NordenBladet — Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelman ympäristöministeriön neljänteen ja viimeiseen hakukierrokseen osallistui 57 hanketta. Ne hakevat valtionavustusta yhteensä noin 5,5 miljoonan euron edestä. Hakukierroksella oli haettavana 1,5 miljoonaa euroa rakennetun ympäristön ilmastotyöhön.”Viimeisen hankehaun loppukiri oli todella lupaava kiinteistö- ja rakentamisalan kehittämistyötä ajatellen. Rakennetun ympäristön vihreä siirtymä kiinnostaa niin yrityksiä, kuntia kuin yhdistyksiä. Vaikka kyseessä oli jo neljäs hakukierros, saimme hanke-ehdotuksia vielä uusista teemoista ja uusilta hakijoilta”, kertoo ympäristöministeriön projektikoordinaattori Maija Stenvall.Ympäristöministeriön rahoitusta myönnetään tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeille, joissa kokeillaan ja kehitetään uusia keinoja ilmastonmuutokseen hillintään tai siihen sopeutumiseen. Käynnissä on jo kymmeniä hankkeita, jotka liittyvät mm. energiaan, vähähiiliseen kiertotalouteen, rakentamisen prosesseihin, rakennusmateriaaleihin sekä tietokantoihin ja laskureihin.   Päätökset ministeriön neljännen haun rahoitettavista hankkeista pyritään tekemään huhtikuun 2023 loppuun mennessä.Ohjelman toisen toteuttajan, Business Finlandin, viimeinen hankehaku on käynnissä 14.4. saakka. Business Finland rahoittaa etenkin vientiin tähtääviä hankkeita.Käynnissä oleviin hankkeisiin voi tutustua verkossa tilannehuoneessa  Ympäristöministeriön ja Business Finlandin avustettuihin hankkeisiin voi tutustua kätevästi ohjelman tilannehuoneessa, joka antaa kuvaa myös hankkeiden teemoista, tavoitteista ja vaikuttavuudesta.Ohjelmassa avustetut hankkeet tilannehuoneessa (kirailmasto.fi)EU:n elvytysrahoilla tuetaan rakennetun ympäristön vihreää siirtymääRahoitushaku on osa Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelmaa, jolla panostetaan lähivuosina yhteensä 40 miljoonaa euroa rakennetun ympäristön ilmastotyöhön. Ohjelmaa toteuttavat yhdessä ympäristöministeriö ja Business Finland, ja rahoitushakuja on järjestetty vuosien 2021–2023 aikana yhteensä seitsemän.Ohjelman rahoitus tulee EU:n elpymisvälineestä (Next Generation EU), jonka kansallisesta käytöstä linjattiin toukokuussa 2021 julkistetussa Suomen kestävän kasvun ohjelmassa.Ohjelman ajankohtaiset kuulumiset (kirailmasto.fi)

Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelman ympäristöministeriön neljänteen ja viimeiseen hakukierrokseen osallistui 57 hanketta. Ne hakevat valtionavustusta yhteensä noin 5,5 miljoonan euron edestä. Hakukierroksella oli haettavana 1,5 miljoonaa euroa rakennetun ympäristön ilmastotyöhön.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Tieteellinen näyttö on selkeää: ilmastonmuutos on uhka ihmisten ja luonnon hyvinvoinnille. Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC toteaa tänään julkaisemassaan raportissa, että elinkelpoisen tulevaisuuden turvaaminen kaikille vaatii välittömiä toimia. Aikaa korjausliikkeelle on hyvin vähän, mutta ratkaisuja on saatavilla.Ympäristöministeriö ja Ilmatieteen laitos tiedottavatIPCC julkaisi 20. maaliskuuta kuudennen arviointiraportin viimeisen osan, yhteenvetoraportin. Raportti summaa yhteen vuosina 2018–2022 julkaistut osaraportit ja erikoisraportit.
IPCC alleviivaa yhteenvedossaan, että Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet voidaan saavuttaa vain nyt tehtävillä välittömillä ja voimakkailla maailmanlaajuisilla päästövähennyksillä. Pariisin ilmastosopimuksessa maailman maat ovat sitoutuneet tavoitteeseen hillitä maailman keskilämpötilan nouseminen puolellatoista tai korkeintaan kahdella asteella verrattuna esiteolliseen aikaan.Saatavilla on tietoa, keinoja ja myös maailmanlaajuista pääomaa ilmastohaasteiden ratkaisemiseksi. Päätökset ja toimenpiteet, joita nyt teemme, vaikuttavat tuhansia vuosia.”Tieteen viestit ovat vakavia. Meidän ei pidä lamaantua, vaan kanavoida huoli teoiksi. Viime vuosien kriisit ovat osoittaneet, että ihmisten ja yhteiskuntien toimintaa voidaan muuttaa nopeastikin. Tämä on nyt välttämätöntä ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Tarvitsemme ihan jokaisen mukaan: niin valtion, yritykset, maanviljelijät, järjestöt kuin kansalaisetkin”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo.Raportti koostaa parhaan saatavilla olevan tutkimustiedon ilmastostaIPCC:n kokoaman kuudennen arviointiraportin mittakaavasta kertoo se, että osaraportteja on ollut kirjoittamassa satoja tutkijoita, viittauksia eri tutkimuksiin on kymmeniä tuhansia. Raportin tekoon on osallistunut myös suomalaisia tutkijoita. Ilmatieteen laitos ja Helsingin yliopisto osallistuivat ensimmäisinä suomalaisina tutkimuslaitoksina maailman suurimpaan ilmastomallinnushankkeeseen, jonka tuloksia hyödynnettiin raportissa.”Meillä on maantieteelliseen sijaintiimme liittyvää erityisosaamista. On tärkeää, että pystymme jatkamaan korkeatasoista tutkimusta ilmastonmuutoksen kaltaisten maailmanlaajuisten haasteiden ratkaisemiseksi ja tuomme osaamisemme kansainvälisen tiedeyhteisön käyttöön”, sanoo Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja, Suomen IPCC-työryhmän puheenjohtaja Jussi Kaurola.Ilmastonmuutos on vaikuttanut vakavalla tavalla luontoon ja ihmisiinKuudennen arviointiraportin viesti on selvä: ilmastonmuutos etenee ja sen vaikutukset heikentävät ihmisten ja luonnon hyvinvointia.Ihmisten toiminnasta aiheutuneet kasvihuonekaasupäästöt ovat lämmittäneet ilmastoa. Maapallon keskilämpötila on noussut 1,1 °C vuosista 1850–1900 vuosiin 2011–2020. Ilmastonmuutos on johtanut laajoihin ja nopeisiin muutoksiin ilmakehässä, merissä, lumi- ja jääpeitteessä sekä maalla. Monet sään ääri-ilmiöt toistuvat useammin ja voimakkaampina.Raportin mukaan ilmasto jatkaa lämpenemistään vähintään seuraavankin vuosikymmenen. 1,5 asteen lämpeneminen saavutetaan todennäköisesti viimeistään 2030-luvun alkupuolella.
Ilmastonmuutoksen etenemiseen liittyy riskejä, jotka ovat vakavampia kuin aiemmin on arvioitu. Pitkän ajan vaikutukset ovat moninkertaisesti korkeammat kuin ne, joita nyt jo havaitaan. Laajojen, haitallisten seurausten todennäköisyys kasvaa, kun maapallon ilmasto lämpenee.Arviolta 3,3–3,6 miljardia ihmistä elää olosuhteissa, jotka tekevät heistä haavoittuvia ilmastonmuutokselle. Sään ääri-ilmiöt aiheuttavat haasteita ruokaturvalle ja makean veden saatavuudelle. Haavoittuvimmat yhteisöt, jotka ovat vaikuttaneet vähiten ilmastonmuutokseen, kärsivät ilmastonmuutoksen vaikutuksista eniten.Ilmastonmuutoksen voimakas hillintä ja nopeutetut toimet ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi tällä vuosikymmenellä vähentäisivät ihmisille ja luonnolle ennustettuja vahinkoja ja menetyksiä. Päästöjä vähentämällä myös ilmanlaatu paranee ja saavutetaan terveyshyötyjä.Ilmastotavoitteet saavutetaan vain nopeilla muutoksillaIlmastonmuutoksen hillinnän kunnianhimo on kasvanut viimeisen vuosikymmenen aikana ja ilmastotoimia myös tehdään yhä enemmän. Nykyiset ja suunnitellut ilmastotoimet eivät kuitenkaan 1,5 ja 2 asteen tavoitteiden saavuttamiseksi. Kaikilla toimialoilla vaaditaan nopeita ja voimakkaita kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä tämän vuosikymmenen aikana.
Erityisesti energiajärjestelmään vaaditaan merkittäviä muutoksia. Ilmaston lämpenemisen rajoittaminen 2 asteeseen tai 1,5 asteeseen edellyttää fossiilisen polttoaineen käytön vähentämistä, päästötöntä sähköntuotantoa, siirtymistä vähähiilisiin polttoaineisiin sekä energiatehokkuuden ja energiansäästön lisäämistä.Ilmastotoimet vaativat poliittista sitoutumista – rahoitus moninkertaistettavaIlmastotoimet tarvitsevat poliittista sitoutumista. Talous, teknologia ja kansainvälinen yhteistyö ovat kriittisiä mahdollistajia, joilla voidaan kiihdyttää ilmastotoimia.Ilmastotavoitteiden saavuttaminen vaatii rahoituksen moninkertaistumista sekä ilmastonmuutoksen hillinnän että sopeutumisen alueille. Rahoitusta on, mutta esteitä sen saavutettavuudelle pitää purkaa. Erityisesti haavoittuvimpia alueita ja ihmisiä tulee tukea, jotta ne selviytyvät ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Ilmastonmuutos on entistä suurempi uhka myös ekosysteemeille ja luonnon monimuotoisuudelle. Hillintä ja sopeutumistoimet voivat hillitä luontokatoa ja ne ovat myös kriittisiä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi.Kunnianhimoiset ilmastotoimet ja ilmastokestävä kehitys on mahdollista saavuttaa, kun toimissa kiinnitetään huomiota oikeudenmukaisuuteen, osallisuuteen ja reiluun siirtymään.

Tieteellinen näyttö on selkeää: ilmastonmuutos on uhka ihmisten ja luonnon hyvinvoinnille. Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC toteaa tänään julkaisemassaan raportissa, että elinkelpoisen tulevaisuuden turvaaminen kaikille vaatii välittömiä toimia. Aikaa korjausliikkeelle on hyvin vähän, mutta ratkaisuja on saatavilla.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Tuoreen esiselvityksen mukaan luontoa turvaavassa lainsäädännössä on useita rakenteellisia puutteita, jotka olisi korjattava luontokadon suitsimiseksi. Lainsäädäntöä voidaan kehittää vahvistamalla sektorilakeja ja säätämällä kokonaan uusi luontolaki.Luontoa turvaava lainsäädäntö on pistemäistä ja hajaantunut useiden sektorilakien alle. Lainsäädäntö ei myöskään ole riittävän velvoittavaa ja sääntelyssä on aukkoja. Nykyisten ohjauskeinojen hajaantuneisuus aiheuttaa sen, ettei luontokadon hillintää ohjata kokonaisuutena yhdenkään lain nojalla. Tutkijat suosittelevat luontokadon pysäyttämiseen mallia, jossa velvoitteita sisältävän luontolain ohella muutoksia tehtäisiin eri sektoreita koskevaan lainsäädäntöön, kuten maankäyttö- ja rakentamislakiin, metsälakiin, vesilakiin tai ympäristönsuojelulakiin. Tätä kohti voidaan edetä portaittain. Liikkeelle voidaan lähteä koordinointiin perustuvasta luontolaista, joka velvoittaisi viranomaisia ja jossa säädettäisiin keskeisesti suunnittelujärjestelmistä ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisen tavoitteista.”Ilmastolaki on asettanut ilmastokriisin torjunnalle selkeän tavoitteen ja Suomen hiilineutraaliudelle määrävuoden. Tarvitsemme vastaavan tahdon myös luontokadon pysäyttämiselle vuoteen 2030 mennessä. Sen jälkeen luonnon tilan tulisi alkaa elpymään. Näiden saavuttamisen takaisi luontolaki”, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo toteaa.Luontolailla vahvistettaisiin puitteet luontoa koskevalle suunnittelujärjestelmälleLuontokato on monitahoinen ilmiö, joka vaatii lainsäädännöltä kykyä ylittää politiikkasektorit ja viranomaisten väliset rajat. Suomessa ei ole järjestelmää, jolla luonnon tilaan vaikuttavia toimia suunniteltaisiin tuotantosektorit läpäisevästi ja tavoitteellisesti. Uudella luontolailla asetettaisiin ensi vaiheessa luonnon monimuotoisuuden turvaamisen tavoitteet viranomaisille ja luotaisiin suunnittelu- ja tiedontuotantojärjestelmä näiden tavoitteiden toimeenpanemiseksi. Luontolakiin olisi mahdollista kirjata esimerkiksi tavoite luonnon monimuotoisuuden hupenemisen pysäyttämisestä, johon Suomi on kansainvälisillä sopimuksilla ja EU-tasolla sitoutunut. Tämänkaltainen luontolaki tarjoaisi myös kansalaisille ja yrityksille ennakoitavuutta ja avoimuutta, joita ne tarvitsevat vastuullisuuden osoittamiseksi ja muutoksen toteuttamiseksi.”Uudistettu luonnonsuojelulaki antaa tärkeitä välineitä jo heikentyneen ja uhanalaisen luonnon suojelemiseksi. Tästä esimerkkinä voidaan mainita vapaaehtoista ekologista kompensaatiota koskevat säännökset. Luonnonsuojelulain mukaisten uhanalaisten luontoarvojen ulkopuolella luontokadon hillintään on kuitenkin vain vähän tavoitteita ja keinoja. Jo aiemmin Luontopaneeli ja eri tutkijat ovat ehdottaneet uudenlaista luontolakia. Oikeudellinen esiselvitys tarjoaa hyvää pohjaa valmistelun tarkemmalle suunnittelulle ensi hallituskaudella”, lainsäädäntöjohtaja Johanna Korpi sanoo. Selvityksen taustalla monialainen tutkijapaneeliSelvityksen ovat laatineet ympäristöoikeuden professori Niko Soininen ja erikoistutkija Minna Pappila. Selvitys perustuu aiempien selvitysten ja tutkimustiedon synteesiin sekä ympäristöministeriön tammikuussa 2023 toteuttaman eDelphi-tiedepaneelin ja sen pohjalta helmikuussa 2023 järjestetyn asiantuntijatyöpajan tuloksiin. Tiedepaneeliin kutsuttiin keskeisiä oikeustieteen, ekologian, yhteiskuntatieteen ja ympäristötaloustieteen asiantuntijoita. Esiselvitys luonnon monimuotoisuutta turvaavan lainsäädännön kehittämisvaihtoehdoiksi (pdf)LisätietojaJohanna Korpi
lainsäädäntöjohtaja
p. 029 525 0278
[email protected]

Tuoreen esiselvityksen mukaan luontoa turvaavassa lainsäädännössä on useita rakenteellisia puutteita, jotka olisi korjattava luontokadon suitsimiseksi. Lainsäädäntöä voidaan kehittää vahvistamalla sektorilakeja ja säätämällä kokonaan uusi luontolaki.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö on valmistellut luonnoksen uudesta luonnonsuojeluasetuksesta. Asetus annetaan uuden luonnonsuojelulain nojalla, ja sen on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian uuden luonnonsuojelulain jälkeen. Asetus on lausunnoilla 17.3.–28.4.2023.Luonnonsuojeluasetus tarkentaa uuden luonnonsuojelulain säännöksiä. Yksi merkittävimmistä muutoksista on erityisesti suojeltujen ja tiukasti suojeltujen luontotyyppien määritelmien tarkentaminen. Uuden asetuksen säännökset vastaavat osittain nykyisin voimassa olevaa asetusta. Nykyistä asetusta vastaavat muun muassa pykälät, jotka koskevat luonnonsuojeluohjelman sisältöä ja ilmoittamista Natura 2000 -alueisiin vaikuttavista toimenpiteistä. Pykälää luonnonsuojelualueista maksettavista korvauksista tarkennetaan niin, että maksettavan korvauksen jaksottamisen alaraja nousee. Asetuksesta poistetaan useita säännöksiä, koska ne sisältyvät uuteen luonnonsuojelulakiin.Rauhoitettujen lajien liitteestä poistetaan matelijat ja sammakkoeläimet, jotka on rauhoitettu uudella luonnonsuojelulailla.  Euroopan unionin tärkeinä pitämiin Suomessa esiintyviin lajeihin lisätään kaksi uutta ja poistetaan yksi vanha lepakkolaji sekä lisätään luontodirektiivissä mainitut Suomessa esiintyvät kasvilajit. Asetukseen lisätään uudet säännökset, jotka koskevat luonnon monimuotoisuusstrategian ja toimintaohjelman laatimista ja toistuvasti samaa pesää käyttävien lajien tunnistamista.Uusi luonnonsuojelulaki tulee voimaan 1. kesäkuuta 2023, ja luonnonsuojeluasetus mahdollisimman pian tämän jälkeen. Lausuntopyyntö (Lausuntopalvelu.fi)

Ympäristöministeriö on valmistellut luonnoksen uudesta luonnonsuojeluasetuksesta. Asetus annetaan uuden luonnonsuojelulain nojalla, ja sen on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian uuden luonnonsuojelulain jälkeen. Asetus on lausunnoilla 17.3.–28.4.2023.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ilmasto- ja luontokriisiä sekä julkisen talouden kestävyysvajetta ei voida ratkaista erikseen. Julkista taloutta vahvistavat toimet voidaan suunnata siten, että ne ohjaavat taloutta, lainsäädäntöä, verotusta, kannusteita sekä hallinnon rakenteita systemaattisesti vihreään siirtymään, todetaan ympäristöministeriön julkaisemassa virkanäkemyksessä.Maailman talousfoorumin mukaan epäonnistuminen ilmastotoimissa, äärimmäiset luonnonolosuhteet sekä luontokato ovat suurimmat maailmaa uhkaavat riskit tulevalla vuosikymmenellä. Ne aiheuttavat merkittäviä pitkän aikavälin riskejä myös talousjärjestelmälle. Parhaiten Suomi voi vastata kestävyyshaasteeseen, kun taloutta uudistettaessa huolehditaan ekologisista reunaehdoista.”Päättäjillä on vastuu ilmastokriisin ratkaisemisesta, luonnon monimuotoisuuden vahvistamisesta sekä tulevien sukupolvien hyvinvoinnista. Ylisukupolvista vastuuta kannetaan huolehtimalla vihreän siirtymän oikeudenmukaisuudesta. Kun taloutta sopeutetaan, talouden ohjausmekanismeihin tulee tehdä vihreää siirtymää tukevia johdonmukaisia uudistuksia”, kansliapäällikkö Juhani Damski kuvaa.Verotusta ja muuta taloutta kannattaa uudistaa siten, että ne tukevat vaikuttavaa ilmasto- ja luontopolitiikkaa. Haitallisista tuista on syytä päästä eroon ja yritystuet tulee ohjata siten, että ne kiihdyttävät vihreää siirtymää. Ekosysteemitilinpito pitää integroida osaksi valtiontalouden tilinpitoa, ja toimien ilmasto- ja ympäristövaikutukset on arvioitava osana budjettitarkastelua.Investointeja vihreään siirtymään ja kiertotalouteen on nopeutettava, yhteiskunnallisen päätöksenteon on ohjattava vihreää siirtymääIlmasto- ja ympäristöhaasteiden ratkaisuista voidaan tehdä Suomen kasvun ja kilpailukyvyn kivijalka. Se kuitenkin vaatii, että TKI-rahoitusta lisätään ja suunnataan vihreää siirtymää tukevaksi ja että lainsäädännöllä tuetaan siirtymää lineaaritaloudesta kiertotaloudeksi.Investointien ja vihreän siirtymän vauhdittamiseksi tarvitaan valtakunnallinen lupa-, ohjaus- ja valvontaviranomainen. Muutoksen myötä valtion keskeiset ympäristölliset palvelut voisi saada yhden luukun periaatteella yhdeltä viranomaiselta. Samoin lainsäädäntöä on kehitettävä siten, että se tukee vihreän siirtymän investointien entistä sujuvampaa käsittelyä.Vihreä siirtymä edellyttää kestävyyskysymyksiin liittyvän osaamisen vahvistamista kaikilla koulutusaloilla. Siksi vihreän siirtymän osaaminen tulisi nostaa täydennyskoulutuksen kärkialueeksi.Ilmastonmuutosta ja luontokatoa on hillittävä yhteisellä politiikallaJotta Suomi voi olla hiilineutraali vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen pian sen jälkeen, päästövähennystoimien riittävyys tulee arvioida hallituskauden alussa, ja toimia on vahvistettava tarpeen mukaan. Maankäyttösektorin nettonielua tulee vahvistaa ilmastolain mukaisesti, ja nieluille on asetettava määrällinen tavoite. Päästövähennykset voidaan toteuttaa kustannustehokkaasti muun muassa päästökaupan ja verojen sekä lainsäädännön avulla. Luontokadon pysäyttämiseksi tarvitaan ilmastolain kaltainen kehikko, jonka avulla luonnon tilaan vaikuttavia toimia suunniteltaisiin kattavasti ja tavoitteellisesti. Ekologisen kompensaation käyttöä kannattaa laajentaa.Suomen on edistettävä kunnianhimoisesti Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanoa ilmaston lämpenemisen hillitsemiseksi sekä Kunmingin-Montrealin sopimuksen ja EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteita luontokadon pysäyttämiseksi ja luonnon monimuotoisuuden tilan parantamiseksi. Työ ilmastonmuutoksen, luontokadon ja saastumisen ehkäisemiseksi on valtavirtaistettava; se on kytkettävä vahvemmin ja kattavammin osaksi laajoja päätöksentekoprosesseja, strategioiden ja toimien valmistelua sekä erityisesti osaksi taloudellisten vaikutusten arviointia.Rakentaminen ja asuntopolitiikka tuottavat ympäristön ja arjen kannalta hyvää elinympäristöäRakennettua ympäristöä kehitetään hiilineutraaliksi ja turvalliseksi. Vuorovaikutuksessa kiinteistö- ja rakennusalan kanssa haetaan uusia toimia, joilla parannetaan rakennetun ympäristön tarjoamaa hyvinvointia. Samalla haetaan uusia rakennusalan kilpailukykyä ja tuottavuutta vahvistavia ratkaisuja.Yhdyskuntarakennetta kehitetään toimivammaksi helpottamaan arjen kestävien valintojen tekemistä. Kuntien, kaupunkien ja alueiden rooli sekä kyvykkyys ovat keskeisiä kestävän elämäntavan mahdollistajia. Yhteistyötä on vahvistettava erityisesti suurten kaupunkien kanssa. Tarpeita vastaava asunto toimivassa elinympäristössä vahvistaa vihreän siirtymän aiheuttaman muutoksen hyväksyttävyyttä.On varmistettava toimivat asuntomarkkinat, jotta asuntoja on tarjolla erilaisiin elämäntilanteisiin, ja että ne vastaavat esimerkiksi ikääntyvän väestön tarpeita. Asuntopoliittisen kehittämisohjelman toimeenpanolla huolehditaan, että erilaiset asuinalueet kehittyvät myönteisesti. Alueidenkäyttöä koskeva lainsäädäntö ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on uudistettava vastaamaan muuttuvia yhteiskunnan tarpeita.Ympäristöministeriön virkanäkemys on jatkoa tulevaisuuskatsauksessa ministeriön esittämille laajemmille teemoille ja toimintaympäristön analyysille. Virkanäkemys on tarkoitettu tulevan hallituksen tueksi tulevien toimien suunnitteluun.  LisätiedotJuhani Damski
Kansliapäällikkö
p. 0295 250 445Juho Korpi
Kehittämisjohtaja
p. 0295 250 136
[email protected]Ympäristöministeriön virkanäkemys Vihreä siirtymä on kasvun perustaMinisteriöiden tulevaisuuskatsaus​​​​​​​

Ilmasto- ja luontokriisiä sekä julkisen talouden kestävyysvajetta ei voida ratkaista erikseen. Julkista taloutta vahvistavat toimet voidaan suunnata siten, että ne ohjaavat taloutta, lainsäädäntöä, verotusta, kannusteita sekä hallinnon rakenteita systemaattisesti vihreään siirtymään, todetaan ympäristöministeriön julkaisemassa virkanäkemyksessä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Päästövähennystoimet ovat edenneet suunnitelmien mukaan, mutta hiilinielujen kehitys vaarantaa hiilineutraaliuden saavuttamisen 2035 mennessä.Hallitusohjelman keskeiset kirjaukset ilmasto- ja energiapolitiikasta sekä luontopolitiikasta ovat toteutuneet hallituskaudella suunnitellusti koronapandemiasta sekä Venäjän hyökkäyssodasta huolimatta, totesi ilmasto- ja energiapoliittinen ministerityöryhmä viimeisessä kokouksessaan. Hallitus käsitteli ilmastotoimien kokonaisuutta myös helmikuun iltakoulussaan.Ilmastolaki viitoittaa hiilineutraaliuspolunIlmastolaki on uudistettu ja hallitus on hyväksynyt ja eduskunta käsitellyt ilmastolain mukaiset keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman ja maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman. Lisäksi hallitus on laatinut erillisen ilmasto-ja energiastrategian. Näissä suunnitelmissa esitetään toimet päästövähennysvelvoitteiden ja hiilineutraaliustavoitteen saavuttamisesta vuoteen 2035 mennessä. Ilmastopolitiikan suunnittelujärjestelmään kuuluva kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma on päivitetty.Kestävän kasvun ohjelman kautta tehty miljardipanostus vihreään siirtymäänMerkittävä ilmastotoimia nopeuttava päätös on ollut Suomen kestävän kasvun ohjelma, joka vauhdittaa EU:n elvytysrahoituksella ja tätä tukevalla kansallisella rahoituksella vihreän siirtymän investointeja.Kansallisella ja EU-rahoituksella on tuettu mm. öljylämmityksestä luopumista, sähköautojen latausinfran rakentamista, puhdasta energiantuotantoa sekä ajoneuvokannan uudistumista vähäpäästöiseksi. Päästövähennysvaikutukseksi on arvioitu jopa kolme miljoonaa CO2-ekvivalenttitonnia.Hiilinielujen romahdus vaarantaa tavoitteiden saavuttamisenSamalla kun päästövähennystoimet ovat edenneet suunnitelmien mukaan, maankäyttösektorin hiilinielun romahtaminen on sekä Suomen ilmastotavoitteiden että EU-sitoumusten saavuttamisen näkökulmasta ongelmallista. Vuonna 2021 maankäyttösektori oli ensimmäistä kertaa hiilinielun sijaan päästölähde. Hiilinielu on pienentynyt trendinomaisesti jo usean vuoden ajan.Ministerityöryhmä on tammikuussa linjannut eri tavoista vahvistaa Suomen nettonielua ja perustanut virkatyöryhmän selvittämään ja valmistelemaan uusia keinoja. Työryhmätyön alustavat tulokset ovat käytettävissä hallitusneuvotteluissa.”Tällä hallituskaudella on saatu aikaan iso käänne Suomen ilmastopolitiikassa: olemme päättäneet Suomen hiilineutraaliudesta viimeistään vuonna 2035 ja vauhdittaneet sekä kotien että yritysten vihreää siirtymää. Maankäyttösektorin hiilinielujen romahdus vaarantaa kuitenkin Suomen ilmastotyön. Seuraavan hallituksen tärkein ilmastotyö tulee olemaan hiilinielujen pelastuspaketin kokoaminen, johon nyt aloitettu valmistelu tarjoaa työkaluja”, ministerityöryhmän puheenjohtaja, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo totesi.Hallituksen ilmastotoimien koonti 17.2.2023LisätietojaRiikka Yliluoma
Ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja
p. 050 414 1682
[email protected]

Päästövähennystoimet ovat edenneet suunnitelmien mukaan, mutta hiilinielujen kehitys vaarantaa hiilineutraaliuden saavuttamisen 2035 mennessä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö on huolissaan siitä, että kallistunut energian hinta synnyttää Suomeen pimeät jäteöljymarkkinat, joilla öljy päätyy laittomasti poltettavaksi. Väärässä paikassa oleva jäteöljy pilaa vesiä ja maaperää ja polttaminen aiheuttaa päästöjä. Lisäksi menetetään kierrätyksen hyödyt, sillä jäteöljyä voi kierrättää rajattomasti yhä uudelleen voiteluaineiksi. Yrityksistä peräisin olevaa jäteöljyä, esimerkiksi autojen, traktoreiden ja koneiden käytettyjä voiteluöljyjä, jää laillisen jätteenkäsittelyn ulkopuolelle. Jäteöljy on vaarallista jätettä, jonka käsittelystä säädetään lailla. Jäteöljyhuolto perustuu ympäristöministeriön ja Kierrätysteollisuus ry:n väliseen green deal -sopimukseen, johon keskeiset öljyjätteen kerääjät ja regeneroijat ovat liittyneet sitoumuksillaan. Viime vuosikymmenellä öljyjätettä on Suomessa käsitelty useimpina vuosina noin 35 000 tonnia vuodessa.Ympäristöministeriön huoli perustuu elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten valvovien viranomaisten kanssa käytyihin keskusteluihin sekä Kierrätysteollisuus ry:n ja jäteöljyn keräyksestä vastanneiden yritysten tietoihin. Jäteöljyn keräys on valtaosin toiminut hyvin, mutta keräyksestä vastaavat yritykset ovat raportoineet Kierrätysteollisuus ry:lle määrien vähentyneen. Vuonna 2022 jäteöljyä kerättiin 1,5 miljoonaa litraa vähemmän kuin vuonna 2021.Esimerkiksi sosiaalisen median kanavissa ja verkon kauppapaikoissa on tarjouduttu ostamaan jäteöljyä, ja myynnissä on jäteöljyn polttamiseen sopivia polttimia, vaikka niissä ei saisi polttaa jäteöljyä.Jäteöljy pitää toimittaa keräykseen – luvaton varastointi, polttaminen ja kaupittelu laitontaJäteöljyä syntyy muun muassa maatalousyrityksissä ja autokorjaamoissa. Jäteöljyn varastointi, polttaminen ja kaupittelu ilman lupaa on laitonta ja usein myös ympäristörikos. Laki määrittelee tarkasti myös, miten jäteöljyjä pitää varastoida. ”Jäteöljy on vaarallista jätettä, joka sen haltijan täytyy toimittaa luvalliseen keräykseen,” muistuttaa Jouni Nissinen ympäristöministeriöstä. ”Osa toimii tässä asiassa varmaan tietämättään väärin.”Yritykset voivat toimittaa jäteöljyn kierrätettäväksi jätealan yrityksille. Jäteöljyn noutopalveluja tarjoavat Suomessa useat yritykset, joista osa on paikallisia ja osa toimii valtakunnallisesti. Jäteöljyä saa luovuttaa vain sellaiselle toimijalle, jolla on ympäristöluvan mukaan oikeus ottaa vastaan kyseistä jätettä. Jäteöljyn luovuttajalla on vastuu varmistaa, että kerääjällä on lupa kerätä jäteöljyä. Maa- ja metsätaloudessa syntyvän jäteöljyn voi toimittaa kunnan vastaanottopisteeseen, jos jäteöljyn määrä on pieni. Kotitaloudet voivat toimittaa jäteöljyn kunnan vaarallisen jätteen vastaanottopisteeseen. Näin huolehdit jäteöljystä oikein: Jäteöljyn kierrätys (Kierrätysteollisuus ry)Vaarallisen jätteen vastaanottopisteet www.kierratys.info Väärin käsitelty öljyjäte on ympäristöriskiPienikin määrä öljyjätettä väärässä paikassa pilaa nopeasti sekä maaperän että pinta- tai pohjaveden. Esimerkiksi jo yksi litra jäteöljyä tekee miljoona litraa vettä juomakelvottomaksi. Jos öljyä taas poltetaan tarkoitukseen sopimattomissa polttolaitteissa, öljystä voi päästä ilmaan raskasmetalleja, haitallisia yhdisteitä sekä syöpää aiheuttavia pienhiukkasia.Viranomaisten lisäksi myös vastuulliset yritykset ovat havahtuneet ongelmaan ja toivovat viranomaisilta tiukempaa valvontaa. Ympäristöministeriö on pyytänyt ympäristölupaviranomaisia ja lupia valvovia viranomaisia kiinnittämään huomiota jäteöljyn käsittelyyn lainmukaisuuteen.

Ympäristöministeriö on huolissaan siitä, että kallistunut energian hinta synnyttää Suomeen pimeät jäteöljymarkkinat, joilla öljy päätyy laittomasti poltettavaksi. Väärässä paikassa oleva jäteöljy pilaa vesiä ja maaperää ja polttaminen aiheuttaa päästöjä. Lisäksi menetetään kierrätyksen hyödyt, sillä jäteöljyä voi kierrättää rajattomasti yhä uudelleen voiteluaineiksi. 

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto hyväksyi tänään asetuksen, jolla säädetään sähkölämmitteisille taloyhtiöille myönnettävästä kertaluontoisesta tuesta. Tuki vähentää asunto-osakeyhtiön paineita siirtää kohonneita lämmityskuluja vastikkeisiin asukkaiden maksettavaksi.Ympäristöministeriö ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA tiedottavatAsumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA avaa avustuksen hakupalvelun verkkosivuillaan 17. huhtikuuta 2023. ARA avaa myös asiakaspalvelun, joka auttaa hakijoita avustuksen hakemisessa.Avustusta voivat hakea asunto-osakeyhtiöt, joiden lämmitys perustuu sähköön, ja joiden lämmityssähkön kustannuksista vastaa asunto-osakeyhtiö. Avustusta myönnetään myös valtion tuella rahoitettuja vuokra-asuntoja tai asumisoikeusasuntoja omistaville yhteisöille. Avustusta voivat hakea myös kiinteistökohtaisilla lämpöpumpuilla lämmitettävät asuntoyhteisöt. Tyypillisimpiä lämpöpumppuratkaisuja ovat maalämpö-, ilma-vesilämpö-, ilma-ilmalämpö- ja poistoilmalämpöpumput.Vuoden 2023 ensimmäisessä lisätalousarviossa tukeen kohdennettiin 24 miljoonaa euroa.Avustusta voi saada enintään 2 800 euroa asuinhuoneistoa kohdenAvustus on kertaluontoinen, ja se maksetaan takautuvasti yhdessä erässä. Avustusta voi saada niiltä kuukausilta, kun asuntoyhteisöllä on käytössä pörssisähkösopimus, tai jos sähköenergian myyntihinta on yli 10 senttiä kilowattitunnilta. Avustusta voi saada vain arvonlisäverollisiin sähköenergian kustannuksiin, ei esimerkiksi sähköveroon tai siirtomaksuun.Avustuksen määrä lasketaan kahdessa osassa. Ensimmäinen osa lasketaan vuoden 2022 marraskuun ja joulukuun toteutuneella sähköenergian kulutuksella ja hinnalla. Toinen osa lasketaan kertomalla kahdella vuoden 2023 tammikuun sähköenergian kulutus ja hinta.Omavastuu on 90 euroa asuinhuoneistoa kohden. Avustusta maksetaan enintään puolet omavastuun ylittävästä osasta, kuitenkin enintään 700 euroa asuinhuoneistoa kohden kuukaudessa. Kaikkiaan avustusta voi saada enintään 2 800 euroa asuinhuoneistoa kohden.Avustus on samansuuntainen kuin kuluttaja-asiakkaille työ- ja elinkeinoministeriössä aiemmin valmisteltu sähköenergialaskun hyvitys. Yhtiön maksaessa laskun asukkaat eivät voi saada yksityisille tahoille tarkoitettuja hyvityksiä lämmityksen sähköenergialaskuun, vaikka sähköenergian hinta olisi korkea.Maksuajan pidentämisestä annetun lain mukaan loppukäyttäjät voivat hakea lisämaksuaikaa laskuille, jotka ovat syntyneet sähköenergiankulutuksesta tammi–huhtikuussa 2023.

Valtioneuvosto hyväksyi tänään asetuksen, jolla säädetään sähkölämmitteisille taloyhtiöille myönnettävästä kertaluontoisesta tuesta. Tuki vähentää asunto-osakeyhtiön paineita siirtää kohonneita lämmityskuluja vastikkeisiin asukkaiden maksettavaksi.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Itäisen Suomen tuulivoimarakentamisen tehostamiseen voidaan löytää toimivia ratkaisuja. Tämä edellyttää tuulivoimarakentamisen nykyistä selkeämpää poliittista ohjausta, lainsäädännön kehittämistä, koordinoitua kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä sekä teknologian kehityksen maksimaalista hyödyntämistä. Näin toteaa selvitysmies Arto Räty 15.3.2023 kolmelle ministeriölle luovuttamassaan raportissa.Työ- ja elinkeinoministeriö, puolustusministeriö ja ympäristöministeriö asettivat 16.9.2022 selvitysmiehen tutkimaan itäisen Suomen tuulivoimarakentamisen edistämistä. Hänen tuli tarkastella keinoja rakentamista rajoittavien esteiden, ja erityisesti maanpuolustuksen tarpeista johtuvien rajoitteiden vähentämiseksi. Tällä hetkellä alle neljä prosenttia Suomen rakennetusta tuulivoimasta on Valtatie 5:n itäpuolella. Itäisen Suomen tuulivoimarakentamista keskeisimpänä esteenä on puolustusvoimien aluevalvontajärjestelmien aiheuttamat rajoitteet. Tuulivoiman rakentamista rajoittavat Suomessa monet muutkin tekijät kuten kantaverkon rajoitukset, paikalliseen vastustukseen sekä esimerkiksi maisema- ja luontoarvoihin liittyvät tekijät, mutta aluevalvontaan liittyvät rajoitteet ovat usein vain itäiseen Suomeen liittyvä erityispiirre.* ”Sotilaallinen uhkakuvamme ja opit Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan edellyttävät vahvaa aluevalvonnan kykyä itäisessä Suomessa. Samaan aikaan alueen tuulivoimarakentamisen mahdollistaminen on tärkeää Suomen energiajärjestelmän ja Itä-Suomen elinvoimain kannalta. Vahvan infrastruktuurin itäinen Suomi on tärkeä tekijä Suomen ja EU:n sekä jatkossa myös Naton turvallisuuden kannalta.” toteaa Arto Räty selvityksen lähtökohdista.Tuulivoiman rakentaminen tehostaminen itäisessä Suomessa on mahdollista. Puolustusvoimat ja tuulivoimatoimijat ovat valmiita etsimään yhteistyössä ratkaisuja, mutta niiden aikaansaaminen edellyttää poliittisen ohjauksen tiivistämistä, yhteistyöjärjestelyjä, selkeää pitkän tähtäimen strategiaa ja lainsäädännön tarkistamista”, Räty pohtii.”Entistä tasapainoisempi sähköjärjestelmä tarkoittaa myös uusiutuvan energian rakentumista alueellisesti tasapuolisemmin. Arto Rädyn selvitys osoittaa, että aluevalvonnan ja tuulivoiman yhteensovittaminen Itä-Suomessa on mahdollista, mutta se vaatii entistä tiiviimpää viranomaisten ja hanketoimijoiden välistä yhteistyötä”, toteaa elinkeinoministeri Mika Lintilä.Selvitysmiehen keskeisimmät toimenpidesuositukset tuulivoimarakentamisen edistämiseksiAluevalvontajärjestelmän suorituskyvyn ylläpitämisen ja tuulivoimarakentamisen mahdollistamiseksi itäisessä Suomessa tulee laatia kompensaatiolaki. Samalla voitaisiin laatia kompensaation edellyttämien suorituskykyjen ja rahoituksen määrittämistä varten menettelytapa- ja laskentamalli.Aluevalvontalakia tulee päivittää niin, että siinä säädetään tuulivoimarakentamiseen liittyvästä Puolustusvoimien lausuntomenettelystä. Lain avulla tulee myös pystyä poistamaan tilastoista siltä positiivisen lausunnon saaneet hankkeet, joiden hankekehitys on jostain syystä lopetettu.Puolustusvoimien toimintaedellytykset aluevalvonnassa on kaikissa oloissa turvattava ja säilytettävä valvontajärjestelmien suorituskyky vähintään nykyisellä tasolla. Puolustusvoimien lausuntoprosessia on tehostettava ja lisättävä sen eri johtamistasojen tuulivoimalausuntoja käsitteleviä resursseja, jotta voidaan mahdollistaa kasvavan lausuntomäärän käsittely ja tarvittavan yhteistyön järjestelyt.Koko Suomen alueelle rakennettavan tuulivoiman mahdollistamiseksi ja eri osapuolten yhteistyön vahvistamiseksi tulee perustaa korkean tason yhteistoimintaryhmä ja sille tarvittavat alatyöryhmät. On myös luotava järjestely, joka mahdollistaa johtamisen edellytyksenä olevan ajantasaisen tilannekuvan ylläpidon.Selvitystyötä tulisi jatkaa perehtymällä tarkemmin verrokkimaiden ratkaisuihin tuulivoiman ja valvontajärjestelmien yhteensovittamisessa sekä tarkemmin selvittää teknologisen kehityksen tuomat mahdollisuudet.Suomen energiajärjestelmän kokonaisuutta käsittelevää poliittista ohjausta tulee tehostaa perustamalla energiaministerin tehtävä. Suomen energiastrategiaa tulee vahvistaa niin, että siinä määritetään pitkän aikavälin energiatarve, tuotantotavoitteet, tuotantomuodot ja sijoittuminen Suomen alueella. Esitys koskee koko Suomea, mutta samalla se on keskeinen edellytys ratkaisuille itäisen Suomen tuulivoimarakentamisen tehostamiseksi.*Täsmennetty listaa tuulivoiman rakentamista rajoittavista tekijöistä (15.3. klo 14.50)
**Lisätty puolustusministeri Antti Kaikkosen sitaatti 15.3. klo 14.50Lisätiedot:
selvitysmies Arto Räty, p. 050 411 7384 (Itäisen Suomen tuulivoimarakentamisen selvitysmies),
erityisasiantuntija Outi Vilen, TEM, p. 0295 047 016 (uusiutuva energia)
ympäristöneuvos Sanna Jylhä, YM, p. 0295 250 233 (alueidenkäyttö)
yksikön johtaja Sara Kajander, PLM, p. 0295 140 080 (kiinteistö- ja ympäristöasiat)

Itäisen Suomen tuulivoimarakentamisen tehostamiseen voidaan löytää toimivia ratkaisuja. Tämä edellyttää tuulivoimarakentamisen nykyistä selkeämpää poliittista ohjausta, lainsäädännön kehittämistä, koordinoitua kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä sekä teknologian kehityksen maksimaalista hyödyntämistä. Näin toteaa selvitysmies Arto Räty 15.3.2023 kolmelle ministeriölle luovuttamassaan raportissa.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Euroopan unionin ympäristöministereillä on tavoitteena hyväksyä 16.3. yleisnäkemys komission ehdotuksesta teollisuuspäästödirektiivin päivittämiseksi. Neuvoston asialistalla on myös komission ehdotukset, jotka koskevat pakkaus- ja pakkausjäteasetusta, asetusta hiilenpoistojen sertifioinnista sekä yhdyskuntajätevesidirektiivin päivittämistä. Suomea edustaa Brysselissä valtiosihteeri Terhi Lehtonen.Teollisuuspäästödirektiivillä pyritään vähentämään suurista teollisuuslaitoksista ja eläinsuojista aiheutuvia päästöjä ilmaan, veteen ja maaperään sekä päästöistä johtuvia ympäristö- ja terveyshaittoja. Päivityksessä halutaan laajentaa direktiivi koskemaan myös kaivoksia ja suuria nautatiloja. Direktiiviä sovellettaisiin jatkossa myös nautatiloihin ja yhdistelmätiloihin, joiden eläinyksikkömäärä on 350. Lisäksi siipikarjatilojen eläinyksikkömäärä olisi 280. Nautojen ja sikojen laajaperäinen kasvatus rajattaisiin soveltamisalan ulkopuolelle tietyin ehdoin.Teollisuuspäästödirektiivillä säädellään EU:n alueella noin 52 000 teollisuuslaitoksen ja kotieläintilan päästöjä. Suomessa on noin 1 000 teollisuuslaitosta tai suurta eläinsuojaa, jotka kuuluvat nykyisen direktiivin soveltamisalaan. Soveltamisalaan kuuluisi komission päivitysehdotuksen perusteella noin 2 400 laitosta.Suomen tavoite on, että neuvosto hyväksyy yleisnäkemyksen. Suomi toivoisi kuitenkin, että kaikkien eläinten eläinyksikkörajaa pidettäisiin lähempänä komission alkuperäistä ehdotustalaskettaisiin alhaisemmaksi, jotta nykyistä suurempi osa eläintilojen päästöistä olisi direktiivin soveltamisalan piirissä. Ehdotuksen piirissä olevien eläinsuojia on Suomessa jo pidemmän aikaa säädelty parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisesti ja ehdotuksella sääntely laajenisi vastaavaksi myös muissa EU-maissa. Yleisnäkemys koskee myös teollisuuslaitosten päästöjen sääntelyn vähimmäisvaatimuksia EU-maissa. Uutena kaikilla teollisuuslaitoksilla tulisi olla jatkossa käytössä ympäristöjärjestelmä ja siirtymäsuunnitelma vuosille 2030-2050 kohti puhdasta ja ilmastoneutraalia tuotantoa, joka ottaa huomioon kiertotalouden periaatteet. Näiltä osin Suomi on tyytyväinen saavutettuun kompromissiratkaisuun.Ministerit keskustelevat myös ehdotuksesta, jonka tarkoituksena on perustaa hiilenpoistoja koskeva EU:n sertifiointikehys. Ehdotuksen tavoitteena on helpottaa laadukkaiden hiilipoistotoimien, kuten hiiliviljelyn, hiilen tuotteisiin varastoinnin ja pysyväisvarastoinnin, käyttöönottoa EU:ssa. Valtioneuvosto pitää hyvänä EU-tason lähestymistapaa, mutta ehdotus jättää epäselväksi, miten asetuksella voidaan edistää kunnianhimoisten kansallisten ja EU-tason pitkän aikavälin ilmastotavoitteiden saavuttamista.

Euroopan unionin ympäristöministereillä on tavoitteena hyväksyä 16.3. yleisnäkemys komission ehdotuksesta teollisuuspäästödirektiivin päivittämiseksi. Neuvoston asialistalla on myös komission ehdotukset, jotka koskevat pakkaus- ja pakkausjäteasetusta, asetusta hiilenpoistojen sertifioinnista sekä yhdyskuntajätevesidirektiivin päivittämistä. Suomea edustaa Brysselissä valtiosihteeri Terhi Lehtonen.

Lähde: ym.fi