NordenBladet — Suomen on pidettävä kiinni tavoitteestaan saavuttaa hiilineutraalius vuonna 2035 ja pyrittävä hiilinegatiivisuuteen pian tämän jälkeen. Ilmasto- ja luontotoimissa ei saa viivytellä eikä peruuttaa, totesi ilmastopolitiikan pyöreä pöytä viimeisessä kokouksessaan tiistaina. Kokouksen puheenjohtajana toimi pääministeri Sanna Marin.Pyöreä pöytä jätti kokouksen myötä viestejään seuraavalle hallitukselle. Jäsenet muistuttivat, että luonto- ja ilmastokriisiä on ratkaistava samanaikaisesti ja ymmärtäen niiden kytkeytyneisyys, jotta toista ongelmaa ratkaistaessa ei pahenneta toista. Hiilineutraaliustavoitteen lisäksi Suomen tulee sitoutua tavoitteisiin ja toimenpiteisiin, joiden avulla luontokato pysäytetään vuoteen 2030 mennessä, sillä monimuotoinen luonto on hyvinvointimme perusta.Hiilinielujen turvaamista ja Suomen hiilikädenjäljen kasvattamista pidettiin pyöreän pöydän puheenvuoroissa tärkeänä. Positiivisen vision rakentamista ja ymmärrettävää viestintää ilmastopolitiikasta korostettiin. Lisäksi keskustelussa nousivat mm. hiilineutraalin yhteiskunnan rakentamiseksi tarvittavan osaamisen vahvistaminen, markkinaehtoiset ratkaisut sekä sosiaalisen, taloudellisen ja alueellisen oikeudenmukaisuuden varmistaminen. Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä toivoi toiminnan jatkuvan Ilmastopolitiikan pyöreän pöydän jäsenet korostivat, että foorumi on ollut erittäin hyödyllinen yhteisen ymmärryksen lisäämisessä. Alustuksia pidettiin laadukkaina ja yhteistä tietopohjaa parantavina. Samalla, kun eri sektoreiden näkemykset ovat tulleet osaksi pyöreän pöydän keskustelua, ilmastopolitiikan pyöreä pöytä on katalysoinut kehittämishankkeita ja kannanottoja myös jäsenorganisaatioissa. Kiitosta toiminta sai myös poliittisen johdon sitoutumisesta työhön ja siitä, että keskustelut ovat olleet riittävän ylätasolla.Kuvia kokouksesta valtioneuvoston Flickr-tililläIlmastopolitiikan pyöreän pöydän sihteeristön kooste pyöreän pöydän viesteistä (pdf)LisätietojaIlkka Kaukoranta
Pääministerin erityisavustaja
p. 040 752 8637
[email protected]Riikka Yliluoma
Ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja
p. 050 414 1682
[email protected]Jarmo Muurman
Ilmastopolitiikan pyöreän pöydän pääsihteeri, ympäristöneuvos
p. 0295 250 185
[email protected]Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä kerää yhteen laajan joukon toimijoita yhteiskunnan eri sektoreilta. Pyöreän pöydän tarkoituksena on luoda yhteistä ymmärrystä siitä, miten Suomi voi siirtyä hiilineutraaliin yhteiskuntaan oikeudenmukaisesti vuoteen 2035 mennessä. Pyöreä pöytä tukee työllään ilmastopolitiikan kansallista valmistelua ja toimeenpanoa.Sosiaalisessa mediassa pyöreän pöydän toimintaa voi seurata tunnisteilla #ilmastonpyöreäpöytä ja #hiilineutraali2035.

Suomen on pidettävä kiinni tavoitteestaan saavuttaa hiilineutraalius vuonna 2035 ja pyrittävä hiilinegatiivisuuteen pian tämän jälkeen. Ilmasto- ja luontotoimissa ei saa viivytellä eikä peruuttaa, totesi ilmastopolitiikan pyöreä pöytä viimeisessä kokouksessaan tiistaina. Kokouksen puheenjohtajana toimi pääministeri Sanna Marin.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Avustus rauhoitettujen eläinten, kuten valkoposkihanhen, maakotkan ja sääksen, aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisemiseen on haettavissa 21.2.–31.3.2023Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on avannut ensimmäisen avustushaun rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen ennalta ehkäisemiseksi. Kyse on harkinnanvaraisesta valtionavustuksesta, jota voidaan hakea aluehallinnon sähköisen asiointipalvelun kautta.Rauhoitettujen eläinten aiheuttamat vahingot ja hakukelpoisuusELY-keskus voi myöntää avustusta viljelys- ja eläinvahinkojen ennaltaehkäisemiseen. Myös maakotkan aiheuttamien porotalousvahinkojen, sääksen kalanviljelylaitoksille aiheuttamien vahinkojen sekä rakennuksille aiheutuvien vahinkojen ennaltaehkäisemiseen voidaan myöntää avustusta.Avustusta rakennuksille aiheutuvien vahinkojen ehkäisemiseen voivat hakea yksityishenkilöt ja yhteisöt, lukuun ottamatta valtion kirjanpitoyksiköitä. Avustusta viljelys- ja eläinvahinkojen sekä maakotkien ja sääksen aiheuttamien vahinkojen ehkäisemiseksi voivat hakea edellä mainittujen lisäksi myös yritykset. Hakijat voivat myös tehdä yhteishankkeita.Avustuksen käyttökohdeAvustusta voidaan myöntää tavaroiden ja palveluiden hankintaan sekä tutkimukseen ja kehitystyöhön. Ennaltaehkäisemiseen liittyvät tavarat voivat olla esimerkiksi rauhoitettujen lintujen passiivisen karkottamiseen tarkoitettuja laitteita tai porojen vasotusaitauksiin tarvittavia materiaaleja. Palvelu voi taas olla esimerkiksi koirilla tai ihmisvoimin toteutettavaa lintujen häirintää.Avustuksen myöntämisen edellytys on, että ennaltaehkäisevien toimien arvioidaan vähentävän vahinkojen seurauksia sekä lieventävän niihin liittyviä riskejä. Lisäksi edellytyksenä on, ettei avustuksen saaja ole saanut muuta julkista rahoitusta samaan toimeen. Avustus voi kattaa kustannukset osaksi tai kokonaan.Avustusta myönnetään enintään 80 prosenttia hankkeen toteutuneista hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista. Järjestöille myönnettävää avustusta voidaan maksaa ilman omarahoitusosuutta niin, että avustuksen osuus hyväksyttävistä kustannuksista on 100 prosenttia.​​​​​​​

