NordenBladet — Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta linjasi kokouksessaan 24. marraskuuta, että Suomi ottaa vuoden 2024 aikana kansallisesti käyttöönsä eurooppalaisen Galileo-satelliittipaikannusjärjestelmän julkisesti säännellyn palvelun (Public Regulated Service, PRS-palvelu).Satelliittipaikannusjärjestelmien tuottamasta sijainti- ja aikatiedosta on tullut merkittävä osa yhteiskunnan arkea. Monet digitaalisen yhteiskunnan toiminnot lakkaavat tai toimivat puutteellisesti ilman erittäin tarkkaa satelliiteista saatavaa tietoa. Esimerkiksi sähköverkot, pankkipalvelut ja tietoliikenneverkot tarvitsevat toimiakseen tarkkaa sijainti- tai aikatietoa.Galileo-järjestelmä tuottaa useita erilaisia sijainti- ja aikapalveluita. Suurin osa palveluista on avoimia eli kenen tahansa käytettävissä. Galileo-järjestelmä on EU:n jäsenvaltioiden rahoittama ja niiden hallinnassa oleva maailmanlaajuinen paikannusjärjestelmä. Se on maailman ainoa siviilihallinnassa oleva paikannusjärjestelmä. EU:n jäsenvaltioiden näkökulmasta järjestelmään käyttöön ei edes kriisitilanteissa liity mitään vaikeasti ennakoitavia turvallisuus- tai kauppapoliittisia epävarmuustekijöitä. PRS-palvelun käyttöönotto on merkittävin yhteinen EU:n jäsenvaltioiden kyberturvallisuushanke. Kun PRS-palvelu on EU:ssa otettu käyttöön vuoden 2024 aikana, palvelu tuottaa EU:n jäsenvaltioille paikannus- ja aikatietoa, joka sietää salatun ja vahvan lähetyssignaalin ansiosta sekä tahallista kybervaikuttamista että tahattomia häiriöitä.PRS-palvelu on tarkoitettu vain EU:n jäsenvaltioiden erikseen kansallisesti valtuuttamille julkishallinnon ja kriittisten infrastruktuuriyritysten toimijoille. Kun palvelu on käytössä, julkishallinnolla ja muilla valtuutetuilla toimijoilla on varmennetut ja Euroopan ulkopuolisista paikannusjärjestelmistä riippumattomat sijainti- ja aikapalvelut. Tämä parantaa merkittävästi Suomen kyberturvallisuutta ja huoltovarmuutta. PRS-palvelun tulevia käyttäjäryhmiä ovat Suomessa esimerkiksi poliisi, Tulli, Puolustusvoimat, pelastustoimi sekä huoltovarmuuden kannalta kriittiset yritykset, kuten energiasektori, teleyritykset, pankit sekä liikenne ja logistiikka-ala. Tulevaisuudessa varmennetun paikannus- ja aikatiedon tarve kasvaa, kun Suomessa otetaan käyttöön uuden sukupolven 5G-matkaviestinverkot ja liikenne automatisoituu.Liikenne- ja viestintäministeriö on yhteistyössä seitsemän muun ministeriön, maa- ja metsätalousministeriön, oikeusministeriön, puolustusministeriön, sisäministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön sekä valtiovarainministeriön, kanssa valmistellut PRS-palvelun Suomen kansallista käyttöönottoa. Palvelun edellyttämän kansallisen infrastruktuurin rakentamisen määrärahavaikutukset ovat vuosina 2021–2024 yhteensä 18,5 miljoonaa euroa.PRS-palvelu otetaan Suomessa käyttöön vuoden 2024 aikana. Tavoitteena on 63 000 käyttäjää vuonna 2028. Kun PRS-palvelu on vuonna 2028 saavuttanut käyttäjämäärätavoitteensa, palvelun vuotuiset ja määrärahalla katettavat kustannukset ovat Suomessa 2,7 miljoonaa euroa.Suomi ei erikseen maksa EU:lle Galileo-järjestelmän palveluiden käytöstä. EU:n jäsenvaltiona Suomi rahoittaa Galileo-järjestelmän rakentamista ja ylläpitoa joka vuosi noin 30 miljoonalla eurolla.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriön pyynnöstä neljä eri tiedepaneelia lausui kiertotalousohjelman alustavista tavoitteista ja toimenpiteistä. Ainutlaatuisessa yhteistyössä tiedepaneelit kirittivät erityisesti ohjelman linjausta luonnonvarojen käytöstä sekä taloudellisten ohjauskeinojen ja kuluttajan roolista muutoksessa.Ympäristöministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö valmistelevat kiertotalouden strategista edistämisohjelmaa, joka valmistuu joulukuussa 2020. Ohjelman valmistelussa on hyödynnetty laajasti selvityksiä, ja tutkijat ovat osallistuneet jäseninä työjaostoon, ohjausryhmään sekä heitä on kuultu valmistelun aikana.Ympäristöministeriö pyysi neljää eri tiedepaneelia lausumaan ohjelman alustavien linjausten ja toimenpiteiden vaikutusten riittävyydestä ja oikeansuuntaisuudesta. Mukana ohjelman tietopohjaa vahvistamassa ja valmistelua kirittämässä olivat kestävyyspaneeli, ilmastopaneeli, talouspolitiikan arviointineuvosto sekä luontopaneeli. Lausunnoista keskusteltiin lisäksi paneelien ja ohjelmavalmistelun ohjausryhmän yhteisessä pyöreän pöydän keskustelussa.Paneelien kommenteista löytyy useita yhteneväisiä näkemyksiä, mikä voimistaa niiden viestiä. Paneelit toivoivat ohjelman tavoitteiden selkeyttämistä niin, että johtoajatuksena on kiertotalouden ensisijainen tavoite: luonnonvarojen käytön tehostaminen ja vähentäminen.Taloudellisella ohjauksella iso rooliOhjelmaluonnoksessa kiiteltiin selkeästi määritettyjä selvityskohteita, kuten kestävän verotuksen tiekarttaa. Paneelit kannattivat taloudellisten ohjauskeinojen joukkoon myös muita kuin veroinstrumentteja, kuten panttijärjestelmää tai resurssien ’päästökauppaa’. Julkisen sektorin panosta uusien teknologioiden kaupallistamiseen ja skaalautumisen edistämiseen kotimaan markkinoilla kaivattiin lisää. Lausunnoissa tuotiin esiin, että on erittäin tärkeää toimia vaikuttamalla EU:ssa ja yhteismarkkina-alueella.Paneelien kommenteissa nousee myös esille kansalaisten rooli kiertotaloudessa laajemmin kuin vain kuluttajina. Lausunnoissa kiitettiin osaamisen ja koulutuksen sekä asenteiden muutoksen mukaan ottamista ohjelmaan. Oppimista ja koulutusta kiertotaloustiedoista ja –taidoista tarvitaan laajasti, kuten myös kansalaisten kanssa yhdessä määriteltyjä toimintamahdollisuuksia ja rooleja. Ilmastopaneeli halusi ohjelmalle oman päästövähennystavoitteenErityisesti Ilmastopaneeli kehotti linkittämään kiertotaloustoimet tiiviimmin Suomen ilmastotavoitteisiin ja ilmastopolitiikan suunnitelmiin sekä toivoi kiertotalousohjelmalle omaa päästövähennystavoitetta. Kestävyyspaneeli puolestaan toivoi tiiviimpää linkitystä muihin 17 kestävän kehityksen tavoitteeseen.Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun neljä tiedepaneelia tuotiin tällä tavoin yhteen. Kiertotalous on sektorirajat ylittävä yhteiskunnallinen kysymys, joka vaatii paitsi hallinnonalojen yhteistyötä, myös tieteenalarajat laajasti ylittävää tietopohjaa. Ympäristöministeriölle toimintatapa oli uusi ja kokemus oli positiivinen. Ohjelman valmisteluun tiedepaneelien kanssa tehty uudenlainen yhteistyö toi potkua.”Yllätyin iloisesti, kuinka perusteellisesti paneelit tarttuivat tehtävään. Saimme ohjelman viimeistelyyn selkeät viestit siitä, mikä on tieteellinen ymmärrys esimerkiksi kiertotalouden ja luonnonvarojen käytön suhteesta”, neuvotteleva virkamies Taina Nikula ympäristöministeriöstä sanoo.”Paneeleilta viestit valmisteluun olivat yhdensuuntaisia: luonnonvarojen käytön vähentäminen on vahvan tieteellisen ymmärryksen mukaan kiertotalouden ohjenuora ja selkeät viestit tästä ovat vaikuttaneet keskusteluihin ohjelman viimeistelyssä”, ohjelmatyön ohjausryhmän puheenjohtaja Reijo Karhinen kertoo.