessä.Yhteistyössä ulkoministeriön kanssa tubettaja Mmiisas – eli Miisa Rotola-Pukkila – kysyi syyskuussa sosiaalisen median kanaviensa seuraajilta, mitkä olisivat heidän toiveensa maailman tulevaisuudelle. Tänään julkaistavalla videollaan hän kertoo saamistaan vastauksista. Tulevaisuuden toiveita kuullaan nuorilta myös Nepalista, Etiopiasta ja Tansaniasta.Samankaltaisia toiveita Suomessa ja maailmallaYK:n kestävän kehityksen 17 tavoitteesta painottuivat eriarvoisuuden vähentäminen, ilmastoteot ja muut ympäristöä koskevat tavoitteet sekä sukupuolten välinen tasa-arvo.”Kiinnostavaa oli se, että myös nuorilta, jotka asuvat toisella maailmaa, nousi tosi paljon samoja teemoja kuin omilta seuraajiltani Suomessa”, Miisa pohtii.”Tosin mittakaavassa on eroa. Suomessa ilmaston lämpeneminen voi näkyä leutoina talvina, kun taas nepalilainen nuori mies kirjoitti, että heillä lisääntyvät luonnonkatastrofit, kuten tulvat tai maanvyöryt.”Suomi edistää Agenda 2030 -tavoitteita kehitysyhteistyön kauttaYK:n Agenda 2030 -toimintaohjelma tähtää köyhyyden poistamiseen ja hyvinvoinnin turvaamiseen ympäristölle kestävällä tavalla. Se koskee kaikkia maailman maita ja velvoittaa edistämään kestävää kehitystä sekä kotimaassa että globaalisti. Maailmalla Suomi edistää YK-tavoitteita erityisesti kehitysyhteistyön kautta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Maa- ja metsätalousministeriö järjesti keskiviikkona laajan webinaarin CAP-uudistuksen tilanteesta. Siinä kuultiin useita katsauksia valmistelun tilanteesta. Osallistujia oli lähes 1200.Esitykset ovat saatavissa yhtenä kokonaisuutena. MMM on laatimassa vastauksia moniin webinaarissa esitettyihin kysymyksiin. Ne julkaistaan lähipäivinä ministeriön verkkosivuilla CAP-osiossa. Kansallisen CAP-suunnitelman työstäminen jatkuu hallinnon ja sektorin yhteisissä työryhmissä. EU-maat saivat lokakuussa aikaan yhteisen kannan yhteisen maatalouspolitiikan eli CAP:n uudistuksesta. Komission, maatalousneuvoston ja EU-parlamentin neuvottelut ovat vähitellen käynnistymässä, ja CAP-uudistuksen odotetaan tulevan voimaan vuoden 2023 alusta.Uutena elementtinä CAP:iin tulevat kansalliset CAP-suunnitelmat. Suomen suunnitelmaa valmistellaan edellä mainituissa työryhmissä. Suunnitelman arvioidaan lähtevän lausunnolle vuonna 2021. EU:n komission odotetaan käsittelevän ja vahvistavan kansallisen suunnitelman vuoden 2022 lopulla.CAP:n nykyisen, tämän vuoden lopussa päättyvän vanhan kauden ja uuden kauden väliin jää kahden vuoden siirtymäaika. Tänä aikana toiminta jatkuu normaalina. Rahoituskohteet ovat samat kuin nykyisin, mutta käytössä ovat uuden rahastokauden varat.EU:ssa saatiin kesällä sopimus rahoituskehyksistä, jotka määrittelevät myös CAP-rahoituksen määrän.Elvytysvaroja monenlaisiin toimiin Webinaarissa kerrottiin myös EU:n elvytysvarojen käytöstä maataloudessa. Elvytysvaroja voidaan käyttää muun muassa maatalous- ja yritysinvestointeihin, laajakaistoihin ja digihankkeisiin, ympäristökorvausten kiertotalouden edistämistoimiin, luonnonmukaiseen tuotantoon, eläinten hyvinvointiin sekä innovaatiohankkeisiin. Gaian liiketoimintajohtaja Mari Saario esitteli maa- ja metsätalousministeriön tilaamaa arvioita tulevan EU:n maatalouspolitiikan ympäristövaikutuksista. Hänen mukaansa vaikutukset riippuvat yksittäisen viljelijän valinnoista. Vieläkin suurempi vaikutus on sillä, kuinka suuri osa viljelijöistä sitoutuu ympäristötukijärjestelmiin ja kuinka moni hyödyntää mahdollisuudet tehdä asioita kestävämmin, summasi Saario.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — We welcome our new Ambassador Ms. Anne Lammila in South Africa. She started her work in Pretoria and today 19 November 2020 presented her credentials to President Cyril Ramaphosa.Ambassador Anne LammilaAmbassador Lammila looks forward her time in South Africa. For her, working in this fascinating and multifaceted country is a dream come true. Finland views South Africa as one of the most promising partners in the African continent and is preparing at the moment its strategy on Africa. This strategy is based on partnership with the countries of the continent and its focus will be in reinforcing our political and commercial ties with them, including South Africa.Ambassador Lammila comes from Saint Petersburg, Russian Federation, where she worked as the Consul-General of Finland. Saint Petersburg Consulate General is the biggest bilateral representation that Finland has in the world. Previous ambassadorial posts in Ms. Lammila’s career include Ambassador-at-Large for Global Women’s Issues and Gender Equality (2015-2017) and Ambassador to Mexico accredited to Cuba, Haiti and Central America (2011-2015). Previously, she was the Deputy Head of Mission of the Finnish Embassy in Washington (2007-2011) and held various directorship positions in the Ministry for Foreign Affairs of Finland, including in the Americas and Asia department. She was also the Deputy Permanent Delegate in Finland’s Permanent Mission to UNESCO, in Paris (1995-2000). Earlier in her career, Ms. Lammila served in the Finnish Embassies in Madrid and Brasilia.She holds a Master of Science Degree in Economics and Business Administration from the Turku School of Economics and Business Administration. Aside from Finnish, Ms. Lammila speaks Swedish, English, French, Spanish, Portuguese and Russian. She is married to Mr. Markku Saksa, journalist and writer, and the couple has three adult children.  

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus esittää vuoden 2021 täydentävässä talousarviossaan 8 miljoonan euron määrärahalisäystä harvaan asuttujen alueiden elinvoiman ja hyvinvoinnin kehittämiseen. Yhteensä harvaan asuttujen alueiden kehittämiseen esitetään 12 miljoonan euron määrärahaa vuodelle 2021. Rahoitusta voidaan käyttää Harvaan asuttujen alueiden parlamentaarisen työryhmän toimintaohjelman sekä siihen sisältyvien toimenpiteiden ja kokeiluhankkeiden rahoitukseen. Parlamentaarisen työryhmän tavoitteena on vahvistaa harvaan asuttujen alueiden elinvoimaisuutta muun muassa kokeilujen kautta. Tavoitteena on saada ensimmäiset kokeiluhankkeet liikkeelle alkuvuodesta 2021.Harvaan asutut alueet kattavat merkittävän osan eli yli 68 % Suomen pinta-alasta. Alue on kansallisesti merkittävä, sillä siellä sijaitsee valtaosa Suomen luonnon aineellisista ja aineettomista raaka-aineista. Alueella on kuitenkin runsaasti pitkistä etäisyyksistä ja harvasta asutuksesta johtuvia haasteita. Vakituisia asukkaita alueella on noin 5 % väestöstä.Harvaan asuttujen alueiden parlamentaarinen työryhmä
Hallitus päätti täydennyksistä vuoden 2021 talousarvioesitykseen (tiedote 19.11.2020)
Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2021 talousarvioesityksen täydentämisestä 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ensimmäistä kertaa järjestetyssä Kansallisessa maailmanperintöfoorumissa 10.–11.11.2020 kokoonnuttiin jakamaan kokemuksia ja näkemyksiä kestävän matkailun kehittämisestä Suomen seitsemässä maailmanperintökohteessa. Kohteet tuovat alueellensa taloudellista piristystä ja voivat toimia esimerkkinä siitä, kuinka matkailua kehitetään vastuullisesti niin ympäristön kuin ympäröivän yhteisön kannalta. Maailmanperintökohteiden kehittämistä Suomessa ohjaa Kansallinen maailmanperintöstrategia 2015–2025.Kevään ja kesän poikkeusolot näkyivät maailmanperintökohteissa. Kohteissa nähtiin suuriakin muutoksia kävijämäärissä. Esimerkiksi Suomenlinna kärsi muun Helsingin ohella erityisesti kansainvälisten, mutta myös kotimaisten vierailijoiden katoamisesta. Ryhmämatkojen loppuminen vaikeutti matkailuyrittäjien tilannetta kaikkialla, mutta heinäkuu oli monin paikoin ennätyksellisen vilkas.”Kotimaa aarteineen on löydetty uudelleen, kun suomalaisilla on ollut aikaa tutustua omiin kohteisiin”, Museoviraston pääjohtaja Tiina Merisalo kuvasi. Koronapandemian aikaan suomalaiset löysivät myös lähikohteet, ja vierailut erityisesti luontokohteisiin lisääntyivät. ”Ihmiset jotka eivät ole ennen käyneet kohteillamme, ovat kiinnostuneet retkeilystä”, aluejohtaja Henrik Jansson Metsähallituksen Luontopalveluista kertoi. Kasvaneet kävijämäärät osoittivat myös sen, että tietoa on jaettava entistä enemmän, jotta jokainen kävijä ymmärtää toimia vastuullisesti. Foorumissa käännettiin katseet myös matkailun tulevaisuuteen. Esimerkiksi digitalisaatio tarjoaa tulevaisuudessa paljon mahdollisuuksia, joihin tarttumista Suomen maailmanperintökohteissa poikkeusaika osin joudutti. Kohteet kehittivät poikkeusolojen aikana sähköisiä esitteitä ja verkkokauppaa. Poikkeusolot voivat tarjota mahdollisuuden myös yhä kestävämmän matkailun rakentamiseen. Ennen kuin kansainvälinen matkailu jälleen elpyy, on kohteissa pohdittu uusien kohderyhmien löytämistä ja yhteisöjen entistäkin vahvempaa sitouttamista kohteiden kehittämistyöhön.Maailmanperintökoordinaattori Malin Henriksson Metsähallituksesta kiteytti kohteiden universaalin arvon: ”Epävarmuudesta huolimatta luonto on pysyvä. On tärkeää kehittää palveluita ja kohteita niin, että ne vastaavat suurempiin kävijämääriin”.  Turvaaminen ja kehittäminen on välttämätöntäKansallisen maailmanperintöfoorumin teemana oli Menestystä vastuullisesti. Maailmanperintökohteeksi pääsyn vaatimuksena on, että niiden tulevaisuutta turvataan. ”Maailmanperintökohteita vaalimalla katsomme myös tulevaisuuteen. Suojelutyön perspektiivi on ylisukupolvinen ja keskeisin kohderyhmä tulevat sukupolvet”, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko kuvasi. Muiden uhkien ohella ilmastonmuutos hankaloittaa maailmanperintökohteiden säilyttämistä ja kehittämistä Suomessa ja maailmanlaajuisesti. ”Merenpinnan kohoaminen saattaa ajan kuluessa esimerkiksi pysäyttää Merenkurkun maankohoamisilmiön, joka on ollut tieteellinen peruste tälle Suomen toistaiseksi ainoalle luonnonperintökohteelle”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen muistutti. Kansallinen maailmanperintöstrategia linjaa, että maailmanperintökohteet voivat toimia suojelun, ylläpidon ja esittelyn mallina muille. Kansallisessa maailmanperintöfoorumissa todettiin, että strategialla on ollut vaikutusta. Monet maailmanperintökohteiden hankkeista toimivat hyvinä esimerkkeinä muun muassa matkailun vastuullisesta kehittämisestä.Suomen maailmanperintökohteet tekevät yhteistyötä ja jakavat hyviä käytäntöjä Suomen maailmanperintökohteiden yhdistyksen kautta. Yhdistyksen hankkeilla on kehitetty muun muassa kohteiden kestävän matkailun mittarit sekä tutkittu kohteiden paikallistaloudellisia vaikutuksia, jotka ovat merkittäviä. Esimerkiksi Verlassa, jossa museokohteen ympärille on kehitetty majoitustoimintaa, aluetaloudellisten vaikutusten arvioitiin olleen vuonna 2018 2,4 milj. euroa ja 24 henkilötyövuotta.Maailmanperintökohteilla on myönteisten taloudellisten vaikutusten lisäksi monia muita myönteisiä vaikutuksia, joista kaikkia ei välttämättä vielä edes tunneta. Vaikuttava työ kohteiden kehittämiseksi jatkuu. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja ympäristöministeriö järjestivät 10.-11.11.2020 ensimmäisen Kansallisen maailmanperintöfoorumin yhdessä Museoviraston ja Metsähallituksen luontopalveluiden kanssa. Foorumi oli osa Kansallisen maailmanperintöstrategia 2015–2025 toimeenpanoa, ja sille saadaan jatkoa tulevina vuosina. Valokuvia saatavilla foorumin jälkeen opetus- ja kulttuuriministeriön Flickr-tilillä.Foorumin tallenne on nähtävissä kaksi viikkoa opetus-ja kulttuuriministeriön YouTube-kanavalla.   

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt ammattikorkeakouluille viisi miljoonaa euroa harkinnanvaraisena valtionrahoituksena tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan (TKI). Kohdistettu haku toteutettiin tänä vuonna kolmatta kertaa. TKI-hankehaku on pysyvä tapa vahvistaa strategista suunnittelua ja johtamista sekä tukea TKI-toiminnan laatua ja vaikuttavuutta.Erityisrahoituksen saajia tänä vuonna olivat Turun ammattikorkeakoulu yhdessä Novia yrkeshögskolanin kanssa, Yrkeshögskolan Arcada, Centria-ammattikorkeakoulu, Karelia Ammattikorkeakoulu, Metropolia Ammattikorkeakoulu, Satakunnan ammattikorkeakoulu ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu.– Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminta on viime vuosina laajentunut merkittävästi, ja suuri osa tästä TKI-rahoituksesta tulee eri EU-lähteistä. Se on osoitus TKI-osaamisen laadullisesta kehittymisestä. Kolmas hakukierroksemme osoitti, että eri puolilla Suomea ammattikorkeakouluilla on korkeatasoisia ja monipuolisia TKI-toiminnan hankkeita, toteaa tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko.Ammattikorkeakoulut kuvasivat hakemuksissaan strategian mukaisen profiloitumisalueelle sijoittuvan TKI-hankesuunnitelman. Ulkopuolinen arviointipaneeli arvioi ja pisteytti hakemukset. Ministeriö myönsi rahoitusta arvioinnissa menestyneille ja korkeakoulun profiloitumista parhaiten tukeville hakemuksille. Kansainvälisen arviointipaneelin puheenjohtajana toimi neuvotteleva virkamies Kirsti Vilén työ- ja elinkeinoministeriöstä.Kolmatta kertaa toteutettu rahoitushaku jatkoi ammattikorkeakoulujen strategioihin pohjautuvan TKI-toiminnan tukemista. Strategiapohjainen profiloitumisalue voi olla esimerkiksi alakohtainen tai toimintatavallinen. Erityisesti pyydettiin ammattikorkeakoulujen yhteistyötä ja työnjakoa edistäviä profiloitumisesityksiä.
 
Huhtikuussa 2020 päättyneeseen hakuun saapui hankehakemuksia yhteensä 21 kappaletta, joista yksi oli kahden ammattikorkeakoulun yhteinen. Rahoitusta haettiin yhteensä lähes 18 miljoonaa euroa.Arvioinnissa keskityttiin suunnitelman realistisuuteen ja innovatiivisuuteen suhteessa ammattikorkeakoulun strategiaan ja vahvuusalueisiin. Arvioinnissa tarkasteltiin myös muun muassa ammattikorkeakoulujen yhteistyötä ja työnjakoa edistäviä esityksiä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Omaishoidon tukena maksettavia hoitopalkkioita korotetaan indeksitarkistuksen takia.Omaishoidon tuen hoitopalkkion vähimmäismäärä on 1.1.2021 lukien 413,45 euroa kuukaudessa. Hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen aikana maksettava hoitopalkkio on vähintään 826,90 euroa kuukaudessa.Omaishoitajille maksettavien hoitopalkkioiden määrästä ja alimmista hoitopalkkioista säädetään omaishoidon tuesta annetussa laissa. Hoitopalkkioita tarkistetaan kalenterivuosittain palkkakertoimella. Vuodelle 2020 vahvistettu palkkakerroin on 1,446 ja vuodelle 2021 vahvistettu palkkakerroin on 1,465.

Lähde: Valtioneuvosto.fi