NordenBladet — Työministeri Tuula Haatainen on nimittänyt 26.11.2020 Hämeen, Kaakkois-Suomen, Lapin, Pirkanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Satakunnan ja Varsinais-Suomen ELY-keskusten elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualueen (E-vastuualue) johtajat.Kaakkois-Suomen, Lapin, Pohjois-Pohjanmaan, Satakunnan ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksissa E-vastuualuejohtajaksi on nimitetty viran nykyinen haltija.Kauppatieteiden maisteri Satu Mäkelä on johtanut Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen E-vastuualuetta vuodesta 2012.Yhteiskuntatieteiden maisteri Marja Perälä on työskennellyt Lapin ELY-keskuksen E-vastuualueen johtajana vuodesta 2017.Diplomi-insinööri Petri Keränen on johtanut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen E-vastuualuetta vuodesta 2016 alkaen.Ekonomi, kauppatieteiden maisteri Marja Karvonen on toiminut Satakunnan ELY-keskuksen E-vastuualueen johtajana vuodesta 2011 lähtien. Samaan aikaan hän on toiminut keskuksen ylijohtajana.Valtiotieteiden tohtori Timo Metsä-Tokila on johtanut Varsinais-Suomen ELY-keskuksen E-vastuualuetta vuodesta 2018.Hallintotieteiden maisteri Vesa Jouppila on nimitetty Hämeen ELY-keskuksen E-vastuualueen johtajaksi. Jouppila on vuodesta 2016 lähtien toiminut kehittämisjohtajana ELY-keskusten sekä TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskuksessa (KEHA-keskus). Sitä ennen hän työskenteli johtajana Pirkanmaan TE-toimistossa, projektipäällikkönä Pirkanmaan ELY-keskuksessa sekä johtajana Päijät-Hämeen ja Itä-Uudenmaan TE-toimistoissa.Diplomi-insinööri Mika Sievi-Korte on nimitetty Pirkanmaan ELY-keskuksen E-vastuualueen johtajaksi. Sievi-Korte on vuodesta 2019 toiminut johtavana asiantuntijana Business Finland Oy:ssa. Aiemmin hän on toiminut samassa organisaatiossa palvelujohtajana sekä Pirkanmaan ELY-keskuksen palveluksessa yksikön päällikkönä, ryhmäpäällikkönä ja teknologia-asiantuntijana. Hän on työskennellyt Business Finlandissa (aikaisemmin Tekes) pitkään läheisessä yhteistyössä Pirkanmaan ELY-keskuksen kanssa.Tehtävät alkavat 1.1.2021. Virat ovat määräaikaisia ja kestävät enintään viisi vuotta.Johtajan tehtävänä on johtaa vastuualuettaan ja vastata tulostavoitteiden saavuttamisesta. Tehtävään kuuluu alueellisen elinvoiman edistäminen ja yritysten uudistumisen, kasvun ja kansainvälistymiskyvyn vahvistaminen. Lisäksi johtaja edistää alueella työvoiman kohtaantoa, osaamista, osaavan työvoiman saatavuutta sekä maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä.ELY-keskukset kuuluvat työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaan. Työ- ja elinkeinoministeriön lisäksi ELY-keskuksia ohjaavat sisäministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö sekä Väylävirasto. ELY-keskukset toteuttavat myös Ruokaviraston, Maahanmuuttoviraston ja Business Finlandin tavoitteita.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on vahvistanut keskimääräiset yksikköhinnat vuodelle 2021. Lukiokoulutuksessa se on 6 615,98 euroa opiskelijaa kohden. Taiteen perusopetuksen keskimääräinen yksikköhinta on 82,19 euroa opetustuntia kohden ja kansalaisopiston keskimääräinen yksikköhinta 84,77 euroa opetustuntia kohden.Oppivelvollisuuden laajentamisen myötä lukiokoulutuksen toiminnan muutoksena otetaan huomioon oppivelvollisuuden laajentamisen määrärahalisäys vuodelle 2021, yhteensä 10,45 milj. euroa. Määrärahalisäyksellä rahoitetaan lukiokoulutuksen valtionosuusrahoituksen puitteissa oppivelvollisten opiskelijoiden maksuttomia oppimateriaaleja sekä oppivelvollisuuden laajentamiseen liittyviä ohjaus- ja valvontatehtäviä.
 
Asetuksen mukaisen rahoituksen kokonaismäärän arvioidaan olevan lukiossa noin 658 miljoonaa euroa, opetustuntikohtaisesti järjestetyssä taiteen perusopetuksessa 153 miljoonaa euroa sekä kansalaisopistossa noin 145 miljoonaa euroa. Vuoden 2021 keskimääräiset yksikköhinnat perustuvat vuoden 2018 toteutuneisiin käyttökustannuksiin.
