NordenBladet — Ravinteiden kierrätykseen on tarjolla poikkeuksellisen merkittäviä tukimahdollisuuksia. Ympäristöministeriön Ravinteiden kierrätysohjelma sekä maa- ja metsätalousministeriön Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelma, jota Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hallinnoi, tarjoavat tukirahoitusta yhteensä noin 70 miljoonaa euroa vuosille 2022-2025. Molemmat ohjelmat edistävät kestävän kehityksen tavoitteita, parantavat ravinneomavaraisuutta ja turvaavat huoltovarmuutta, mutta ohjelmien väliltä löytyy erojakin. Hakijan kannattaakin ennen hakuprosessin aloittamista tutustua ohjelmien tarjoamiin mahdollisuuksiin. Ohjelmien yhteyshenkilöihin voi tarvittaessa olla yhteydessä ennen prosessin aloittamista.  Nyt kannattaa tarttua tarjolla oleviin rahoitusmahdollisuuksiin! Molemmissa ohjelmissa hakemuksia otetaan vastaan jatkuvasti ja nyt käynnissä olevat hakujaksot päättyvät 31.3.2023. Hakuohjeet ja tulevien hakujaksojen aikataulut löydät ohjelmien verkkosivuilta.Tule kuulemaan ohjelmien rahoitusmahdollisuuksista webinaareihinRavinteiden kierrätyksen kokeiluohjelma: Ravinnekierrätyksen rahoitusmahdollisuudet -webinaari 22.3.2023 klo 12–14. Ilmoittaudu tästä!Ravinteiden kierrätysohjelma: Vuoropuheluwebinaari Raki-ohjelman rahoitusmahdollisuuksista 18.4.2023 klo 13–14.30. Ilmoittaudu tästä!Ravinteiden kierrätysohjelmaTukea voidaan myöntää investoinneille sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeille (TKI), jotka edistävät yhdyskuntajätevesien ja -lietteiden ravinteiden kierrätystä tai talteenottoa ja/tai jätevesien käsittelyn energiatehokkuutta tai jätevesien energiapotentiaalin hyödyntämistä. Lisäksi tuetaan toimijoiden välisiä ravinteiden kierrätyksen yhteistyöhankkeita. Tukea on haettavana noin 50 miljoonaa euroa vuosille 2022 – 2025. Tuki vaihtelee investointihankkeissa 40 – 60 prosentin välillä ja TKI-hankkeissa 25 – 80 prosentin välillä. Tukea voivat hakea kunnat, kuntayhtymät, kuntaomisteiset yhtiöt ja toimijat sekä yritykset, yhdistykset ja muut yhteisöt (ei yksityishenkilö, toiminimi tai valtion virasto tai laitos).Ohjelmasta on myönnetty tukea noin 30 miljoonaa euroa noin 130 hankkeelle vuodesta 2012 alkaen.Tarkemmat tiedot ja hakemuksen jättäminenYmpäristöministeriö: Ravinteiden kierrätyksen hankehaut

Ravinteiden kierrätykseen on tarjolla poikkeuksellisen merkittäviä tukimahdollisuuksia. Ympäristöministeriön Ravinteiden kierrätysohjelma sekä maa- ja metsätalousministeriön Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelma, jota Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hallinnoi, tarjoavat tukirahoitusta yhteensä noin 70 miljoonaa euroa vuosille 2022-2025. 

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo ja maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen kutsuivat torstaina 2. maaliskuuta koolle metsäalan pyöreän pöydän keskustelemaan metsäsektorin roolista ilmastopolitiikassa. Keskustelun tavoitteena oli kirkastaa yhteistä tilannekuvaa ja löytää ratkaisuja nielujen vahvistamiseksi ja päästöjen vähentämiseksi.Pyöreä pöytä kuuli alustukset maa- ja metsätalousministeriöstä, Luonnonvarakeskuksesta, Suomen ympäristökeskuksesta, Metsäbiotalouden tiedepaneelilta ja Ilmastopaneelilta. Alustukset korostivat, että toimia hiilinielujen vahvistamiseksi tarvitaan kiireellisesti, ja osoittivat, että nettonielua voidaan kasvattaa hyvin erilaisilla toimilla.Hiilelle hintaTärkeään rooliin puheenvuoroissa nousi hiilen hinnoittelu ja markkinamekanismien valjastaminen tukemaan myös hiilensidontaa. Keskustelussa korostui tarve sovittaa yhteen ilmasto- ja luontotavoitteita. Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman toimeenpanon merkitystä painotettiin – ja pöydän ympärillä peräänkuulutettiin myös valtion strategisten suunnitelmien ja niiden taustalla olevien laskelmien päivittämistä vastaamaan tilannekuvaa.Pyöreän pöydän keskustelu korosti, että metsät ovat merkittävä osa Suomen taloutta ja biopohjaiset tuotteet tärkeä osa ilmastokriisin ratkaisua. Metsien kasvun lisäämistä ja metsien terveyden ylläpitämistä pidettiin tärkeänä, mutta toisaalta kaivattiin myös hakkuutasojen rajoittamista luonnon ja ilmaston kannalta kestäviksi. Keskeisinä toimina pidettiin muun muassa puutuotteiden jalostusarvon nostamista ja tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin panostamista. Myös teknologisten nielujen rooli nousi esiin. Maaperäpäästöjen vähentämistä jatkuvan kasvatuksen avulla suometsissä pidettiin olennaisena osana maankäyttösektorin ilmastotyötä. Metsänomistajien neuvontaan nielujen vahvistamiseksi ja kasvun lisäämiseksi tulee panostaa vastedeskin.”Keskustelussa kävi hyvin ilmi, että eri vaihtoehtoja ja ratkaisuja on. Samalla on selvää, että tarvitsemme näkökulmien lähestymistä hiilinielujen omistajien, käyttäjien ja hallinnon ja järjestöjen välillä. Kaikkien