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö on saanut yli sata lausuntoa hallituksen esitysluonnoksesta, jossa ehdotetaan väliaikaisia muutoksia tartuntatautilakiin koronaepidemian leviämisen estämiseksi rajat ylittävässä liikenteessä.Lausuntokierros päättyi 23. marraskuuta, ja saadun palautteen läpikäynti on ministeriössä meneillään. Tavoitteena on edelleen saada lakiesitys eduskunnalle mahdollisimman pian. Tartuntatautilain väliaikaisten muutosten tarkoitus olisi, että koronatartuntoja estettäisiin kohdistamalla toimia riskiperusteisesti Suomeen saapuviin matkustajiin lentoasemilla, satamissa ja maarajoilla.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus myönsi vuoden 2020 neljännessä lisätalousarviossa sairaanhoitopiireille 200 miljoonaa euroa avustusta koronaepidemiasta aiheutuneiden kustannusten ja alijäämän kompensoimiseksi. Valtiovarainministeriö päätti avustuksista 24.11.2020.Avustusta oli mahdollista saada vain hakemuksesta. Sitä myönnettiin kaikille sairaanhoitopiirin kuntayhtymille, joita on 20.Avustusta voi saada vain toteutuneisiin kustannuksiin. Sitä myönnettiin keskimäärin 36 euroa asukasta kohden. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) sai sekä euromääräisesti että asukasta kohden suurimman summan – 71 miljoonaa euroa eli 42 euroa per asukas. Asukasta kohden pienin summa, 30 euroa, myönnettiin Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirille. Avustukset maksetaan sairaanhoitopiireille joulukuussa 2020.Myönnetty avustus on yleisavustus koronaepidemiasta 16.3.2020 jälkeen sairaanhoitopiirille aiheutuneiden kustannusten ja alijäämän kompensoimiseksi. Sairaanhoitopiireille on aiheutunut koronaepidemian vuoksi kustannuksia muun muassa varautumisesta, torjunnasta, potilaiden hoidosta ja irtaimiston hankinnasta. Myös tuloissa on tapahtunut vähentymistä, kun toimintoja on jouduttu lykkäämään eikä palveluita ole tuotettu siten kuin normaaliolosuhteissa. 4/5 avustuksesta jaettiin sairaanhoitopiirin asukasmäärän ja 1/5 sairaanhoitopiirissä toteutuneiden koronatartunnan saaneiden potilaiden hoidosta 31.8.2020 mennessä aiheutuneiden tehohoitovuorokausien, vuodeosastohoitovuorokausien sekä sairaanhoitopiirissä koronavirustartunnan toteamiseksi tehtyjen testien määrän perusteella. Hoitovuorokausien ja testimäärien avustusosuudet ovat tasasuuret. Lisäksi avustuksen myöntämisen perusteena otettiin huomioon Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirille aiheutuneet kustannukset terveydenhuollon henkilökunnan lähettämisestä Ahvenanmaan maakuntaan koronaepidemian hoitamiseksi. Jakoperusteina käytetyt tiedot perustuvat sairaanhoitopiirien hakemuksissa ilmoittamiin tietoihin.Sairaanhoitopiirien avustus on osa koronaepidemiaan liittyviä valtion kuntataloudelle kohdentamia tukitoimenpiteitä. Sairaanhoitopiirien tukemiseksi on käynnistetty myös toinen avustushaku, josta hallitus päätti vuoden 2020 seitsemännessä lisätalousarvioesityksessä. Tarkoitukseen on varattu toiset 200 miljoonaa euroa. Sen hakuaika päättyi 20.11.2020. Päätökset tehdään vielä kuluvan vuoden joulukuussa, jos eduskunta hyväksyy lisätalousarvioesityksen esitetyn mukaisesti. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli lokakuun lopussa yhteensä 312 700 työtöntä työnhakijaa. Se on 88 000 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työttömien työnhakijoiden määrä väheni edellisestä kuusta 3 100:lla. Työttömien työnhakijoiden lukumäärä sisältää myös kokoaikaisesti lomautetut. Tiedot ilmenevät työ- ja elinkeinoministeriön Työllisyyskatsauksesta.Koko maassa oli lomautettuna lokakuun lopussa 74 900 henkilöä, mikä on 58 300 enemmän kuin edellisenä vuonna vastaavaan aikaan. Kokoaikaisesti lomautettuja oli yhteensä 57 200 henkilöä, mikä on 46 300 enemmän kuin edellisen vuoden lokakuussa. Syyskuusta kokoaikaisesti lomautettujen määrä lisääntyi 400:lla.Pitkäaikaistyöttömiä eli yhdenjaksoisesti vähintään vuoden työttömänä työnhakijana olleita oli 82 000, mikä on 20 700 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Yli 50-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 114 400 eli 28 200 enemmän kuin edellisenä vuonna samaan aikaan.Nuoria alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 9 600 enemmän kuin edellisen vuoden lokakuussa eli yhteensä 36 300. Nuorten työttömyyksistä päättyi ennen kolmen kuukauden työttömyyttä tammi-lokakuussa keskimäärin 64,1 prosenttia, mikä on 3,7 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.Uusien avoimien työpaikkojen määrä väheniUusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin TE-toimistoihin lokakuun aikana 53 000 eli 12 100 vähemmän kuin edellisen vuoden lokakuussa. Kaikkiaan TE-toimistoissa oli lokakuussa avoinna 100 600 työpaikkaa, mikä on 20 400 vähemmän kuin vuosi sitten.Aktivointiasteeseen laskettavissa palveluissa oli lokakuun lopussa 118 500 henkilöä, mikä on 5 500 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Näitä palveluita ovat esimerkiksi palkkatuki, työvoimakoulutus, työkokeilu ja omaehtoinen opiskelu.Tilastokeskus: Työttömyysaste 7,4 prosenttiaTilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisiä oli lokakuussa 26 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Työllisyysaste oli 71,5 prosenttia, mikä on 0,5 prosenttiyksikköä matalampi kuin edellisen vuoden lokakuussa. Työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli 203 000, mikä oli 34 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysaste oli 7,4 prosenttia eli 1,2 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuotta aiemmin.Työnvälitystilaston ja työvoimatutkimuksen keskeiset erot:Tiedot perustuvat työ- ja elinkeinoministeriön Työnvälitystilastoon sekä Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen. TEM:n Työnvälitystilaston lähteenä on TE-toimistojen asiakasrekisteri, kun taas Tilastokeskuksen työvoimatutkimus on otostutkimus.TEM:n Työnvälitystilastossa työttömyyden määritelmänä on, ettei henkilöllä ole työsuhdetta eikä hän työllisty yritystoiminnassa. Lisäksi Työnvälitystilastossa kokoaikaisesti lomautetut luetaan työttömiin, mutta päätoimisia opiskelijoita ei. Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen työttömyyden määritelmä on tiukempi: se edellyttää työttömiltä aktiivista työnhakua edeltävien 4 viikon aikana ja valmiutta ottaa työtä vastaan seuraavien 2 viikon aikana. Kansainvälisesti vertailukelpoisena Tilastokeskuksen työvoimatutkimus tuottaa viralliset työttömyysluvut.Lisätietoja tilastojen eroista: https://tilastokeskus.fi/til/tyti/tyti_2019-09-13_men_001.html

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ruotsalaisen valtionilma-aluksen epäillään loukanneen Suomen ilmatilaa Merenkurkussa, Vaasan edustan merialueella perjantaina 20.11.2020 iltapäivällä.
