NordenBladet — Selvityksen tuloksia on hyödynnetty valtioneuvoston 10. joulukuuta julkaisemassa skenaariotyössä arvioitaessa erilaisten vaihtoehtoisten epidemiakulkujen kokonaistaloudellisia vaikutuksia.Selvityksen päähavainto on, että koronaviruksen aiheuttaman taudin ilmaantuvuudella ja luottamuksella talouteen on yhteys: sairaalahoidon tarpeen lisääntyminen heikentää yleistä luottamusta talouteen. Yleisen luottamuksen taas tiedetään selittävän bruttokansantuotteen kehitystä. Hyödyntämällä taloudellisen luottamuksen ja bruttokansantuotteen välistä yhteyttä skenaariotyössä on voitu arvioida epidemian kulun vaikutuksia taloudelliseen aktiviteettiin. Valtiovarainministeriö avaa julkaisussaan arvioinnin takana käytettyjä laskentamenetelmiä. Koronan taloudellisia vaikutuksia arvioitiin määrittelemällä tilastollinen malli 17 EU-maalle, joista oli saatavilla vertailukelpoista aineistoa.Pandemian vaikutuksia talouteen mitattiin sekä talouden yleisellä että palvelusektorin erillisellä luottamusmittarilla. Epidemiatilanteen vakavuutta arvioitiin sairaalahoidon tarpeen avulla. Näiden lisäksi mallit sisältävät muuttujia, joiden avulla on mitattu ihmisten liikkuvuutta, toimenpantujen rajoitustoimien määrää ja laatua sekä talouden tukitoimia. Hallitus keskusteli sen käyttöön laadituista skenaarioista neuvotteluissaan 9. joulukuuta. Skenaariot koskevat koronavirusepidemian sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia. Niissä tarkastellaan mahdollisia epidemiologisia kehityskulkuja ja niiden taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia. Skenaariot on muodostettu valtioneuvoston kanslian, sosiaali- ja terveysministeriön, valtiovarainministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteistyönä.
Lähde: Valtioneuvosto.fi