NordenBladet — Seurantaryhmä keskustelee rakentamislain nojalla valmistelussa olevista asetusluonnoksista ja kommentoi niitä. Ryhmä antaa ehdotuksia siitä, miten rakentamisen sääntelyä ja hallinnollista taakkaa voidaan keventää ja byrokratiaa vähentää pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman mukaisesti.”Hallituksen tavoite on sujuvoittaa sääntelyä ja purkaa normeja. Toivon seurantaryhmältä konkreettia ehdotuksia siitä, kuinka voimme toteuttaa tätä tavoitetta parhaiten rakentamisen sääntelyssä”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen.Ryhmän tehtävänä on myös lisätä kiinteistö- ja rakentamisalan yhteistyötä sekä varmistaa tiedonvaihto ja vuorovaikutus asetuksia valmistelevien virkahenkilöiden kanssa.Seurantaryhmän toimikausi kestää 1.11.2025 asti. Ryhmän puheenjohtaja toimii ylijohtaja Teppo Lehtinen ympäristöministeriöstä. Ryhmässä ovat edustettuina keskeiset kiinteistö- ja rakentamisalan sidosryhmät.Eduskunnan viime keväänä hyväksymä rakentamislaki tulee voimaan 1.1.2025. Ympäristöministeriö valmistelee lain nojalla annettavia asetuksia, kuten ympäristöministeriön asetuksia rakennuksen ilmastoselvityksestä ja materiaaliselosteesta, rakennuksen purkumateriaali- ja rakennusjäteselvityksestä, rakentamislain tietomallien toimittamisesta ja asuin-, majoitus- ja työtiloista sekä valtioneuvoston asetusta rakennuksen hiilijalanjäljen raja-arvoista.Seurantaryhmän asettamiskirje HankeikkunassaLisätiedot:Teppo Lehtinen ylijohtaja puh. 0295 250 157 [email protected]
Seurantaryhmä keskustelee rakentamislain nojalla valmistelussa olevista asetusluonnoksista ja kommentoi niitä. Ryhmä antaa ehdotuksia siitä, miten rakentamisen sääntelyä ja hallinnollista taakkaa voidaan keventää ja byrokratiaa vähentää pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman mukaisesti.
NordenBladet — Otsonikerrosta heikentäviä aineita koskevan Montrealin pöytäkirjan osapuolikokous on sopinut 965 miljoonan Yhdysvaltain dollarin tuesta kehittyville maille tulevalla kolmivuotiskaudella. Suomen maksuosuus on noin 1,24 miljoonaa dollaria vuodessa.Rahoituksen tarkoituksena on tukea kehittyviä talouksia vähentämään voimakkaina kasvihuonekaasuina tunnettujen HFC-yhdisteiden, eli fluorihiilivetyjen, tuotantoa ja kulutusta. Kehitysmaat saavat taloudellista tukea Montrealin pöytäkirjassa sovittujen velvoitteiden toimeenpanoon Monenvälisen otsonirahaston (Multilateral Fund, MLF) kautta. Tulevalla kolmivuotiskaudella käynnistyvät HFC-yhdisteiden tuotantoa ja kulutusta vähentävät toimet kehittyvissä maissa, ja siksi rahoituksen nostaminen edellisiltä kausilta on välttämätöntä.”Teollisuusmaiden sitoutuminen MLF:n rahoitukseen ja kaikkien maailman maiden sitoutuminen tiukkoihin rajoitustoimiin, joilla estetään merkittävä määrä kasvihuonekaasupäästöjä, osoittaa lujaa yhteistä tahtoa toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi”, sanoo Suomea kokouksessa edustanut neuvotteleva virkamies Eeva Nurmi ympäristöministeriöstäOsapuolet sopivat myös toimista, jotka tähtäävät pöytäkirjan säätelemien otsonikerrosta heikentävien aineiden ja HFC-yhdisteiden elinkaaren aikaisen hallinnan parantamiseen. Koko elinkaaren huomioiminen on tärkeää, jotta yhdessä kohdassa vältetyt päästöt eivät siirtyisi elinkaaren seuraavaan vaiheeseen.Montrealin pöytäkirjan 35. osapuolikokous järjestettiin 23.-27. lokakuuta Nairobissa. Montrealin pöytäkirja on kaikkien maiden ratifioima sopimus, joka rajoittaa otsonikerrosta heikentävien aineiden ja fluorihiilivetyjen tuotantoa, kulutusta ja kauppaa.LisätietojaEeva Nurmi Neuvotteleva virkamies ympäristöministeriö p. 0295 250 209 [email protected]Tapio Reinikainen Johtava asiantuntija Suomen ympäristökeskus p. 0295 252 082 [email protected]Annika Johansson Tutkija Suomen ympäristökeskus p. 0295 252 006 [email protected]
Otsonikerrosta heikentäviä aineita koskevan Montrealin pöytäkirjan osapuolikokous on sopinut 965 miljoonan Yhdysvaltain dollarin tuesta kehittyville maille tulevalla kolmivuotiskaudella. Suomen maksuosuus on noin 1,24 miljoonaa dollaria vuodessa.
