OECD:n suositukset analysoitava huolellisesti – Suomen tuottavuusloikka edellyttää rohkeutta uudistua

NordenBladet — Valtiovarainministeri Matti Vanhasen mukaan OECD:n 10. joulukuuta julkaiseman Suomea koskevan maaraportin suositukset on arvioitava huolella.”Taloutemme rakenteissa on isoja uudistustarpeita. Suomi on kuitenkin koronavuonna osoittanut, että osaamme toimia ennakkoluulottomasti, ratkaisukeskeisesti ja ripeästi. Sama kansallinen hyvä tekemisen meininki tulee pitää yllä tulevinakin vuosina”, sanoo Matti Vanhanen.  OECD arvioi Suomelle alle 2 prosentin talouskasvua lähivuosina. Ministeri Vanhanen korostaa, että siihen ei pidä tyytyä. Ennustettua vahvempi kasvu kuitenkin edellyttää työelämän joustavuutta sekä parempaa tuottavuutta.”Finanssikriisin jälkeen Suomen talouskasvu on ollut vaisua. Vauhtiin päästiin vasta vuonna 2015. Vastaavaan, pitkään liki kymmenvuotiseen toipumisaikaan meillä ei ole varaa. Näkökulma on siirrettävä jo koronakriisin jälkeiseen aikaan. Ensi keväänä on määrätietoisesti valmisteltava toimia sekä työllisyysasteen nostamiseksi että tuottavuus- ja talouskasvun vahvistamiseksi. Velkarahalla voimme ostaa ainoastaan aikaa uudistusten tekemiselle”, sanoo Vanhanen.Vanhanen toteaa, että OECD:n mukaan lähivuosien matalaksi jäävään kasvuun vaikuttaa koronan jälkeinen epävarmuus investointien tekemiseksi. Siksi Vanhasen mukaan työelämän uudistamisen ja rahoituksen ratkaisuja on erityisesti arvioitava investointien näkökulmasta.Vanhasen mukaan Suomessa on onneksi jo osin tartuttu OECD:n suosituksiin. Esimerkiksi eläkeikää lähestyvien työmarkkina-asemaa vahvistavat toimet ovat parhaillaan hallituksen pöydällä ratkottavana.”Suomeen on vuosien aikana muodostunut työpaikoille maan tapa, jossa kuuttakymppiä lähenevät työntekijät ovat ensimmäisiä irtisanottavia. Moni ajattelee, että näin tehdään tilaa nuorille. Tällaiseen nollasumma-ajatteluun ei pidä pysähtyä. Työllisyysasteen pitää kasvaa kaikissa ikäluokissa. Edessä on kakun kasvattamisen aika.”Lyhyellä aikavälillä niin sanottu eläkeputki on ollut työntekijöille ja työnantajille helppo sopeutumistapa. Mutta toimintamalli on loppujen lopuksi ikääntyneitä työntekijöitä syrjivä. Tutkimukset ovat osoittaneet Suomessakin, että aina, kun eläkeputken ikärajaa on nostettu, ihmiset ovat työllistyneet paremmin, heidän tulotasonsa ja jopa terveytensä on parantunut. ”Ikäsyrjintä on saatava loppumaan niin lainsäädännössä kuin toimintatavoissakin. Asenteiden on muututtava. Myös terveyspalveluiden pitää toimia sujuvammin niin, että kuntoutusta ja tukea saadaan, kun sitä tarvitaan. Kaikki on saatava toimimaan sujuvasti yhteen niin, että ikääntyneiden työntekijöiden työkyky kohenee ja työssä jaksetaan.” OECD on uudistamistarpeiden rinnalla tunnistanut myös Suomen vahvuuksia työmarkkinoilla, kuten erityispiirteenä lomautusmahdollisuuden pysyvien irtisanomisten sijaan.”Työmarkkinajärjestöt toimivat keväällä kiitettävällä tavalla, kun keväällä kyettiin pika-aikataululla tekemään määräaikaisia toimia muun muassa lomautuksiin ja työttömyysturvaan, jotka tekivät järjestelmästämme entistä toimivamman kriisioloissa”, kiittelee Vanhanen.OECD suosittaa myös työehtosopimusten joustoja ulotettavaksi kaikille työnantajille, mikä tarkoittaa käytännössä paikallisen sopimisen mahdollisuuksien lisäämistä. ”Pidän paikallisen sopimisen edistämistä keskeisenä työkaluna, jolla voimme lähivuosien aikana tukea vientialojemme kilpailukykyä. Toimintaympäristö on epävarma ja muuttuva, joten samalla alallakin eri yrityksillä on erilaisia kilpailutilanteita. Paikallisen sopimisen edellytyksenä on luottamus ja henkilöstön riittävä osallisuus yrityksen päätöksenteossa. Joustavuuden lisääminen on kansallisissa käsissämme”, sanoo Vanhanen.OECD kiinnittää Vanhasen mukaan aivan oikein myös huomiota julkisten palveluiden tuottavuuden ja tehokkuuden lisäämiseen muun muassa sote-uudistuksen ja digitalisaation avulla.”Muistutan, että sote-uudistus on historian suurimpia rakenneuudistuksia. Hyvinvointialueella yhteinen budjetti, johtaminen ja asiakastiedot sekä henkilöstö mahdollistavat toimintatapojen uudistamisen kustannusvaikuttaviksi. Juuri ICT-muutoskustannukset ovat alkuvaiheessa korkeita mutta ne tulevat tuottamaan mittavat hyödyt pitkällä aikavälillä”, Vanhanen muistuttaa. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi