NordenBladet — Ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön Helmi-elinympäristöohjelman tavoitteena on vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta ja turvata elintärkeiden ekosysteemipalveluiden toiminta. Ohjelman rahoittama Suonielu-hanke selvitti turpeen kykyä sitoa valumavesien ravinteita ja paljasti, että suoekosysteemillä on merkittävä veden laatua parantava vaikutus.Reilu puolet Suomen soiden 69:stä luontotyypistä on uhanalaisia. Merkittävin soiden uhanalaistumisen syy on metsäojitus, joka heikentää soiden tilaa kahdella tavalla. Suon ojittaminen kuivattaa alueen ja muuttaa suon ravinnetaloutta nopeasti ja merkittävästi. Yli puolet koko Suomen suopinta-alasta on ojitettu tällä tavoin.Ojittamattomienkin soiden tila heikkenee. Monet ojittamattomista soista eivät ole enää luonnontilaisia, sillä niiden valuma-alueella on tehty ojituksia, minkä seurauksena vedet kiertävät suon joko osittain tai kokonaan. Ojittamaton suo menettää luontaisen yhteyden valuma-alueeseen ja kuivuu. Suo ei enää kykene toteuttamaan sille ominaisia ekosysteemipalveluita, kuten vesien suodattamista ja pidättämistä. Tällaista ojittamatonta, mutta heikentynyttä suoalaa on Suomessa paljon.Suonielu-hankkeella halutaan edistää vesiensuojelua ja soiden ennallistamistaSuonielu-hankkeessa tutkittiin, miten vesien luontaisten kulkureittien palauttaminen näille ojittamattomille, mutta ympäröivien ojitusten vuoksi kärsineille soille vaikuttaa suon läpi ohjatun valumaveden ravinnetasapainoon.”Tutkimuksen yhtenä päämotiivina on vesiensuojelun edistäminen ja lisäporkkanana soiden alkuperäisen vesitaloudellisen tilan palauttaminen, eli soiden ennallistaminen”, kertoo Suonielu-hankkeen vetäjä Tapani Sallantaus.Soiden suojelu ja ennallistaminen vahvistavat suoluonnon monimuotoisuutta, hillitsevät ilmastonmuutosta ja parantavat vesistöjen tilaa. Luonnontilaiset suot sitovat ja varastoivat merkittäviä määriä hiiltä. Suot ovat yksi voimakkaimmin heikentyneistä ja edelleen lajistoltaan köyhtyvistä elinympäristöistämme. Soilla elää 120 uhanalaista lajia, kuten linnuista riekko ja suokukko, kasveista suoneidonvaippa ja lettorikko sekä perhosista suovenhokas ja kirjopapurikko.Suot ovat merkittäviä ravinnenielujaSuon turve sitoo itseensä valumavedestä ravinteita ja ravinteet kertyvät turpeeseen. Yksi tällaisista ravinteista on fosfori, joka on merkittävä vesistöjen tilaa heikentävä aine. Suonielu-hankkeen tulokset erityisesti fosforin sitoutumisesta turpeeseen ovat merkittäviä: valumavesiä vastaanottava suo pienentää huomattavasti alueen fosforihuuhtoumaa.Turpeen kerryttävien ja soiden suodattavien toimintojen taloudellinen arvo on merkittävä, kun sitä verrataan vaihtoehtoisten hajakuormitusta vähentävien vesiensuojelutoimenpiteiden kustannuksiin.Valuma-alueen luontaisten virtausreittien palauttamista niin, että vedet virtaavat kuivuneille ojittamattomille soille, pidetään kustannustehokkaana tapana pienentää valumavesien ravinnekuormaa. Lisäksi soiden virtauksien palauttamista pidetään merkittävänä vesiensuojelun näkökulmasta.Helmi-ohjelmassa suojellaan ja ennallistetaan kymmeniätuhansia hehtaareja soitaHelmi-ohjelman tavoitteena on suojella noin 60 000 hehtaaria soita vuoden 2030 loppuun mennessä. Suojelu on vapaaehtoista ja maanomistajat saavat siitä korvauksen. Soiden ennallistamisen tavoite taas on noin 59 300 hehtaaria vuoden 2030 loppuun mennessä. Ennallistaminen aloitetaan luonnonsuojelualueilta, missä on edelleen noin 25 000 hehtaaria ojitettuja