NordenBladet — Kelalle maksettavien työttömyysetuuksien valtionosuuksien osalta siirrytään 1.1.2021 ennakoiden vahvistamismenettelystä ennakoiden ilmoitusmenettelyyn. Sosiaali- ja terveysministeriö ei enää vahvista Kelan toimittaman arvion perusteella maksettavaksi tulevia valtion rahoitusosuuksia koko vuodeksi kerrallaan. Sen sijaan Kela ilmoittaa seuraavana kuukautena tarvittavan ennakon määrän sosiaali- ja terveysministeriölle. Ministeriö suorittaa ennakon Kelalle kuukausittain.
NordenBladet — Oikeusministeriö on asettanut toimikunnan valmistelemaan saamelaiskäräjälain muutoksia. Saamelaiskäräjistä annetun lain säännökset ovat osittain vanhentuneita, ja säännösten toimivuudessa on havaittu ongelmia.– Olen iloinen, että saamelaiskäräjälain muutosta valmistelevan toimikunnan työ pääsee nyt käyntiin. Alkuperäiskansa saamelaisten oikeuksien turvaaminen edellyttää, että saamelaisten itsehallintoelintä koskevat säännöt ovat ajan tasalla. Nyt on korkea aika saada muutoksia aikaan, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson sanoo.Muutostyön perustana ovat perusoikeudet ja muut perustuslain asettamat velvoitteet, Suomea sitovat kansainväliset ihmisoikeussopimukset, YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien julistus sekä muu oikeuden ja kansainvälisen oikeuden kehitys sekä viimeaikaiset ratkaisut. Toimikuntaan kuuluvat edustajat hallituspuolueista ja saamelaiskäräjistä ja sen puheenjohtajana toimii oikeusministeriön kansliapäällikkö Pekka Timonen.Toimikunnan toimikausi on 1.12.2020 – 15.5.2021.Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman mukaan hallitus kunnioittaa ja edistää kaikkien saamelaisten ja saamelaisryhmien kielellisten ja kulttuuristen oikeuksien toteutumista ottaen huomioon kansainväliset sopimukset.
NordenBladet — Aluehallintovirasto ja opetus- ja kulttuuriministeriö ovat selvittäneet koronaepidemiaan liittyen varhaiskasvatuksen tilannetta viikolla 44 ja perusopetuksen tilannetta viikolla 46. Kysely suunnattiin varhaiskasvatuksen ja koulutuksen järjestäjille.Varhaiskasvatuksessa aiempaa harvempi vastaaja arvioi poissaolojen määrän tavanomaista (esim. vuoden 2019 syksyyn verrattuna) runsaammiksi. Kun viikolla 38 yhteensä 50 prosenttia vastaajista arvioi lasten poissaolojen määrän tavanomaista runsaammaksi, viikolla 44 vastaavan arvion antoi enää 32,1 prosenttia vastaajista. Poissaolojen kestot arvioitiin kuitenkin edelleen tavanomaista pidemmiksi.Päiväkotiyksikköjä on jouduttu sulkemaan erittäin vähän (3,4 prosenttia kaikista vastaajista). Pienten päiväkotien osalta koko henkilökunnan altistuessa on päiväkoti jouduttu sulkemaan. Tällöin altistumattomat lapset ovat siirtyneet toisiin yksiköihin.Perusopetuksessa kouluruokailun järjestämisessä vaihtelevia tapojaEtäopetuksessa oli tiistaina 10.11. yhteensä 6 701 perusopetuksen oppilasta. Määrä oli noussut viikosta 44. Etäopetuksessa olevia oppilaita oli kaikilla AVI-alueilla ja kaikissa maakunnissa. Selvästi eniten etäopetuksessa olevia oppilaita oli viikon 44 tavoin Uudellamaalla ja Pohjanmaalla. Kyselyssä selvitettiin myös kouluruokailun järjestämistä etäopetuksessa oleville. Vastaajista 46 prosenttia oli varautunut tarjoamaan kouluruokana 5 kylmää ateriaa viikossa. Joka viides opetuksen järjestäjä ilmoitti etäopetuksessa oleville tarjottavan kouluruuan muodoksi muun kuin viidesti viikossa tarjottavan kylmän tai lämpimän aterian. Vastauksista ilmenee, että yksittäisissä kunnissa on päätetty toteuttaa kouluruokailujärjestelyt muulla tavoin kuin lainsäädännössä edellytetään. Kouluruokailua on järjestetty mm. jakamalla ruokarahaa, ruokalippuja, joilla saa haettua ruuan kaupasta, lahjakortteja, maksusitoumuksia ja ostopalveluseteleitä kauppoihin sekä jakamalla ruokatarvikekasseja, jotka eivät ole perusopetuslain (521/2020) 20 a §:n tai lain esitöiden mukaisia ratkaisuja.Maskien osalta joka kolmas vastanneista opetuksen järjestäjistä (30,7 %) oli hankkinut maskeja yläkouluikäisten oppilaiden käyttöä varten. Joka kymmenes vastaaja ilmoitti, ettei ole varautunut hankkimaan maskeja yläkouluikäisten oppilaiden käyttöön.Koronaepidemian leviämisvaiheessa maskisuositus koskee myös yläkouluja. Osana kuntien valtionosuuskorotusta tuetaan yläkoululaisten ja toisen asteen koulutuksessa opiskelevien maskikustannuksia. _ _ _ Varhaiskasvatuksen järjestämistä koskevaan kyselyyn vastasi 223 kuntaa (vastausprosentti 75,8) ja 245 yksityistä päiväkoti-ja esiopetusta tuottavaa varhaiskasvatuksen palveluntuottajaa.Perusopetuksen osalta kyselyyn vastasi 224 kuntaa (vastausprosentti 76,2) ja 43 yksityistä perusopetuksen järjestäjää. Kyselyjä on tehty opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille keväällä ja syksyllä 2020. Tiedonkeruuta jatketaan säännöllisillä kyselyillä loppuvuoden aikana. Tuoreimmat kyselyraportit päivitetään niiden valmistuttua avi.fi-verkkosivuille.
NordenBladet — Hallitus käsitteli neuvottelussaan keskiviikkona 25. marraskuuta valmiuslain käytön oikeudellisia edellytyksiä.Hallitus kävi läpi myös sosiaali- ja terveysministeriön ohjauskirjeen epidemian leviämisen estämiseksi leviämisvaiheessa olevissa maakunnissa. Lisäksi hallitus sai epidemiologisen tilannekatsauksen.
NordenBladet — Fyysisen aktiivisuuden eli liikkumisen suositukset kiteyttävät terveyden ja hyvinvoinnin kannalta tarvittavan liikkumisen määrän. Maailman terveysjärjestö WHO julkaisee 26.11. uudet fyysisen aktiivisuuden suositukset eri väestöryhmille. Aiemmat suositukset ovat kymmenen vuoden takaa.– Uusitun suosituksen keskeinen sisältö nojaa edelleen kohtuu- tai raskaskuormitteiseen kestävyysliikuntaan ja lihasvoimaharjoitteluun, joiden oheen on tuotu kannustus lisätä liikettä pitkin päivää ja rajoittaa paikallaanvietettyä aikaa, toteaa Suomesta WHO:n suositustyöprosessissa mukana ollut toimialapäällikkö Katja Borodulin (Ikäinstituutti/THL).Suomessa julkaistiin uudet aikuisten ja ikääntyneiden liikkumissuositukset UKK-instituutin johdolla lokakuussa 2019. Lasten ja nuorten osalta fyysisen aktiivisuuden suosituksia ollaan parhaillaan uudistamassa. Työtä tehdään liikuntapolitiikan koordinaatioelimen nimittämässä työryhmässä alan tutkijoiden, tutkimuslaitosten sekä toimijoiden yhteistyönä.Työryhmän puheenjohtaja toimii pääsihteeri Minttu Korsberg valtion liikuntaneuvostosta (OKM) ja valmistelijoina liikuntapedagogiikan apulaisprofessori Arja Sääkslahti Jyväskylän yliopistosta, tutkimusjohtaja Tuija Tammelin Likes-tutkimuskeskuksesta sekä johtaja Tommi Vasankari UKK-instituutista.Kotimaisen työn perustana käytetään WHO:n (2020) sekä Yhdysvaltojen sosiaali- ja terveysministeriön (2018) julkaisemien fyysisen aktiivisuuden suositusten tietopohjaa, jota rikastetaan kotimaisella tutkimustiedolla ja kansallisen toimintaympäristön ominaispiirteillä. Suosituksen mukaisesti Suomessa liikkuu vain noin kolmasosa lapsista, nuorista ja aikuisista ja vain murto-osa ikäihmisistä.– Sanna Marinin hallitusohjelman mukaisesti tavoitteena on, että liikunnallinen kokonaisaktiivisuus nousee kaikissa väestöryhmissä. Kansainväliset ja kansalliset suositukset ovat tärkeitä työkaluja ohjaamaan yksilöitä liikkumaan riittävästi ja ammattilaisia ohjaamaan asiassa, toteaa opetus- ja kulttuuriministeriön nuoriso- ja liikuntapolitiikan osaston ylijohtaja Esko Ranto (liikuntapolitiikan koordinaatioelimen puheenjohtaja).Fyysisen aktiivisuuden suositukset ovat tärkeä viestinnän työkalu kerrottaessa terveyden ja hyvinvoinnin kannalta suositeltavan liikkumisen määrästä. Suositus toimii puheeksi ottamisen välineenä terveydenhuollossa. Lisäksi sitä voidaan hyödyntää aktiivisemman varhaiskasvatus-, koulu-, opiskelu- ja työpäivän sekä ikääntyneiden palveluiden kehittämisessä. Suosituksia voidaan hyödyntää myös yhdyskuntasuunnittelussa, sillä elinympäristöllä on keskeinen vaikutus väestön fyysiseen aktiivisuuteen.Muualla verkossaWHO:n suositusten julkistustilaisuus Aikuisten ja ikääntyneiden liikkumissuositukset Liikuntapolitiikan koordinaatioelin
NordenBladet — Koronavirustilanne on huonontunut lähes kaikkialla Suomessa, erityisesti pääkaupunkiseudulla ja Helsingin ja Uudenmaan (HUS) sairaanhoitopiirin alueella. Uusia rajoituksia ja suosituksia on jo otettu ja otetaan käyttöön HUSin alueen lisäksi muuallakin maassa. Toisaalta esimerkiksi Etelä-Savossa tartuntaketjut on saatu hyvin hallintaan.Viikolla 47 (ajalla 16.11.-22.11.) tapausmäärät ovat kasvaneet jyrkästi, ja tartuntoja todettiin kaikkien sairaanhoitopiirien alueilla. Valtaosa uusista tartunnoista todettiin HUSin alueella, jossa tartuntoja on ollut eniten koko epidemian ajan.HUSin lisäksi myös Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiri on ilmoittanut siirtyneensä epidemian leviämisvaiheeseen. Kiihtymisvaiheessa ovat Kanta-Hämeen, Kymenlaakson, Länsi-Pohjan, Pirkanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Vaasan ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirit sekä Ahvenanmaan maakunta.Loput 11 sairaanhoitopiiriä ovat perustasolla kuitenkin siten, että osassa perustasolla olevista sairaanhoitopiireistä yksittäiset kaupungit ovat siirtyneet kiihtymisvaiheeseen. Näitä ovat Alajärvi ja Soini, Kruunupyy, Joensuu, Rauma ja Pori.Viikolla 47 tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin 2541 uutta tapausta, mikä on 906 enemmän kuin edellisellä viikolla. Valtakunnallisesti ilmaantuvuus oli 46 tapausta 100 000 asukasta kohden, kun luku edellisellä viikolla oli 30. Viimeisen kahden viikon seurantajakson (viikot 46-47) yhteenlaskettu tapausmäärä oli 4176 uutta tapausta, mikä on 1315 enemmän kuin edeltävän kahden viikon aikana. Uusien tapausten ilmaantuvuus oli 75 tapausta 100 000 asukasta kohden; sitä edeltävällä kahden viikon jaksolla vastaava luku oli 52. Arvioitu tartuttavuusluku on tällä hetkellä 1,0-1,2 (90 % todennäköisyysväli).Neljännes tartunnan saaneista on ollut karanteenissa positiivisen tuloksen saadessaanSuurin osa tartunnoista on edelleen peräisin kotimaasta. Ulkomailla saatujen tartuntojen osuus oli noin 3 %, joskin vaihtelua sairaanhoitopiirien välillä on paljon (vaihteluväli 0-36 %). Ulkomaisista tartunnoista kotimaassa aiheutuneiden jatkotartuntojen osuus oli alle prosentti kaikista tartunnoista. Uusista tartunnoista neljännes todettiin henkilöillä, jotka olivat tartunnan toteamishetkellä karanteenissa, kun edellisellä viikolla näitä oli kolmannes.Testauskapasiteetti on nyt noin 26 000 testiä päivässä. Tämän lisäksi osa alueista on ottanut käyttöön myös antigeenitestejä. Viikolla 47 testejä analysoitiin päivittäin noin 7 000-18 000 kappaletta, näistä positiivisia oli 2,6 %. Edellisestä viikosta nousua on lähes prosenttiyksikön verran.Tartunnanlähde pystytään selvittämään edelleen noin puolessa tapauksista Valtakunnallisesti uusien tartuntojen tartunnanlähde saatiin selvitettyä viime viikon tapaan noin puolessa tapauksista, HUSin alueella noin kolmanneksessa.Noin puolet jäljitetyistä tartunnoista tapahtui samassa taloudessa asuvilla. Työpaikoille tartunnoista jäljitettiin 14 %, oppilaitoksiin ja harrastuksiin molempiin 7 % ja ravitsemisliikkeisiin noin 3 % tartunnoista. Varhaiskasvatuksessa todettiin vain yksittäisiä tartuntoja, vaikka päiväkodeissa oli paljon joukkoaltistuksia. Näistä ja oppilaitosten lukuisista joukkoaltistuksista huolimatta jatkotartuntoja ei juuri ole raportoitu. Tartunnat lisääntymässä vanhemmissa ikäluokissaValtaosa, noin 75 %, kaikista tapauksista todettiin alle 50-vuotialla ja noin 40 % alle 30-vuotiailla. Tartunnat ovat parin viimeisimmän viikon aikana lisääntyneet myös vanhemmissa ikäluokissa. Yli 60-vuotiaiden osuus on nyt yli 12 % eli muutaman prosenttiyksikön korkeampi kuin pari viikkoa sitten. Huolestuttavasti myös yli 70-vuotiaiden osuus on noussut parissa viikossa kolmisen prosenttiyksikköä noin 6 %:iin.Yli 70-vuotiailla on kohonnut riski saada koronavirustaudin vaikeampi tautimuoto, joten heidän suojelemisensa tartunnalta on erittäin tärkeää. Sairaalahoitoa tarvitsee yhä useampiSairaala- ja tehohoitoa tarvitsevien potilaiden määrä on kasvanut lokakuusta alkaen. Sairaalahoidossa oli 25.11. yhteensä 134 potilasta, joista 21 oli tehohoidossa. Taudista parantuneita arvioidaan olevan noin 16 800, mikä on yli 70 % todetuista tartuntatapauksista.Suomessa on tähän asti todettu yhteensä 22 652 koronavirustartuntaa. Tautiin liittyviä kuolemia on todettu 388.Tänään julkaistu epidemian seurantaraportti sekä edelliset raportit ovat THL:n sivuilla:Koronaviruksen seuranta (THL)Koronaepidemia: alueiden tilanne, suositukset ja rajoitukset (THL)Koronavirus lukuina (HUS)Toimintasuunnitelma hybridistrategian mukaisten suositusten ja rajoitusten toteuttamiseen covid-19-epidemian ensimmäisen vaiheen jälkeen (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020:26)
NordenBladet — Sisäministeriö on 19.11.2020 tekemällään päätöksellä asettanut siviilitiedustelun painopisteet vuodelle 2021. Painopisteet ohjaavat suojelupoliisin toimintaa ja määrittelevät ne aihealueet, joista suojelupoliisi hankkii tietoa ja raportoi. Painopisteet asetetaan vuosittain osana siviilitiedustelun ohjausta. Siviilitiedustelun painopisteet perustuvat valtion ulko- ja turvallisuuspoliittisen johdon tietotarpeisiin. Painopisteitä valmistellessa sisäministeriö ja suojelupoliisi käyvät laajasti keskusteluja valtion poliittisen ja virkamiesjohdon kanssa tietotarpeiden kartoittamiseksi. Siviilitiedustelun painopisteitä koskeva sisältö on salassa pidettävää tietoa.Painopisteitä määriteltäessä huomioidaan myös turvallisuuteen vaikuttava toimintaympäristö ja siinä tapahtuneet muutokset. Tarvittaessa painopisteitä voidaan muuttaa vuoden aikana, mikäli toimintaympäristössä tapahtuu muutoksia.