Rajavartiolaitos tutkii tapahtunutta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallituksen sote-ministeriryhmä keskusteli 23. marraskuuta koko Suomen koronatilanteesta sekä erityisesti Uudenmaan alueen tilannekuvasta. Ministerit olivat yhtä mieltä siitä, että koronaepidemiatilanne on huolestuttava ja uusia toimenpiteitä tarvitaan. Ministeriryhmä antoi sosiaali- ja terveysministeriölle vahvan tuen ohjata alueellisia viranomaisia toimimaan epidemian leviämisen estämiseksi kaikin keinoin.Ryhmä kuuli Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriä Uudenmaan alueella tarvittavista toimista. Ministereiden yhteinen viesti oli, että Uudeltamaalta odotetaan tässä tilanteessa nopeita ja riittäviä toimia.Ministerit keskustelivat myös ravitsemisliikkeiden rajoitustoimista maakunnan siirryttyä koronaepidemian leviämisvaiheeseen. Ravitsemisliikkeiden rajoituksista säädetään asetuksella ylimääräisessä valtioneuvoston istunnossa 24. marraskuuta. Asetus tulisi voimaan torstaina 26.11.2020 klo 00.Uudellamaalla ravintoloissa, joissa alkoholin anniskelu on päätoimiala, käytössä olisi aiempaan tapaan puolet asiakaspaikoista. Ruokaravintoloissa asiakaspaikoista voidaan käyttää 75 %. Asetuksella on tarkoitus puuttua myös ns. yökahvilatoimintaan rajoittamalla aukioloaikoja. Ravitsemisliikkeet voisivat avata jatkossa ovensa sulkemisen jälkeen uudelleen aikaisintaan klo 05 ja olla auki kello 23 asti. Aukioloaikojen rajoitukset eivät koskisi huoltoasemien yhteydessä toimivia ravitsemisliikkeitä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Arvioinnin tarkoituksena oli selvittää Kelan viime vuosina toteuttamien kuntoutuspalvelujen, tulkkauspalvelujen ja taksivälityspalvelujen hankintojen toimivuutta asiakkaiden, palveluntuottajien ja Kelan näkökulmista. Arvioinnin toteuttaminen on osa hallitusohjelmaa.Arvioinnin toteutti konsulttiyhtiö KPMG sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiantona. KPMG kävi läpi hankintamenettelyjä ja laati sen pohjalta suosituksia ja otti kantaa lainsäädännön muutostarpeisiin.Selvityksen lähdemateriaalina on käytetty Kelan asiantuntijoiden, eri sidosryhmien edunvalvontaorganisaatioiden avainhenkilöiden ja palveluntuottajien haastatteluja. Osana selvitystyötä KPMG on perehtynyt arvioinnin kohteena olevien hankintojen hankinta-asiakirjoihin sekä aiheista aiemmin tehtyihin selvityksiin ja Kelalta saatuihin tausta-aineistoihin, kuten palveluja koskeviin tilastoihin.Kuntoutuspalveluiden hankinta hyvällä tasollaArvioinnissa on tarkasteltu erityisesti yksilöfysioterapian hankintaa sekä kuntoutuskurssien hankintoja. Arviointi kohdistuu vuosiin 2017-2019, joiden aikana toteutettiin yhteensä 110 kuntoutuspalveluhankintaa.Arvioinnin mukaan kuntoutuspalvelujen kilpailutuksessa palvelukuvaukset on laadittu kattavasti ja seikkaperäisesti. Paikoin yksityiskohtaisetkin määrittelyt palveluntuottajilta edellytetyistä vähimmäisvaatimuksista varmistivat osaltaan kuntoutuspalvelujen korkeaa laatutasoa. Kuntoutuksen yksilöllinen suunnittelu saattoi kuitenkin joidenkin asiakkaiden kohdalla muodostua arvioinnin mukaan hankalaksi.Yhteenvetona arvioinnissa todetaan, että hankintalaki tarjoaa erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluhankinnoissa riittävän joustovaran hankintamenettelyn mukauttamiseksi vastaamaan hankittavan palvelun vaatimuksia. Nykymuotoinen hankintamalli ei arvioinnin mukaan edellytä tuekseen erityisiä lainsäädäntömuutoksia.Tulkkauspalveluissa suurta vaihtelua hinnoissa ja laadussaArvioinnin mukaan tulkkauspalveluiden kohdalla hinnat ja palveluntuottajien tarjouksissa osoittama laatu vaihtelevat merkittävästikin valittujen palveluntuottajien välillä. Palvelujen saatavuudessa havaittiin myös joiltakin osin alueellisia ja asiakasryhmäkohtaisia haasteita. Palvelujen saatavuuteen liittyvät ongelmat eivät arvioinnin mukaan kuitenkaan johdu vain hankintamenettelystä. Selvitystyön perusteella vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluhankintoja voidaan kehittää toimivammiksi nykyisen kilpailutusmallin pohjalta ilman lainsäädännöllisiä muutoksia. Haastatteluiden perusteella nykymallia ei kuitenkaan pidetä parhaana mahdollisena tapana järjestää tulkkauspalvelua. Arvioinnin mukaan palvelun vaihtoehtoiseksi toteuttamistavaksi voidaan harkita dynaamista hankintajärjestelmää, jossa huomioidaan riittävällä tavalla asiakkaan mahdollisuus valita yksilöllistä tarvettaan vastaava tulkki, tai rekisteröitymismenettelyä.Taksipalveluissa hallittu kustannuksia kilpailutuksellaHankintamenettelynä on käytetty avointa menettelyä. Avoin menettely on ns. perusmenettely, joka soveltuu sellaisiin palveluhankintoihin, joissa hankinnan kohde voidaan määritellä ja vaatimukset asettaa ennakolta ilman erillistä neuvotteluvaihetta. Arvion mukaan nykyinen toimintamalli on suhteellisen hyvin turvannut pääsyn palveluihin. Kyseessä on käyttäjien kannalta keskeinen palvelu ja etuus, joka asettaa korkean vaatimus- ja valmistelutason mahdollisten muutosten läpiviennille.Arvioinnin mukaan KELAn taksipalveluhankintoja voidaan kehittää nykyisen hankintamallin pohjalta mm. aluerakennetta uudelleenarvioimalla. Nykymallilla on kyetty turvaamaan palveluiden saatavuus ja toimivuus kestävällä kustannustasolla. Vaihtoehtoisina hankintatapoina arvioinnissa mainitaan rekisteröitymismalli/ palvelusetelimalli, välityksen ja liikennöinnin kilpailuttaminen erikseen ja nykymallin osittainen uudistaminen.KELA on kyennyt kilpailutuksella hallitsemaan kustannuskehitystä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Maatalous on metsätalouden ohella yksi harvoista toimialoista, joka voi sitoa ilmakehästä hiilidioksidia ja näin vahvistaa hiilinieluja ja -varastoja. Maatalouden kyvyllä sitoa hiiltä on suuri merkitys Suomelle, jonka tavoitteena on olla hiilineutraali yhteiskunta vuonna 2035.Tavoitteen saavuttamiseen on lyhyt aika, ja myös maataloudelta odotetaan nopeaa muutosta ja alan hiilensidontaan kohdistuu paljon odotuksia. Maatalouden ja ruokaketjun ilmastotoimenpiteitä onkin nyt tarkennettu paitsi kansallisesti, myös alueellisesti.Varsinais-Suomen ilmastotiekarttaan kerätään aina 29.11. asti kommentteja varsinaissuomalaisilta. Maatalouden osuus alueen ilmastopäästöistä on 15 prosenttia. Maataloudessa on edelleen tarpeen kehittää hiiltä sitovia ja varastoivia sekä päästöjä vähentäviä viljelytapoja, -tekniikoita, tuotteita ja palveluita.Hiilirikas ja hyvinvoiva maaperä tuottaa enemmän ja on paremmin suojassa ilmastonmuutoksen vaikutuksilta. Vaikuttavimmat maatalouden päästövähennystoimenpiteet Varsinais-Suomessa liittyvät juuri viljelymenetelmien kehittämiseen sekä maatalouden biomassojen hyödyntämiseen.Pellonkäyttöä tulee monipuolistaa kasvikierrolla ja uusilla viljelykasveilla. Syksyn aikana tiekarttakeskustelussa alueen toimijoiden kanssa on toistuvasti tullut ilmi, että käytännön tutkimustoimintaa tiloilla tulee näiden teemojen osalta vahvistaa.On tärkeää huolehtia siitä, että ruokaketjun ilmastoratkaisut ovat kaikkien yhteinen asia. Uusien tuotteiden ja palvelujen pitää olla houkuttelevia niin kuluttajien, tuottajien, julkisen sektorin, jalostajien kuin kaupan näkökulmasta. Jokaisen ketjun