soita. Samalla maanomistajien kanssa on tarkoitus ennallistaa myös suojelualueita ympäröiviä ja niitä kuivattavia ojikoita. Tämä voidaan tehdä tukkimalla ojia tai palauttamalla vedet takaisin ojittamattomalle suolle.”Helmi-ohjelman puitteissa soiden hydrologinen ennallistaminen on saanut lisävauhtia. Nyt kun ennallistaminen on tapetilla EU:n ennallistamisaloitteesta johtuen, on Suonielu-hankkeen tutkimuksen arvo konkretisoitunut”, Sallantaus sanoo.Helmi-elinympäristöohjelma  Metsätalousmaan kuivatus (vesi.fi)Maa- ja metsätalousministeriön SOTKA-hankeLETOT-hanke turvaa luonnon monimuotoisuutta tiedon avulla LisätietojaInka Keränen
erityisasiantuntija
p. 0295250403
[email protected]

Ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön Helmi-elinympäristöohjelman tavoitteena on vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta ja turvata elintärkeiden ekosysteemipalveluiden toiminta. Ohjelman rahoittama Suonielu-hanke selvitti turpeen kykyä sitoa valumavesien ravinteita ja paljasti, että suoekosysteemillä on merkittävä veden laatua parantava vaikutus.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Kunnat ja maakuntien liitot voivat hakea ympäristöministeriöstä avustusta tiedonhallinnan uudistamiseen, jota tehdään osana rakennetun ympäristön tietojärjestelmän kumppanitestausta. Testauksen tavoitteena on varmistaa, että rakennetun ympäristön tietojärjestelmä toimii käyttäjille kuten pitää. Testauksessa varmistetaan, että järjestelmät toimivat sujuvasti osana rakennetun ympäristön prosesseja muun muassa rakennusvalvonnassa ja kaavoituksessa. Avustushaku on auki kunnille 5.5.–15.8.2023 ja maakuntien liitoille 15.5.–15.8.2023.Rakennetun ympäristön tietojärjestelmää tehdään paraikaa Suomen ympäristökeskuksen johdolla. Kumppanitestauksessa kunnat ja maakuntien liitot testaavat yhdessä tietojärjestelmätoimittajiensa kanssa Syken esittämiä teknisiä ratkaisuja ja antavat niistä palautetta. Erityisesti kokeillaan, miten kuntien ja maakuntien liittojen käyttämistä järjestelmistä luodaan toimivia yhteyksiä rakennetun ympäristön tietojärjestelmään. Testattavia yhteyksiä on sekä rakentamista että kaavoitusta koskevissa toiminnoissa.Testaajakunnat ja -maakunnat pääsevät vaikuttamaan tuleviin tiedonhallinnan prosesseihin. Ne saavat etunenässä tukea vaadittavien rajapintojen toteuttamiseen ja nykyisten tietojen muokkaamiseen. Avustushaku avataan myöhemmin myös muille kunnille ja maakunnille.Mitä aineistoa testataan ja mitä testaajalta vaaditaanTestaus tapahtuu todellisella datalla ja oikeissa, käytössä olevissa tai käyttöön tulevissa järjestelmissä. Tieto kuitenkin sekoitetaan niin, ettei se sisällä henkilötietoja. Testauksessa käytettävän aineiston tulee olla kansallisessa tietomallimuodossa tai muutettavissa siihen. Aineistoksi käy olemassa oleva kaavoitus- ja lupamateriaali, joka muutetaan tietomallimuotoon. Testauksessa voidaan hyödyntää myös alkavan kaavahankkeen tuottamaa aineistoa, kunhan se tehdään kansallisen tietomallin mukaisesti.Kumppanitestauksen teknisenä edellytyksenä on, että Syke tekee rajapintakuvaukset testattavista rajapinnoista sekä hyväksyy testattavat rajapinnat ja käyttöliittymät. Vastaavasti rajapinnan hyödyntäjän tulee toteuttaa muutokset omaan järjestelmäänsä. Testausta varten Syke luo Ryhti-kumppanitestausympäristön, johon rajapinnan hyödyntäjän eli kunnan tai maakunnan käyttämän tietojärjestelmän testausympäristö kytketään.Kumppanitestauksen aikatauluRakennetun ympäristön tietojärjestelmästä valmistuu jo kesän 2023 aikana testattavia kokonaisuuksia. Esimerkiksi kaavatietojen validaattori-rajapintapalvelu on kumppanien testattavana jo syyskuussa. Aikataulu on alustava ja siihen saattaa tulla muutoksia tietojärjestelmän kehitystyön edistyessä. Kumppanitestauksen aikataulua tullaan sovittamaan aikatauluihin, joita kunnat ja maakuntien liitot esittävät haussa. Testaukseen vaikuttaa myös aika, joka tarvitaan tietojärjestelmätoimittajien tekemiin muutoksiin kuntien ja maakuntien järjestelmissä.Avustuksen hakeminen Kumppanitestaukseen valitaan mukaan halukkaita erikokoisia kuntia, joilla on hyvät digivalmiudet sekä näiden kuntien tietojärjestelmätoimittajia. Tavoitteena on löytää kuntia, jotka käyttävät eri järjestelmiä. Testausjoukkoon valitaan mukaan alustavasti 10–15 kuntaa ja 1–3 maakunnan liittoa. Tarkemmat edellytykset ja arviointikriteerit ovat hakuoppaassa.Testauksen yhteydessä avustusta on haettavana 2,8 miljoonaa euroa. Valinnat pyritään tekemään 15.9.2023 mennessä.Avustuksen hakemisesta järjestetään kaikille avoin infotilaisuus 15.5.2023 klo 13-14.Hae avustustaLisätiedot rakennetun ympäristön tietojärjestelmästäLisätietojaJemina Suikki
erityisasiantuntija
0295 250 345
[email protected]Henrik Saari
projektipäällikkö
0295 252 257
[email protected]

Kunnat ja maakuntien liitot voivat hakea ympäristöministeriöstä avustusta tiedonhallinnan uudistamiseen, jota tehdään osana rakennetun ympäristön tietojärjestelmän kumppanitestausta. Testauksen tavoitteena on varmistaa, että rakennetun ympäristön tietojärjestelmä toimii käyttäjille kuten pitää. Testauksessa varmistetaan, että järjestelmät toimivat sujuvasti osana rakennetun ympäristön prosesseja muun muassa rakennusvalvonnassa ja kaavoituksessa. Avustushaku on auki kunnille 5.5.–15.8.2023 ja maakuntien liitoille 15.5.–15.8.2023.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — ”Vesiensuojelu on tehokkaampaa, kun vähennämme kuormitusta vesistöä ympäröivällä valuma-alueella sen sijaan, että pelkästään kunnostamme yksittäisiä vesistöjä”, Vesiensuojelun tehostamisohjelman ohjelmapäällikkö Antton Keto ympäristöministeriöstä sanoo. Vesiensuojelu valuma-alueen näkökulmasta on näkynyt erityisesti ohjelman maa- ja metsätalouden toimissa. Vesiensuojelun tehostamisohjelmasta on rahoitettu eniten vesistökunnostuksia ja vesistökunnostusverkostojen osaamisen tukemista (21,7 miljoonaa euroa) sekä maa- ja metsätalouden toimia (20 miljoonaa euroa). Maa- ja metsätalouden vesistökuormitukseen- ja vesienhallintaan liittyvistä toimista noin puolet edistää myös Saaristomeriohjelman toteuttamista. Vesiensuojelun rahoituksen jakautuminen vesiensuojelun tehostamisohjelmassaKipsikäsittely vähensi kuormitusta, vesienhallinnan pilotit käyntiinKipsikäsittelyillä on vähennetty fosforipäästöjä Saaristomereen noin 32 tonnia vuoden 2022 loppuun mennessä. Päätöksiä ilmaisen kipsin toimittamisesta ja levittämisestä tehtiin lähes tuhannelle maanomistajalle ja 38 000 hehtaarille peltoa vuonna 2022, mistä ehdittiin levittää 21 400 hehtaaria. Peltojen kipsikäsittely laajeni Euroopan Unionin elpymis- ja palautumistukivälineen tuella Saaristomeren valuma-alueelta koko rannikkoalueelle niin, että tukikelpoisia alueita oli Pohjois-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Varsinais-Suomen, Pirkanmaan, Hämeen, Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen ELY-keskusten alueilla. Ohjelman aikana kipsihakemuksia on hyväksytty noin 57 000 hehtaarille kappaletta ja kipsiä on levitetty yhteensä noin 39 000 hehtaarille vuoden 2022 loppuun mennessä. Tavoitteena on yhteensä 100 000 hehtaarin peltolevitysala vuoden 2025 loppuun mennessä.”Suurin kiinnostus kipsinlevitykseen oli Pohjois-Pohjanmaalla ja Kaakkois-Suomessa, kun hakemusten määrä suhteutetaan kipsin levitykseen soveltuvaan peltopinta-alaan. Saaristomeren valuma-alueen ja Länsi-Uudenmaan hakuinto jäi toivottua alhaisemmaksi, mistä huolimatta kipsihaku oli huikea menestys”, Antton Keto sanoo.Ohjelmassa käynnistettiin neljä pilottihanketta vesiensuojelulle tärkeissä maa- ja metsätalouskohteissa. Piloteissa suunnitellaan ja toteutetaan vesiensuojelu- ja vesienhallintatoimia. Vesienhallinnalla tarkoitetaan keinoja, joilla hallitaan veden määrää, laatua ja kulkua valuma-alueilla sekä pidätetään vettä esimerkiksi kastelua varten. Pilottialueet ovat Aurajoen vesistön Paattistenjoki Varsinais-Suomessa, Espoon Pitkäjärven valuma-alue Uudellamaalla, Kyyveden valuma-alue Etelä-Savossa ja Kovesjoen vesistöalue Pirkanmaalla.Maa- ja metsätalouden vesiensuojelua edistettiin myös vesienhallinnan hankeavustuksilla. Vuonna 2022 ohjelman rahoituksella toimi 28 hanketta, joista yhdeksän käynnistyi vuonna 2022.Hankkeissa tehdään laaja-alaista yhteistyötä muun muassa maanomistajien ja kuntien kanssa sekä edistetään valuma-aluekohtaista suunnittelua ja toimenpiteiden toteutusta.Tutkimus tukee maa- ja metsätalouden vesiensuojeluaOhjelman Valumavesi-tutkimushanke jatkoi tiedon tuottamista maatalouden luonnonmukaisesta vesienhallinnasta. Alustavien tulosten perusteella kaksitasouomat auttavat hallitsemaan niin maa- kuin metsätalouden kuormitusta. Lisäksi kaksitasouomilla pystytään vähentämään peltojen tulvimista ja lisätään luonnon monimuotoisuutta. Hanke julkaisi ohjeistuksen kaksitasouomien suunnitteluun, mitoitukseen, rakentamiseen ja hoitoon.MAAMERI-tutkimushanke päättyi vuonna 2022. Hankkeeseen osallistui 60 tutkijaa. Uusia havaintoja kerättiin tuhansia, joiden avulla tuotettiin tarkempaa tietoa Saaristomeren sisäisestä kuormituksesta, rehevöitymisen vaikutuksista Saaristomeren ekosysteemiin sekä siitä, miten fosfori kulkeutuu rannikolta avomerelle. Hankkeessa tuotettuja uusia malli- ja seurantamenetelmiä tarvitaan Saaristomeriohjelman toimeenpanossa.Ohjelmassa tutkittiin myös kipsin, rakennekalkin ja kuitulietteen vaikutuksia viljelyyn ja vesiensuojeluun. Kaikilla tutkituilla alueilla vesistöön päätyvä kuormitus on vähentynyt, ja osalla rakennekalkituilla alueilla on havaittu myös myönteisiä satovaikutuksia. Lähivesistä halutaan pitää huoltaVesiensuojelun tehostamisohjelman avustuksilla on pystytty vastaamaan eri toimijoiden tarpeeseen pitää huolta lähivesistä. Valtion osarahoitus on mahdollistanut lähivesiin panostamisen.Hankehakemusten määrät ovat olleet erittäin korkeita koko ohjelman ajan. Vuonna 2022 ohjelma myönsi avustusta 188 vesistökunnostushankkeelle, joihin osallistuu noin 400 tahoa. Kaksi kolmasosaa hankkeista on toteuttanut konkreettisia kunnostuksia, ja lisäksi hankkeissa on tehty kunnostussuunnitelmia ja tutkimusta sekä edistetty toimijoiden verkostoitumista ja neuvontaa.”Ohjelman tarjoama rahoitus ja tuki toimijoiden verkostoitumiseen sekä koulutukseen on lisännyt hankeaktiivisuutta, kannustanut toimijoita suunnittelemaan yhdessä suurempia hankekokonaisuuksia sekä lisännyt kiinnostusta vesiensuojelua kohtaan”, ohjelmapäällikkö Antton Keto sanoo.Sade- ja sulamisvesien synnyttämistä hulevesistä selvitysVesiensuojelun tehostamisohjelma teetti yhteistyössä Kuntaliiton kanssa selvityksen hulevesien hallinta- ja käsittelymenetelmistä. Selvitys perustui uusimpaan tutkimustietoon siitä, että hulevedet eivät ole niin puhtaita kuin aiemmin on arvioitu. Hulevesi johdetaan usein pois kaduilta hulevesiviemäreihin tai ojiin, joista ne lopulta päätyvät käsittelemättä mereen tai vesistöön. Uusi selvitys antaa ohjeita siitä, miten hulevesien likaantumista voidaan hillitä ja miten likaantuneita hulevesiä voidaan käsitellä paremmin.Ohjelmassa käynnistyi viime vuonna 12 uutta hanketta, joilla vähennetään päästöjä kaupunkivesiin. Kaikkiaan käynnissä on 26 hanketta, joissa on mukana 55 yritystä. Hankkeissa on tutkittu, otettu käyttöön tai luotu käyttöönottopotentiaali lähes 90 menetelmälle, joilla haitallisten aineiden päästöjä voidaan tulevaisuudessa tehokkaasti vähentää. 

”Vesiensuojelu on tehokkaampaa, kun vähennämme kuormitusta vesistöä ympäröivällä valuma-alueella sen sijaan, että pelkästään kunnostamme yksittäisiä vesistöjä”, Vesiensuojelun tehostamisohjelman ohjelmapäällikkö Antton Keto ympäristöministeriöstä sanoo. Vesiensuojelu valuma-alueen näkökulmasta on näkynyt erityisesti ohjelman maa- ja metsätalouden toimissa. 

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus ovat julkaisseet kunnille suunnatun oppaan ilmastosuunnitelman laadintaan. Opas on suunnattu erityisesti ilmastotyötään aloitteleville kunnille.Uuden ilmastolain mukaan kunnan on laadittava tai päivitettävä ilmastosuunnitelma vähintään kerran valtuustokaudessa. Ensimmäinen ilmastolain mukainen ilmastosuunnitelma tulee valmistua viimeistään valtuustokaudella 2025-2029.Ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen laatima opas sisältää tietoa ilmastolakiin kirjatusta suunnitelmavelvoitteesta sekä ohjeita ja neuvoja suunnitelman valmistelemiseksi. Opas on suunnattu erityisesti ilmastotyötään aloitteleville kunnille, ja siinä annetaan ohjeita ja neuvoja lain mukaisen suunnitelman valmistelemiseksi. Oppaassa on myös hyödyllistä tietoa kunnianhimoisemmasta toteutuksesta ilmastotyössään jo pidemmälle edenneille kunnille.Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämät kuntien ja alueiden päästötietopalvelu ja päästöskenaariotyökalu tukevat kuntia päästökehityksen seurannassa ja tavoitteen asettamisessa sekä toimenpiteiden vaikutusten arvioinnissa ja seurannassa. Tietopalvelu ja työkalu ovat maksuttomia ja niitä päivitetään vuosittain. Ilmastosuunnitelma tukee pitkäjänteistä ilmastotyötäKunnan ilmastosuunnitelman tulee sisältää muun muassa päästövähennystavoite ja toimet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Lisäksi kunnan on seurattava suunnitelman toteutumista ja otettava se huomioon kuntastrategiassa ja kunnan toimintakertomuksessa. Ilmastosuunnitelman hyväksyy kunnan valtuusto. Suunnitelman laatimisessa voidaan hyödyntää alueellista yhteistyötä ja laatia suunnitelma yhdessä alueen muiden kuntien kanssa.Ympäristöministeriö on käynnistänyt avustushaun kunnille, joilla ei ole vielä voimassa olevaa ilmastosuunnitelmaa tai se on vanhentunut. Vuonna 2025 alkavalla valtuustokaudella avustusta myönnetään kaikille kunnille. Lisäksi ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus järjestävät koulutuksia kunnan ilmastosuunnitelman valmistelun tueksi. Reilulla 70 kunnalla on ilmastosuunnitelma. Näissä kunnissa asuu yhteensä yli 3,7 miljoonaa asukasta, eli kaksi kolmasosaa suomalaisista on jo nyt ilmastosuunnitelman piirissä. Suunnitelma puuttuu erityisesti pieniltä, alle 10 000 asukkaan kunnilta.

Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus ovat julkaisseet kunnille suunnatun oppaan ilmastosuunnitelman laadintaan. Opas on suunnattu erityisesti ilmastotyötään aloitteleville kunnille.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö myöntää tänä vuonna yhteensä 3,32 miljoonaa euroa harkinnanvaraisia valtionavustuksia ympäristö-, asunto- ja rakennusalan järjestöjen työhön ja ympäristönhoidon hankkeisiin.Järjestöavustuksia saa 40 yhteisöä. Suurimmat avustukset saavat Pidä Saaristo Siistinä ry, Suomen luonnonsuojeluliitto ry, Vuokralaiset VKL ry, BirdLife Suomi ry ja Natur och Miljö rf.Vuonna 2023 järjestöjen ja ympäristönhoidon avustuksiin valtion talousarviossa varattu summa nousee edellisen vuoden tasosta, joka on 2 480 000 euroa. Yhteensä avustuksiin on varattu määrärahaa 3 298 000 euroa, koska eduskunta on vuoden 2022 joulukuussa osoittanut momentille 950 000 euron lisäyksen, josta 400 000 euroa on osoitettu Luonto-Liitolle, 150 000 euroa asumisalan järjestöjen neuvonnan lisäämiseen, 100 000 euroa Bird Life ry:lle, 100 000 euroa Suomen luonnonsuojeluliitolle, 100 000 euroa ympäristökasvatusjärjestö FEE Suomi ry:lle ja 100 000 euroa Suomen Metsästäjäliitto ry:lle.Kuluvalle vuodelle varatun määrärahan lisäksi avustusten jaon yhteydessä jaetaan uudelleen myös vuosina 2021-2022 käyttämättä jääneet ja ympäristöministeriölle palautuneet avustukset. Ne kohdennetaan uudelleen vuosina 2021 ja 2022 avustusta saaneille järjestöille. Yhteensä vuonna 2023 määrärahaa on siten käytettävissä 3,32 miljoonaa euroa.Ympäristöministeriön hallinnonalan Avustukset järjestöille ja ympäristönhoitoon -momentin määrärahalla tuetaan valtakunnallisia luonnonsuojelu- ja ympäristöjärjestöjä, asunto- ja rakennusalan järjestöjä, ympäristökasvatus- ja -valistushankkeita, ympäristövahinkojen torjuntaa sekä saariston ympäristönhoitoa ja saaristo- ja tunturialueiden jätehuoltoa edistävää toimintaa.Järjestöille ja ympäristönhoitoon myönnettävien harkinnanvaraisten valtionavustusten käyttösuunnitelma vuonna 2023Valmistelumuistio: Järjestöille ja ympäristönhoitoon myönnettävien harkinnanvaraisten valtionavustusten käyttösuunnitelma vuonna 2023LisätietojaSaara Ylikraka 
erityisasiantuntija
ympäristöministeriö
0295 250 267
[email protected]

Ympäristöministeriö myöntää tänä vuonna yhteensä 3,32 miljoonaa euroa harkinnanvaraisia valtionavustuksia ympäristö-, asunto- ja rakennusalan järjestöjen työhön ja ympäristönhoidon hankkeisiin.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja valtion tukemien ARA-asuntojen asukasvalintaan liittyvästä hallituksen esitysluonnoksesta. Ehdotetun muutoksen tavoitteena on, että Ukrainasta sotaa paenneet tilapäistä suojelua saaneet henkilöt voitaisiin valita asukkaiksi kohtuuhintaisiin vuokra- tai asumisoikeusasuntoihin. Se parantaisi Ukrainasta paenneiden mahdollisuuksia järjestää omatoimisesti itselleen asunto.Keväästä 2022 alkaen ukrainalaisten majoittaminen ARA-asuntoihin on onnistunut ilmoittamalla Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselle (ARA) käyttötarkoituksen muutoksesta. Venäjän hyökkäyssodan jatkuessa on selvää, ettei sotaa paenneiden oleskelu Suomessa ole vain tilapäistä. Tämän vuoksi on tarve muuttaa asukasvalintaa koskevia säännöksiä siten, että tilapäistä