näkökulmien yhteensovittaminen ei ole helppo tehtävä, mutta siihen on silti seuraavankin hallituksen tartuttava aktiivisesti”, summasi maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen.”Jotta suomalaiset innovatiiviset puupohjaiset ratkaisut menestyvät maailmalla, meidän on yhdessä varmistettava, että myös puuntuotanto on sopusoinnussa metsiemme hiilinielun ja metsäluonnon kanssa. Keskustelua alan tulevaisuudesta ja menestyksen eväistä tarvitaan vastedeskin”, painotti myös ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo.Metsäalan pyöreään pöytään osallistuivat ministeriöiden virkahenkilöiden lisäksi Hanna Aho Suomen luonnonsuojeluliitosta, Stefan Borgman Metsäalan asiantuntijat ry:stä, Sami Oksa UPM:stä, Harri Huupponen Metsänhoitoyhdistyksestä, Juha Jumppanen Metsä Groupista, Anssi Kainulainen MTK ry:stä, Kaisa Kosonen Greenpeacesta, Jari Kostama Energiateollisuus ry:stä, Anniina Kostilainen Sahateollisuus ry:stä, Harri Laurikka Bioenergia ry:stä, Paula Lehtomäki Metsäteollisuus ry:stä, Jari Liski Ilmatieteen laitokselta, Tommi Maasilta Kuntaliitosta, Juha Niemelä Metsähallituksesta, Mai Suominen WWF:stä, Kimmo Collander Maanomistajain Liitto ry:stä, Mats Nylund SLC:stä, Heli Peltola Itä-Suomen yliopistosta, Sampo Soimakallio Suomen ympäristökeskuksesta, Simo Jaakkola Koneyrittäjät ry:stä, Jyri Seppälä Ilmastopaneelista, Kari Korhonen Luonnonvarakeskuksesta, Jaana Kaipainen Suomen metsäkeskuksesta sekä Pekka Kallio-Mannila Stora Ensolta.Kuvia tilaisuudesta YM:n kuvapankissaLisätietojaRiikka Yliluoma
Ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja
p. 050 414 1682
[email protected]Lasse Kontiola
Maa- ja metsätalousministerin erityisavustaja
p. 0400 694 233
[email protected]Tuomo Kalliokoski
Neuvotteleva virkamies
Ympäristöministeriö
p. 0295 250 053
[email protected]Erno Järvinen
Metsä- ja bioenergiayksikön päällikkö
Maa- ja metsätalousministeriö
p. 029 516 2150
[email protected]

Ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo ja maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen kutsuivat torstaina 2. maaliskuuta koolle metsäalan pyöreän pöydän keskustelemaan metsäsektorin roolista ilmastopolitiikassa. Keskustelun tavoitteena oli kirkastaa yhteistä tilannekuvaa ja löytää ratkaisuja nielujen vahvistamiseksi ja päästöjen vähentämiseksi.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Kansallinen ilmansuojeluohjelma 2030 on päivitetty. Ilmansuojeluohjelmalla tähdätään ilmansaasteiden, kuten pienhiukkasten ja typpidioksidin, aiheuttamien haittojen ehkäisemiseen. Ilmansuojeluohjelma on laadittu vuonna 2019 ja se tulee päivittää neljän vuoden välein. Ilman epäpuhtauksien pitoisuudet ovat Suomessa matalat, eikä päivitetyssä ilmansuojeluohjelmassa esitetä toimenpiteitä päästöjen vähentämiseksi.Valtioneuvosto hyväksyi ilmansuojeluohjelman päivityksen 2. maaliskuuta. Kansallinen ilmansuojeluohjelma 2030 on laadittu vuonna 2019 EU:n päästökattodirektiivin mukaisesti.Ohjelma sisälsi toimet, joilla direktiivissä säädetyt rikkidioksidin, typenoksidien, haihtuvien orgaanisten yhdisteiden, pienhiukkasten ja ammoniakin päästövähennysvelvoitteet toteutetaan. Nyt hyväksytyssä päivityksessä on esitetty päivitetyt päästöinventaariot, päästöskenaariot ja ilmanlaatutiedot sekä ajantasaiset tiedot kansallisesta politiikkakehityksestä, vastuunjaosta ja ekosysteemiseurannasta. Lisäksi päivityksessä on esitetty yhteenvedot ilmansuojeluohjelman ja maatalouden ammoniakkipäästöjen vähentämisohjelman toimenpiteiden toteuttamisesta. Ilman epäpuhtauksien pitoisuudet Suomessa ovat edelleen matalia moniin eurooppalaisiin kaupunkeihin verrattuna. Ilmansaasteista aiheutuu kuitenkin terveys- ja ympäristöhaittoja myös Suomessa.”Ilmansuojelutilanne on Suomessa onneksi melko hyvä, ja viime vuosikymmenten aikana ilmansaastepäästöt ovat vähentyneet. Ympäristön ja ihmisten terveyden suojelemiseksi ilmansuojelutyötä on kuitenkin edelleen jatkettava määrätietoisesti. Kansallisen ilmansuojeluohjelman toimeenpanoverkon ja sen alaisten teemaryhmien tärkeää työtä on tarkoitus jatkaa kohti ilmansuojeluohjelman tavoitevuotta 2030.”, toteaa erityisasiantuntija Katja Ohtonen ympäristöministeriöstä. Päästöinventaariotiedot osoittavat, että Suomi saavutti kaikkien päästökattodirektiivin mukaisten ilmansaasteiden päästövähennysvelvoitteet vuonna 2020.  Skenaariolaskelmat osoittavat, että Suomen ennustetaan saavuttavan uudet, tiukemmat päästövähennysvelvoitteet myös vuonna 2030. Tämän vuoksi ilmansuojeluohjelman päivityksessä ei esitetä toimenpiteitä päästöjen vähentämiseksi. Vuoden 2019 ilmansuojeluohjelmassa esiteltyjen lisätoimenpiteiden toimeenpanoa jatketaan. Nämä toimenpiteet tähtäävät etenkin pienpolton päästöjen sekä liikenteen pakokaasu- ja katupölypäästöjen vähentämiseen. Myös erillisen maatalouden ammoniakkipäästöjen vähentämisohjelman toimeenpanoa jatketaan.  

Kansallinen ilmansuojeluohjelma 2030 on päivitetty. Ilmansuojeluohjelmalla tähdätään ilmansaasteiden, kuten pienhiukkasten ja typpidioksidin, aiheuttamien haittojen ehkäisemiseen. Ilmansuojeluohjelma on laadittu vuonna 2019 ja se tulee päivittää neljän vuoden välein. Ilman epäpuhtauksien pitoisuudet ovat Suomessa matalat, eikä päivitetyssä ilmansuojeluohjelmassa esitetä toimenpiteitä päästöjen vähentämiseksi.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Kunnat ja maakuntien liitot voivat hakea ympäristöministeriöltä avustusta vihreää siirtymää edistävien investointihankkeiden kaavoitukseen, lupamenettelyyn ja niihin liittyviin selvityksiin. Haettavana on 2,6 miljoonaa euroa. Avustushaku on auki 2.3.–18.4.2023.Vihreän siirtymän investointihankkeilla tarkoitetaan investointeja, joilla edistetään suoraan tai välillisesti päästövähennyksiä, luonnonvarojen käytön vähentämistä ja kiertotaloutta. Hankkeiden tulee noudattaa ”ei merkittävää haittaa” (DNSH) -periaatetta. Avustuksen tarkoituksena on nopeuttaa ja tukea vihreän siirtymän investointihankkeiden toteutumista.Vihreän siirtymän investointihankkeet voivat liittyä muun muassa:uusiutuvaan energiaan ja uusiin energiaratkaisuihin (maatuulivoima, merituulivoima, suuren kokoluokan aurinkovoima, biokaasu, uusiutuvat liikennepolttoaineet, geolämpö ja lämmön talteenotto)vähähiiliseen vetyyn sekä hiilidioksidin talteenottoon ja hyödyntämiseenteollisuuden prosessien suoraan sähköistämiseen ja vähähiilistämiseenkeskeisten materiaalien ja teollisuuden sivuvirtojen uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen.Avustuksella voidaan kattaa enintään 70 prosenttia kaavoituksen, lupamenettelyn ja niihin liittyvien selvitysten laatimisesta aiheutuvista kuluista.770 000 euroa haettavana olevasta määrärahasta on peräisin Euroopan unionin NextGenerationEU -elpymis- ja palautumistukivälineestä (RRF), jonka kansallisesta käytöstä on linjattu Suomen kestävän kasvun ohjelmassa.Avustuksella edistetään vihreää siirtymää ja hallitusohjelman tavoitteita Suomen hiilineutraaliudesta vuonna 2035.Ympäristöministeriö on myöntänyt kahdella aikaisemmalla hakukierroksella 35 kunnalle ja maakunnalle avustuksia yhteensä noin 2 miljoonaa euroa.Hakulomake: Avustushaku vihreän siirtymän investointihankkeiden edistämiseksiLisätietoja ei merkittävää haittaa -periaatteesta (ymparisto.fi)

Kunnat ja maakuntien liitot voivat hakea ympäristöministeriöltä avustusta vihreää siirtymää edistävien investointihankkeiden kaavoitukseen, lupamenettelyyn ja niihin liittyviin selvityksiin. Haettavana on 2,6 miljoonaa euroa. Avustushaku on auki 2.3.–18.4.2023.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Eduskunta hyväksyi tänään rakentamislain. Uusi laki tuo ilmastonmuutoksen torjunnan kattavasti osaksi rakentamisen lainsäädäntöä. Laki myös sujuvoittaa rakentamista, vauhdittaa kiertotaloutta ja digitalisaatiota ja parantaa rakentamisen laatua. Rakentamislaki tulee voimaan 1.1.2025.Aiemmin eduskunta hyväksyi kokonaisuuteen liittyvät lait rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä, maankäyttö- ja rakennuslain muutoksesta ja rakentamisen pätevyyksistä.”Olen iloinen, että eduskunta hyväksyi uuden rakentamislain, joka auttaa alaa kehittymään. Samalla otettiin askel kohti hiilineutraalia Suomea, sillä ilmastonäkökulma on vahvasti mukana lainsäädännössä. Meillä Suomessakin rakennettu ympäristö aiheuttaa kolmanneksen kasvihuonepäästöistä, joten vähäpäästöisillä ratkaisuilla on iso kysyntä”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo.Työkaluja ilmastonmuutoksen hillintäänSuurin muutos nykyiseen maankäyttö- ja rakentamislakiin on ilmastonmuutoksen hillinnän tuominen osaksi rakentamisen lainsäädäntöä. Laki ohjaa rakentamaan vähähiilisesti, eli huomioimaan rakennuksen koko elinkaaren aikana syntyvät ilmastohaitat ja -hyödyt.Käytännössä tämä tapahtuu uuden lain nojalla myöhemmin annettavilla asetuksilla. Asetukset rakennuksen ilmastoselvityksestä, materiaaliselosteesta ja hiilijalanjäljen raja-arvoista tulevat osaksi Suomen rakentamismääräyskokoelmaa.Laki vahvistaa rakentamisen kiertotaloutta. Uusien olennaisten teknisten vaatimusten mukaan rakennukset on suunniteltava pitkäikäisiksi ja muunneltaviksi. Uusista ja purettavista rakennuksista on selvitettävä käytetyt ja vapautuvat materiaalit sekä rakennuspaikalta pois kuljetettava maa- ja kiviaines ja vaarallisten jätteiden määrä.Yksi lupamuoto ja korkeampi lupakynnys sujuvoittavat rakentamistaNykyiset rakennuslupa ja toimenpidelupa korvataan yhdellä lupamuodolla, rakentamisluvalla. Lupaa edellyttävien rakentamishankkeiden kynnystä nostetaan siten, että jatkossa esimerkiksi alle 30 neliön varaston tai pihasaunan voi rakentaa ilman lupaa, kunhan rakentamis- ja kaavamääräykset sekä rantarakentamisen säännökset täyttyvät. Kaikki rakennukset kuluttavat jatkossakin tontin rakennusoikeutta.Rakentamisen laatua parannetaan selkeyttämällä vastuitaVastuu rakentamishankkeen toteutuksen kokonaisuudesta säädetään päävastuulliselle toteuttajalle. Rakentamishankkeeseen ryhtyvä voi valita, nimeääkö hankkeeseensa päävastuullisen toteuttajan vai ottaako tehtävän itse vastattavakseen. Rakennushankkeen osapuolet velvoitetaan tekemään yhteistyötä ja vaihtamaan tietoja hyvän laadun takeeksi.Valinnanvara korjaamisessa tukee rakennusten omaleimaisuuden säilymistäRakennuksen voi korjata myös alkuperäisellä tai sen jälkeisellä rakentamistavalla, kunhan korjattava rakenne tai rakennusosa on teknisesti toimiva ja korjaushanke täyttää energiatehokkuusvaatimukset. Ajatuksena on, että eri aikakausien rakennustekniikoita ei tarvitse sekoittaa keskenään.Korjaaminen ei saa haitata rakennusten säilymistä tai heikentää esimerkiksi rakennuksen tai kulttuuriympäristön rakennustaiteellista arvoa.Eduskunta teki rakentamislakiin muutoksiaMerkittävimmät eduskunnan rakentamislakiesitykseen tekemät muutokset koskevat rakennuksen purkamisluvan edellytyksiä ja rakennuksen käyttötarkoituksen muutoksen helpottamista.Rakennuksen voi purkaa, jos se sijaitsee alueella, jolla rakennukset ovat menettäneet suurimman osa arvostaan, ja jos purkaminen johtaa merkittävään materiaalien uudelleen käyttöön tai kierrätykseen. Tällöin ei sovelleta säännöstä, jonka mukaan purkaminen ei saisi aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueidenkäytön muulle järjestämiselle.Rakennuksen tai sen osan käyttötarkoitusta voidaan muuttaa esimerkiksi asumiseen sopivaksi asemakaava-alueella poikkeamisluvalla. Muutokseen voidaan katsoa olevan erityinen syy, jos käyttötarkoituksen muutoksella tuetaan rakennetun ympäristön kiertotaloutta ja vähähiilisyyttä.Poikkeamislupamenettely on kaavan muuttamista joustavampi menettely. Valtakunnallisesti määritelty poikkeamisperuste tuo varmuutta investointeihin, tehostaa tilankäyttöä ja auttaa vähentämään tyhjien tilojen määrää.Digitalisaation avulla rakentamisen tiedot luotettavasti käyttöönRakennetun ympäristön tietojärjestelmää koskevassa laissa säädetään tiedoista, jotka kuntien ja maakuntien liittojen on jatkossa toimitettava uuteen valtakunnalliseen tietojärjestelmään. Eduskunta hyväksyi lain 24.2. Samassa yhteydessä hyväksyttiin muutos nykyiseen maankäyttö- ja rakennuslakiin, jossa säädetään alueidenkäytön tietojen digitaalisuudesta.Lakiuudistus antaa odotetun pohjan rakennetun ympäristön digitalisaatiolle, josta hyötyvät kaikki. Se sujuvoittaa prosesseja, tukee rakennusten korjaamista ja ylläpitoa sekä helpottaa ilmastovaikutusten laskentaa ja materiaalien seurantaa. Keskeinen muutos liittyy tietojen yhdenmukaisuuteen: jatkossa rakentamisluvitus ja alueidenkäytön suunnitelmat tehdään yhteentoimivan tietomallin mukaisina koneluettavassa muodossa.Suomen ympäristökeskuksen uusi rakennetun ympäristön tietojärjestelmä aloittaa toimintansa 1.1.2024, jolloin se on valmis vastaanottamaan tietoja. Rakentamisen tiedot tulee toimittaa järjestelmään viimeistään vuoden 2027 loppuun mennessä ja alueidenkäytön tiedot vuoden 2028 loppuun mennessä.Maankäyttö- ja rakennuslain muutokset tulevat voimaan 1.1.2024, mutta kunta tai maakunnanliitto saa halutessaan soveltaa vanhoja kaavan tietosisältöä koskevia säädöksiä yksittäistapauksissa päätöksellään vuoden 2028 loppuun asti.Ympäristövaliokunnan mietintö YmV 27/2022, hallituksen esitys eduskunnalle rakentamislaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi (eduskunta.fi)Ympäristövaliokunnan mietintö YmV 26/2022, hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä ja maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta (eduskunta.fi)

Eduskunta hyväksyi tänään rakentamislain. Uusi laki tuo ilmastonmuutoksen torjunnan kattavasti osaksi rakentamisen lainsäädäntöä. Laki myös sujuvoittaa rakentamista, vauhdittaa kiertotaloutta ja digitalisaatiota ja parantaa rakentamisen laatua. Rakentamislaki tulee voimaan 1.1.2025.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo ja maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen ovat kutsuneet koolle metsäalan pyöreän pöydän keskustelemaan metsäsektorin roolista ilmastopolitiikassa. Pyöreä pöytä kokoontuu torstaina 2. maaliskuuta. Maankäyttösektori kokonaisuutena oli vuonna 2021 kasvihuonekaasuinventaarion mukaan ensimmäistä kertaa hiilinielun sijaan päästölähde. Luonnonvarakeskuksen mukaan keskeisiä syitä ovat muun muassa metsien kasvun hidastuminen, kasvaneet hakkuut sekä laskentatavan muutokset. Nielujen pienentyminen vaikeuttaa hiilineutraaliustavoitteen saavuttamista, ja sillä voi olla myös merkittäviä valtiontaloudellisia vaikutuksia.Pyöreässä pöydässä keskustellaan alan toimijoiden kanssa siitä, mitä metsätaloudessa ja -teollisuudessa voidaan tehdä maankäyttösektorin nielujen vahvistamiseksi ja päästöjen vähentämiseksi. Keskustelua käydään muun muassa liian voimakkaista harvennushakkuista, jotka vaikuttavat merkittävästi nielujen pitkän aikavälin kehitykseen.”Metsien liialliset hakkuut ovat johtaneet siihen, että hiilinielujen ja metsäluonnon lisäksi jopa puuntuotannollinen kestävyys on uhattuna. Metsäalan tulevaisuuden kilpailukyvyn ja menestyksen takaa se, että puun jalostusarvo kasvaa ja metsien käyttö asettuu kestävälle tasolle. Luonnon ja ilmaston kannalta kestävästi tuotetuille puutuotteille on jatkossa maailmalla kasvava kysyntä esimerkiksi tekstiilien valmistuksessa”, painottaa ilmasto- ja energiapoliittisen ministerityöryhmän puheenjohtaja, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo.”Nieluongelmaan on esitetty Suomen metsien hakkuiden rajoittamista. Se ei olisi ilmastohaasteen tai kestävän kehityksen kannalta perusteltua. Metsiä hyödynnetään globaalin kysynnän tyydyttämiseksi, ja jos Suomessa vähennettäisiin metsien hakkuita, hakkuut siirtyisivät ainakin osittain muihin maihin. Samalla heikkenisi mahdollisuus korvata fossiilista energiaa ja uusiutumattomia raaka-aineita uusiutuvilla. Maankäyttösektoria voidaan perustellusti pitää ilmasto-ongelman sijaan ratkaisuna, ja siihen liittyvä ilmastotoimien kokonaisuus tarjoaa eri toimijoille mahdollisuuden osallistua omien tarpeidensa ja mahdollisuuksiensa mukaan ilmastohaasteeseen vastaamiseen. Lisäksi metsien kestävällä käytöllä on tärkeä rooli omavaraisuuden ja huoltovarmuuden turvaamisessa”, korostaa maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen.LisätietojaRiikka Yliluoma
Ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja
p. 050 414 1682
[email protected]Lasse Kontiola
Maa- ja metsätalousministerin erityisavustaja
p. 0400 694 233
[email protected]Tuomo Kalliokoski
Neuvotteleva virkamies
Ympäristöministeriö
p. 0295 250 053
[email protected]Erno Järvinen
Metsä- ja bioenergiayksikön päällikkö
Maa- ja metsätalousministeriö
p. 029 516 2150
[email protected]

Ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo ja maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen ovat kutsuneet koolle metsäalan pyöreän pöydän keskustelemaan metsäsektorin roolista ilmastopolitiikassa. Pyöreä pöytä kokoontuu torstaina 2. maaliskuuta. 

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Uusi luonnonsuojelulaki tulee voimaan 1. kesäkuuta 2023. Laissa säädetään ensimmäistä kertaa Suomen luontopaneelista, joka on riippumaton tieteellinen asiantuntijaelin. Säännöksen mukaan valtioneuvosto asettaa luontopaneelin neljän vuoden määräajaksi kerrallaan. Suomen luontopaneelissa tulee olla edustus eri tieteenaloilta. Luontopaneelia koskevat asetukset ovat lausunnolla 1.3.-12.4.2023Suomen luontopaneelin tehtävänä on tuottaa, koostaa ja eritellä tieteellistä tietoa luonnon monimuotoisuutta koskevien politiikkatoimien suunnittelua, toimeenpanoa, seurantaa ja päätöksentekoa varten. Luonnon monimuotoisuutta koskevan tiedon varsinaisesta tuottamisesta vastaavat pääasiassa edelleen eri hallinnonalojen tutkimuslaitokset sekä yliopistot ja korkeakoulut. Luontopaneelin tehtävät liittyvät tämän tiedon käsittelemiseen ja koostamiseen. Luontopaneeli voi halutessaan tuottaa myös itsenäisesti uutta tieteellistä tietoa tiedon koostamisen ja erottelun lisäksi.Valtioneuvoston asetuksella säädettäisiin tarkemmin Suomen luontopaneelin kokoonpanosta sekä jäsenten valinnasta, toimikaudesta ja palkkioista. Sääntelyn tarkentaminen parantaisi ennakoitavuutta kokoonpanon valmisteluun osallistuvien ministeriöiden ja jäsenehdotuksia antavien tahojen näkökulmasta ja lisäisi läpinäkyvyyttä.Lisäksi toisessa asetuksessa säädettäisiin valtiontuen myöntämisestä Suomen luontopaneelin toimintaan. Asetuksessa ympäristöministeriö myöntäisi valtiontukea Suomen luontopaneelin jäsenten taustaorganisaatioille luontopaneelin tehtävien täyttämiseen. Tavoitteena on selkeyttää avustusmenettelyä ja vähentää valtionapuviranomaisen hallinnollista taakkaa. Tarkentamalla valtionavustuksen myöntämisen edellytyksiä asetus vahvistaa lisäksi hallinnon avoimuutta.

Uusi luonnonsuojelulaki tulee voimaan 1. kesäkuuta 2023. Laissa säädetään ensimmäistä kertaa Suomen luontopaneelista, joka on riippumaton tieteellinen asiantuntijaelin. Säännöksen mukaan valtioneuvosto asettaa luontopaneelin neljän vuoden määräajaksi kerrallaan. Suomen luontopaneelissa tulee olla edustus eri tieteenaloilta. Luontopaneelia koskevat asetukset ovat lausunnolla 1.3.-12.4.2023

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö tilaama selvitys tarkastelee elinkeinoelämän kiinnostusta ja valmiutta luonnon monimuotoisuutta vahvistavaan toimintaan. Selvityshenkilö Mari Pantsarin mukaan yritysten luontotoimia tulee vahvistaa, jotta luontokato saadaan pysäytettyä vuoteen 2030 mennessä. Yritysten jo tekemä ilmastotyö auttaa suuntaamaan toimia myös luontokadon pysäyttämiseen.”Pantsarin selvitys antaa kattavan kuvan yritysten luontotoimien potentiaalista. Selvityksessä on useita varteenotettavia suosituksia valtiolle, kuten ilmastopolitiikan pyöreän pöydän laajentaminen luontopolitiikkaan ja uusien kannustimien luominen maanomistajien luonnonsuojelutoimille. Itse ajattelen, että voisimme selvityksen hengessä perustaa Suomen luontopankin, jonne valtio voisi hankkia arvokkaita luontokohteita yritysten tekemän kompensaation mahdollistamiseksi”, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo sanoo.Luonto-osaajista on suuri kysyntäSelvityksen mukaan elinkeinoelämässä on herätty luontokadon pysäyttämisen kiireellisyyteen ja alan osaajista on suuri kysyntä. Luonto-osaajia tarvitaan jatkossa kaikilla toimialoilla kaivosteollisuudesta rahoitukseen ja rakennusteollisuudesta julkiseen sektoriin. Tällä hetkellä sekä yksityisellä että julkisella sektorilla on kuitenkin valtava puute osaamisesta. Valtion toivotaan selvityksen mukaan kiinnittävän erityistä huomiota osaajapulaan, sillä osaamisen ja osaajien puute voi nousta merkittäväksi haasteeksi luontotavoitteiden saavuttamisen kannalta.Yritykset toivovat ennakoitavuutta sääntelyynElinkeinoelämässä toivotaan, että luontokatoa ratkaistaisiin pääasiassa markkinalähtöisesti ja vapaaehtoisin toimin nykyisen sääntelyn puitteissa. Lisäksi toivotaan, että hyvistä toimista palkittaisiin esimerkiksi verotuksellisin kannustimin. Selvityksen mukaan sääntelyn tulisi toimia pääasiassa perälautana, jos tavoitteita ei vapaaehtoisesti saavuteta. Uuden sääntelyn sijaan tulisi selvittää kuinka pitkälle päästään vahvistamalla olemassa olevaa sääntelyä. Elinkeinoelämässä toivotaan, että myös valtio tekisi itse enemmän esimerkiksi markkinoiden luomisessa julkisten hankintojen kautta.Elinkeinoelämä kannattaa vapaaehtoisia ekologisia kompensaatioitaSelvityksen mukaan suuri osa elinkeinoelämästä kannattaa vapaaehtoista ekologista kompensaatiota. Vapaaehtoinen ekologinen kompensaatio on mukana uudessa luonnonsuojelulaissa, joka tulee voimaan 1. kesäkuuta. Kompensaation avulla ihmisen toiminnasta luonnon monimuotoisuudelle yhtäällä aiheutunut haitta hyvitetään lisäämällä luonnon monimuotoisuutta toisaalla esimerkiksi ennallistamalla heikentyneitä luontotyyppiesiintymiä. Esimerkiksi lehdon menettäminen rakentamistoiminnan seurauksena voidaan hyvittää parantamalla toisaalla heikentyneen lehdon tilaa. Näin luontoarvot eivät kokonaistasolla tarkastellen vähene.Selvityshenkilö ehdottaa, että valtio edistää vapaaehtoisten ekologisten kompensaatioiden ja muiden luontoarvomarkkinoiden syntymistä 100 miljoonan euron siemenrahoituksella, jolla vivutetaan yksityistä rahoitusta mukaan. Rahoitus voitaisiin hankkia purkamalla ympäristölle haitallisia tukia.Riskien lisäksi kannattaa etsiä mahdollisuuksiaSelvityksen mukaan luontokadon pysäyttäminen nähdään yrityksissä pääsääntöisesti riskinhallintakysymyksenä ja vastuullisuus- ja raportointikysymyksenä. Luontokadon pysäyttämistä pidetään välttämättömänä tulevaisuuden toimintaedellytyksille. Edelläkävijäyritykset näkevät luontokadon pysäyttämisessä myös liiketoimintamahdollisuuksia esimerkiksi luontoarvomarkkinoissa, kaupunkien luontopohjaisissa ratkaisuissa, ennallistamisessa ja kiertotalousratkaisuissa.

Ympäristöministeriö tilaama selvitys tarkastelee elinkeinoelämän kiinnostusta ja valmiutta luonnon monimuotoisuutta vahvistavaan toimintaan. Selvityshenkilö Mari Pantsarin mukaan yritysten luontotoimia tulee vahvistaa, jotta luontokato saadaan pysäytettyä vuoteen 2030 mennessä. Yritysten jo tekemä ilmastotyö auttaa suuntaamaan toimia myös luontokadon pysäyttämiseen.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Enemmistö suomalaisista näkee, että Suomi voi parantaa kilpailukykyään satsaamalla uuteen osaamiseen ja ilmastoratkaisuihin. Luontokato on noussut ilmastonmuutoksen rinnalle vakavana ympäristökriisinä ja enemmistö kansalaisista on sitä mieltä, että ilmastonmuutokseen ja luontokatoon tulee etsiä ratkaisuja kokonaisuutena.Selvä enemmistö suomalaisista (61 %) toivoo ilmastokriisin torjuntaa seuraavan hallituskauden kärkiteemoiksi. Näin siitä huolimatta, että Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, hintojen nousu ja energiahuolet ovat painaneet monen kansalaisen mieltä.Suomessa on vireillä isoja investointeja vihreään siirtymään. Enemmistö (79 %) vastaajista on sitä mieltä, että Suomi voi parantaa kilpailukykyään panostamalla ilmastonmuutoksen hillintään esimerkiksi kehittämällä osaamista ja uusia teknologisia ratkaisuja.Vaikka ilmastokriisi nähdään vakavana uhkana, enemmistö suomalaisista näkee ilmastoratkaisuissa mahdollisuuksia: vastaajista 68 % on sitä mieltä, että ilmastokestävät ratkaisut parantavat ihmisten hyvinvointia Suomessa.Tiedot käyvät ilmi valtionhallinnon ilmastoviestinnän ohjausryhmän Kantar Publicilla teettämästä kyselytutkimuksesta. Ilmastobarometri 2023 -tutkimuksella selvitettiin suomalaisten näkemyksiä ilmastonmuutoksesta ja ilmastopolitiikasta vaalien alla.Ilmastotoimiin myönteisesti suhtautuvien määrä on laskenutTutkimuksessa selvitettiin, miten suomalaisten ilmastonäkemykset ovat muuttuneet verrattuna aiempiin ilmastobarometreihin. Kyselytutkimus on toteutettu suurilta osin samoilla kysymyksillä vuodesta 2015.Vastaava kyselytutkimus toteutettiin viimeksi vuoden 2019 eduskuntavaalien alla, jolloin ilmastonmuutoksen torjuntaa pidettiin vieläkin tärkeämpänä: 70% suomalaisista toivoi tuolloin ilmastokriisin ratkaisua hallituksen yhdeksi kärkiteemaksi. Vuonna 2019 44 % vastaajista ilmoitti äänestävänsä eduskuntavaaleissa ehdokasta, joka työskentelee aktiivisesti ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Nyt vastaava luku on 32 %.Lisäksi jakolinjat ilmastokysymyksissä ovat selvät. Myönteisesti ilmastotoimiin suhtautuivat nuoret, naiset, korkeakoulutetut, SDP:n, vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajat.Ilmastotoimia vähemmän tärkeinä pitivät perussuomalaisten, kokoomuksen ja keskustan kannattajat. Jakolinjat korostuvat myös alueellisessa vertailussa. Pääkaupunkiseudulla asuvat kannattivat ilmastotoimia enemmän kuin maaseudulla asuvat.Ilmastonmuutoksen ja luontokadon yhteydet tunnistetaanKyselytutkimuksessa kysyttiin ensimmäistä kertaa ilmastonmuutoksen ja luontokadon yhteyksistä. Jopa 79 % vastaajista on sitä mieltä, että ilmastonmuutokseen ja luontokatoon tulisi etsiä ratkaisuja kokonaisuutena. 64 % vastaajista on sitä mieltä, että Suomen hallituksen on toimittava aktiivisemmin luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen eli luontokadon pysäyttämiseksi.      Metsien hiilinielujen säilyttäminen nähdään edelleen tärkeänä: 71 % vastaajista toivoo, että metsien hakkuiden määriin ja hoitotapoihin tulisi kiinnittää enemmän huomiota, jotta hiilinielut säilyvät. Laskua verrattuna vuoden 2019 tuloksiin on kuitenkin 12 prosenttiyksikköä.Energiansäästö ilmastoratkaisujen kirittäjänäKyselytutkimus osoittaa, että energiansäästössä on otettu isoja harppauksia eteenpäin: 74 % vastaajista on valmiita säästämään sähkön kulutuksessa silloin, kun kysyntä on suurinta. Nousu on merkittävä, sillä vuonna 2019 luku oli 62 %.67 % vastaajista ilmoittaa myös, että on vähentänyt sähkön- ja lämmönkulutusta. 73 % vastaajista on puolestaan sitä mieltä, että kuntien on kiihdytettävä siirtymää kestävään, kuten tuuli- aurinko- ja vesivoimaan perustuvaan energiajärjestelmään.”Suomalaiset ovat tänä talvena säästäneet joukolla hienosti energiaa. Nyt kannattaa siirtyä pysyvämpiin energiatekoihin, eli jatkaa kotien energiatehokkuutta kauaskantoisesti parantavia remontteja ja tehdä investointeja ei-fossiilisiin lämmitysmuotoihin. Energiansäästö osoittaa, että tapoja voidaan muuttaa nopeastikin, mikä onkin välttämätöntä, jotta ilmastonmuutosta saadaan hillittyä”, kommentoi Motivan asiantuntija Päivi Suur-Uski.Puolet suomalaisista ilmoittaa tekevänsä arjessaan ilmastokestäviä valintoja52 % vastaajista ilmoitti tekevänsä ilmastokestäviä valintoja ja että niiden tekeminen on helppoa. 52 % vastasi myös, että arkiympäristö tukee ilmastokestävien valintojen tekemistä.”On ilahduttavaa, että yli puolet vastaajista koki ilmastokestävät valinnat helpoiksi. Suomalaisia on kannustettu puolittamaan hiilijalanjälkensä, mutta näin suurta muutosta ei 2000-luvulla toistaiseksi ole tapahtunut. Ilmastokestävän arjen valtavirtaistamiseksi tarvitaan lisää toimia asumisessa, liikkumisessa, syömisessä ja muiden tavaroiden ja palveluiden kulutuksessa”, sanoo erikoistutkija Marja Salo Suomen ympäristökeskuksesta.43 % kyselyyn vastaajista kertoi vähentäneensä tavaroiden hankkimista ilmastosyistä. Reilu kolmannes (35 %) suomalaisista oli vähentänyt autoilua ja sen sijaan lisännyt kestävää liikkumista kuten kävelyä, pyöräilyä tai joukkoliikenteellä kulkemista. Vuonna 2019 vastaavana ajankohtana autoilua vähentäneiden luku oli selvästi korkeampi (43 %).Tutkimuksen toteutusTutkimukseen osallistui 1043 iältään 15–74-vuotiasta vastaajaa eri puolilta Suomea lukuun ottamatta Ahvenanmaata. Tutkimuksen virhemarginaali on noin 3 prosenttiyksikköä suuntaansa.Tutkimuksen on tilannut Ilmastoviestinnän ohjausryhmä, johon kuuluvat ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, valtiovarainministeriö, ulkoministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, valtioneuvoston kanslia, ELY-keskukset, Ilmatieteen laitos, Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus, Motiva, VTT, Suomen Akatemia, Kuntaliitto, Demos Helsinki, Sitra, Business Finland ja Opetushallitus.Lisätietoja
Tutkimuksen toteutus:Laura Kotila
Viestintäasiantuntija
ympäristöministeriö
p. 050 572 2280
[email protected]Jaakko Hyry
Tutkimusjohtaja 
Kantar Public
p. 050 370 0939
[email protected] Asiantuntijat aihealueittain
 

Enemmistö suomalaisista näkee, että Suomi voi parantaa kilpailukykyään satsaamalla uuteen osaamiseen ja ilmastoratkaisuihin. Luontokato on noussut ilmastonmuutoksen rinnalle vakavana ympäristökriisinä ja enemmistö kansalaisista on sitä mieltä, että ilmastonmuutokseen ja luontokatoon tulee etsiä ratkaisuja kokonaisuutena.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Kirkkonummella sijaitsevan Finnträskin luonnonsuojelualueen perustamisasetukseen tehtiin muutos, joka sallii maakaapeliyhteyden suojelualueen läpi. Uusi asetus tulee voimaan 23. maaliskuuta 2023.Suunnitteilla oleva maakaapeli rakennetaan Microsoftin datakeskuksen sähkönsyöttöä varten. Se sijoitetaan jo olemassa olevaan Carunan voimajohtokäytävään, joka kulkee osittain Finnträskin luonnonsuojelualueen uudella laajennusalueella.Rauhoitussäännöksiin tehtiin lisäyksiäLuonnonsuojelualueen perustamista koskevat rauhoitussäännökset eivät sallineet maakaapeliyhteyden rakentamista, joten asetusta oli näiltä osin muutettava. Asetukseen lisättiin uusi momentti, jonka mukaan Finnträskin vanhojen metsien luonnonsuojelualueella sijaitsevaan voimajohtokäytävään saa sijoittaa Fortumin suunnitelmien mukaisen 2 x 110 kV maakaapelin. Asetuksella huolehditaan myös siitä, että maakaapelin asennuksella ja ylläpidolla ei vaaranneta luonnonsuojelualueen perustamistarkoitustaKaapelin tieltä kaadetaan puitaMaakaapeli kulkee luonnonsuojelualueen puolella noin puolitoista kilometriä. Sen asennus vaatii 10–15 metriä leveää reunavyöhykettä, jonka alueelta kaadetaan puita. Jo nykyisellään puuston korkeutta säädellään alueella olevan voimajohtokäytävän vuoksi.Luontoselvityksen mukaan muutostyöt eivät aiheuta merkittävää haittaa luonnonsuojelualueen luontoarvoille. Kaivuujäljet ja työnaikaiset vauriot siistitään kaapelin asentamisen jälkeen, ja reitin pintakasvillisuuden annetaan palautua rauhassa ennalleen. Kaapeli turvaa sähkönsyötön ja lämmöntuotannon häiriötilanteessaSuunniteltu maakaapeli on osa Framnäsin ja Kolabackenin välistä maakaapeliyhteyttä, jolla varmistettaisiin datakeskuksen sähkönsyöttö myös mahdollisissa häiriötilanteissa. Teknis-taloudellisista syistä maakaapeliyhteyttä ei voida rakentaa toista reittiä Framnäsista Kolabackeniin.Fortum hyödyntää datakeskuksen tuottaman lämmön kaukolämmöntuotannossaan. Talvikaudella 2024–2025 varasähkönsyöttö palvelee Fortum Power and Heat Oy:n lämpöpumppulaitosta, jonka on suunniteltu korvaavan käytöstä poistuvaa Suomenojan kivihiililaitosta.LisätietojaRoosa Kellokoski
Asiantuntija
p. 0295250260
[email protected]

Kirkkonummella sijaitsevan Finnträskin luonnonsuojelualueen perustamisasetukseen tehtiin muutos, joka sallii maakaapeliyhteyden suojelualueen läpi. Uusi asetus tulee voimaan 23. maaliskuuta 2023.

Lähde: ym.fi