osasen tulee ymmärtää omat vaikuttamismahdollisuutensa ja myös tarttua niihin, jotta tulevaisuuden maataloustuotanto Varsinais-Suomessa on kannattavaa ja ennen kaikkea kestävää.Maatalouden ilmastoratkaisuista on mahdollista saada ruokaketjuun uudenlaisia menestystekijöitä. Esimerkiksi kasviproteiinien elintarvikemarkkinat ovat kasvaneet noin seitsemän prosentin vuosivauhtia ja myös vientiä on mahdollista kasvattaa merkittävästi. Varsinais-Suomen liiton tuoreen selvityksen mukaan alueella on sekä ilmaston että yrityspohjan näkökulmasta selvää potentiaalia vahvistaa proteiinikasvien tuotantoa ja jalostusta.Maa- ja metsätalousministeriö on yhdessä VTT:n ja Vilja-alan yhteistyöryhmän kanssa käynnistämässä proteiiniklusteria vauhdittamaan kotimaisen kasviproteiinialan kasvua. Klusterin toiminta tukee erinomaisesti Varsinais-Suomen tavoitetta monipuolisemmasta pellonkäytöstä.Myös varsinaissuomalaisten ruokaketjun toimijoiden kannattaa nyt tarttua tilaisuuteen, sillä tarjolla on apua ja rahoitusta. Maa- ja metsätalousministeriössä valmistellaan hallitusohjelman mukaista maankäyttösektorin ilmastotoimenpidekokonaisuutta, jonka avulla tutkitaan, innovoidaan ja kehitetään näitä ilmastokestäviä ratkaisuja.Valmisteilla on myös ilmastoruokaohjelma, jonka tavoitteena on tukea yhteiskunnan siirtymistä kohti ilmastokestävää ruokajärjestelmää. Ministeriössä on avautunut tutkimus- ja innovaatiorahoitushaku, josta vaikuttavat projektit voivat saada rahoitusta idealleen. Alkuvuodesta avautuu lisäksi maankäyttösektorin kehittämishankehaku, jossa haetaan ratkaisuja myös maatalouden ilmastotoimien tueksi. Varsinais-Suomella on erinomaiset lähtökohdat olla mukana hauissa.Suomi ja Varsinais-Suomi eivät ole yksin hiilineutraalilla tiellä. Vahva tuki työlle tulee Euroopan unionin vihreän kehityksen ohjelmasta (Green Deal). Ohjelman avulla panostetaan tutkimukseen, investoidaan ympäristöystävälliseen teknologiaan ja edistetään resurssien tehokasta käyttöä.Mikä on se tuote tai palvelu, joka tulevaisuuden kuluttajaa kiinnostaa ja josta hän on valmis maksamaan? Kotimaiset kasviproteiinit herättävät jo nyt kiinnostusta ja suomalaisen ruoan jäljitettävyydessä ollaan jo pitkällä, mutta mitkä ovat tulevaisuuden menestystuotteita? Ehkäpä uusia kuituja tekstiileihin tai lounasruokaa, jonka valitsemalla voi vaikuttaa konkreettisesti luonnon monimuotoisuuden vahvistumiseen?Olennaista on, että ratkaisujen kestävyys on todennettavissa ja että kaikki ketjun toimijat – niin tuottajat, jalostajat kuin kuluttajatkin – saavat ratkaisusta lisäarvoa.Kirjoitus on julkaistu aiemmin Turun Sanomien Alio-kirjoituksena 23.11.2020. Kirjoittajista Hanna Mattila on neuvotteleva virkamies maa- ja metsätalousministeriössä ja Riikka Leskinen toimialapäällikkö Valoniassa Varsinais-Suomen liitossa. 
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko on päättänyt kuntien kulttuuritoiminnan kehittämistehtävistä ja rahoitettavista kokeiluista ja myöntänyt tähän yhteensä 1,4 miljoonaa euroa avustuksia. Valtakunnallinen kehittämistehtävä myönnettiin Suomen Kuntaliitolle, alueelliset kehittämistehtävät Etelä-Savon maakuntaliitolle, Keski-Pohjanmaan liitolle, Pohjois-Karjalan maakuntaliitolle, Porvoon ja Tampereen kaupungeille.Kuntien kulttuuritoimintalain mukaan kehittämistehtävällä tuetaan kuntien kulttuuritoiminnan laatua, vaikuttavuutta, henkilöstön osaamista, asukkaiden yhdenvertaisuutta ja kuntien yhteistoimintaa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi