NordenBladet — Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko on myöntänyt kesälajien valmennus- ja harjoitteluapurahat. Yhteensä 162 urheilijaa saavat yhteensä 1 424 000 euroa. Suurimman, 20 000 euron apurahan saa 20 urheilijaa. Lisäksi 43 urheilijaa saa 10 000 euron ja 99 urheilijaa 6 000 euron suuruisen apurahan. Määrällisesti eniten apurahoja myönnettiin yleisurheiluun.– Koronapandemiasta johtuen lähes kaikki urheilun arvokisat ja kansainväliset tapahtumat, Tokion olympialaiset sekä paralympialaiset mukaan lukien, siirrettiin vuodelle 2021. Tämän seurauksena urheilijoiden näytöt ja kilpailusuoritukset useassa lajissa ovat jääneet antamatta. Tämä on otettu huomioon apurahavalmistelussa, toteaa ministeri Annika Saarikko. – Apurahojen tavoitteena tulee olla se, että niillä voidaan nykyistä paremmin tukea nuorten urheilijoiden toimeentuloa ja tavoitteellista valmentautumista kansainväliselle tasolle, Saarikko jatkaa.20 000 euron suuruinen apuraha on tarkoitettu ehdottomalla ja vakiintuneella kansainvälisellä huipulla oleville olympia- tai paralympialajien yksilöurheilijoille. Apuraha voidaan harkinnalla myöntää myös välittömän ja erityisen mitalipotentiaalin omaavalle nuorelle, uransa vahvassa kehitysvaiheessa olevalle urheilijalle.10 000 euron suuruinen apuraha voidaan myöntää sellaisille yksilölajien urheilijoille, jotka ovat kansainvälisissä arvokilpailuissa tai muissa vastaavissa kansainvälisissä kilpailuissa vakiinnuttaneet tasonsa 16 parhaan joukkoon olympialajeissa ja 8 parhaan joukkoon paralympialajeissa. Heidät arvioidaan tulevaisuuden pistesijaurheilijoiksi olympialajeissa ja mitaliurheilijoiksi paralympialajeissa.6 000 euron suuruinen apuraha on tarkoitettu yksilö- ja joukkuelajien urheilijoille, jotka urheilu-uran kehityksen perusteella arvioidaan tulevaisuuden arvokilpailumenestyjiksi (lähtökohtaisesti nuoret urheilijat). Urheilijan menestyspotentiaalia arvioidaan vertaamalla hänen tulos- ja suoritustasoaan aikuisten kansainväliseen tasoon.Esitykset apurahojen saajista tekee Suomen Olympiakomitean huippu-urheiluyksikkö. Verottomia urheilija-apurahoja on myönnetty vuodesta 1995 lähtien.
NordenBladet — Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta käsitteli keskiviikkona 20. tammikuuta kokouksessaan Puolustusvoimien HX-hanketta.Ministerivaliokunnalle esiteltiin HX-hankkeen tarjouskilpailun vaihe ja aikataulu. Lisäksi käytiin läpi HX-hankkeen päätösmalli, keskeiset vaatimukset ja tarjousten arviointiprosessi.Talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi lopullisen tarjouspyynnön lähettämistä Ranskan, Ruotsin, Yhdysvaltojen ja Yhdistyneen Kuningaskunnan puolustushallinnoille eduskunnan myöntämän monitoimihävittäjien hankinnan tilausvaltuuden puitteissa. Lopullinen hankintapäätös tehdään loppuvuodesta 2021.
NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama työryhmä esittää linjauksia ja toimia, joilla Suomen taide- ja kulttuuripolitiikka voisi huomioida paremmin maahanmuuttoon perustuvaa kulttuurista moninaisuutta ja rakentaa tulevaisuuden yhdenvertaisempaa ja tasa-arvoisempaa taide- ja kulttuurikenttää. Työryhmän tuli huomioida erityisesti tavoite vahvistaa taiteen ja kulttuurin avulla ulkomaalaistaustaisten yhteiskunnallista osallisuutta ja osallistumista kulttuuri- ja taide-elämään sekä edistää taiteen ja kulttuurin keinoin kulttuurien välistä vuoropuhelua. Työryhmä luovutti loppuraporttinsa valtiosihteeri Tuomo Puumalalle keskiviikkona 20 tammikuuta.Väestön moninaistuminen on otettava valtavirtaistettuna huomioon kaikessa taide- ja kulttuuripoliittisessa suunnittelussa ja päätöksenteossa. Keskeisiä läpileikkaavia periaatteita kulttuurisen moninaisuuden edistämisessä ovat yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutuminen, kulttuurien välisen keskinäisen vuorovaikutuksen lisääminen ja laaja-alaisen osallisuuden ja osallistumisen mahdollistaminen. Työryhmän toimenpide-ehdotukset koskevat mm. taiteen ja kulttuurin julkista rahoitusta, osaamisen kehittämistä, työllistymis- ja urakehitysmahdollisuuksia sekä taiteen ja kulttuurin sisältöjä. Suuri osa ehdotuksista nousi esille työryhmän järjestämissä työpajoissa ja verkkoaivoriihessä sekä eri verkostoissa käydyissä keskusteluissa. Työryhmän loppuraportissa nostetaan esille, että sekä läpileikkaavien että ala- ja teemakohtaisten kulttuuripoliittisten tavoitteiden saavuttaminen edellyttää kaikilta toimijoilta osaamisen kehittämistä. Kompetenssin lisäämisen avulla kulttuurisen moninaisuuden tarjoamat mahdollisuudet ja siihen liittyvät kehittämistarpeet voidaan tunnistaa, ja niihin voidaan tarttua kaikessa toiminnassa. – Haluan kiittää työryhmää merkityksellisestä ja kauaskantoisesta työstä. Taide- ja kulttuurikentän toimijoilla on tärkeä rooli kulttuurisen moninaisuuden edistämisessä ja yhdenvertaisuuden vahvistamisessa. Me kaikki voimme kasvattaa omaa osaamistamme kulttuuriseen moninaisuuteen liittyvissä asioissa, valtiosihteeri Tuomo Puumala toteaa.Kulttuuritoimijoiden pitää esimerkiksi tietoisesti monipuolistaa ohjelmistojaan ja välittää myös eri kulttuuriperinnöistä ja esteettisistä käsityksistä nousevia sisältöjä. Taide- ja kulttuuripalveluiden saavutettavuutta tulee parantaa madaltamalla osallistumisen kynnystä toiminnan suunnittelussa, viestinnässä ja toteutuksessa. Yhteinen tehtävä on myös luoda edellytyksiä ulkomaalaistaustaisille Suomessa työskentelyn ja uralla etenemisen vaatimien tietojen ja taitojen parantamiseksi. Tätä työtä voidaan tehdä esimerkiksi lisäämällä mahdollisuuksia oppia suomea ja ruotsia, tukemalla ammatillisten verkostojen syntymistä sekä välittämällä tietoa suomalaisesta kulttuurielämästä ja kulttuuripolitiikasta. Työryhmä esittää, että taide- ja kulttuuritoiminnan tarjoamiin mahdollisuuksiin tulisi kiinnittää enemmän huomiota maahanmuuttajille tarjotuissa kotoutumispalveluissa. Taiteen ja kulttuurin avulla voidaan tarjota tietoa Suomesta ja suomalaisista, lisätä ihmisten välistä kohtaamista ja edistää kulttuurien välistä vuoropuhelua. Näin lisätään ymmärrystä uudesta kotimaasta, vähennetään rasismin syntymistä ja rakennetaan yhdenvertaisempaa ja tasa-arvoisempaa Suomea. Työryhmän puheenjohtaja Pasi Saukkonen pitää tärkeänä, että kulttuurisesta moninaisuudesta ja sen edistämisen toteutumisesta on käytettävissä luotettavaa tietoa. – Tietopohjaa pitää vahvistaa laaja-alaisesti ja järjestelmällisesti. Yksi hyvä väline tavoitteiden saavuttamisen seurantaan ja arviointiin on työryhmän ehdottama taide- ja kulttuurialan moninaisuusbarometri. Työryhmä ehdottaa, että opetus- ja kulttuuriministeriössä laaditaan työryhmän linjaukset ja toimenpide-ehdotukset huomioon ottava ohjelma, joka konkreettisin toimin edistää kulttuurista moninaisuutta maahanmuuton näkökulmasta kulttuuripolitiikassa ja suomalaisessa taide- ja kulttuurielämässä. Ohjelman toteutumista on seurattava osana hallinnonalan ohjausta ja johtamista, hyödyntäen muun muassa indikaattoreita, tutkimuksia ja selvityksiä.Työryhmä on koostunut asiantuntijoista, joiden taustaorganisaatioita ovat olleet Ateneum, Kansallisgalleria, Globe Art Point ry, Luckan, Cultura-säätiö, Tuglas-seura, Suomen Teatterit ry, Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry, Helsingin kaupunginkanslia, Espoon kaupungin kirjastotoimi ja Suomen Kuntaliitto, sekä itsenäisistä taiteilijoista ja kulttuurin alan ammattilaisista sekä opetus- ja kulttuuriministeriön ja oikeusministeriön asiantuntijoista.Taide, kulttuuri ja moninainen Suomi. Kulttuuripolitiikka, maahanmuuttajat ja kulttuurisen moninaisuuden edistäminen -työryhmän loppuraportti
NordenBladet — Julkishallinnon automaattiseen päätöksentekoon liittyvä säädösvalmistelu etenee. Oikeusministeriö on asettanut työryhmän valmistelemaan hallituksen esitystä automaattista päätöksentekoa koskevaksi yleislainsäädännöksi.Tavoitteena on luoda sääntely, joka varmistaa hyvän hallinnon periaatteiden sekä oikeusturvan ja virkamiesten virkavastuun asianmukaisen toteutumisen hallinnon automaattisessa päätöksenteossa.Työryhmän tehtävänä on valmistella säännökset automaation hyödyntämisestä hallintopäätösten valmistelussa ja päätöksenteossa. Työryhmän tulee lisäksi selvittää, olisiko sääntely tarkoituksenmukaista ulottaa koskemaan myös automaation käyttämistä tosiasiallisessa hallintotoiminnassa, esimerkiksi viranomaisen antaessa neuvontaa verkossa chatbot-sovelluksella.Työryhmä tekee esityksen automaation sallitusta käyttöalasta, tietojärjestelmiin kohdistuvista vaatimuksista, tietojärjestelmien hyväksynnästä ja valvonnasta sekä läpinäkyvyyden ja asiakirjajulkisuuden toteutumisesta. Työ kattaa myös muut hyvän hallinnon, oikeusturvan ja muiden perusoikeuksien varmistamiseksi tarpeelliset säännökset.Automaattisella päätöksenteolla tarkoitetaan tässä yhteydessä prosessia, jossa hallintopäätösten tekemisessä hyödynnetään automaatiota. Esimerkiksi Verohallinnossa ja Kelassa käytetään asioiden käsittelyssä automaattisia menettelyitä.
NordenBladet — Sosiaaliturvakomitea kokoontuu maanantaina 25.1.2021. Komitea keskustelee viimesijaisesta turvasta, perusturvasta ja asumisesta. Se on yksi komitean määrittämistä neljästä sosiaaliturvan keskeisestä ongelmakokonaisuuksista, joiden pohjalta komitea rakentaa sosiaaliturvauudistuksen tiekartan.Keskustelun lisäksi komitea saa tilastokatsauksen perusturvan, toimeentulotuen ja asumistuen saajista sekä katsauksen perusturvan tasosta ja päällekkäisyydestä toimeentulotuen kanssa.Komitealle esitellään myös yhteiskehittämisen pilottia. Pilotti tähtää uudenlaisiin keinoihin keskustella ja kehittää sosiaaliturvaa vuorovaikutuksessa kansalaisten kanssa, hyödyntäen tutkimustyötä.
NordenBladet — Hallitus valmistelee alustavan version EU-rahoitteisesta Suomen kestävän kasvun ohjelmasta helmikuun aikana. Aikataulua linjasi Suomen kestävän kasvun ministerityöryhmä ensimmäisessä kokouksessaan tiistaina 19. tammikuuta.Kestävän kasvun ohjelma vauhdittaa uudistumista, tuottavuutta ja talouskasvua. Tärkeinä sisällöllisinä painopisteinä ovat vihreä siirtymä ja digitalisaatio. Ohjelman rahoitus tulee suurelta osin EU:n kertaluonteisesta elpymis- ja palautumistukivälineestä.Suomen kestävän kasvun ministerityöryhmä ohjaa ohjelman valmistelua sekä ohjaa ja seuraa sen toimeenpanoa. Puheenjohtajana toimii valtiovarainministeri Matti Vanhanen.Muutoksia Suomen osuuteenEuroopan komissio antoi äskettäin uuden arvion Suomen osuudesta elpymis- ja palautumistukivälineen avustuksista. Komission mukaan Suomen osuus olisi reilut 2 miljardia euroa käyvin hinnoin. Summa on pienempi kuin on arvioitu eduskunnalle joulukuun alussa annetussa selonteossa. Hallitus linjasi alustavasti Suomen rahoituksen käytön painopisteistä jo budjettiriihessä 2020. Kestävän kasvun ministerityöryhmä tulee lähiviikkoina linjaamaan, miten rahoituksen kohdentumista sopeutetaan komission uuden arvion perusteella. Alustava versio Suomen kestävän kasvun ohjelmasta on tarkoitus saada valmiiksi ja lähettää EU:n komission arvioitavaksi helmikuun aikana.Elpymis- ja palautumisvälineen mukaisista kansallisista ohjelmista käytiin myös laajaa keskustelua EU-maiden valtiovarainministerien videoneuvottelussa tiistaina. ”Keskustelun johtopäätöksenä oli tarve suunnata investointeja suunnitelmallisiin ja tavoitteellisiin uudistuksiin, joilla saadaan aikaa pysyvää muutosta kasvun ja tuottavuuden vahvistamiseksi”, valtiovarainministeri Vanhanen sanoi kokouksen jälkeen. Jotta jäsenmaat saavat EU-rahoituksen käyttöönsä, jokaisen maan pitää hyväksyä kansallisessa parlamentissaan päätös EU:n omista varoista eli EU-budjetin tulopuolesta, jolla elpymis- ja palautumisväline rahoitetaan. Suomessa hallitus antaa lähiviikkoina esityksen asiasta eduskunnalle.Valtiovarainministeriö ja muut ministeriöt jatkavat keväällä keskustelua myös sidosryhmien kanssa Suomen kestävän kasvun ohjelmasta. Eduskunnalta odotetaan mietintöä kestävän kasvun ohjelman selonteosta helmikuussa. Suomi toimittaa ehdotuksensa Euroopan komissiolle huhtikuun loppuun mennessä.
NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö uudistaa sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan ohjausta. Osana uudistusta STM perustaa kaksi yhteistyöryhmää alueellisille toimijoille: valtakunnallisen sote-tiedonhallinnan neuvottelukunnan sekä valtakunnallisen sote-tiedonhallinnan ohjausryhmän.Ohjausmallin uudistamisen tavoitteena on parantaa yhteistyötä ministeriön, alueellisten sote-toimijoiden ja keskeisten sidosryhmien välillä. Lisäksi tavoitteena on, että alueet ja muut keskeiset sidosryhmät pääsevät entistä paremmin mukaan päätöksentekoon ja tiedonhallinnan ohjauksen sisältöjen valmisteluun.”Toimiva yhteistyö on tärkeää. Digitalisaation ja tiedonhallinnan hyödyt toteutuvat viimekädessä siellä, missä asiakas käyttää tarvitsemiaan palveluita eli alueellisissa julkisissa ja yksityisissä sote-palveluissa”, tietohallintopäällikkö Markku Heinäsenaho sanoo.Uudet yhteistyöryhmätValtakunnallinen sote-tiedonhallinnan neuvottelukuntaValtakunnallinen sote-tiedonhallinnan neuvottelukunta kokoontuu kahdesti vuodessa keskustelemaan sosiaali- ja terveydenhuollon tarpeista ja tavoitteista sekä digitalisaation mahdollisuuksista niiden edistäjänä. Sosiaali- ja terveysministeriö tekee vuosittain merkittäviä panostuksia valtakunnallisen digitaalisten ratkaisujen kehittämiseksi. Näiden panostusten vaikuttava kohdentuminen edellyttää keskustelua eri toimijoiden tarpeista. Neuvottelukuntaan kutsutaan mukaan perustettavien hyvinvointialueiden vastuuvalmistelijat sekä keskeiset kansalliset toimeenpanevat viranomaiset ja sidosryhmät.Valtakunnallisen sote-tiedonhallinnan ohjausryhmäValtakunnallisen sote-tiedonhallinnan ohjausryhmä ohjaa sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan kansallista hankesalkkua (muun muassa Kanta-kehittäminen). Ryhmä käsittelee uusien hankkeiden hankesuunnitelmat sekä meneillään olevien hankkeiden tilannekatsaukset ja tarkastelee erityisesti merkittäviä poikkeamia ja riskejä. Ryhmään kutsutaan mukaan erityisvastuualueiden ja suurten kaupunkien tietohallintojohdon edustus sekä alueiden ja kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallintoyhteistyöfoorumin (AKUSTI) edustaja. Lisäksi ryhmässä ovat edustettuina keskeiset kansalliset toimeenpanevat viranomaiset sekä DigiFinland Oy.STM lähettää alueiden toimijoille ja muille sidosryhmille erilliset kutsut osallistua ryhmiin.Mikä sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan ohjaus?Digitalisoituvassa yhteiskunnassa tiedonhallinnan kehittäminen on merkittävä uuden arvon lähde. Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa toimialansa tiedonhallinnan yleisestä suunnittelusta, ohjauksesta ja valvonnasta sekä merkittävien valtakunnallisten hankkeiden rahoituksesta. Ministeriö päivittää vuosittain valtakunnallisen tiedonhallinnan kehittämispolut ja ohjaa niiden toimeenpanoa yhdessä alueellisten toimijoiden ja keskeisten sidosryhmien kanssa. Ohjauksen tavoitteena on tukea alueellista digitalisaatiota ja edistää valtakunnallisen yhteistyön kautta saavutettavissa olevia hyötyjä.Lisätietoatietohallintopäällikkö Markku Heinäsenaho, p. 0295 163 158, [email protected] johtaja Minna Saario, p. 0295 163 146, [email protected]
NordenBladet — Liikenne- ja viestintäministeriö pyytää lausuntoja arviomuistiosta, jossa käydään läpi postimarkkinoiden nykytilannetta ja tulevaisuuden haasteita, postilain keskeistä sisältöä sekä arvioidaan postilain muutostarpeita ja vaihtoehtoja.Arviomuistio perustuu valtioneuvoston asettaman työryhmän loppuraporttiin, joka julkaistiin elokuussa 2020. Muistion tarkoituksena on esitellä säädöshankkeen sisältöä ja etenemistä sekä pyytää sidosryhmien näkemyksiä.Postityöryhmän tehtävänä oli selvittää, millaisia vaihtoehtoja on turvata postin ja sanomalehtien jakelu koko maassa sekä postinjakelu harvaan asutuilla alueilla ja saaristossa.Arviomuistiossa esitellään työryhmän johtopäätösten mukaisia ehdotuksia sekä virkamiesvalmistelussa esiin tulleita ehdotuksia postilain muuttamiseksi paremmin vastaamaan markkinoiden nykytilannettaja tulevaisuuden kehitystä sekä käyttäjien muuttuneita tarpeita.Arviomuistio koskee postilakiin tehtäviä muutoksia, eikä siinä käsitellä tarkemmin ministeriössä samanaikaisesti valmisteltavaa sanomalehtien jakelutukea.Mitä seuraavaksi?Lausuntoaika päättyy 15.2.2021. Lausuntoja voivat antaa kaikki organisaatiot ja yksityishenkilöt verkossa osoitteessa www.lausuntopalvelu.fi tai sähköpostitse osoitteeseen [email protected] Lausunnot ovat julkisia.Lausuntokierroksen jälkeen lain valmistelu jatkuu virkamiestyönä. Hallituksen esitysluonnos on tarkoitus lähettää lausunnoille keväällä 2021, mitä ennen järjestetään sidosryhmille avoin kuulemistilaisuus. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa syksyllä 2021.
NordenBladet — Ympäristöministeriö pyytää kaikille avoimella verkkokyselyllä näkemyksiä ja mielipiteitä siitä, miten päästöjä voidaan vähentää tehokkaasti ja oikeudenmukaisesti. Kysely on auki 19.1.–19.2., ja sen vastaukset auttavat uuden keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelussa.”Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää toimintaa ja muutoksia meiltä jokaiselta. Siksi on tärkeää kuulla, millaiset päästöjä pienentävät toimet suomalaiset kokevat toimiviksi ja reiluiksi. Kyselyyn kannattaa vastata, nyt on aito vaikuttamisen paikka”, kertoo ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.Kyselyn teemat liikenne, ruokailu ja asuminen koskettavat jokaisen suomalaisen arkea ja muodostavat myös valtaosan hiilijalanjäljestämme. Kyselyssä esitetään erilaisia mahdollisia päästöjä pienentäviä toimenpiteitä ja tiedustellaan niiden vaikuttavuutta vastaajan toimintaan sekä hyväksyttävyyttä. Lisäksi omia ajatuksiaan voi avata syvällisemmin avoimissa vastauksissa.Vastauksista koostettava yhteenveto toimitetaan keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmaa valmistelevalle työryhmälle ja julkaistaan kevään aikana ympäristöministeriön verkkosivustolla. Vastaukset käsitellään anonyymisti.Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma päivitetään siten, että se vastaa hallituksen tavoitetta saavuttaa hiilineutraali Suomi vuoteen 2035 mennessä. Suunnitelmassa kuvataan historiallista päästökehitystä sekä arvioidaan päästökehitystä nykyisillä politiikkatoimilla suhteessa tavoitteisiin. Suunnitelmassa myös linjataan uusia politiikkatoimia ja arvioidaan niiden vaikuttavuutta suhteessa tavoitteisiin.Suunnitelman laadinnan tueksi on lokakuussa 2020 asetettu työryhmä, jossa ovat edustettuina keskeiset ministeriöt sekä asiantuntijatahona Ilmastopaneeli. Suunnitelmaluonnos valmistuu kesällä 2021, ja se annetaan selontekona eduskunnalle syksyllä 2021.Kotitalouksien kulutuksen osuus Suomen kokonaispäästöistä on 66 % hiilijalanjäljen perusteella laskettuna. Ilmastopaneeli on arvioinut, että kotitalouksien hiilijalanjäljen tulisi pienentyä noin 70 prosenttia vuoden 2016 tasosta, jotta vuoden 2030 ilmastotavoitteet saavutetaan.
NordenBladet — Viranomaisten strategia ympäristörikosten torjumiseksi on päivitetty vuoteen 2026 saakka. Tärkeä strateginen linjaus koskee viranomaisten yhteistyötä. Siinä painotetaan viranomaistyön ruohonjuuritasoa, jossa tavoitellaan ympäristörikosten torjuntatyön hyvien käytäntöjen jakamista ja työn jatkuvuutta.Strategian yhteydessä julkaistiin myös ympäristörikosten torjunnan toimenpideohjelma vuosille 2021-2022. Siinä on kiinnitetty huomiota ajankohtaisiin ilmiöihin, kuten kansainvälisiin laittomiin jätevirtoihin. Ympäristörikostorjuntaa pyritään edistämään muun muassa viranomaisten koulutuksella, viestintäkampanjoilla ja tehovalvonnalla. Ympäristörikostorjunta huomioidaan lisäksi useissa vireillä olevissa lainsäädäntöhankkeissa.Ilmi tulleiden ympäristörikosten vuosittainen määrä on pysytellyt viime vuodet suurin piirtein samalla tasolla. Vuonna 2019 rikoslain 48 luvun mukaisia ympäristörikoksia kirjattiin yhteensä 480 kappaletta, joista suurin osa oli ympäristörikkomuksia (222 tapausta) ja ympäristön turmelemisia (188 kappaletta).”Ympäristörikokset ovat rikoksia meidän kaikkien yhteistä ympäristöä kohtaan. Lisäksi esimerkiksi yritystoiminnassa tapahtuneet ympäristörikokset voivat antaa epäreilua kilpailuetua väärin toimiville tahoille. Koska ympäristöä ja luontoa ei kaikissa tapauksissa voida palauttaa ennalleen, on tärkeää ehkäistä ympäristörikoksi jo ennalta. On ilahduttavaa, että toimenpideohjelmassa pidetään tärkeänä tietoisuuden lisäämistä ympäristö- ja luonnonsuojelulainsäädännön velvoitteista ja korostetaan ympäristörikosilmoitusten tärkeyttä”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo. Ympäristörikosten torjunta on useiden hallinnonalojen yhteistyötä. Sitä on vahvistettu muun muassa perustamalla alueellisia ympäristörikostorjunnan yhteistyöryhmiä koko Suomen alueelle. Lisäksi viranomaisille on järjestetty kaksivuotinen koulutusohjelma ympäristörikollisuudesta ja toteutettu selvityshankkeita. Uusimassa selvityshankkeessa tuotettiin tietoa ympäristörikoksilla tavoiteltujen ja saatujen taloudellisten hyötyjen tilannekuvasta sekä selvitettiin piiloon jäävän ympäristörikollisuuden määrää, luonnetta ja taloudellista arvoa.Ehdotuksen uudeksi strategiaksi ja toimenpideohjelmaksi valmisteli ympäristöministeriön asettama laajapohjainen viranomaisista koostuva ympäristörikostorjunnan toimeenpanoryhmä.