Avustus rauhoitettujen eläinten, kuten valkoposkihanhen, maakotkan ja sääksen, aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisemiseen on haettavissa 21.2.–31.3.2023

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Valtioneuvoston kanslian alaisuuteen perustetaan uusi nuorten ilmasto- ja luontoryhmä. Ryhmän tehtävänä on tukea ministeriöitä nuorten osallistumisen suunnittelussa, toteutuksessa ja vaikutusten arvioinnissa. Tavoitteena on varmistaa erilaisten politiikkatoimien oikeudenmukaisuus tulevien sukupolvien näkökulmasta.”Sillä onnistummeko luontokadon ja ilmastokriisin pysäyttämisessä, on valtava merkitys nuorille, jotka elävät nyt tekemiemme päätösten kanssa pisimpään. Nuorilla on ollut keskeinen rooli siinä, että ilmasto- ja luontokysymykset ovat nousseet vankasti politiikanteon ytimeen. Nuorilla on myös paljon annettavaa ratkaisujen kehittämisessä, ja tämä tuore asiantuntemus kestävyyskriisin eri ulottuvuuksista on saatava laaja-alaisemmin käyttöön”, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo sanoo.Ryhmän tehtävänä on tuoda päätöksenteon tietopohjaan uusia ja nousevia näkökulmia ja ratkaisumalleja. Nuorten Agenda 2030 –ryhmän alajaostona toimiva ryhmä järjestää myös joka toisena vuotena nuorten ilmasto- ja luontohuippukokouksen. Kokouksella pyritään mahdollistamaan nuorten ja lasten laajempi osallistuminen heidän tulevaisuuttaan koskevaan päätöksentekoon.Haku ryhmän jäseneksi haetaan 18–25-vuotiaita osaajia, haku käynnissä 8.3. saakkaNuorten ilmasto- ja luontoryhmän jäseniksi haetaan 18–25-vuotiaita asiantuntijoita, joilla on opintojen tai harrastusten kautta kiinnostusta tai osaamista ilmasto- ja luontoasioista eri näkökulmista. Haussa ovat esimerkiksi energiaratkaisujen, luontopohjaisten ratkaisujen, rakentamisen, vihreän liikkumisen, ympäristötaloustieteen, metsäalan, kiertotalouden, autoalan, oikeustieteen, ympäristökasvatuksen, viestinnän ja tapahtumajärjestämisen osaajat.Ryhmään valitaan korkeintaan 14 jäsentä, ja sen toimikausi on kaksivuotinen. Haku ryhmän jäseneksi aukeaa perjantaina 17.2. ja hakuaika päättyy 8.3.  Jäsenten valinnasta vastaa Allianssi ry yhteistyössä ympäristöministeriön ja valtioneuvoston kanslian kanssa. Pääministeri Sanna Marin nimittää ryhmän maaliskuun aikana.Hakuilmoitus / Allianssi

Valtioneuvoston kanslian alaisuuteen perustetaan uusi nuorten ilmasto- ja luontoryhmä. Ryhmän tehtävänä on tukea ministeriöitä nuorten osallistumisen suunnittelussa, toteutuksessa ja vaikutusten arvioinnissa. Tavoitteena on varmistaa erilaisten politiikkatoimien oikeudenmukaisuus tulevien sukupolvien näkökulmasta.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä kokoontuu 20. ja toistaiseksi viimeisen kerran tiistaina 21. helmikuuta. Kokouksen aiheena on pyöreän pöydän toiminnan arviointi sekä viestit tulevalle hallitukselle. Puheenjohtajana toimii pääministeri Sanna Marin.Ilmastopolitiikan kysymykset ja siihen liittyvät oikeudenmukaisuuden näkökulmat vaikuttavat läpi yhteiskunnan kaikkiin sen jäseniin. Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä on perustettu ilmastonmuutosta koskevan laajan yhteiskunnallisen keskustelun vahvistamiseksi. Kautensa päätteeksi ilmastopolitiikan pyöreän pöytä keskustelee toiminnastaan ja antaa oman evästyksensä tulevalle hallitukselle.Keskustelua pohjustaa Gaia Consultingilta tilattu arvio ilmastopolitiikan pyöreän pöydän ensimmäisestä toimikaudesta 2020-2023. Arvioinnin mukaan ilmastopolitiikan pyöreän pöydän toiminta on tärkeää ja sitä tulisi jatkaa ja kehittää. Katsauksen mukaan pyöreä pöytä on kansainvälisestikin ainutlaatuinen: muissa maissa ei ole foorumia, jossa ylin yhteiskunnan johto ja päätöksentekijät olisivat edustettuna laajasti. Pyöreän pöydän keskustelevuutta tulisi kuitenkin lisätä ja toiminnan tavoitteita kirkastaa. Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä kerää yhteen laajan joukon toimijoita yhteiskunnan eri sektoreilta. Pyöreän pöydän tarkoituksena on luoda yhteistä ymmärrystä siitä, miten Suomi voi siirtyä hiilineutraaliin yhteiskuntaan oikeudenmukaisesti vuoteen 2035 mennessä. Pyöreä pöytä tukee työllään ilmastopolitiikan kansallista valmistelua ja toimeenpanoa.Sosiaalisessa mediassa pyöreän pöydän toimintaa voi seurata tunnisteilla #ilmastonpyöreäpöytä ja #hiilineutraali2035.

Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä kokoontuu 20. ja toistaiseksi viimeisen kerran tiistaina 21. helmikuuta. Kokouksen aiheena on pyöreän pöydän toiminnan arviointi sekä viestit tulevalle hallitukselle. Puheenjohtajana toimii pääministeri Sanna Marin.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Kiertotalous voisi toteutua kuluttajakaupassa, jos tuotteiden käyttöikää pystytään pidentämään lisäämällä käytettyjen tuotteiden kauppaa sekä vuokraus- ja korjaustoimintaa. Kiertotalous kuluttajakaupassa -hankkeessa laadituissa politiikkasuosituksissa ehdotetaan muun muassa Itävallan mallin mukaista korjausseteliä, jolla kuluttajat saisivat alennusta korjauspalveluista, sekä kotitalousvähennyksen laajentamista uusiin korjauspalveluihin.Politiikkasuosituksissa ja uudessa kulutustutkijoiden kanssa laaditussa raportissa päättäjiä kannustetaan ottamaan käyttöön taloudellisia keinoja ja purkamaan sääntelyn luomia esteitä kiertotaloudelle. Lisäksi on luotava kiertotalousratkaisujen kysyntää viestinnällä sekä lisättävä kiertotalouden osaamista ja innovaatioita kaupan ja kuluttajapalveluiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-ohjelmalla. Kiertotalouspalvelut nousuun taloudellisella ohjauksellaPolitiikkasuosituksissa todetaan, että hinta ja kannattavuus, saavutettavuus ja helppokäyttöisyys sekä laatu ja turvallisuus ovat merkittävimmät esteet kuluttajille tarjottavien kiertotalouspalvelujen laajentamiselle.Suosituksissa ehdotetaan muun muassa korjaus- ja vuokrauspalveluiden sekä käytetyn tavaran kaupan arvonlisäveron alentamista tietyissä tuoteryhmissä, kuten vaatteet ja kengät, polkupyörät sekä urheilu- ja retkeilyvälineet. Esimerkiksi Ruotsissa tiettyjen tuotteiden korjauspalveluilla on käytössä alennettu kuuden prosentin arvonlisäverokanta.Kotitalousvähennystä voisi laajentaa koskemaan muun muassa huonekalujen, kodinkoneiden ja polkupyörien korjauspalveluita. Nykyisin kotitalousvähennystä saa uusien huonekalujen kokoamispalveluun, mutta ei vanhan korjaamiseen. Kuluttajia voitaisiin kannustaa tuotteiden korjauttamiseen myös ottamalla käyttöön Itävallassa menestykseksi osoittautunut korjausseteli. Itävallassa kuluttajat saavat 50 prosentin alennuksen sähkö- ja elektroniikkalaitteiden korjauspalveluista. Enimmäisalennus on 200 euroa.Selkeämpi sääntely edistäisi kiertotalousratkaisujaYritykset tarvitsevat ohjeistusta ja neuvontaa, miten eri toimijat voivat tehdä kiertotaloudessa yhteistyötä kilpailulainsäädännön puitteissa. Sekä kilpailulainsäädäntöä että kuluttajansuojalainsäädäntöä on syytä mahdollisuuksien mukaan myös tarkentaa, jotta sääntely tukee kiertotaloustavoitteita.Esimerkiksi käytetyn tavaran kuluttajakaupassa ja vuokraustoiminnassa kuluttajansuojalainsäädännön mukaiset laajat vastuut tavaroista ja vahingoista voivat hidastaa kiertotalouden kehitystä. Suositusten mukaan kuluttajasuojalainsäädäntöä tulee tarkistaa käytettyjen tuotteiden osalta siten, ettei niiden kaupassa sovelleta yhtä tiukkoja yleisiä vaatimuksia kuin uusien tuotteiden kaupassa.Kiertotalous kuluttajakaupassa –hankkeen politiikkasuositukset on laadittu osana Kiertotalousohjelmaa* ympäristöministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta . Suositusten laadinnassa kuultiin muun muassa kaupan alan sekä vuokraus- ja korjaustoiminnan asiantuntijoita, jotka edustivat hankkeen kohdesektoreita: vaatteet ja kodintekstiilit, urheiluvarusteet ja kodinkoneet. Suosituksen ovat laatineet Tyrsky-Konsultointi, Ethica, Properta ja Y4 Works. Hanke on toteutettu yhteistyössä Kaupan liiton kanssa.Tukea EU-aloitteille, lisää osaajia ja kiertotalouden kuluttajapalveluiden TKI-ohjelma käyntiinKiertotalousohjelman yhteistyöhankkeessa toteutetussa Kuluttajat kiertotaloudessa -raportissa todetaan, että vaikka kiertotalous ja tarve tavaroiden käyttöiän pidentämiselle on noussut esiin, esimerkiksi suutarien määrä on laskenut merkittävästi viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana. EU:n uudet kiertotalousavaukset, kuten laajennettu ekosuunnitteludirektiivi sekä vihreiden väittämien, korjausoikeuden ja digitaalisen tuotepassin aloitteet luovat pohjan kuluttajalähtöiselle kiertotaloudelle. Kuten Kiertotalous kuluttajakaupassa -politiikkasuosituksessa myös kulutustutkijoiden raportissa painotetaan taloudellisen ohjauksen merkitystä. Lisäksi korostetaan osaamisen ja palveluiden kehittämistä.  Kuluttajien kiertotalouspalveluiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyöhön ja osaamiseen tulisi panostaa ainakin ammatillisessa koulutuksessa, korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa. Kehittämisohjelmia tarvittaisiin paitsi uusille liiketoimintamalleille, myös toimijoiden ekosysteemeille. Samoin etenkin kiertotaloutta tukeville startup- ja PK-yrityksille voitaisiin räätälöidä rahoitusta tai lainoja, raportissa ideoidaan.Muodollisen koulutuksen ohella kiertotalouden mukaisista toimintamalleista ja esimerkiksi korjaamisesta voitaisiin viestiä laajasti. Tämä auttaisi tekemään kiertotaloutta tukevien palveluiden käytöstä normaalia ja haluttavaa. Kunnat ja paikalliset järjestöt voisivat lisätä korjaamisen näkyvyyttä käytäntönä ja ammattina esimerkiksi erilaisten korjausnäyttelyiden, -kilpailujen, -työpajojen ja -festivaalien avulla.*Suomelle on laadittu strateginen kiertotalouden edistämisohjelma vuoteen 2035. Tavoitteena on muutos, jolla kiertotaloudesta luodaan talouden uusi perusta.

Kiertotalous voisi toteutua kuluttajakaupassa, jos tuotteiden käyttöikää pystytään pidentämään lisäämällä käytettyjen tuotteiden kauppaa sekä vuokraus- ja korjaustoimintaa. Kiertotalous kuluttajakaupassa -hankkeessa laadituissa politiikkasuosituksissa ehdotetaan muun muassa Itävallan mallin mukaista korjausseteliä, jolla kuluttajat saisivat alennusta korjauspalveluista, sekä kotitalousvähennyksen laajentamista uusiin korjauspalveluihin.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on nimittänyt ympäristöministeriön ylijohtajan virkaan Ismo Tiaisen 1.5.2023–30.4.2028 väliseksi ajaksi. Ylijohtaja toimii ministeriön konserniohjaus ja kansainväliset asiat -osaston päällikkönä.Ympäristöministeriön uusi konserniohjaus ja kansainväliset asiat -osasto vastaa hallinnonalan tulosohjauksesta sekä toiminnan, talouden ja henkilöstövoimavarojen suunnittelusta. Osasto vastaa myös kansainvälisen yhteistyön ja Euroopan unionin ympäristöpolitiikan ja -lainsäädännön valmistelun yhteensovittamisesta. Lisäksi se ohjaa hallinnonalan tietojärjestelmien ja tietovarantojen kehittämistä ja yhteensovittamista. Osasto aloitti toimintansa 1.1.2023.Ylijohtajan virkaan nimitetty Ismo Tiainen on koulutukseltaan diplomi-insinööri. Hän on vuodesta 2010 lähtien toiminut ympäristöministeriössä esihenkilö- ja johtamistehtävissä. Vuosina 2003–2010 Tiainen toimi Suomen ympäristökeskuksessa (Syke) yksikön johtajana.Ylijohtajan virkaa haki määräajassa 16 henkilöä.LisätietojaJuhani Damski
kansliapäällikkö
p. 029 525 0445
[email protected]

Valtioneuvosto on nimittänyt ympäristöministeriön ylijohtajan virkaan Ismo Tiaisen 1.5.2023–30.4.2028 väliseksi ajaksi. Ylijohtaja toimii ministeriön konserniohjaus ja kansainväliset asiat -osaston päällikkönä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto suhtautuu myönteisesti Euroopan komission ehdotukseen, jossa halutaan tehostaa ravinteiden puhdistamista yhdyskuntien jätevesistä erityisesti rehevöitymiselle herkillä alueilla. Uutena avauksena ehdotuksessa esitetään lääke- ja kosmetiikkateollisuudelle, joka on merkittävin jätevesissä esiintyvien haitallisten mikroepäpuhtauksien lähde, laajennettua tuottajavastuujärjestelmää. Se velvoittaisi tuottajat osallistumaan tietyin edellytyksin mikroepäpuhtauksien jätevesistä poistamisen aiheuttamiin kustannuksiin.Valtioneuvosto otti tänään kantaa EU:n komission lainsäädäntöehdotukseen yhdyskuntajätevesidirektiivin muuttamisesta ja toimitti sen eduskunnalle sen kannan määrittelyä varten. EU:n komissio julkaisi ehdotuksen lokakuussa 2022. Sillä uudistetaan 30 vuotta vanha direktiivi vastaamaan tämän päivän tarpeita. Tavoitteena on tehostaa jätevesien käsittelyä ja vähentää päästöjä vesiin. Ehdotuksella halutaan myös hillitä ilmastonmuutosta ja tehostaa jätevedenpuhdistamojen energiatehokkuutta niin, että ne olisivat energianeutraaleja vuoteen 2040 mennessä. Puhdistamojen toiminta tulisi kytkeä paremmin kierotalouteen edistämällä ravinteiden talteen ottamista. Myös jätevesien käsittelyn tarkkailua pitää tehostaa lisäämällä näytteiden ottoa ja raportointia. Lisäksi toiminnan tulosten viestintää kansalaisille halutaan parantaa.Valtioneuvoston mukaan direktiiviehdotuksen mukaiset toimet vähentäisivät Euroopan unionin tasolla merkittävästi puhdistamojen kasvihuonekaasupäästöjä ja päästöjä vesistöihin.Suomessa direktiiviehdotuksen toimet vähentäisivät mikroepäpuhtauksien päätymistä vesistöihin ja kiristäisivät puhdistamojen typenpoistovaatimuksia. Ehdotuksen mukaan mikroepäpuhtauksia olisi poistettava ainakin noin 15 suurimmalla laitoksella ja noin 50 laitoksen olisi tehostettava typenpoistoa sisämaassa, jossa Suomen ympäristökeskuksen laatimien selvitysten mukaan hyödyt jäisivät vähäisiksi. Itämeren rannikkovesien levämassaa yhdyskuntien typenpoiston tehostaminen vähentäisi. Energianeutraalisuustavoitteet edellyttävät investointeja biokaasun tuotantoon.Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että jatkovalmistelussa ja neuvotteluissa kiinnitetään huomiota ehdotuksesta johtuviin lisääntyviin kustannuksiin ja hallinnolliseen taakkaan ja varmistetaan, että uudet hallinnolliset velvoitteet ovat oikeassa suhteessa niistä saatuun hyötyyn.

Valtioneuvosto suhtautuu myönteisesti Euroopan komission ehdotukseen, jossa halutaan tehostaa ravinteiden puhdistamista yhdyskuntien jätevesistä erityisesti rehevöitymiselle herkillä alueilla. Uutena avauksena ehdotuksessa esitetään lääke- ja kosmetiikkateollisuudelle, joka on merkittävin jätevesissä esiintyvien haitallisten mikroepäpuhtauksien lähde, laajennettua tuottajavastuujärjestelmää. Se velvoittaisi tuottajat osallistumaan tietyin edellytyksin mikroepäpuhtauksien jätevesistä poistamisen aiheuttamiin kustannuksiin.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Jo yli 27 800 pientalon omistajaa on hakenut ELY-keskukselta avustusta fossiilisen öljy- tai maakaasulämmityksen vaihtamiseen kestävämpään energiaan perustuvaan lämmitykseen viimeisen 2,5 vuoden aikana.Ympäristöministeriö ja Pirkanmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tiedottavat”Venäjän hyökkäyssodan käynnistämän energiakriisin keskellä on monen suomalaisen tilannetta helpottanut se, että heillä on ollut mahdollisuus vaihtaa öljylämmitys kestävämpiin vaihtoehtoihin. Kotitalouksille tarjottavat avustukset ovat olleet suosittuja, ja lämmitysremontteja on toteutettu mittava määrä. Urakkaa on kuitenkin vielä jäljellä. Vielä kannattaa harkita, olisiko nyt hyvä hetki vaihtaa oman kodin lämmitys kestävämmäksi”, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo sanoo.Jo reilut 16 000 toteutunutta lämmitysremonttiaÖljylämmityksen vaihtajille tarjottavaa avustusta on hakenut noin 27 000 kotitaloutta. ELY-keskus on käsitellyt avustushakemuksia yli 24 000 kappaletta, ja myönteisen päätöksen on saanut yli 21 200 hakijaa. Yli 15 500 pientalon omistajaa on jo toteuttanut lämmitysremontin ja saanut avustuksen tililleen. Kotitalouksien öljylämmityksestä luopumisen avustuksia on maksettu nyt yhteensä reilut 61,3 miljoonaa euroa.Suosituimpia öljylämmityksen korvaavia lämmitysmuotoja ovat olleet vesi-ilmalämpöpumppu (69 % avustuksella toteutetuista lämmitysremonteista), maalämpö (19 %) ja kaukolämpö (7 %). Hakemuksia on jonossa noin 3 000 kappaletta, ja viiden kuukauden käsittelyaika lyhenee reipasta vauhtia. Öljylämmityksen vaihtajille tarjottava avustus on ollut haettavissa vuoden 2020 syyskuusta lähtien.Kaasulämmityksen vaihtajille tarjottavaa avustusta on hakenut noin 800 kotitaloutta. ELY-keskus on käsitellyt avustushakemuksia lähes 700 kappaletta, ja myönteisen päätöksen on saanut yli 670 hakijaa. Lähes 250 pientalon omistajaa on jo toteuttanut lämmitysremontin ja saanut avustuksen tililleen. Kotitalouksien kaasulämmityksestä luopumisen avustuksia on maksettu nyt yhteensä noin miljoona euroa.Kaasulämmityksen vaihtajille tarjottava avustus on ollut haettavissa lokakuusta 2022 lähtien. Jonossa on tällä hetkellä noin 80 hakemusta, ja hakemukset käsitellään suunnilleen kuukauden aikana.Ilmastopäästöt pienevät 123 kilotonnilla vuosittainMyönteisiin avustuspäätöksiin on sidottu määrärahaa yhteensä noin 86 miljoonaa euroa. Kun nyt myönteisen avustuspäätöksen saaneet ovat toteuttaneet lämmitysremontit, arvioidaan ilmastopäästöjen pienenevän noin 123 kilotonnilla vuosittain.ELY-keskuksella on jakamattomia määrärahoja vielä suunnilleen 57 miljoonaa euroa. Tämänhetkisellä hakemusvauhdilla määrärahojen arvioidaan riittävän vuoden 2024 loppuun saakka.Avustusta voi saada 2 500 euroa tai 4 000 euroa uudesta lämmitystavasta riippuenAvustusta voivat hakea ympärivuotisessa asuinkäytössä olevien omakoti- ja paritalojen omistajat, ja sitä voidaan myöntää uudesta lämmitysmuodosta riippuen 2 500 tai 4 000 euroa.Tukea voi hakea öljyä tai maakaasua käyttävän lämmitysjärjestelmän poistamiseen ja korvaamiseen toisella lämmitysjärjestelmällä, ei kuitenkaan fossiilisia polttoaineita tai biokaasua tai -öljyä käyttävällä lämmitysjärjestelmällä.Tarjolla useita eri tilanteisiin sopivia tukimuotojaFossiilisesta lämmityksestä pois vaihtavia pientalojen omistajia tuetaan nyt monin eri tavoin, joten kukin kotitalous voi valita omaan tilanteeseensa ja rakennukseensa parhaiten sopivan tukimuodon useista vaihtoehdoista. Yhteen kohteeseen voi kuitenkin saada vain yhdenlaista valtion tukea.ELY-keskuksen avustuksen lisäksi lämmitysremontteihin on tarjolla kotitalousvähennystä verotuksessa sekä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn energia-avustusta asuinrakennusten omistajille. Lisäksi ARA myöntää avustusta myös kunnille, seurakunnille ja yhdistyksille fossiilisesta öljy- ja maakaasulämmityksestä luopumiseen.Lue lisää avustuksistaAvustuksen ehdot ja hakeminen: Avustus pientalon öljylämmityksestä luopumiseksi (ely-keskus.fi)Usein kysytyt kysymykset: Avustus öljylämmityksen vaihtajalle (ely-keskus.fi)Avustuksen ehdot ja hakeminen: Avustus pientalon kaasulämmityksestä luopumiseksi (ely -keskus.fi)Usein kysytyt kysymykset: Avustus maakaasulämmityksen vaihtajalle (ely-keskus.fi)Tietoa öljy- ja kaasulämmityksen korvaamisesta muilla lämmitystavoilla (motiva.fi)Öljylämmityksestä luopumisen avustukset kunnille, seurakunnille ja yhdistyksille (ara.fi)Asuintalojen energia-avustus (ara.fi)Asiakaspalvelu ja neuvontaAvustuksen ehdot ja hakeminen: Ypäristöasioiden asiakaspalvelu (ely-keskus.fi)Tekniset ratkaisut: Kuluttajien energianeuvonta (motiva.fi)Lisätietoja medialleMinisterin haastattelupyynnöt:
Heikki Isotalo
ministeri Maria Ohisalon erityisavustaja
p. 040 8617 204
[email protected]Avustus:
Vesa-Pekka Heikkilä
ryhmäpäällikkö
Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
p. 0295 036 324
[email protected]Fossiilisesta öljy- ja kaasulämmityksestä luopuminen:
Pekka Kalliomäki
rakennusneuvos
ympäristöministeriö
p. 0295 250 114
[email protected]

Jo yli 27 800 pientalon omistajaa on hakenut ELY-keskukselta avustusta fossiilisen öljy- tai maakaasulämmityksen vaihtamiseen kestävämpään energiaan perustuvaan lämmitykseen viimeisen 2,5 vuoden aikana.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Helmi-ohjelmassa ennallistettiin viime vuonna 6700 hehtaaria soita, mikä päihittää aiemmat ennätysvuodet 2021 ja 2020. Ennallistaminen on keskittynyt pääosin valtion maille ja työstä on vastannut Metsähallitus. Helmi-ohjelmassa eri elinympäristöjen tilaa parannettiin useilla eri toimilla sekä suojelualueilla että niiden ulkopuolella.”Soiden suojelussa ja ennallistamisessa saavutimme jälleen huipputulokset. Suomessa on valtavasti soihin liittyvää osaamista. Jotta saavutamme merkittävät ennallistamistavoitteet, tarvitsemme yhä lisää osaavia kaivinkoneurakoitsijoita ja ennallistamisen suunnittelijoita”, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo sanoo.Soita suojeltiin 5500 hehtaaria vuonna 