 
Asetus tulee voimaan 1.1.2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus esittää, että Tasavallan presidentti vahvistaisi lain henkilöautojen romutuspalkkiosta vuosina 2020-2021 sekä lain henkilöautojen romutuspalkkiosta ja sähkökäyttöisten henkilöautojen sekä henkilöautojen kaasu- tai etanolikäyttöisiksi muuntamisen tuesta annetun lain muuttamisesta ja määräisi ne tulemaan voimaan 1.12.2020. Tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa lait perjantaina 27.11.2020.– Romutuspalkkio ja kaasukäyttöisten kuorma-autojen hankintatuki ovat ensimmäiset Fossiilittoman liikenteen tiekartan toimenpiteet. Valtion rahoituksella vauhditamme henkilö- ja tavaraliikenteen siirtymään kohti ilmastoystävällistä liikkumista. Rahoitusta on tarjolla autoilijoille ja yrittäjille jo tänä vuonna, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.Romutuspalkkio uuden vähäpäästöisen auton, sähköavusteisen polkupyörän, joukkoliikenteen lipun tai liikkumispalvelun hankintaanValtio maksaa romutuspalkkiota hankittavan auton käyttövoimasta riippuen 1000-2000 euroa. Romutuspalkkion voi myös käyttää uuden sähköavusteisen polkupyörän, joukkoliikenteen kausilipun tai joukkoliikenteen matkustusoikeutta sisältävän liikkumispalvelun hankintaan, jolloin palkkio on enintään 1000 euroa.Romutuspalkkiota myönnetään 2000 euroa uuden flexfuel-auton eli korkeaseosetanoliauton, täyssähköauton tai enintään 95 grammaa kilometrillä hiilidioksidia päästävän ladattavan hybridin hankintaan ja 1000 euro auton hankintaa varten, jonka hiilidioksidipäästöt ovat enintään 120 grammaa kilometriä kohden. Romutuspalkkiota varten on varattu kahdeksan miljoonaa euroa seitsemännessä lisätalousarviossa.Tukea ensi kertaa kaasukäyttöisen kuorma-auton hankintaanKaasukäyttöisten kuorma-autojen hankintatuella lisätään kaasun käyttöä bensan ja dieselin sijaan. Tukea myönnetään 12 000 euroa nesteytettyä kaasua ja 5 000 euroa paineistettua kaasua käyttävän uuden kuorma-auton hankintaan.Hakija voi saada tukea enintään viidelle ajoneuvolle. Tuen saamisen edellyttää ajoneuvon rekisteröimistä Suomeen sekä sen rekisterissäpitoa yhden vuoden ajan tuen saamisen jälkeen. Määrärahaa hankintatuen myöntämiseen on varattu miljoona euroa seitsemännessä lisätalousarviossa.Mitä seuraavaksi?Tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa laki määräaikaisesta henkilöautojen romutuspalkkiosta sekä laki sähkökäyttöisten henkilöautojen hankintatuesta ja kaasukäyttöisen kuorma-auton hankinta-tuesta sekä henkilöautojen kaasu- tai etanolikäyttöisiksi muuntamisen tuesta 27.11.2020. Ne tulevat voimaan 1.12.2020.Valtio maksaa romutuspalkkiota 1.12.2020-31.3.2022. Hakemus tulee kuitenkin jättää Liikenne- ja viestintävirasto Traficomille viimeistään 31.12.2021. Valtio maksaa kaasukäyttöisten kuorma-autojen hankintatukea 1.12.2020-31.12.2022.Tukien myöntämisestä ja valvonnasta vastaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom. Muita tukimuotoja arvioidaan Fossiilittoman liikenteen tiekartassa, joka lähtee lausunnoille loppuvuodesta 2020.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus esittää, että vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä luottamuspalveluista annettua lakia muutetaan. Muutoksella jatkettaisiin sähköiseen tunnistamiseen liittyvän ensitunnistamisen ketjuttamisen enimmäishintasääntelyä kahdella vuodella. Enimmäishinta olisi edelleen kolme senttiä.Ensitunnistaminen tarkoittaa henkilöllisyyden luotettavaa tunnistusta silloin, kun henkilölle myönnetään ensimmäistä kertaa vahva sähköinen tunnistusväline kuten pankkitunnukset. Ensitunnistamisen ketjuttaminen tarkoittaa, että henkilölle luodaan täysin sähköisesti jo olemassa olevalla vahvalla sähköisellä tunnistusvälineellä uusi tunnistusväline, esimerkiksi pankkitunnuksella uusi mobiilivarmenne.Hallitus päätyi esittämään määräaikaisen hintasääntelyn jatkamista, sillä sähköisen tunnistamisen saatavuus on yhteiskunnan peruspalveluiden ja niiden turvallisuuden kannalta olennaista. Enimmäishinnalla pyritään edistämään vahvojen tunnistusvälineiden tarjoajien mahdollisuuksia tarjota välineitä käyttäjille ja siten lisäämään vahvan sähköisen tunnistamisen saatavuutta niin kuluttajille kuin sähköisille asiointipalveluille. Nykyinen enimmäishintasääntely on vauhdittanut markkinoiden kehittymistä ja lisännyt kiinnostusta uusien ja keskenään kilpailevien palveluiden tarjontaa kohtaan. Kehitys on kuitenkin vielä kesken.Lisäksi esityksessä ehdotetaan, että lakiin lisätään Liikenne- ja viestintävirastolle uusi tehtävä kerätä ja muodostaa tilastotietoa vahvan sähköisen tunnistamisen markkinasta ja tarjonnasta. Tilastotieto mahdollistaisi tehokkaammin sääntelyn vaikutusten seuraamisen ja lainsäädännön kehittämisen.Mitä seuraavaksi?Hallitus antoi eduskunnalle esityksen vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä luottamuspalveluista annetun lain muutoksista 26. marraskuuta 2020.Hallituksen nyt eduskunnalle antamasta esityksestä käydään täysistunnossa lähetekeskustelu, jonka ajankohta ilmoitetaan eduskunnan verkkosivuilla (tulevia täysistuntoja).Lähetekeskustelun jälkeen esitys siirtyy valiokuntaan, jonka mietinnön valmistuttua asian käsittely jatkuu täysistunnossa.Sääntelyn on tarkoitus tulla voimaan 1.4.2021, samalla kun nykyinen hintasääntelykausi päättyy.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus esittää muutosta lakiin tuesta ja hyvityksestä ravitsemisyrityksille. Muutos keventää pienyritysten hallinnollista rasitetta ja kustannusta, kun hyvitystä koskevat tilinpäätösvelvoitteet yksinkertaistuvat. Taustalla on lievennys, jonka Euroopan komissio on tehnyt valtiontukisääntöihin.Pienyrityksellä ei olisi enää velvollisuutta laadituttaa nykylain vaatimaa erityistä tilinpäätöslaskelmaa kiinnipitokauden ja vertailukauden tuloksista. Näin pienyritys välttäisi kyseisten laskelmien laadinnasta ja tilintarkastuttamisesta aiheutuvan lisäkustannuksen.Muutos ei edellytä erityistoimia ravitsemisyrityksiltä. Riittää, että tilinpäätöksestä ilmenee, että ravitsemisyritys kuuluu lainmuutoksen tarkoittamiin pienyrityksiin. Lainmuutos koskisi myös niitä pieniä ravitsemisyrityksiä, joille hyvitys on jo myönnetty, joten nekin voisivat hyödyntää helpotusta tilinpäätöksensä laadinnassa.Hallitus antoi esityksen eduskunnalle 26.11.2020. Lain on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian.Hallinnollinen rasite ja kustannus ovat johtuneet EU:n valtiontukisäännöksestäRavintolat suljettiin asiakkailta 4.4.–31.5.2020 koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi. Eduskunta edellytti rajoitukset hyväksyessään kohtuullisten kustannusten kompensointia ja toimia, joilla lievennetään rajoitusten vaikutuksia. Laki ravitsemisyritysten uudelleentyöllistämisen tukemisesta ja toiminnan rajoitusten hyvittämisestä tuli voimaan 5.6.2020.Lain voimaantulon edellytyksenä oli, että Euroopan komissio hyväksyi siihen sisältyvän tukimallin EU:n valtiontukisääntöjen nojalla. Komissio edellytti sen varmistamista, että ravitsemisyritykselle myönnettävä hyvitys on enintään sen verran kuin yritykselle kiinnipitoaikana kertynyt tappio ylittää vertailukauden tuloksen. Tämän vaatimuksen vuoksi pienyrityksetkin olisivat joutuneet sisällyttämään tilinpäätökseensä erityiset tuloslaskelmat kiinnipito- ja vertailukaudelta. Tällaisten laskelmien laadinta vaatii poikkeuksellista laskentateknistä työtä, joten laskelmista ja niiden tilintarkastuksesta syntyneet lisäkustannukset olisivat voineet nousta pienyritykselle huomattaviksi sen saamaan hyvitykseen nähden.Euroopan komissio kuitenkin muutti 2.7.2020 valtiontukisäännöksiään. Tilinpäätöksen erityisistä laskelmavaatimuksista on mahdollista luopua muuttamalla lakia siten, että pien- ja mikrokokoisiin ravitsemisyrityksiin sovelletaan uutta EU-säännöstöä.Valtaosa hyvitystä saaneista ravitsemisyrityksistä pieniä ja mikroyrityksiäKEHA-keskus on myöntänyt hyvitystä toiminnan rajoittamisesta yhteensä noin 90 miljoonaa euroa yli 7000 yritykselle. Niistä valtaosa on pien- ja mikroyrityksiä, jotka kuuluvat lainmuutoksen piiriin.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on tänään 26.11.2020 asettanut Luonnonvarakeskukselle uuden johtokunnan toimikaudeksi 1.1.2021 – 31.12.2023. Johtokunnan puheenjohtajaksi määrättiin johtaja Tuomas Salusjärvi Valio Oy:stä ja varapuheenjohtajaksi hallituksen puheenjohtaja Saara Kankaanrinta BSAG-säätiöstä.Luonnonvarakeskuksen johtokunnan tehtävänä on tukea Luonnonvarakeskuksen johdon toimintaa, tehdä aloitteita toiminnan strategiseksi suuntaamiseksi sekä edistää yhteistyötä sidosryhmien kanssa. Luonnonvarakeskuksen johtokunta päättää viraston talousarvioehdotuksesta, tilinpäätöksen hyväksymisestä sekä pääjohtajan sijaisista. Johtokunnan kokoonpano on seuraava:puheenjohtaja: johtaja Tuomas Salusjärvi, Valio Oyvarapuheenjohtaja: hallituksen puheenjohtaja Saara Kankaanrinta, BSAG-säätiö  Jäsenettoimitusjohtaja Timo Karjalainen, Laitakarin Kala Oydekaani Kristiina Kruus, Aalto-yliopiston Kemian tekniikan korkeakoulujohtaja Jorma Länsitalo, Stora Enso Oyjyrittäjä Heli Siitari, Villilä Luonto OyJohtokuntaan kuuluu myös henkilöstön keskuudestaan valitsema jäsen. Vaali on parhaillaan käynnissä Luken henkilöstön keskuudessa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Koulumatkatukilakia esitetään muutettavaksi väliaikaisesti. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös, jolla joustavoitetaan koulumatkatuen myöntämisedellytyksiä. Koulumatkatukeen oikeutetulta opiskelijalta edellytettäisiin vähintään kahdeksan koulumatkatukeen oikeuttavaa edestakaista matkaa kalenterikuukaudessa, jos opiskelijan päivittäisten koulumatkojen määrä on vähentynyt covid-19-epidemiaan liittyvien opetusjärjestelyjen muutoksien vuoksi. Hallitus antoi esityksensä koulumatkatukilain muuttamisesta 26. marraskuuta.Koulumatkatuen myöntämisehtoja on tarve joustavoittaa, jos poikkeukselliset opetusjärjestelyt yleistyvät ja etäopetusjärjestelyjen vuoksi koulumatkatuen piirissä olevien opiskelijoiden tarve kulkea säännöllisesti kodin ja oppilaitoksen välillä vähenee, mutta koulumatkoista kuitenkin aiheutuu kustannuksia.Ehdotetulla säännöksellä joustavoitettaisiin koulumatkatuen myöntämistä ja tuen maksamisen jatkamista tilanteessa, jossa opiskelijalla ei välttämättä ole riittävästi koulumatkatukeen oikeuttavia koulumatkoja viikon tai kalenterikuukauden aikana koronavirusepidemiasta johtuvien poikkeuksellisten opetusjärjestelyjen vuoksi. Ehdotetun säännöksen perusteella ei olisi rajoituksia sille, miten tukeen oikeuttavat matkat sijoittuisivat kalenterikuukauden aikana. Opiskelijalle voitaisiin siten myöntää koulumatkatukea nykyistä joustavammin esimerkiksi, jos opetusta järjestettäisiin oppilaitoksen tiloissa vuoroviikoin tai esimerkiksi kahtena päivänä viikossa.Koulumatkatuen myöntämisen edellytykset säilyisivät muilta osin nykytilaa vastaavina. Siten koulumatkatuen myöntämisen edellytyksenä on edelleen pitkä koulumatka ja soveltuva matkustustapa, joita määriteltäessä otetaan huomioon matkasta kuukausittain aiheutuvat säännölliset kustannukset, opiskelijan mahdollisuus käyttää julkista liikennettä sekä opiskelun yhtäjaksoisuus.Lisäksi opiskelijan yhdensuuntaisen koulumatkan pituuden tulee edelleen olla vähintään 10 kilometriä, ja kuukausittaisten koulumatkasta aiheutuvien kustannusten tulee ylittää 54 euroa. Opiskelijan tulee käyttää joukkoliikennettä tai koulutuksen järjestäjän järjestämää koulukuljetusta taikka säädettyjen edellytysten täyttyessä muuta soveltuvaa omaa matkustustapaa.Lain on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian ja olla voimassa lukuvuoden 2020–2021 loppuun eli 31.7.2021 asti.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus esittää jatkoa väliaikaiseen lakiin, jolla tiettyjen kuluttajaluottojen enimmäiskorko on rajoitettu 10 prosenttiin ja luottojen ja luotonvälityspalvelujen suoramarkkinointi on pääosin kielletty. Korkokattosääntelyn tehokkuuden varmistamiseksi myöskään luotosta perittäviä maksuja ei saisi korottaa lain voimassaoloaikana. Rajoitusten voimassaoloa on tarkoitus jatkaa ensi vuoden syyskuun loppuun asti.Tarkoituksena on helpottaa koronavirustilanteen takia taloudellisiin vaikeuksiin joutuneiden kuluttajien asemaa sekä vähentää velkaongelmia. Ehdotuksen mukaan tilapäistä korkokattoa sovellettaisiin lain voimaantulon jälkeen tehtäviin kuluttajaluottosopimuksiin sekä ennen lain voimaantuloa tehtyihin jatkuvaa luottoa koskeviin sopimuksiin, kun nostoja tehdään lain voimassaoloaikana. Tilapäinen korkokatto ei siis koskisi ennen lain voimaantuloa nostettuja luottoja. Näin ollen korkokatto ei koskisi myöskään viime heinäkuussa voimaan tulleen väliaikaisen lain aikana nostettuja luottoa, vaikka sitä olisi vuodenvaihteen jälkeen vielä maksamatta. Lain voimassaolon päättymisen jälkeen sen soveltamisalaan kuuluvalle luotolle perittävä korko määräytyisi luottosopimuksen mukaan. Jotta tilapäistä korkokattoa ei käytetä harhaanjohtavasti markkinointikeinona, mainonnassa tulisi antaa varoitus koron nousemisesta lain voimassaolon päättymisen jälkeen.Lain on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alusta alkaen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Työttömyyskassoille annetuissa ohjeissa ja määräyksissä olleita säännöksiä nostetaan lain tasolle. Työttömyyskassalain muutosten tavoitteena on selkeyttää työttömyyskassan toimintaa, parantaa kassan jäsenten asemaa sekä ajantasaistaa työttömyyskassalain säännöksiä. Kassan johdon sopivuutta ja ammattitaitoa koskevia säännöksiä, kassan hallituksen jäsenyyden edellytyksiä sekä hallituksen tehtäviä ja toimintoja koskevaa sääntelyä täsmennetään. Näillä muutoksilla vahvistetaan hyväksi havaittujen toimintaohjeiden ja -mallien oikeudellista asemaa ja läpinäkyvyyttä.Kassan työttömien jäsenten vakuuttamismahdollisuuksia parannetaanKassan työttömien jäsenten vakuuttamismahdollisuuksia työttömyyskassan purkautumistilanteessa parannetaan. Purkautumistilanteessa kassan työttömille jäsenille annetaan mahdollisuus liittyä toiseen työttömyyskassaan. Nykyinen laki ei turvaa kassan työttömän jäsenen ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan maksamisen jatkumista kassan purkautumistilanteessa. Purkautuvan palkansaajakassan jäljelle jääneet varat TyöllisyysrahastollePurkautuneen palkansaajakassan mahdolliset varat velkojen ja muiden sitoumusten täyttämisen jälkeen luovutetaan Työllisyysrahastolle. Tällä varmistetaan, että mahdolliset varat käytettään työttömyysturvajärjestelmän rahoitukseen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Työttömyysvakuutusmaksuja korotetaan 0,32 prosenttiyksiköllä vuodelle 2021. Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu on 1,40 prosenttia palkasta. Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu on 0,50 prosenttia palkasta, jos palkkasumma on korkeintaan 2 169 000 euroa. Sen ylittävältä osalta työttömyysvakuutusmaksu on 1,90 prosenttia palkasta.Yrityksen osaomistajan maksama palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu on ensi vuonna 0,65 prosenttia palkasta ja osaomistajasta maksettava työnantajan työttömyysvakuutusmaksu 0,50 prosenttia palkasta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi