NordenBladet — YK:n päätöksellä 25. marraskuuta on kansainvälinen naisiin kohdistuvan väkivallan vastainen päivä. Päivä aloittaa vuosittaisen 16 Days of Activism -nimisen kansainvälisen kampanjan, jonka tarkoituksena on kiinnittää huomiota tähän merkittävään ihmisoikeusloukkaukseen. Päivän aikana valaistaan eri puolilla maailmaa tunnettuja rakennuksia kampanjan tunnusvärillä oransseiksi. Tänä vuonna valaistaan ensimmäistä kertaa myös Valtioneuvoston linna.Naisiin kohdistuva väkivalta on myös Suomessa suuri ongelma. Pääministeri Sanna Marinin hallitus on ohjelmassaan sitoutunut naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämiseen. Lokakuussa julkaistiin hallitusohjelmassa sovittu naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelma.EU:n perusoikeusviraston tutkimuksen mukaan joka kolmas nainen on kokenut fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa 15. ikävuotensa jälkeen. Euroopassa tämä tarkoittaa 62 miljoonaa naista.Suomi edistää naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen (Istanbulin sopimus) laajaa hyväksyntää. Suomi kannattaa ja tukee EU:n liittymistä sopimukseen. Valtioneuvoston linnan valaisu oranssiksi alkaa tiistaina 24.11. klo 18 ja päättyy torstaiaamuna 26.11. klo 9.
NordenBladet — Perhehoidon palkkiot ja korvaukset muuttuvat 1.1.2021. Hoitopalkkion vähimmäismäärä nousee 826,90 euroon.Kunnat voivat maksaa myös vähimmäismäärää suurempia hoitopalkkioita. Hoitopalkkio voidaan erityisestä syystä sopia maksettavaksi säädettyä vähimmäismäärää pienempänä.Hoitopalkkioiden määrää tarkistetaan kalenterivuosittain työntekijän eläkelain palkkakertoimella.Perhehoitajille maksettavia kulukorvauksia ja käynnistämiskorvauksia on tarkistettu elinkustannusindeksin mukaisesti. Vuoden 2021 alusta kulukorvauksen vähimmäismäärä on 424,16 euroa. Käynnistämiskorvauksen enimmäismäärä on 3012,25 euroa perhehoidossa olevaa henkilöä kohti.
NordenBladet — Ilmasto- ja energiapoliittinen ministerityöryhmä linjasi tiistaina, että periaatepäätökset meri- ja sisävesiliikenteen sekä lentoliikenteen päästöjen vähentämisestä voidaan lähettää lausuntokierrokselle. Periaatepäätökset ohjaavat kansainvälistä vaikuttamistyötä ja linjaavat päästöjen vähentämistä myös kotimaassa.Lentoliikennettä koskevassa periaatepäätösluonnoksessa ehdotetaan tavoitteeksi vähentää kotimaan ja Suomesta lähtevän kansainvälisen lentoliikenteen päästöjä vuoden 2018 tasosta laskettuna 15 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja 50 prosenttia vuoteen 2045 mennessä. Lentoliikenteen päästöjen vähennetään erityisesti uusiutuvien lentopolttoaineiden käyttöä lisäämällä.Meri- ja sisävesiliikennettä koskevassa periaatepäätösluonnoksessa esitetään useita toimia, joilla helpotetaan siirtymistä vaihtoehtoisiin käyttövoimiin ja polttoaineisiin sekä tuetaan olemassa olevien alusten energiatehokkuuden parantamista ja uusien vähäpäästöisten alusten kehittämistä. Suomen aluskantaa on uudistettava, jotta päästöt saadaan pysyvästi vähenemään.Näiden kahden periaatepäätöksen lisäksi valmisteilla on periaatepäätös tieliikenteen päästöjen vähentämisestä (fossiilittoman liikenteen tiekartta), joka pyritään myös lähettämään lausuntokierrokselle loppuvuoden aikana. Periaatepäätökset on tarkoitus tehdä alkuvuodesta 2021.Tieliikenteen osuus liikenteen päästöistä on yli 90 prosenttia. Merenkulun päästöt ovat noin neljä prosenttia ja kotimaan lentoliikenteen päästöt noin kaksi prosenttia. Raideliikenteen osuus liikenteen päästöistä on alle prosentin.Ilmasto- ja energiapoliittinen ministerityöryhmä sai myös tilannekatsauksen biopolttoaineiden jakeluvelvoitelain laajentamisesta. Jatkossa jakeluvelvoitetta voitaisiin täyttää myös biokaasulla ja synteettisillä polttoaineilla. Lisäksi asetettaisiin tiukempia vaatimuksia biopolttoaineiden raaka-aineille, kuten esimerkiksi palmuöljyn käytölle. Esitysluonnos on tarkoitus lähettää lausuntokierrokselle joulukuussa. Lakiesitys pyritään antamaan eduskunnalle vuoden 2021 alussa. Lakimuutos on osa RED II -direktiivin kansallista toimeenpanoa.
NordenBladet — Koronaepidemian leviämisvaiheessa olevan Uudenmaan maakunnan ravitsemisliikkeille tulee muita maakuntia tiukempia rajoituksia. Asiaa koskeva valtioneuvoston asetus tulee voimaan 26.11. klo 00.00.Asetuksella puututaan Uudellamaalla ns. yökahvilatoimintaan rajoittamalla aukioloaikoja. Ravitsemisliikkeet voivat avata jatkossa ovensa sulkemisen jälkeen uudelleen aikaisintaan klo 05 ja olla auki kello 23 asti. Aukioloaikojen rajoitukset eivät koske kuitenkaan huoltoasemien yhteydessä toimivia ravitsemisliikkeitä.
Uudellamaalla kaikkien ravitsemisliikkeiden anniskelu päättyy edelleen klo 22. Ravintoloissa, joissa alkoholin anniskelu on päätoimiala, käytössä on aiempaan tapaan puolet asiakaspaikoista. Ruokaravintoloissa asiakaspaikoista voidaan käyttää 75 %. Rajoitukset kiihtymisvaiheessa olevien maakuntien ravitsemisliiketoiminnalle ennallaanKiihtymisvaiheessa olevien Varsinais-Suomen, Pirkanmaan, Kanta-Hämeen ja Pohjanmaan maakuntien ravitsemisliikkeissä rajoitukset ovat 26.11. lukien samat kuin tähänkin asti. Alkoholin anniskelu on näiden maakuntien kaikissa ravitsemisliikkeissä sallittu kello 7-22 välillä. Ravintola, jossa alkoholin anniskelu on päätoimiala, saa olla auki kello 24-23 ja käytössä on puolet asiakaspaikoista. Muut ravintolat saavat olla auki kello 01-24 ja käytössä saa olla 75 % asiakaspaikoista.Muissa maakunnissa, joissa epidemia on perustasolla, ei edelleenkään rajoiteta asiakaspaikkoja. Kaikki ravitsemisliikkeet saavat anniskella alkoholia kello 7-24 välisenä aikana. Ravintola, jossa alkoholin anniskelu on päätoimiala, saa olla auki klo 02-01. Muiden ravintoloiden aukioloaikoja ei rajoiteta.Rajoitukset ovat voimassa vain niin kauan kuin se on välttämätöntä, enintään 15.12.2020 saakka. Rajoitusten taustalla alueiden oma arvio epidemiatilanteestaRavitsemisliikkeiden toimintaa rajoitetaan koronavirusepidemian leviämisen estämiseksi sen mukaan, millainen epidemiatilanne alueella on. Epidemiatilanteen määrittely perustuu alueellisten yhteistyöryhmien ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) arviointiin. Alueen epidemiatilanteen mukaan säädettävien rajoitusten on tarkoitus vähentää ihmisten sosiaalisia kontakteja sellaisissa tiloissa ja tilanteissa, joissa koronavirustaudin on todettu leviävän tehokkaasti.Ravitsemisliiketoimintaa koskevista rajoituksista on säädetty tartuntatautilain määräaikaisessa 58 a §:ssä, joka on voimassa 28.2.2021 asti. Tarkemmista rajoituksista säädetään valtioneuvoston asetuksella. Niissä säädetään ravitsemisliikkeiden anniskelu- ja aukioloajan rajoittamisesta maakunnittain ja ravintolatyypeittäin.
