NordenBladet — Sallatunturin kansallispuisto perustettaisiin noin 9965 hehtaarin laajuisena Natura 2000 -verkostoon kuuluvalle Sallatunturin luonnonsuojelualueelle. Kansallispuiston alue sijaitsee Sallan kunnassa ja se on kokonaan valtion omistuksessa. Lausuntoja pyydetään 1.3.2021 mennessä.Nykyiseen luonnonsuojelualueeseen kuuluva, mutta muusta alueesta erillään sijaitseva 123 hehtaarin suuruinen Rämiäjängän osa-alue jäisi kansallispuiston ulkopuolelle. Hallituksen esityksen yhteydessä annettaisiin valtioneuvoston asetus, jolla Rämiäjänkä säilyisi yhä luonnonsuojelualueena.”Täydennämme kansallispuistoverkostoa luontoarvoiltaan merkittävällä Sallatunturin alueella. Kansallispuistot ovat jokaisen suomalaisen ulkoilupaikkoja, mutta ennen kaikkea ne säilyttävät ja vahvistavat luonnon monimuotoisuutta. Kansallispuistot houkuttelevat jatkuvasti uusia kävijöitä. Siksikin on hienoa, että hallitus lisää kansallispuistoja”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.Sallatunturin alueella korostuvat vanhat metsät ja monimuotoiset aapasuotSallatunturin alue on luontoarvoiltaan arvokas, ekologisesti ja maisemallisesti eheä kokonaisuus aivan Suomen itärajalla. Sallatunturin maisemat vaihtelevat tuntureista ja harjuista näyttävään, paikoin jopa 250 metriä syvään Aatsinginhaudan rotkolaaksoon. Alueen luonnossa korostuvat vanhat, korkealla kasvavat ja tykkylumen muovaamat metsät sekä monimuotoiset aapasuot. Kansallispuisto perustettaisiin alueen luonnon suojelemiseksi sekä virkistyskäyttöä, luonnonharrastusta, tutkimusta ja opetusta varten.Kansallispuistosta vauhtia seudun kestävälle vähähiiliselle matkailulleSallatunturin kansallispuiston perustamisen myötä valtio kehittäisi aluetta yleisenä luonnonnähtävyytenä, mikä tarjoaisi hyvät mahdollisuudet luontomatkailuun sekä matkailuyrittäjyyden kehittämiseen. Valtion budjettiin esitetään 2,5 miljoonan euron kertaluonteista määrärahaa, jolla saatettaisiin puiston palvelut kansallispuistomaisiksi ja suojattaisiin luontoa kasvavien kävijämäärien kuluttavalta vaikutukselta.Sallatunturin aluetta olisi mahdollista markkinoida yhdessä Venäjän puoleisten luontoalueiden kanssa. Sallatunturin kansallispuisto edistäisi merkittävästi ekologista ja vähähiilistä matkailua yhtenä harvoista erämaisista kansallispuistoista, joka on eteläisestäkin Suomesta helposti tavoitettavissa maata pitkin julkisilla liikennevälineillä.Paikallisten oikeudet ja poronhoidon jatkuminen turvattaisiin, metsästykseen muutoksiaPoronhoito ja paikkakuntalaisten vapaa metsästysoikeus jatkuisivat kansallispuiston alueella nykyiseen tapaan. Hirvenmetsästys sallittaisiin kotikunnasta riippumatta myös kansallispuistoon rajattavaksi esitettyyn metsästysalueeseen kuuluvien metsästysseurojen jäsenille. Kansallispuiston luonnonsuojelutavoitteen edistämiseksi pienriistan lupametsästys kuitenkin päättyisi kansallispuiston alueella. Kansallispuiston perustamisella ei olisi vaikutusta sen ulkopuolisten alueiden käyttöön.Sallatunturin kansallispuisto valikoitui jatkovalmisteluun viidestä ehdokkaastaSuomen kansallispuistoverkoston laajentaminen on kirjattu pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaan. Ympäristöministeriölle on tehty aloitteet kansallispuiston perustamisesta viiteen kohteeseen eri puolille Suomea. Ministeriössä on laadittu puistokandidaateista vertaileva selvitys, jonka perusteella Sallatunturin alue valikoitui jatkovalmisteluun. Toinen jatkovalmisteluun valikoitunut ehdokas on Evon metsäalue. Aloitteen Sallatunturin luonnonsuojelualueen muuttamiseksi kansallispuistoksi teki Sallan kunta.Lausuntoja voi antaa 1.3.2021 saakka. Tavoitteena on, että eduskunta ehtisi käsitellä lakiesityksen kevätistuntokaudella 2021.Lausuntopyyntö (lausuntopalvelu.fi)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Eurooppaministerien epävirallisen videokokouksen pääaiheina 18. tammikuuta olivat EU:n koordinaatio koronapandemian torjunnassa ja 21. tammikuuta pidettävän Eurooppa-neuvoston jäsenten videokokouksen valmistelu. Suomea kokouksessa edusti eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen.

Ministerit kävivät keskustelun EU:n koronakoordinaation tehostamisesta ja erityisesti koronarokotteiden saatavuuden ja jakelun parantamisesta. Suomi kannattaa EU:n yhteisiä vahvoja toimia ja rokoteyhteistyötä koronaviruksen taltuttamiseksi. Mahdolliset pullonkaulat rokotteiden toimituksessa aina valmistajalta jäsenmaihin asti tulee hoitaa kuntoon. Selkeä viestintä kansalaisille rokottamisprosessista ja aikataulusta ovat yhtä lailla avainasemassa. Eurooppa-neuvoston jäsenet keskustelevat koronakoordinaatiosta ja rokotetilanteesta videokokouksessaan 21. tammikuuta.

Ministeri Tuppurainen toi myös esiin tarpeen saada rokotekattavuus maailmanlaajuiseksi, jotta pandemia saadaan todella nujerrettua. Rokotekattavuuden saavuttamisessa tulee hyödyntää tehokkaasti muun muassa kansainvälistä Covax-rokoteyhteistyömekanismia. Sen tarkoitus on edistää koronarokotteiden yhdenvertaista saatavuutta kaikille maille nopeasti ja tukea ja vahvistaa rokotetuotantoa sekä -jakelua maailmassa.

”Rokotteiden saatavuus ja tehokas jakelu ovat avainasemassa koronaviruksen nujertamisessa. EU:n hankintayhteistyö on alkanut hyvin, mutta toimia on tarpeen kirittää. On myös muistettava, että yksikään maa ei ole turvassa, ennen kuin pandemia saadaan hallintaan kaikkialla maailmassa. Siksi rokotesolidaarisuuden osoittaminen on tärkeää. Se on myös yhteisten eurooppalaisten arvojemme mukaista.” sanoo ministeri Tuppurainen.

”Jotta voimme parhaalla mahdollisella tavalla seurata rokotustilannetta, on meillä oltava yhdenmukainen tilastointi rokotekattavuudesta. Tarvitaan myös yhteinen rokotesertifikaatti, sillä tavoitteenamme on lopulta päästä avaamaan yhteiskuntia ja turvata meille kaikille tärkeää vapaata liikkuvuutta.” ministeri Tuppurainen jatkaa.1.1.2021 EU:n neuvoston puheenjohtajavaltiona aloittanut Portugali esitteli kokouksessa puheenjohtajuutensa painopisteet. Portugalin pääprioriteetit ovat 1) Euroopan elpymisen edistäminen vihreän ja digitaalisen siirtymän avulla 2) Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toimeenpano oikeudenmukaisen ja osallistavan vihreän ja digitaalisen siirtymän varmistamiseksi sekä 3) Euroopan strategisen autonomian vahvistaminen.

Puheenjohtajavaltio Portugali kertoi myös Euroopan tulevaisuutta käsittelevän konferenssin valmistelutilanteesta. Konferenssin valmistelu on viivästynyt koronapandemian takia. Neuvoston, Euroopan parlamentin ja komission on tarkoitus sopia konferenssin mandaatista yhteisellä julistuksella.EU:n yleisten asioiden neuvostossa jäsenmaita edustavat pääasiassa jäsenvaltioiden eurooppaministerit. Neuvoston tehtävänä on muun muassa valmistella Eurooppa-neuvoston kokouksia. Se myös vastaa useista monialaisista politiikoista kuten rahoituskehysneuvotteluista ja EU:n laajentumisesta. Myös oikeusvaltioperiaatteeseen liittyvät kysymykset kuuluvat vakiintuneesti neuvoston asialistalle.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomen Liikenne- ja viestintävirasto Traficom on päättänyt jatkaa suorien matkustajalentojen keskeytystä Isosta-Britanniasta , Irlannista ja Etelä-Afrikasta Suomeen 25.1. asti. Päätöksen johdosta monen matkailijan paluu Suomeen hankaloituu edelleen tai voi estyä kokonaan.

Suomen suurlähetystöt sekä ulkoministeriö seuraavat tilannetta tarkasti ja neuvovat tarvittaessa matkailijoita kotiinpaluun järjestämisessä. Suomeen paluu Isosta-Britanniasta, Irlannista ja Etelä-Afrikasta on mahdollista vaihtoyhteyksiä käyttäen. Vaihtoehtoisia reittejä etsivien matkustajien tulee tarkistaa maahantulo- ja erityisesti kauttakulkuvaatimukset, esimerkiksi tarvittavat koronatestitulokset kohdemaan viranomaisilta ja omalta lentoyhtiöltä. Käytännössä koronatestitulos on hyvä olla joka tapauksessa ennen matkalle lähtöä, koska määräykset sen suhteen saattavat muuttua nopeasti.Suomen suurlähetystöt päivittävät tilannetietoa verkkosivuilleen ja sosiaalisen median kanaville. Koronapandemian takia tilanne voi missä tahansa maassa tai alueella muuttua äkillisesti ja ennalta-arvaamattomasti. Lentoyhteydet voivat muuttua tai peruuntua äkillisesti ja aiheuttaa siten matkaan pitkiäkin viivästymisiä. Jos matkasi on välttämätön, ole varautunut muutoksiin. Matkailijoilta vaaditaan edelleen sopeutumista tilanteeseen ja epätietoisuuden sietämistä. Pandemiatilanteessa ulkoministeriön kyky auttaa pulaan joutunutta matkailijaa on rajallinen. Suosittelemme aina tekemään matkustusilmoituksen osoitteessa matkustusilmoitus.fi.Jos palaat Suomeen Isosta-Britanniasta, Irlannista tai Etelä-Afrikasta, huomioi THL:n ohjeistus.

Matkan peruuntumisesta tai siirtymisestä aiheutuvista mahdollisista kustannuksista matkailijan tulee olla yhteydessä omaan matkanjärjestäjään, lentoyhtiöön tai vakuutusyhtiöön.Traficom: Suomeen saapuvien matkustajalentojen rajoitukset Iso-Britanniasta, Irlannista ja Etelä-Afrikasta jatkuvat 25.1.2021 asti

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomi tukee Kansainvälistä kauppakeskusta (International Trade Centre, ITC) viidellä miljoonalla eurolla vuosina 2021-2022 kehitysmaiden naisten ja nuorten yrittäjyyden kehittämiseksi. Sopimus vahvistettiin 18. tammikuuta Genevessä.Sopimuksen allekirjoittivat ITC:n pääjohtaja Pamela Coke-Hamilton ja suurlähettiläs Kirsti Kauppi.

Suomen viiden miljoonan euron tuki jakaantuu siten, että kaksi miljoonaa euroa on yleistukea. Kolme miljoonaa euroa on suunnattu naisten ja nuorten yritystoiminnan ja pakolaisten toimeentulomahdollisuuksien vahvistamiseen, Afrikan mantereenlaajuisen vapaakauppa-alueen (AfCFTA) kehittämiseen sekä kiertotalouden edistämiseen.

Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari pitää Suomen tukea ITC:lle merkittävänä panostuksena niin yritystoiminnan kehittämiseksi kuin naisten ja tyttöjen oikeuksien vahvistamiseksi kehitysmaissa.

”Suomen rahoitus ITC:lle tukee kehitysmaiden talouksien perustan vahvistumista tänä haastavana aikana ja luo edellytyksiä pandemian jälkeiseen jälleenrakennukseen. Meidän tulee siirtyä köyhyyden hallinnasta vaurauden luomiseen. Kannustan suomalaisia yrityksiä yhteistyöhön ITC:n kanssa ja löytämään sitä kautta uusia bisnesmahdollisuuksia”, ministeri toteaa.

ITC on Maailman kauppajärjestö WTO:n ja YK:n kauppa ja kehitys -konferenssi UNCTADin perustama järjestö, jonka tavoitteena on vahvistaa kehitysmaiden mikro-, pien- ja keskisuurten yritysten kilpailukykyä. ITC tunnetaan erityisesti sen vahvasta panoksesta kehitysmaiden naisten ja nuorten yritystoiminnan kehittäjänä muun muassa SheTrades-hankkeen kautta (www.shetrades.com).

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Vuoden 2021 huippukokouksiin valmistautuvat panelistit puhuvat luonnon monimuotoisuuden suojelusta ja ilmastotoimista yhdessä nuorten kanssa. Tilaisuuden järjestävät Britannian suurlähetystö, ulkoministeriö ja WWF Suomi.Yksi tärkeistä ratkaisuista luonnon ja ilmaston ahdinkoon on kestävämpi ruoantuotanto.

Erityisesti oppilaitoksille suunnattu paneelikeskustelu järjestetään keskiviikkona 20.1. virtuaalisesti. Mukana ovat ulkoministeri Pekka Haavisto, WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder, Britannian Cop26-lähettiläs John Murton, ympäristöministeriön ympäristöneuvos Marina von Weissenberg sekä Britannian nuorten ilmastoryhmän jäsen Nelli Vanninen. Keskustelu rakentuu tunnetun luonnontieteilijän David Attenborough’n ”Yksi elämä, yksi planeetta” –dokumentille. Netflixin tuottamassa elokuvassa nyt 94-vuotias Attenborough kuvaa elämänsä aikana tapahtunutta luontokatoa ja etsii malleja ihmisen ja muiden lajien kestävämpään rinnakkaineloon.

Tärkeä ilmastovuosiPaneelin osapuolista Britannia isännöi tänä vuonna tärkeää ilmastohuippukokouksta (COP 26), jonka ratkomiin haasteisiin myös luonnon monimuotoisuus tiiviisti kytkeytyy. Ympäristöjärjestö WWF on maailmanlaajuisesti seurannut ekosysteemien tilaa, ja varoitti vuoden 2020 Living Planet –raportissaan, että selkärankaisten villieläinten populaatiot ovat pienentyneet keskimäärin 68 prosentilla vuodesta 1970 lähtien.Suomen tavoite on olla vuoteen 2035 mennessä hiilineutraali ja ensimmäinen fossiilivapaa hyvinvointiyhteiskunta. Viime vuonna Suomi oli yksi ensimmäisiä maita, jotka allekirjoittivat vapaaehtoisen Leader’s Pledge for Nature –aloitteen. Sen tavoitteena on pysäyttää luontokato vuoteen 2030 mennessä ja kirittää maailmaa kestävän kehityksen polulla.Suomi tukee luonnon monimuotoisuutta kansainvälisten järjestöjen, kuten YK:n ympäristöohjelman (UNEP) ja Globaalin ympäristörahaston (GEF) kautta. Lisäksi rahoitusta saavat kansainvälinen luonnonsuojeluliitto (IUCN) sekä suomalaiset kansalaisjärjestöt, kuten WWF Suomi, Siemenpuusäätiö ja Suomen Luonnonsuojeluliitto. YK-yhteistyön kautta Suomen kädenjälki näkyy myös maailman metsien tilan ja niiden hiilivarantojen seurannassa.

Tilaisuuden tiedot:Biodiversity Panel Event ke 20.1. klo 13.15-14.30.Keskustelu käydään englanniksi. Netflix-dokumentti ei ole osa striimattavaa tilaisuutta.

Paneelikeskustelua voi seurata tilaisuuden verkkolinkin kautta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö kerää verkkokyselyllä tietoa koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilanteen vaikutuksista taiteen ja kulttuurin alojen toimintaan ja talouteen. Kyselyyn voivat vastata kulttuurin, taiteen ja luovien alojen yhteisöt ja henkilöt.Kysely koskee tietoja koronan vaikutuksista vuonna 2020 sekä arviota koronan vaikutuksista vuoden 2021 ensimmäisellä puoliskolla.

Ministeriö kerää tietoa ja arvioita koronan vaikutuksista toimialalla ajantasaisen tilannekuvan ylläpitämiseksi sekä pidemmän tähtäimen toimenpiteiden suunnittelun tueksi. Kyselyn tuloksista julkaistaan tilannekuvatietoa verkossa. Kysely on jatkoa opetus- ja kulttuuriministeriön keväällä 2020 tekemille kyselyille Koronapandemian vaikutukset kulttuurialalle ja Koronapandemian vaikutukset kuntien kulttuuritoimintaan.

Kyselyyn voi vastata 18.1.-1.2.2021. Organisaatiot vastaavat yhdellä organisaation edustajan lähettämällä vastauksella. Henkilöt vastaavat oman toimintansa osalta. Webropol-kysely ja kyselystä tulostettava versio

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — API-linjausten päätavoitteena on luoda yhteiset periaatteet julkisen hallinnon ohjelmointirajapintakehitykselle. Linjaukset ovat nyt avoimesti kommentoitavana Otakantaa.fi-palvelussa. Linjausten viimeinen kommentointipäivä on 31.1.2021.

Pääministeri Marinin hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi edistää avoimen lähdekoodin ensisijaisuutta julkisissa tietojärjestelmissä ja niiden hankinnoissa. Lisäksi tavoitteena on säätää lailla velvoite, että julkisia tietojärjestelmiä hankittaessa edellytetään ensisijaisesti avoimia rajapintoja. Lähtökohtana on, että julkiset toimijat avaavat julkiset rajapinnat, ellei ole erityistä syytä pitää niitä suljettuina.

Valtiovarainministeriön Tiedon hyödyntämisen ja avaamisen hankkeen tavoitteena on edistää tietojen ja toimintojen hyödyntämistä yhteneväisellä tavalla ensisijaisesti ohjelmointirajapintojen (API) kautta. API-linjausten avulla luodaan yhteiset periaatteet julkisen hallinnon API-kehittämiselle ja digitalisaation edistämiselle.Linjausluonnokset ovat kommentoitavissa Otakantaa.fi-palvelussa aikavälillä 18.1.2021-31.1.2021. API-linjauksia ja niiden tavoitteita päivitetään sekä tarkennetaan saatujen kommenttien ja muiden lähdemateriaalien perusteella. Linjausten valmistelussa on tehty tiivistä sidosryhmäyhteistyötä eri toimijoiden kanssa.

Linjausten toimeenpano-ohjeiden valmistelu aloitetaan keväällä 2021. Toimeenpano-ohjeet tarjoavat käytännönläheistä tukimateriaalia linjausten käyttöönoton helpottamiseksi. Sidosryhmillä on useita mahdollisuuksia kommentoida sekä valmisteltavia API-linjauksia että toimeenpano-ohjeita, jotka valmistuvat vuoden 2021 lopussa. Alustavaa luonnosta API-linjauksista sekä linjausten tavoitteista esitellään kaikille avoimessa verkkotilaisuudessa 9.2.2021 klo 12–15.30. Tilaisuudessa esiteltävässä luonnoksessa on huomioitu kaikki siihen mennessä tulleet kommentit.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtaosa suomalaisyrityksistä on sitoutunut yleisellä tasolla kunnioittamaan ihmisoikeuksia. Vain neljännes yrityksistä kuitenkin arvioi järjestelmällisesti ja julkisesti, millaisia vaikutuksia niiden liiketoiminnalla on ihmisoikeuksien toteutumiseen. Tulos noudattaa kansainvälistä keskiarvoa.

Löydökset käyvät ilmi SIHTI-hankkeen selvityksestä, joka julkaistiin 18.tammikuuta. SIHTI-hankkeessa tutkittiin, miten suomalaisyritysten ihmisoikeusvastuut toteutuvat suhteessa odotuksiin, jotka on annettu YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevissa ohjaavissa periaatteissa. Tutkimuksen toteuttivat vuoden 2020 aikana Hanken Svenska handelshögskolan, FIANT Consulting Oy, 3bility Consulting ja Ihmisoikeuskeskus. Hankkeen tuottama tieto tukee pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman kirjausten toimeenpanoa vastuullisen liiketoiminnan edistämiseksi.

Vain harva suomalaisyritys raportoi julkisesti vastuidensa toteutumisestaSelvityksestä kävi ilmi, että sitoutuminen ihmisoikeuksiin yleisellä tasolla on vain neljäsosalla yrityksistä johtanut ihmisoikeuksiin liittyvien vastuiden järjestelmälliseen toteuttamiseen ja seuraamiseen. Suomalaisyritykset myös julkaisevat niukasti tietoa siitä, miten niiden vastuut toteutuvat.

Keskustelu yritysten ihmisoikeusvastuusta keskittyy voimakkaasti ja perustellusti maihin, joissa riskit ovat korkeat ihmisoikeuksien toteutumisen kannalta. Tutkimuksen tekijöiden mukaan olisi tärkeää nostaa esiin, millaisia riskejä Suomessa ja muissa niin sanotuissa matalan riskin maissa voi olla.Suomalaisia tutkimustuloksia voi verrata Corporate Human Rights Benchmark -arviointiin, jossa tutkitaan maailman 200 suurimman pörssiyrityksen ihmisoikeussuoriutumista.

”Tilanteessa on selvästi parantamisen varaa, mutta suomalaisyritysten ihmisoikeusvastuun toteutumisen tila on jokseenkin samalla tasolla Corporate Human Rights Benchmark -arvioinnin globaalien arviointien tulosten kanssa. Nyt tehdyn selvityksen tulokset viittaavat siihen, että jatkuvalla seurannalla on merkittävää vaikutusta vastuiden toteutumiseen käytännössä. On myös tärkeää, että ihmisoikeuskysymyksiä painotetaan voimakkaammin yritysten strategia- ja johtotasolla”, toteaa SIHTI-hankkeen vastuullinen johtaja, Nikodemus Solitander Hankenilta.

Selvitys kohdistui 78 suomalaisyritykseenSelvitys kohdistui yhteensä 78 suomalaisyritykseen. Niistä 29 yritystä arvioitiin Corporate Human Rights Benchmark -arvioinnin (CHRB) toimialakohtaisen metodologian avulla ja 49 yritystä keskeisten YK:n ohjaavien periaatteiden (UNGP) mittareiden avulla.Yritysten ihmisoikeusvastuun toteutumista arvioitiin julkisesti saatavilla olevan tiedon pohjalta, kuten CHRB-metodologiaan kuuluu. Lisäksi hankkeen aikana haastateltiin 20 yritysten edustajaa haasteista, joita ihmisoikeusvastuuseen liittyvän tiedon viestimiseen liittyy.SIHTI -hanke on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2020 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtiovarainministeriö on uudistanut ja asettanut Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin asiakasneuvottelukunnan toimikaudelle 1.1.2021–31.12.2024. Neuvottelukunnan sihteeristö on asetettu ajalle 1.1.2021–31.12.2022. Sihteeristö on uusi toimielin.Asiakasneuvottelukunnan tehtävänä on käsitellä ja seurata Valtorin toiminnan ja palvelujen kehittämistä sekä palvelujen laatua ja asiakastyytyväisyyttä.

Asiakasneuvottelukunnan kokoonpanoa on uudistettu: jäseninä on nyt huomattavasti aiempaa laajemmin eri asiakasvirastojen edustajia. Muutoksen tavoitteena on lisätä asiakasohjauksen vaikuttavuutta. Kaikkien hallinnonalojen edustuksen lisäksi asiakasneuvottelukuntaan on nimetty Valtorin kymmenen suurimman asiakkaan edustajat tuomaan suoraa asiakasnäkökulmaa ohjauksen tueksi.

Täysin uutena neuvottelukunnalle asetettiin viiden hengen sihteeristö, jonka tehtävänä on tuottaa konkreettista näkemystä asiakkaiden tarpeista ja palveluiden ajankohtaisesta laadusta. Sihteeristön jäsenet ovat asiakasvirastojen edustajia, joilla on käytännön osaamista palveluiden kehittämisestä ja ostamisesta Valtorilta. Sihteeristön toimintaa koordinoimaan nimitetään vielä myöhemmin pääsihteeri.Myös neuvottelukunnan tehtäviä tarkennettiin samalla. Tavoitteena on, että asiakasvirastot saavat aiempaa paremmin tarpeitaan vastaavia Valtorin palveluita. Lisäksi tavoitteena on parantaa Valtorin talouden ja investointien suunnittelua. Asiakasneuvottelukunnan tarkennetut tehtävät antavat tukea Valtorille sekä valtiovarainministeriön tulosohjaukselle.Valtiovarainministeriö lähti vuonna 2019 selvittämään Valtorin ohjausta. Selvityksessä havaittiin uudistamistarvetta. Ensimmäinen askel oli lakkauttaa Valtorin hallitus keväällä 2020. Lakkauttamisen yhteydessä hallintovaliokunta totesi mietinnössään tarpeen asiakasohjauksen kehittämiseksi. Nyt toteutettu asiakasneuvottelukunnan uudistaminen on jatkoa Valtorin ohjauksen ja erityisesti sen asiakasohjauksen kehittämiseksi.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallituksen esitys varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain muutoksista on hyväksytty joulukuussa 2020. Asiakasmaksulain (1052/2020) muutokset tulevat voimaan 1.8.2021.

Varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja alennetaan korottamalla maksujen perusteena olevia tulorajoja 31 prosenttia. Lisäksi sisaruksilta perittäviä maksuja alennetaan siten, että toisesta lapsesta perittävä maksu on 40 prosenttia (nykyisen 50:n sijaan) nuorimman lapsen laskennallisesta kokoaikaisen varhaiskasvatuksen maksusta.

Kokoaikaisen varhaiskasvatuksen kuukausimaksu 1.8.2021
Maksuprosentit ja tulorajat ovat:Uudistuksen tavoitteena on parantaa työllisyyttä ja lisätä varhaiskasvatuksen osallistumisastetta. Varhaiskasvatuksen maksut alenevat erityisesti pieni- ja keskituloisilta perheiltä. Myös kaikki perheet, joilla on varhaiskasvatuksen piirissä enemmän kuin yksi lapsi hyötyvät sisarusalennuksen muutoksesta. Uudistuksen myötä noin 20 000 perhettä siirtyy maksuttoman varhaiskasvatuksen piiriin.

Lähde: Valtioneuvosto.fi