2022. Suojeltujen soiden tilaa ja vesitaloutta on parannettu myös luonnonsuojelun ja metsätalouden yhteistyönä ohjaamalla vesiä ojitetuilta alueilta kuivahtaneille soille. Tätä on tehty yhteensä 26 kohteella.Uhanalaisten vesilintujen olot kohenevat”Helmi-ohjelmalla vahvistetaan Suomen luonnon monimuotoisuutta ja turvataan luonnon tarjoamia elintärkeitä ekosysteemipalveluita. Ohjelma pitää sisällään merkittävän toimenpidekokonaisuuden Suomen luonnon köyhtymisen pysäyttämisessä. Olen tyytyväinen Helmi-ohjelman vahvaan alkuun”, maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen sanoo. Lintuvesien hoito ja kunnostus on myös jatkunut tehokkaana. Arvokkaita linnustoalueita on kunnostettu valmiiksi 20 aluetta ja hoito-kunnostustoimia on tehty 37 alueella. Alueita on niitetty, raivattu ja ruopattu sekä tehty hoitokalastuksia. Helmi-vieraspetohankkeessa on pyydetty vieraspetoja 72 arvokkaalla lintuvedellä. Lisäksi Sotka-kosteikot -hankkeessa on perustettu ja kunnostettu 19 lintukosteikkoa, ja Sotka-levähdysalueet-hankkeessa on perustettu vapaaehtoisia rauhoitus- ja levähdysalueita 8 kappaletta. Vieraspetojen minkin ja supikoiran pyynti on tärkeää luonnonsuojelutyötä, koska vieraspedot lisäävät varsinkin maassa pesiviin lintulajeihin kohdistuvaa saalistuspainetta. Luonnon tilaa parantavia toimia tehdään monissa elinympäristöissäMetsäisissä elinympäristöissä hoitotyötä on tehty suojelualueilla 656 hehtaarilla. Metsähallituksen metsätalousalueilla lehtojen ja paahdeympäristöjen hoitoa tehtiin 31 hehtaarilla ja kulotuksia peräti 438 hehtaaria. Lisäksi täydennettiin rajoitetussa metsätalouskäytössä tai kokonaan sen ulkopuolella olevista kohteista koostuvaa alue-ekologista verkostoa 6565 hehtaarilla. Pienvesienkin tilaa on parannettu: 23 kilometriä puroja on kunnostettu ja 125 vaellusestettä poistettu. Lisäksi on kunnostettu 9 merenrannikon fladaa ja kluuvia. Suomen Metsäkeskus on tehnyt kuudella purokohteella valuma-alueen kunnostuksia, joiden vaikutus ulottuu 11 000 valuma-aluehehtaarin ja 60 purokilometrin alueelle. Erilaisia rantaluontotyyppejä on hoidettu ja kunnostettu 31 kohteella. Satoja lähdekohteita on inventoitu hoitotarpeen arvioimiseksi ja suojelualueilla on kunnostettu 14 lähdettä.Perinnebiotooppien kunnostuksia on tehty 242 kohteella yli tuhannen hehtaarin alalla. Tavoitteena Helmi-ohjelmassa on parantaa yhteensä 26 000 perinnebiotooppihehtaarin laatua ja saada hoidossa olevien perinnebiotooppien pinta-ala 52 000 hehtaariksi.Vaikuttava luonnonhoito edellyttää myös luontotyyppien, lajien ja niiden hoitotarpeen ja -mahdollisuuksien kartoittamista maastossa ja kartoituksiin pohjautuvien ekologisesti vaikuttavien ja kustannustehokkaiden hoitosuunnitelmien tekemistä. Erilaisia inventointeja on tehty yli 50 000 hehtaaria ja uusia hoitosuunnitelmia on valmistunut 303 kappaletta. Hoitotoimenpiteiden vaikutuksia maastossa selvitetään myös erilaisin seurannoin. Helmi-ohjelmaHelmi-elinympäristöohjelma on ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteinen ohjelma. Helmi-ohjelmassa on parannettu soiden, lintuvesien, perinnebiotooppien, metsien, pienvesien ja rantojen tilaa. Toimijoina ovat olleet alueelliset ELY-keskukset, Metsähallituksen Luonto- ja eräpalvelut ja Metsätalous Oy, Suomen metsäkeskus ja Suomen riistakeskus sekä lukuisat kunnat ja järjestöt. Toimenpiteitä on tehty sekä suojelualueilla että niiden ulkopuolella.Helmi-ohjelman tulosten seuranta LisätietojaAntti Heikkinen
Ministeri Ohisalon erityisavustaja
[email protected]
p. 050 348 1406Lasse Kontiola
Ministeri Kurvisen erityisavustaja
[email protected]
p. 029 516 2144Maaret Väänänen
erityisasiantuntija, Helmi-ohjelman ohjelmapäällikkö
ympäristöministeriö
[email protected]
p. 050 593 9803Heidi Krüger
projektipäällikkö
maa- ja metsätalousministeriö
[email protected]
p. 050 439 0962Ville Schildt
neuvotteleva virkamies 
maa- ja metsätalousministeriö 
[email protected]
p. 040 721 0687