NordenBladet — Pääministeri Sanna Marin on keskustellut puhelimitse tiistaina 24. marraskuuta Sveitsin liittopresidentti Simonetta Sommarugan kanssa ajankohtaisista asioista. Keskustelussa nousi esiin etenkin ilmastopolitiikka ja koronapandemia. Pääministeri Marin ja liittopresidentti Sommaruga vaihtoivat hyviä kokemuksia koronapandemian vastaisista toimista. Sveitsin tilanne on ollut Suomen tilannetta vaikeampi.Pääministeri Marin ja liittopresidentti Sommaruga totesivat, että ilmastotoimien edistäminen ei saa jäädä koronapandemian varjoon. Sveitsi aikoo olla ilmastoneutraali vuoteen 2050 ja Suomi vuoteen 2035 mennessä.Esillä olivat myös Sveitsin ja EU:n suhde sekä Suomen ja Sveitsin kahdenvälinen suhde.
NordenBladet — Etätyön tekemisen mahdollisuudet laajenevat huomattavasti sekä puolustusministeriössä että Puolustusvoimissa.Puolustusministeriössä voivat jatkossa kaikki henkilöt ja henkilöstöryhmät tehdä etätyötä. Puolustusvoimissa etätyötä on mahdollisuus ja tarkoitus lisätä niin, että tulevaisuudessa etätyötä voi tehdä noin 60 prosenttia Puolustusvoimien työntekijöistä nykyisen 40 prosentin osuuden sijaan.Puolustusvoimien kanssa yhteistyössä tehdyt linjaukset perustuvat puolustusministeri Antti Kaikkosen marraskuussa 2019 käynnistämään selvitykseen paikkariippumattoman työskentelyn lisäämisestä puolustushallinnossa sekä korona-ajan kokemuksiin puolustushallinnossa.Selvityksen perusteella etätyöskentely on vaikuttanut positiivisesti henkilöstön jaksamiseen, työn imuun ja yleisesti työn tekemiseen. Sen on myös koettu edistäneen erinomaisesti yksityiselämän ja työelämän yhteensovittamista.– Laajentuvat etätyömahdollisuudet merkitsevät työntekijälle mahdollisuuksia joustavampaan arkeen, asumiseen ja perhe-elämään. Korona-aika on osoittanut, että etätyö voi myös vaikuttaa positiivisesti työyhteisön suorituskykyyn, puolustusministeri Antti Kaikkonen sanoo.Puolustusministeriössä on 1.11. 2020 laadittu henkilöstölle uusi etätyöohje, joka antaa kaikille ministeriön työntekijöille laajat etätyöoikeudet. Ohjeistus koskee myös koronapandemian jälkeistä aikaa. Etätyötä voidaan tehdä paikasta riippumatta (kotona, kesämökillä, tms.) edellyttäen, että työn tekemisen paikka ja olosuhteet täyttävät puolustusministeriön vaatimukset turvallisuuden ja salassapidon osalta.Selvityksen perusteella etätyön mahdollisuudet myös Puolustusvoimissa ovat suuret. Puolustusvoimien tehtävistä noin 60 % on sellaisia, joissa voi tehdä etätyötä. Lähtökohtaisesti etätyötä voidaan edistää kaikissa Puolustusvoimien hallintoyksiköissä. Etätyön johtaminen tulee myös jatkossa osaksi esimiesten kouluttamista Puolustusvoimissa. Puolustusvoimat päivittää olemassa olevaa ohjeistustaan saatujen kokemusten perusteella pandemian jälkeiseen aikaan vuoden 2021 aikana.– Myös tulevaisuudessa etätyön tekeminen perustuu vapaaehtoisuuteen, painottaa puolustusministeri Kaikkonen.– Puolustushallinnossa on luonnollisesti myös tehtäviä, joita ei etänä pysty hoitamaan, esimerkiksi valmiuteen, tiedusteluun ja tilannekuvaan liittyvät tehtävät, varusmiesten ja reserviläisten koulutus sekä muiden viranomaisten tukeminen ja sotilaallinen kriisinhallinta.Puolustushallinnossa seurataan jatkossakin tarkoin työntekijöiden etätyökokemuksia sekä arvioidaan etätyön pidemmän aikavälin vaikutuksia henkilöstöön, työviihtyvyyteen ja työn tekemiseen.
NordenBladet — Kansainvälisen atomienergiajärjestön (IAEA) pääjohtaja Rafael Mariano Grossi vierailee Suomessa 25.-26.11.2020. Hän tapaa keskiviikkona Helsingissä tasavallan presidentti Sauli Niinistön ja elinkeinoministeri Mika Lintilän sekä keskustelee ulkoministeri Pekka Haaviston ja kehitys- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnarin kanssa. Torstaina Grossi vierailee Eurajoella.Keskustelujen aiheina on sekä ydinaseiden leviämisen estäminen, että ydinvoiman rauhanomainen käyttö. Suomessa Grossia kiinnostaa ydinvoiman energiakäytön lisäksi erityisesti suomalainen pioneerityö ja rakenteilla oleva ratkaisu käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitukseen Olkiluodossa. Päivän aikana hän käy keskusteluja ajankohtaisista ydinenergian käyttöön liittyvistä aiheista myös työ- ja elinkeinoministeriön ja Säteilyturvakeskuksen (STUK) johdon tapaamisessa. Hän myös vierailee VTT:ssä tutustumassa ydinturvallisuustaloon ja ydinvoiman käytöstä poistoon liittyvään osaamiseen.Torstaina 26.11. pääjohtaja Grossi vierailee Eurajoella tutustuen Teollisuuden voima Oy:n Olkiluoto 3 -ydinlaitoshankkeeseen ja Posiva Oy:n käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitusratkaisuun, kapselointilaitokseen ja Onkalo-luolastoon.
NordenBladet — Kotimaisen omistamisen ohjelman tarkoituksena on löytää keinoja vahvistaa, monipuolistaa ja tasa-arvoistaa yritysten suomalaista omistajuutta. Työ- ja elinkeinoministeriö on nyt avannut aiheesta kyselyn, jotta kotitaloudet pääsevät kertomaan oman näkemyksensä.Työ- ja elinkeinoministeriö on käynnistänyt hallitusohjelmaan perustuvan ohjelmatyön syyskuussa 2020. Ohjelmalla tavoitellaan yritysten kasvun kautta kotitalouksien vaurastumista, uusia työpaikkoja, hyvinvointia ja talouskasvua. Työryhmä antaa esityksensä 28.2.2021 mennessä.Kyselyyn vastaaminen tarjoaa mahdollisuuden tuoda tietoa ja näkemystä päätöksenteon tueksiVastaamalla kyselyyn voi vaikuttaa myönteisen sijoituskulttuurin ja omistajuusympäristön luomiseen Suomessa.Kysymyksiä on esimerkiksi seuraavista asioista:Jos saisit 10 000 euroa ylimääräistä rahaa ensi kuussa, mitä tekisit tällä rahalla ensisijaisesti?Millä tavalla sijoittaisit ylimääräiset rahat?Miten kuvailisit suomalaista asenneilmapiiriä vaurastumista ja omistamista kohtaan?Millaisia kokemuksia sinulla on ollut osakesäästötilistä?Millä tavoin yksityishenkilöiden sijoittamista kotimaisiin yrityksiin tulisi edistää?Yrityksille, omistajille ja muille yhteisöille järjestetään erilliset kohdennetut kyselyt.Kotimaisella omistajuudella tarkoitetaan sitä, että suomalaisia yrityksiä omistavat suomalaiset tahot. Omistajat voivat olla esimerkiksi kotitalouksia, yrityksiä, säätiöitä, sijoittajia, eläkeyhtiöitä tai valtio.
NordenBladet — Ympäristöministeriö on täydentänyt esitystään valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinniksi. Täydentävässä esityksessä inventointiin esitetään lisättäväksi kuusi uutta maisema-aluetta. Lisäksi 26 alueen rajausta supistetaan tai laajennetaan. Kahta vuonna 2016 mukana ollutta aluetta esitetään poistettavaksi päivitysinventoinnista. Muutoksista voi lausua 24.11.