NordenBladet — Kotieläinten lannan syyslevitys on ollut kuluneena syksynä hankalaa poikkeuksellisen sateisen kasvukauden vuoksi. Tapauskohtaisesti syyslevityksen pidentäminen marraskuulle onnistuu ilmoituksella, jos sääolosuhteet ovat sen aikaisemmin estäneet ja sää pysyy suotuisana. Ilmoitus on tehtävä lokakuun loppuun mennessä.Sää on kuluneella kasvukaudella ollut poikkeuksellisen haastava viljelylle. Kesäkuu oli helteinen ja sateeton. Heinäkuussa saadut sateet ja viileä sää helpottivat kasvustojen tilannetta, mutta vaikeuttivat viljelytöitä, kuten kotieläinten lannan ja muiden kierrätysravinteiden levittämistä. Syksyn sateet ovat paikoitellen olleet poikkeuksellisen runsaita elo-, syys- ja lokakuussa. Siitä johtunut liiallinen märkyys ja ajoittain vallinnut viileä sää hidastivat peltokasvien valmistumista ja siirsivät kasvukauden aikaisia työvaiheita myöhään syksyyn. Sääolosuhteet myös rajoittivat syysmuotoisten kasvien kylvöä. Lannan syyslevitys ei ole sallittua lokakuun jälkeen kuin poikkeuksellisina vuosina. Nitraattiasetuksen poikkeus mahdollistaa tapauskohtaisesti lannan levityksen marraskuun loppuun saakka. Mikäli tila arvioi sen välttämättömäksi, siitä tulee tehdä välittömästi, viimeistään lokakuun loppuun mennessä, ilmoitus kuntaan esimerkiksi tällä lomakkeella.Nitraattiasetuksen poikkeus edellyttää, että syys- ja lokakuun kelien on pitänyt olla niin poikkeuksellisen märät ja sateiset, ettei levitys ole onnistunut ajallaan. Toisaalta marraskuun kelin pitäisi pysyä suosiollisena, koska routaantuneeseen, veden kyllästämään tai lumipeitteiseen maahan lantaa ei muutenkaan saa levittää. Valvonnassa arvioidaan tilannetta säätilastojen lähtökohdasta ja viljelijä voi todistaa poikkeukselliset sääolosuhteet esimerkiksi valokuvilla.Kovin pitkälle marraskuulle lannan levityksen lykkääminen on riskialtista, koska maa voi jäätyä tai lumi peittää pellon. Lannan syyslevityksen muita rajoituksia ei ilmoituksella voi ohittaa, vaan ne ovat voimassa. Lantalavarastot mitoitetaan Suomessa 12 kuukauden tarpeen mukaan, mutta heikkojen levitysolojen vuoksi voi olla tarpeellista etsiä vaihtoehtoisia varastointipaikkoja, jos tavanomaisesti käytössä olevat varastot eivät riitä. Viljelijätukien kannalta on olennaista, että nitraattiasetuksen mukaisia vaatimuksia noudatetaan. Nitraattiasetuksen noudattamista valvotaan ja seurataan yhtenä osana maatalouden laajoja ympäristövaatimuksia.Lannan kovin myöhäinen syyslevitys ei ole ensisijainen tapa käyttää lantaa lannoitteena ravinteiden tehokkaan hyötykäytön kannalta. Käytännössä siihen joskus joudutaan turvautumaan heikkojen sääolosuhteiden vuoksi.
Kotieläinten lannan syyslevitys on ollut kuluneena syksynä hankalaa poikkeuksellisen sateisen kasvukauden vuoksi. Tapauskohtaisesti syyslevityksen pidentäminen marraskuulle onnistuu ilmoituksella, jos sääolosuhteet ovat sen aikaisemmin estäneet ja sää pysyy suotuisana. Ilmoitus on tehtävä lokakuun loppuun mennessä.
NordenBladet — Valtioneuvosto suhtautuu myönteisesti Euroopan komission tavoitteeseen vähentää elintarvikejätteen ja tekstiilijätteen määrää sekä ympäristövaikutuksia näiden koko elinkaaren aikana. Hallitus toimitti tänään eduskunnalle U-kirjeen, jossa se linjaa kantansa komission ehdotukseen jätedirektiivin muuttamisesta elintarvikkeiden ja tekstiilien osalta.EU:n jäsenmaat ovat sitoutuneet YK:n kestävän kehityksen tavoitteeseen puolittaa ruokahävikki vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteessa ei ole edistytty riittävästi, joten komission direktiiviehdotuksessa esitetään jäsenmaille oikeudellisesti sitovat tavoitteet elintarvikejätteen vähentämiseksi. Vuoteen 2030 mennessä elintarvikejätettä vähennettäisiin 10 prosenttia elintarviketeollisuudessa sekä 30 prosenttia asukasta kohden yhteisesti vähittäiskaupassa, ravintoloissa ja ruokapalveluissa sekä kotitalouksissa.Valtioneuvosto suhtautuu myönteisesti tavoitteeseen vähentää elintarvikejätteen määrää eri sektoreilla. Valtioneuvoston mukaan voisi olla perusteltua asettaa omat elintarvikejätteen vähentämisen tavoitteet elintarviketeollisuuden lisäksi myös vähittäiskaupalle ja muulle jakelulle, ravintoloille ja ruokapalveluille sekä kotitalouksille, koska vähentämistoimet ovat erilaisia ruokaketjun eri vaiheissa. Oikeudellisesti sitovia tavoitteita kotitalouksille valtioneuvosto pitää hyvin haasteellisina. Kotitalouksissa elintarvikejätteen määrän vähentämistavoitteen tulee koskea vain ruokahävikkiä eli syömäkelpoista osaa elintarvikejätteestä (ei esimerkiksi kasvisten kuoria). Valtioneuvosto pitää hyvänä sitä, että komission on arvioitava tavoitteita elintarvikejätteen vähentämiseksi uudelleen vuonna 2027, jolloin on saatavilla luotettavampaa tietoa ja pidempiä aikasarjoja elintarvikejätteen määristä eri jäsenvaltioissa. Elintarvikejätteen määrä EU:ssa oli lähes 59 miljoonaa tonnia vuonna 2020. Elintarvikkeiden tuotanto- ja kulutusketjussa syntyy ympäristöhaittoja ja taloudellisia kustannuksia, jotka tuotetaan turhaan, jos elintarvikkeet menevät hävikkinä jätteeksi. Valtioneuvosto toivoo kansallista liikkumavaraa tekstiilijätteen tuottajavastuuseenKomissio ehdottaa, että tekstiilien valmistajille ja maahantuojille säädetään vastuu tekstiilituotteiden koko elinkaaresta (eli ns. tuottajavastuu). Ehdotuksen mukaan tuottajat vastaisivat tuotteiden keräämisestä, kuljetuksesta sekä lajittelusta uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen sekä jätteen käsittelystä ja erityisesti kuidusta kuiduksi -kierrätyksestä. Tarkoituksena on vauhdittaa tekstiilien erilliskeräyksen, lajittelun, uudelleenkäytön ja kierrätysalan kehittymistä EU:ssa. Esityksen mukaan tuottajavastuu koskisi kotitalouksien vaatteita, asusteita ja jalkineilta. Komission esitys tekstiilien tuottajavastuusta on hyvin yksityiskohtainen. Valtioneuvosto korostaakin jäsenmaiden kansallista liikkumavaraa tuottajavastuun toimeenpanossa. Lisäksi valtioneuvosto korostaa tekstiilien tuottajavastuun kannalta olevan erityisen tärkeää, että etäkauppa saadaan kattavasti mukaan, jotta tuottajavastuun kustannukset jakautuvat oikeudenmukaisesti.EU:ssa syntyy tekstiilijätettä 12,6 miljoonaa tonnia vuodessa. Pelkästään vaate- ja jalkinejätettä syntyy noin 12 kilogrammaa henkilöä kohti vuodessa. EU:n komissio antoi jätedirektiivin muutosehdotuksen 5.7.2023. Direktiiviehdotuksen neuvottelut eivät ole vielä käynnistyneet Brysselissä.Direktiiviehdotus on osa EU:n Pellolta pöytään -strategian sekä tekstiilistrategian toimeenpanoa.
Valtioneuvosto suhtautuu myönteisesti Euroopan komission tavoitteeseen vähentää elintarvikejätteen ja tekstiilijätteen määrää sekä ympäristövaikutuksia näiden koko elinkaaren aikana. Hallitus toimitti tänään eduskunnalle U-kirjeen, jossa se linjaa kantansa komission ehdotukseen jätedirektiivin muuttamisesta elintarvikkeiden ja tekstiilien osalta.
NordenBladet — Ympäristöministeriö jakoi ensimmäisen Muovin kierto -palkinnon Sumi Oy:n toimitusjohtaja Mika Surakalle tänään Muovifoorumissa. Palkinnolla halutaan nostaa esiin muovihaasteen ratkaisijoita, jotka ovat edistäneet muutosta kohti muovin kiertotalouden läpimurtoa.Sumi Oy on yritysten ja järjestöjen omistama yleishyödyllinen, voittoa tavoittelematon osakeyhtiö. Sen tehtävä on vastata yli 2 700 yrityksen pakkausten tuottajavastuun toteutuksesta.Palkinnon ojensivat valtiosihteeri Timo Jaatinen ympäristöministeriöstä sekä Johanna Kohvakka, joka edusti palkinnon tuomaristona toiminutta kansalaisten muoviraatia. Muoviraati on aktiivisista, muovihaasteen ratkaisemisesta kiinnostuneiden kansalaisten ryhmä. Se toimii Muovitiekartan, laajan kansallisen ohjelman yhteydessä. Ohjelman tavoitteena on muovin kiertotalouden läpimurto Suomessa vuoteen 2030 mennessä.”Voittajan valintaan vaikutti edelläkävijyys. Vuoden 2023 Muovin kierto -palkinnon voittaja on ehdottajan mukaan tehnyt enemmän muovinkierrätyksen toteutumiseksi kuin kukaan, Johanna Kohvakka kertoi.”Palkinnon saa henkilö, joka on todellinen muovin kierrätyksen uranuurtaja. Hän on uransa 25 vuoden aikana tehnyt kymmenien tuhansien muovitonnien ja miljardien muoviesineiden kierrätyksestä totta ja perustanut vapaaehtoisen maatalousmuovien tuottajayhteisön”, valtiosihteeri Jaatinen totesi.Tuomaristo sai yhteensä 14 ehdotusta Muovin kierto -palkinnon saajaksi. Ehdotukset kattoivat muovitiekartan kaikki osa-alueet: muovin vähentämisen, välttämisen, kierrättämisen ja korvaamisen. Etenkin kierrätys ja uudelleenkäyttö sekä muoviroskan kerääminen korostuivat ehdotusten teemoissa. Ehdolle tarjottiin niin henkilöitä kuin organisaatioita, ja niin pitkän linjan toimijoita kuin tuoreempia muovihaasteen ratkaisijoita. Vuosittain järjestettävä Muovifoorumi on osa Muovitiekartta 2.0:n toteutusta.LisätietojaMerja Saarnilehto ohjelmapäällikkö 0295 250 259 [email protected]
Ympäristöministeriö jakoi ensimmäisen Muovin kierto -palkinnon Sumi Oy:n toimitusjohtaja Mika Surakalle tänään Muovifoorumissa. Palkinnolla halutaan nostaa esiin muovihaasteen ratkaisijoita, jotka ovat edistäneet muutosta kohti muovin kiertotalouden läpimurtoa.
NordenBladet — Kuntien kannattaisi panostaa koulurakennusten kiinteistötietojen hallintaan ja pitkän aikavälin investointisuunnitelmiin. Ilmanvaihdon suunnittelussa ja toimivuuden hallinnassa sekä sisäilmaolosuhteiden selvittämisessä on aina tarkasteltava koko rakennusta ja sen toimintaa kokonaisvaltaisesti, mikä ei vielä toteudu säännönmukaisesti.Näin todetaan 24. lokakuuta julkaistussa Aalto-yliopiston, Rakennustietosäätiön, Tampereen yliopiston ja Kuntaliiton yhteisessä tutkimuksessa, jossa selvitettiin laajojen aiemmin koottujen ja uusien aineistojen perusteella koulurakennuskannan kuntoa ja sisäilmaston tilannetta sekä muuttuvien sääolosuhteiden ja energiansäästötavoitteiden vaikutuksia koulurakennuksiin.Tiedonhallintamenetelmät eivät nykyisellään tue yleiskuvan muodostamista koulurakennusten kunnostaTutkimus vahvisti aiempia havaintoja siitä, että kuntien tiedonhallintajärjestelmät ovat hyvin monimuotoisia ja niissä oleva tieto on hajanaista. Näin ollen sekä yksittäisten rakennusten ja kiinteistöjen että koko koulurakennuskannan kunnon ja sisäilmaston tilan kokonaiskuvan muodostaminen kunnissa ja valtakunnan tasolla on käytännössä mahdotonta.Koulurakennusten sisäilmaston tilasta on saatavilla vain vähän luotettavaa tietoa, joka perustuisi kuntotutkimustasoiseen ja kokonaisvaltaiseen arviointiin rakennuksesta. Kuntien olisi hyvä ottaa käyttöön laajemmin kosteus- ja sisäilmateknisten kuntotutkimusten yhteydessä tehtävät ilmanvaihtojärjestelmien kuntotutkimukset ja -selvitykset sekä selvittää myös rakenteiden ilmavuotoreittien vaikutukset sisäilmastoon. Rakennusta olisi tarkasteltava aina kokonaisuutena.”Koulurakennuskanta on vanhaa ja suurin korjaus- ja investointitarve on vanhoissa rakennuksissa. Olisi erityisen tärkeää tehdä ja noudattaa pitkän tähtäimen suunnitelmaa. Rakennukset palvelevat ensisijaisesti niiden käyttäjiä, joten niiden on oltava terveellisiä ja turvallisia”, Katja Tähtinen Rakennustietosäätiöstä toteaa.Kuntien tulisi panostaa pitkän aikavälin investointiohjelmaan, ja varmistaa riittävä budjetointi, jotta tarvittavat toimenpiteet voidaan tehdä ilman merkittäviä viivästyksiä.”Tulevaisuuden investointisuunnitelmat kunnissa edellyttävät ennakoivaa tietoa rakennusten kunnosta ja sisäilmasto-olosuhteista. Samalla on tärkeää huomioida kunnan taloudellinen kantokyky pitäen kiinteistökanta ja -investoinnit realistisissa raameissa”, kertovat Mikko Simpanen Kuntaliitosta ja Paavo Kero FCG:ltä.Ilmanvaihdon poissaolonaikainen pysäyttäminen on turvallista oikein toteutettunaPainesuhteiden hallinta tilojen välillä ja rakennuksen vaipan yli on vaikeaa riippumatta rakennuksen iästä, ja kokonaisuutena ilmavirtojen suunnitelmienmukaisuus on heikkoa, myös peruskorjatuissa rakennuksissa. Koulujen kuiva sisäilma aiheuttaa käyttäjille haittoja, mitä olisi syytä tutkia enemmän.Ilmanvaihdon poissaolonaikainen pysäyttäminen on puolestaan oikein toteutettuna turvallista sisäilman laadun kannalta, ja lämmitysenergiansäästö voi olla jopa 26 %.”Koulu- ja päiväkotirakennusten ilmanvaihto on mahdollista sammuttaa kokonaan poissaoloaikoina siten, että se sammutetaan kaksi tuntia sen jälkeen, kun työskentely loppuu, ja laitetaan päälle 2–3 tuntia ennen työskentelyn alkua. Olosuhteita on kuitenkin seurattava mittauksilla, jotta mahdolliset muutokset ja viat ilmanvaihdon toiminnassa voidaan havaita nopeasti”, kertoo Juha Vinha Tampereen yliopistolta.Muuttuva ilmasto vaikuttaa uudis- ja korjausrakentamiseenIlmastonmuutos on rakentamiselle merkittävä haaste. Ulkoilman ja sääolosuhteiden aiheuttama kosteusrasitus rakenteille lisääntyy ja rakenteiden kuivumismahdollisuudet heikkenevät, joten ulkovaipparakenteiden suunnittelu ja toteutus vaativat entistä enemmän huolellisuutta ja nykyisiin rakennetyyppeihin joudutaan tekemään muutoksia. Pääosin muutokset ovat pieniä parannuksia, mutta joissain tapauksissa rakenteiden suunnitteluperusteet muuttuvat.Paikalliset olosuhteet on aina otettava huomioon. Pääosin nykyinen rakennuskanta selviää kuitenkin tulevaisuuden olosuhteista. Uusinta tutkimustietoa ja suosituksia rakennusten sietokyvyn varmistamiseksi ilmastonmuutoksen edetessä kannattaa seurata tiiviisti myös kuntien kiinteistönpidossa.Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2022 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.
Kuntien kannattaisi panostaa koulurakennusten kiinteistötietojen hallintaan ja pitkän aikavälin investointisuunnitelmiin. Ilmanvaihdon suunnittelussa ja toimivuuden hallinnassa sekä sisäilmaolosuhteiden selvittämisessä on aina tarkasteltava koko rakennusta ja sen toimintaa kokonaisvaltaisesti, mikä ei vielä toteudu säännönmukaisesti.
NordenBladet — Euroopan komissio julkaisi kesällä luonnonläheisemmän metsänhoidon ohjeistuksen. Maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön webinaarissa 23.10.2023 vapaaehtoista ohjeistusta tarkasteltiin erityisesti boreaalisesta näkökulmasta. Komissio esitteli webinaarin aluksi tuoreen luonnonläheisemmän metsänhoidon ohjeistuksen (Closer-to-Nature Forest Management). Webinaari avasi keskustelun ohjeistuksen merkityksestä ja toimeenpanosta Suomessa. Keskeisinä teemoina käsiteltiin säästöpuumetsätaloutta sekä jatkuvaa kasvatusta.Ohjeistus on valmisteltu yhdessä jäsenmaiden ja sidosryhmien kanssa Metsät ja luonto -työryhmässä, jossa myös Suomi on ollut aktiivisesti mukana. Työryhmässä pohdittiin myös kestävän metsänhoidon ja luonnonläheisemmän metsänhoidon suhdetta toisiinsa. Luonnonläheisempi metsänhoito voidaan nähdä keinona edistää kestävän metsänhoidon ekologista pilaria.Luonnonläheisemmän metsänhoidon ohjeistus pitää sisällään toimenpidesuosituksia, joiden avulla voidaan vahvistaa luonnon monimuotoisuutta ja varautua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin erityisesti talousmetsissä. Ohjeistuksen päätavoitteita ovat rakenteellisen monimuotoisuuden lisääminen ja luonnon dynamiikan edistäminen. Keskeisiä tarkasteltavia alueita ovat esimerkiksi luontainen uudistaminen, miten hakkuu toteutetaan, kuolleen puun säästäminen, maaperän ja vesistöjen huomioon ottaminen sekä säästettävät kohteet.Ohjeistukset ovat vapaaehtoisia ja metsänomistajat voivat halutessaan ottaa ne käyttöönsä omien metsiensä hoidossa. Ohjeistuksia kehitetään edelleen jäsenvaltioiden toimesta.Suomesta ohjeistuksen laatimiseen ovat osallistuneet maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö, Luonnonvarakeskus ja Suomen ympäristökeskus. Komission julkaisema luonnonläheisemmän metsänhoidon ohjeistusKomissio julkaisee ohjeistuksen suomeksi alkuvuonna 2024.LisätiedotKatja Matveinen, johtava asiantuntija, maa- ja metsätalousministeriö, p. 029 5162 287, [email protected]Maarit Loiskekoski, ympäristöneuvos, ympäristöministeriö, p. 029 5250 169, [email protected]
Euroopan komissio julkaisi kesällä luonnonläheisemmän metsänhoidon ohjeistuksen. Maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön webinaarissa 23.10.2023 vapaaehtoista ohjeistusta tarkasteltiin erityisesti boreaalisesta näkökulmasta. 
NordenBladet — Otsonikerrosta heikentäviä aineita koskevan Montrealin pöytäkirjan 35. osapuolikokous järjestetään 23.-27. lokakuuta Nairobissa. Kokouksessa neuvotellaan rahoituksesta tulevalle kolmivuotiskaudelle. Tavoitteena on varmistaa kehitysmaille suunnattu taloudellinen tuki otsonirahaston kautta.Montrealin pöytäkirja on kaikkien maiden ratifioima sopimus, joka rajoittaa otsonikerrosta heikentävien aineiden sekä voimakkaina kasvihuonekaasuina tunnettujen fluorihiilivetyjen tuotantoa, kulutusta ja kauppaa.Sopimuksen osapuolet neuvottelevat kehitysmaille kohdistuvasta taloudellisesta tuesta. Montrealin pöytäkirjan kehitysmaaosapuolet saavat taloudellista tukea sopimuksen velvoitteiden toimeenpanoon Monenvälisen otsonirahaston (Multilateral Fund, MLF) kautta. Tulevalla kolmivuotiskaudella käynnistyvät HFC-yhdisteiden, eli fluorihiilivetyjen, tuotantoa ja kulutusta vähentävät toimet. Tämän vuoksi kehitysmaille suunnattua rahoitusta ollaan nostamassa.Tarkoituksena on, että rahoitusta voidaan hyödyntää myös energiatehokkuuden parantamiseen sekä käytöstä poistettujen kaasujen hävittämiseen.”Montrealin pöytäkirjan rahoitus on osoittautunut erittäin kustannustehokkaaksi ja sen avulla on tähän mennessä estetty merkittävä määrä kasvihuonepäästöjä. Montrealin pöytäkirja laajennettiin vuoden 2019 alusta fluorihiilivetyihin, ja niiden käytön rajoittamisella voidaan estää jopa 0,4 asteen verran ilmaston lämpenemistä. Mikäli samalla satsattaisiin energiatehokkuustoimiin, ilmastohyöty voisi jopa kaksinkertaistua”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen.HFC-yhdisteiden rajoittamisella otetaan merkittävä askel kohti Pariisin sopimuksen tavoitetta rajata maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahdessa asteessa suhteessa esiteolliseen aikaan.HFC-yhdisteet ovat voimakkaita kasvihuonekaasuja, joita käytetään muun muassa kylmä- ja ilmastointilaitteissa. HFC-yhdisteiden käyttöön on siirrytty, kun otsonikerrosta tuhoavat aineet on kielletty. HFC-yhdisteiden käyttö kasvaa voimakkaasti erityisesti kehittyvissä talouksissa. Osa kehittyneistä maista, mukaan lukien EU, on jo asettanut niiden käytölle tiukkoja rajoitteita. Ympäristöystävällisiä ja energiatehokkaita korvaavia teknologioita on jo olemassa useimpiin käyttötarkoituksiin.Vuonna 1987 solmittua Montrealin pöytäkirjaa pidetään maailman onnistuneimpana kansainvälisenä ympäristösopimuksena. Sen jäseniä ovat kaikki maailman 197 valtiota. Sopimuksen avulla otsonikerrosta heikentävien aineiden kulutus on vähentynyt yli 99 %. Otsonikerroksen arvioidaan palautuvan ennalleen vuoteen 2065 mennessä. Montrealin pöytäkirjan menestys perustuu vahvaan tieteelliseen taustaan, teollisuuden osallistumiseen, kehitysmaille tarjottavaan rahoitukseen ja yhteiseen poliittiseen tahtoon toimia ympäristön hyväksi.Lisätietoa:Neuvotteleva virkamies Eeva Nurmi, ympäristöministeriö p. 0295 250 209, [email protected]Johtava asiantuntija Tapio Reinikainen, Suomen ympäristökeskus p. 0295 250 082, [email protected]
Otsonikerrosta heikentäviä aineita koskevan Montrealin pöytäkirjan 35. osapuolikokous järjestetään 23.-27. lokakuuta Nairobissa. Kokouksessa neuvotellaan rahoituksesta tulevalle kolmivuotiskaudelle. Tavoitteena on varmistaa kehitysmaille suunnattu taloudellinen tuki otsonirahaston kautta.
NordenBladet — Ympäristöministeriö pyytää lausuntoa asetusluonnoksesta ympäristöministeriön asetukseksi yhteentoimivassa tietomallimuodossa laadittujen kaavojen kaavamääräysten ja kaavakohteiden esitystavasta (Katja-asetus). Katja-asetuksen lisäksi lausuttavana on myös luonnos ympäristöministeriön asetukseksi alueidenkäytön tietojen pysyvistä yksilöivistä tunnuksista. Marraskuun aikana on mahdollisuus jättää palautetta kaavatietomallista ja siihen liittyvistä koodistoista.Katja-asetuksen tarkoituksena on antaa kunnille valmiudet laatia valtakunnallisesti yhteentoimivia kaavoja. Lisäksi asetuksella määritellään kaavoille maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen edellyttämä vakiomuotoinen esitystapa. Syksyn aikana Katja-asetuksen luonnoksen valmistelussa tehtiin aktiivista sidosryhmätyötä ja heiltä saatu palaute huomioituun asetuksen valmistelussa. Asetusluonnoksessa esitetään säädettäväksi kansallisen tason vähimmäisvaatimukset valtakunnallisesti yhteentoimivan kaavatiedon laatimiselle. Asetuksen rinnalle sidosryhmät toivoivat havainnollistavaa ohjeistusta. Ohjeistus pyritään tekemään loppuvuoden aikana sekä myöhemmin keväällä 2024, kun kansalliseen kaavatietomallin pohjautuvasta kumppanitestauksesta saadaan käytännön kokemusta.Anna lausunto Katja-asetuksen luonnoksesta LausuntopalvelussaSeuraa Katja-hanketta hankeikkunassaYmpäristöministeriön asetus alueidenkäytön tietojen pysyvistä yksilöivistä tunnuksistaKatja-asetuksen kanssa yhtä aikaa on lausuttavana myös luonnos ympäristöministeriön asetukseksi alueidenkäytön tietojen pysyvistä yksilöivistä tunnuksista. Asetuksen olisi tarkoitus tulla voimaan 1.1.2024 ja siinä säädettäisiin Suomen ympäristökeskuksen myöntämien alueidenkäytön pysyvien yksilöivien tunnusten muodostamisesta. Lausunnot pyydetään toimittamaan viimeistään sunnuntaina 3.12.2023.Anna lausunto asetusluonnoksesta LausuntopalvelussaKaavatietomalli ja siihen liittyvät koodistotKaavatietomallia ja siihen liittyviä koodistoja on laadittu ja kehitetty useiden eri rakennetun ympäristön tiedon yhteentoimivuuteen liittyvien projektien yhteydessä. Kaavatietomalli ja siihen liittyvät koodistot ovat katseltavissa ja hyödynnettävissä Yhteentoimivuusalustalla. Kaavatietomallin luonnos ja siihen liittyvät koodistoluonnokset tullaan tarkistamaan yhteentoimivaksi rakennetun ympäristön tietojärjestelmän kehityksen kanssa lokakuun aikana. Tämän jälkeen kaavatietomalli ja siihen liittyvät koodistot tulevat avoimesti kommentoitavaksi Ota kantaa -kyselyssä, joka aukeaa marraskuun alussa. Kyselyyn voi vastata 30.11.2023 asti.Tutustu kaavatietomalliin YhteentoimivuusalustallaOsallistu Kaavatietomallin ja sen koodistojen esittelytilaisuuteen ke 8.11. klo 10:30-12:00. LisätietojaKatja-asetus Ruusa Degerman erityisasiantuntija [email protected] puh. 0295 250 406
Ympäristöministeriö pyytää lausuntoa asetusluonnoksesta ympäristöministeriön asetukseksi yhteentoimivassa tietomallimuodossa laadittujen kaavojen kaavamääräysten ja kaavakohteiden esitystavasta (Katja-asetus). Katja-asetuksen lisäksi lausuttavana on myös luonnos ympäristöministeriön asetukseksi alueidenkäytön tietojen pysyvistä yksilöivistä tunnuksista. Marraskuun aikana on mahdollisuus jättää palautetta kaavatietomallista ja siihen liittyvistä koodistoista.
NordenBladet — Ympäristöministeriö lähetti tänään Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAlle ohjauskirjeen korkotukilainojen hyväksymisvaltuuksista sekä muista toimista, joilla pyritään nopeasti helpottamaan asuntorakentamista. Toimet toteuttavat hallituksen budjettiriihen päätöksiä.Ohjauskirjeen perusteella ARA voi käyttää jäljellä olevaa korkotukivaltuutta lyhyen ja pitkän korkotuen hankkeisiin vuoden 2023 loppuun saakka. ARA avaa jatkuvan haun lyhyen korkotuen hankkeille heti lokakuun aikana ja kiirehtii hakemusten käsittelyprosessia. ARA tiedottaa hausta erikseen. Tavoitteena on, että jäljellä oleva vuoden 2023 korkotukivaltuus voitaisiin käyttää mahdollisimman tehokkaasti.Budjettiriihen yhteydessä hallitus linjasi, että vuoden 2024 valtion tukeman asuntotuotannon korkotukivaltuuden käyttösuunnitelmassa pitkän korkotuen ja lyhyen korkotuen valtuudet yhdistetään, jotta korkotukilainoja voidaan myöntää joustavammin kysynnän mukaan.Muut ohjauskirjeen toimet asuntorakentamisen helpottamiseksiOhjauskirjeen mukaan ARAssa jo olevia korkotukihankkeita on edistettävä nopeasti, mutta kuitenkin siten, etteivät rakentamisen kustannukset ja valtiolle koituvat riskit kasva merkittävästi.ARAssa olevien hakemusten osalta voidaan hyväksyä ns. neuvottelu-urakat silloin, kun kohteiden kustannukset vastaavat saman tyyppisten kilpailutettujen kohteiden hintatasoa.Lyhyen korkotuen hankkeiden hyväksyminen voidaan perustaa erityisesti hankinta-arvoon ja siihen perustuvaan alkuvuokraan sekä olemassa olevan asuntomarkkinatilanteen ja valtion riskien huomioimiseen.Hallituksen budjettiriihen linjausten toimeenpanemiseksi ARA:n on syytä varmistaa, etteivät tulkinnat alkuvuokrien tasoista estä asuntopoliittisesti tarpeellisten hankkeiden käynnistymistä varsinkaan tilanteissa, joissa alueen vuokratason määrittäminen on haastavaa esimerkiksi erihintaisen asuntokannan takia.LisätietojaEmma-Stina Vehmanen ministeri Mykkäsen erityisavustaja puh. 040 847 1992 [email protected]Tommi Laanti (23.10. lähtien) asuntoneuvos, yksikönjohtaja puh. 0295 250 146 [email protected]Teppo Lehtinen ylijohtaja puh. 0295 250 157 [email protected]
Ympäristöministeriö lähetti tänään Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAlle ohjauskirjeen korkotukilainojen hyväksymisvaltuuksista sekä muista toimista, joilla pyritään nopeasti helpottamaan asuntorakentamista. Toimet toteuttavat hallituksen budjettiriihen päätöksiä.