Helmi-ohjelmassa ennallistettiin viime vuonna 6700 hehtaaria soita, mikä päihittää aiemmat ennätysvuodet 2021 ja 2020. Ennallistaminen on keskittynyt pääosin valtion maille ja työstä on vastannut Metsähallitus. Helmi-ohjelmassa eri elinympäristöjen tilaa parannettiin useilla eri toimilla sekä suojelualueilla että niiden ulkopuolella.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ilmastonmuutoksen kysymykset tulisi huomioida läpileikkaavasti kaikessa kulttuuriympäristötyössä. Kulttuuriympäristöasiantuntijoiden osaaminen on saatava mukaan ratkomaan ympäristössämme vaikuttavia monitahoisia kriisejä. Kulttuuriympäristö-, ilmastonmuutos- ja rakennusalan asiantuntijat tarvitsevat yhteisiä tilaisuuksia ja laskentamenetelmiä. Muun muassa tällaisia toimenpide-ehdotuksia seuloutui ympäristöministeriön Sitowise Oy:llä teettämässä selvityksessä, joka tarkasteli ilmastomuutosta ja kulttuuriympäristöä.Lämpötilan vaihtelut, lisääntyneet sademäärät, sään ääri-ilmiöt sekä muutokset kosteusolosuhteissa ja merenpinnan nousu vaikuttavat suoraan tai välillisesti kulttuuriympäristöön. Kulttuuriympäristöjä ovat maisemat ja paikat, joissa ihmisen kädenjälki näkyy. Ne ovat vaalittuja historiallisia kohteita, mutta myös arkisia elinympäristöjä, jotka vaikuttavat suuresti siihen, miten koemme esimerkiksi muuttuvan ilmaston.”Ilmastonmuutoksen hillintätoimet voivat aiheuttaa riskejä kulttuurihistoriallisille kohteille. Toisaalta kulttuuriympäristöjen ja maisemien hyvä hoito sekä kulttuuriperintöön liittyvät toimintatavat ja tiedot ovat usein niitä toivottuja ratkaisuja, jotka hillitsevät ilmastonmuutosta. Halusimme selvittää tarkemmin ilmastonmuutoksen ja kulttuuriympäristöjen välisiä suhteita”, ympäristöneuvos Tuija Mikkonen taustoittaa. Raportti käsittelee ilmastonmuutoksen vaikutuksia, hillintää ja sopeutumista Suomen kulttuuriympäristöissä. Se pohjautuu kirjallisuuslähteisiin, valtionhallinnon strategioihin ja ohjelmiin sekä kulttuuriympäristöalan asiantuntijoiden haastatteluihin. Työn merkittävänä perustana oli Euroopan Unionin asiantuntijaryhmän raportti Strengthening Cultural Heritage Resilience for Climate Change.”Aihe tunnistetaan hyvin ajankohtaiseksi kulttuuriympäristöalalla, ja omaa osaamista ollaan valmiita jakamaan muille tahoille. Alan toimijat toivovat, että yhtenäisiä laskenta- ja seurantamenetelmiä kehitetään, mikä auttaisi osoittamaan ilmastonmuutoksen vaikutukset ja toisaalta, mikä vaikutus sitä torjuvilla toimilla on. Monialaista tutkimusta ja koulutusta sekä yleistä tietoisuutta toivotaan lisää”, raportin laatimista ja selvitystyötä Sitowisessä vetänyt Heli Nukki kertoo.”Ilmastonmuutos tuo haasteita, joiden rinnalla kulttuuriympäristöjen vaaliminen hankaloituu.  Tutkimustieto ja käytännön kokemukseen perustuvat toimenpiteet on saatava laajasti käyttöön. Tarvitsemme avointa keskustelua kulttuuriympäristöjen arvoista, ohjauskeinoista ja kannustimista”, Nukki selventää.Raportin toimenpide-ehdotukset ovat keskustelunavaus kulttuuriympäristöjen parissa tehtävästä ilmastotyöstä. ”Seuraavaksi tarvitsisimme tarkempaa tietoa esimerkiksi siitä, minkälaisia kustannus- ja seurannaisvaikutuksia kulttuuriympäristöihin liittyvillä ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen toimenpiteillä on”, Mikkonen peräänkuuluttaa.Selvitys: Ilmastonmuutos ja kulttuuriympäristö. Tunnistetut vaikutukset sekä hillinnän ja sopeutumisen edistäminen (Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto)LisätiedotTuija Mikkonen
ympäristöneuvos
ympäristöministeriö
[email protected]
p. 0295 250 184Heli Nukki
vanhempi asiantuntija
Sitowise Oy
[email protected]
p. 044 427 9930

Ilmastonmuutoksen kysymykset tulisi huomioida läpileikkaavasti kaikessa kulttuuriympäristötyössä. Kulttuuriympäristöasiantuntijoiden osaaminen on saatava mukaan ratkomaan ympäristössämme vaikuttavia monitahoisia kriisejä. Kulttuuriympäristö-, ilmastonmuutos- ja rakennusalan asiantuntijat tarvitsevat yhteisiä tilaisuuksia ja laskentamenetelmiä. Muun muassa tällaisia toimenpide-ehdotuksia seuloutui ympäristöministeriön Sitowise Oy:llä teettämässä selvityksessä, joka tarkasteli ilmastomuutosta ja kulttuuriympäristöä.

Lähde: ym.fi