NordenBladet — EU:n kilpailukyvystä vastaavat ministerit käsittelevät tutkimus- ja innovaatiotoimintaa koskevassa tapaamisessa 27.11.2020 Eurooppalaisen tutkimusalueen (ERA) tulevaisuutta. Suomea epävirallisessa kilpailukykyministereiden (tutkimus, innovaatio) videokokouksessa edustaa elinkeinoministeri Mika Lintilä.Epäviralliseen kilpailukykyneuvoston videokokouksessa ministerit keskustelevat jäsenmaiden tutkimus- ja kehitystoiminnasta sekä innovaatiotavoitteista. Pohjana keskustelulle ovat Euroopan komission ehdotukset Eurooppalaisen tutkimusalueen (ERA) tulevaisuudesta.– Eurooppalaista tutkimusaluetta tulee kehittää siten, että se vahvistaa kestävää kasvua, työllisyyttä ja yhteiskunnallista kehitystä. Olemme asettaneet kansallisen 4 prosentin tavoitteen t&k-menojen osuudelle bruttokansantuotteesta. Tavoite voidaan saavuttaa vain julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöllä, ministeri Lintilä sanoo.Pyrkimyksenä kehittää tutkimus- ja kehitystyötä koko EU:n tasollaEuroopan komissio on syksyllä 2020 julkaissut tiedonannon ”Uusi Eurooppalainen tutkimusalue tutkimusta ja innovointia varten”. Eurooppalainen tutkimusalue (ERA) on vuonna 2000 käynnistetty aloite, jolla pyritään yhdistämään EU-alueen tutkimusta.Yksi komission tuoreen tiedonannon esittämistä tavoitteista tutkimusalueelle on, että EU:n tutkimus- ja kehitysmenoissa pyrittäisiin saavuttamaan kolmen prosentin osuus jäsenmaiden bruttokansantuotteesta. Keväällä 2020 Suomi julkaisi kansallisen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tiekartan, jossa asetetaan tavoitteeksi nostaa tutkimus- ja kehitystoiminnan menojen osuus neljään prosenttiin Suomen bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä.
NordenBladet — Lasten vuoroasuminen on verraten yleistä Suomessa. Lähes 30 prosenttia erillään asuvien vanhempien lapsista asuu vuorotellen kummankin vanhempansa luona. Perheille tarjolla olevat etuudet ja palvelut eivät aina kuitenkaan tue vuoroasumista. Tulokset käyvät ilmi Lasten vuoroasuminen ja sosiaaliturva -tutkimushankkeen loppuraportista.Tutkimushankkeessa selvitettiin lasten vuoroasumisen yleisyyttä ja taustatekijöitä Suomessa sekä kartoitettiin kansainvälisiä käytäntöjä vuoroasumisen huomioimisesta sosiaaliturvassa eri maissa. Eroperheiden keskuudessa Suomessa toteutettuun kyselyyn vastasi lähes 3500 vanhempaa. Kysely on ensimmäinen Suomessa toteutettu tutkimus, josta saadaan tietoa vuoroasumisen yleisyydestä kattavasti eri väestöryhmissä.Tulosten mukaan vuoroasuminen on vahvasti yhteydessä vanhempien sosioekonomiseen asemaan: vuoroasuminen on sitä yleisempää, mitä paremmin toimeentulevia vanhemmat ovat. Pienituloisissa perheissä vuoroasumisen esteeksi voi muodostua esimerkiksi se, ettei vanhemmilla ole mahdollisuutta asua lähellä toisiaan tai hankkia riittävän isoa asuntoa.Yleisintä vuoroasuminen on 3–12-vuotiaiden lasten kohdalla, mutta myös osa 1-2-vuotiaista lapsista ja teini-ikäisistä nuorista vuoroasuu. Lapsen asuminen kahdessa kodissa tuo perheille usein käytännön hankaluuksia ja lisäkuluja. Välimatkat kotien välillä ja varhaiskasvatukseen tai kouluun kuormittavat perheitä sekä ajallisesti että taloudellisesti. Koska lapsella voi olla nykyään vain yksi virallinen osoite, sosiaali- tai terveyspalvelujen saaminen lapselle voi olla vaikeaa silloin kun vanhempi ei asu samassa kunnassa kuin lapsi, eikä tieto lapsen asioista aina kulje kumpaankin kotiin.”Vanhempien kokemukset arjen haasteista ja palveluissa kohdatuista ongelmista auttavat jatkossa kiinnittämään huomioita myös siihen, miten erilaisissa palveluissa on mahdollista tukea vuoroasumista silloin kun se on lapsen edun mukaista”, kertoo tutkimushanketta vetänyt tutkija Anneli Miettinen Kelan tutkimusyksiköstä.Tällä hetkellä vuoroasumisen ja sosiaaliturvan sekä palveluiden yhteensovittamiseen havaittiin selvityksessä liittyvän Suomessa useita ongelmakohtia. Hankkeen tutkijoiden mukaan erityisesti asumistukijärjestelmää tulisi kehittää niin, että lapsen tosiasiallinen kuuluminen kahteen eri ruokakuntaan tulisi huomioitua. Raportissa todetaan lisäksi, että lapsilisän jakamismahdollisuutta sekä koulukuljetuksen järjestämistä vuoroasuvan lapsen toisesta kodista tulisi selvittää.Hankkeeseen kuului myös kansainvälinen vertailu, jossa selvitettiin vuoroasumisen huomioimista asumistuessa, toimeentulotuessa, lapsilisässä, elatustuessa sekä elatusavun määräytymisessä eri maissa.”Vuoroasumisen tunnistaminen sosiaalietuuksissa vaihtelee eri maissa. Lapsen vuoroasuminen on voitu ottaa huomioon yksittäisissä etuuksissa ja niitä koskevissa ohjeistuksissa. Kattavimmin vuoroasuminen on huomioitu Ruotsissa, jossa vuoroasumisen ja sosiaaliturvan yhteensovitusta on kehitetty jo 2000-luvun alusta alkaen” toteaa akatemiatutkija Mia Hakovirta Turun yliopistosta.Tutkimushanke toteutettiin yhteistyössä Kelan tutkimusyksikön, Turun yliopiston ja Tampereen yliopiston kanssa.Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2019 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.
NordenBladet — Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalaan kuuluva Liikenne- ja viestintävirasto Traficom ilmoitti 25.11. aloittavansa lähes koko henkilöstöä koskevat yt-neuvottelut 2.12. Mahdolliset henkilöstövähennykset kohdistuisivat suunnitelmien toteutuessa enintään 120 henkilöön.Ammattiliitto Pro ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO kysyvät tiedotteessaan, miten liikenne- ja viestintäministeriö aikoo reagoida alaisensa viraston tilanteeseen.Päätös ja arvio yhteistoimintaneuvottelun käynnistämisestä on tehty Liikenne- ja viestintävirastossa. Asian käsittely jatkuu yhteistoimintaneuvottelun mukaisesti viraston sekä henkilöstön edustajien kesken. Liikenne- ja viestintävirasto vastaa yhteistoimintaneuvottelun ja sen kulun tiedottamisesta.Liikenne- ja viestintäministeriö ei ole yhteistoimintaneuvottelun osapuoli. Ministeriö kuitenkin edellyttää, että asiat käsitellään ja ratkaisuja haetaan avoimessa yhteistoiminnan hengessä osapuolten välillä.Ministeriö edellyttää, että yhteistoimintaneuvottelun perusteella tehtävät ratkaisut arvioidaan ja perustellaan huolellisesti ja tieto näistä perusteluista toimitetaan tiedoksi myös ministeriölle.