–31.12.2020.Uusina alueina päivitysinventointiin ehdotetaan Verlan ja Suur-Selänpään kulttuurimaisemaa Kouvolassa, Orisbergin kulttuurimaisemaa Isokyrössä ja Seinäjoella, Vanhan Vaasan kulttuurimaisemaa Vaasassa, Kitkajärvien ja Riisitunturin maisemaa Kuusamossa ja Posiolla, Ratasjärven kulttuurimaisemaa Pellossa ja Juujärven jokivarsikylän kulttuurimaisemaa Kemijärvellä.Näistä Vanha Vaasa, Ratasjärvi ja Juujärvi sisältyvät tällä hetkellä voimassa olevaan, vuonna 1995 vahvistettuun valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden listaukseen. Täydentävässä esityksessä päivitysinventoinnista ollaan poistamassa Raaseporissa sijaitsevaa Bromarvin ja Tenholan harjuviljelymaisemien maisema-aluetta sekä Korsnäsissä ja Närpiössä sijaitsevaa Harrströminjokilaakson kulttuurimaisemaa.Tarve inventoinnin päivittämiselle perustuu suomalaisen maaseutumaiseman muutoksiin 1990- ja 2000-luvuilla. Päivitysinventoinnissa on keskitytty perinteisten alkutuotantoelinkeinojen synnyttämiin maisemiin, mutta valtakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi esitetään myös joitakin saaristoelinkeinoihin, metsä- ja erätalouteen sekä poronhoitoon ja saamelaiskulttuuriin liittyviä kulttuurimaisemia. Lisäksi päivitysinventointiin sisältyy tunnettuja, maisemaltaan ainutkertaisia ja kulttuurihistoriallisesti huomattavia maisemanähtävyyksiä.Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen arvioi maisemien päivitysinventointia: ”Arvostan kovasti suomalaisia maisemia ja olen iloinen, että niiden arvokohteista on tuotettu mahdollisimman ajankohtaista tietoa. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ovat suomalaisen maaseudun edustavimpia kulttuurimaisemia. Niiden arvo perustuu monimuotoiseen kulttuurivaikutteiseen luontoon, hoidettuun viljely- ja laidunmaisemaan sekä perinteiseen rakennuskantaan.”Suomessa on tällä hetkellä 156 valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta, jotka on nimetty valtioneuvoston periaatepäätöksellä vuonna 1995.Kerro mielipiteesi nyt esitettävistä muutoksistaAlueiden asukkailla, maanomistajilla ja muilla osallisilla on mahdollisuus kertoa mielipiteensä nyt esitettävistä uusista maisema-alueista ja muista päivitysinventointiin esitettävistä muutoksista. Kuulemisen yhteydessä voi esittää mielipiteitä ja kannanottoja myös muiden maisema-alueiden kuvauksista ja aluerajauksista sekä päivitysinventoinnista ylipäänsä. Samalla järjestetään lausuntokierros sidosryhmille ja viranomaisille.Tutustu asiakirjoihin ja anna lausuntosi (lausuntopalvelu.fi)Kattava otos Suomen edustavimmista kulttuurimaisemistaMaisema-alueilla pyritään turvaamaan edustavien ja elinvoimaisten maaseutumaisemien säilyminen osana alueiden- ja maankäyttöä sekä maaseudun elinkeinotoimintaa. Maisemien vaalimisen keinot perustuvat maankäytön suunnitteluun, vapaaehtoisuuteen sekä tukijärjestelmiin, joilla edistetään paikallista ja yhteisöperustaista maisemanhoitoa. Valtakunnallisen maisema-alueen status on yksi peruste rakennusperinnön hoitoon ja saariston ympäristönhoitoon kohdistuvia valtionavustuksia myönnettäessä ja luonnonsuojelulain mukaisia maisemanhoitoalueita perustettaessa. Maisema-arvot voidaan ottaa huomioon myös maatalouden ympäristötuen tai Leader-toiminnan yhteydessä. Lisäksi maisema-alueiden hoitamiseksi ja ylläpitämiseksi voi saada hankerahaa esimerkiksi ELY-keskuksilta.Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnin ensimmäinen vaihe toteutettiin maakunnittain ELY-keskusten johdolla vuosina 2010–2015. Alueellisten inventointien valmistuttua ympäristöministeriön asettama Maisema-alueiden päivitysinventointien ohjaus- ja arviointityöryhmä (MAPIO) laati valtakunnallisen koosteen, joka oli julkisesti kuultavana ja lausuntokierroksella alkuvuonna 2016. Nyt päättyneessä toisessa vaiheessa päivitysinventointiin esitetään muutoksia, jotka perustuvat vuonna 2016 annettuun palautteeseen sekä sen jälkeen tehtyihin täydentäviin selvityksiin.www.ym.fi/maisemakuuleminenEhdotukset valtakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi, päivitysinventoinnin 1. ja 2. vaihe (karttapalvelu)Nykyiset kohteet (ymparisto.fi)
NordenBladet — Jyväskylä, Tampere, Karkkila ja Vihti käynnistävät hankkeen, jossa lasten, nuorten ja perheiden ongelmiin tartutaan ennakoivasti ja oikeaan aikaan. Tavoitteena on lisätä hyvinvointia ja vähentää korjaavien palveluiden kustannuksia sekä työttömyysetuuksien tarvetta.Uutta hankkeessa on se, että kunnat maksavat ainoastaan hankkeen tulostavoitteiden saavuttamisesta, esimerkiksi toisen asteen tutkinnon suorittamisesta, työllistymisestä tai luvattomien koulupoissaolojen määrän vähentymisestä. Hankkeessa hyödynnetään Social Impact Bond -mallia (SIB), joka on yksi vaikuttavuusinvestoimisen muoto. Hankkeiden toiminta rahoitetaan sijoittajien yksityisellä pääomalla, jonka kunnat maksavat takaisin kohtuullisen tuoton lisäksi vain, jos tulostavoitteet saavutetaan.Toisen asteen tutkinnon suorittaminen ja työllistymisen ovat avaintekijöitä yhteiskunnan jäseneksi kiinnittymisessä. Noin 15 prosenttia nuorista – lastensuojelun sijaishuollossa olleista nuorista jopa puolet – jää kuitenkin ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Yhden koulutuksen ja työn ulkopuolella olevaa nuoren kustannus yhteiskunnalle on noin 18 000 euroa vuodessa.Kunnat määrittelivät hankkeiden tavoitteet Jyväskylän hankkeella on kaksi kohderyhmää. Tavoitteena on, että 70 prosenttia hankkeeseen osallistuvista toiselta asteelta putoamisvaarassa olevista nuorista saa päättötodistuksen. Toinen tavoite on, että heikosti koulumenestyneiden kuudesluokkalaisten, joilla on riski lastensuojelun asiakkuuteen, lastensuojelun sijoitukset vähenevät osallistujilla 50 prosentilla ja koulumenestys paranee.– On tarpeen löytää uusia rahoitus- ja toimintatapoja, joilla ongelmia ehkäistään. Hankkeessa Jyväskylä kokeilee uutta ehkäisevää toimintatapaa ja rahoitusmallia, ja toivomme tulosten puhuvan puolestaan, summaa Jyväskylän kaupungin sivistyksen toimialajohtaja Eino Leisimo kokeilun tavoitteita.Tampereen tavoitteena on, että sijaishuollon nuorista 80 prosenttia saa vähintään toisen asteen tutkinnon ja 80 prosenttia on 25-vuotiaana ansiotyössä tai opiskelee.Karkkilan, Vihdin ja niiden omistaman perusturvakuntayhtymä Karviaisen tavoitteena on vähentää korjaavien palvelujen tarvetta lapsiperheiden oikea-aikaisen ja varhaisen tuen avulla.Työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä sijaitseva Vaikuttavuusinvestoimisen osaamiskeskus on valmistellut hankkeen yhdessä kuntien kanssa. Hankkeen toteuttamisesta ja sijoittajien pääoman keräämisestä vastaa hankintalain edellyttämän kilpailutuksen kautta valittu FIM Pääomarahastot Oy yhdessä Lastensuojelun Keskusliiton kanssa. Hanke käynnistyy vuoden 2021 alussa ja sen kesto on kymmenen vuotta.– Koronakriisi on entisestään lisännyt erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien lasten, nuorten ja perheiden oikea-aikaisen ja varhaisen tuen tarvetta samaan aikaan, kun julkisten toimijoiden taloudelliset resurssit menevät korjaavien lastensuojelupalveluiden rahoittamiseen. Yhdistämällä yksityisiltä sijoittajilta saatava vaikuttavuussijoituspääoma ja parhaiden toimijoiden tuottama ennaltaehkäisevä palvelu, hanke pyrkii saamaan hyvinvointivaikuttavuutta samalla, kun se alentaa lastensuojelun kustannuksia. Onnistuessaan hankkeen voittajia ovat perheiden lisäksi julkinen sektori ja sijoittajat, kertoo hankkeen toteutuksesta vastaavan FIM Pääomarahastot Oy:n johtaja Jani Kempas.Vastaava lasten ja nuorten hyvinvointiin tähtäävä SIB-hanke on jo aiemmin käynnistynyt Helsingissä, Hämeenlinnassa, Kemiönsaaressa, Lohjalla ja Vantaalla. SIB-mallia on hyödynnetty Suomessa lisäksi työhyvinvoinnin edistämiseen julkisella sektorilla sekä maahanmuuttajien ja pitkään työttömänä olleiden työllistymiseen. Suunnitteilla on myös muita hankkeita.