suojelua saaneet voisivat tulla valituiksi valtion tukemiin asuntoihin riippumatta myönnetyn oleskeluluvan kestosta. Paenneista suurin osa on naisia ja lapsia, joten muutos parantaisi erityisesti lapsiperheiden asemaa.Muutoksen yhteydessä säännöksiin tehtäisiin teknisiä muutoksia, joilla ne saatetaan ajan tasalle ja selkeämmiksi asukasvalintaa tekevien näkökulmasta. ARA tulee päivittämään asukasvalintaohjeen, kun säädösmuutos on valmis.Lausunnoille lähetetty hallituksen esitysluonnos on valmisteltu yhdessä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn kanssa.Lausuntoja voi antaa Lausuntopalvelussa 6.6.2023 asti.​​​​​​​LisätietojaSatu Eronen
hallitussihteeri
p. 0295 250 180
[email protected]

Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja valtion tukemien ARA-asuntojen asukasvalintaan liittyvästä hallituksen esitysluonnoksesta. Ehdotetun muutoksen tavoitteena on, että Ukrainasta sotaa paenneet tilapäistä suojelua saaneet henkilöt voitaisiin valita asukkaiksi kohtuuhintaisiin vuokra- tai asumisoikeusasuntoihin. Se parantaisi Ukrainasta paenneiden mahdollisuuksia järjestää omatoimisesti itselleen asunto.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Kunnissa ja hyvinvointialueille tarvitaan kustannusvaikuttavia ja pitkäjänteisiä ratkaisuja ikääntyneiden asuinolojen parantamiseksi ja omaehtoiseen asumiseen varautumiseksi. Ikäystävällisen asumisen tavoitteet liittyvät kaikille sopivan suunnittelun (Design for All) periaatteisiin. Tuoreessa tutkimuksessa on kartoitettu ja arvioitu tarvittavia toimenpiteitä kunnissa ja hyvinvointialueilla.Ikääntyneiden asumisen tukeminen on tärkeää sekä ikääntyvän väestön että yhteiskunnan resurssien näkökulmasta. Ikääntyneiden oma asumisen varautuminen on tunnistettu hyvinvointialueilla ja kunnissa, mutta käytännön toimenpiteitä on vielä toteutettu satunnaisesti. Asumiseen liittyvä neuvonta ja toimijoiden välinen yhteistyö sekä kuntien ja hyvinvointialueiden yhteinen strategiatyö nousevat esille.Asumisen ennakoinnin tukea ja yhteistyötä tarvitaanAsuntokannan esteettömyyskorjaukset ja korjausavustusten hyödyntäminen ovat keskeisiä keinoja. Ikäystävällisten ja samalla kaikille soveltuvien asuinalueiden kehittäminen on tärkeää, sillä näin edistetään sekä ikääntyneiden että muiden asukkaiden hyvinvointia. Asumisen neuvonnalla tuetaan ikääntyneiden omaa asumisen varautumista. Hyvinvointialueiden tehtävänä on asumiseen liittyvän neuvonnan toteuttaminen osana hyvinvointia edistäviä palveluja.Ikääntyneille sopivien asumisratkaisujen tarjonta on vähentänyt ympärivuorokautisen palveluasumisen osuutta. Sosiaalihuoltolain yhteisöllisen asumisen toteuttamiseen tarvitaan kehittämistoimintaa sekä kansallisella tason seurantaa ikääntyneiden tarpeiden näkökulmasta. Asuinolojen kehittämisen kannalta merkityksellistä on kuntien ja hyvinvointialueiden hyvä yhteistyö, johon vanhusneuvostot tuovat mukaan ikääntyneiden oman näkökulman. Kansallisella tasolla ikääntyvän väestön asumisen tarpeisin varautumisen olla pitkäjänteistä ja osa ikääntymispoliittisia toimia.Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2022 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Kunnissa ja hyvinvointialueille tarvitaan kustannusvaikuttavia ja pitkäjänteisiä ratkaisuja ikääntyneiden asuinolojen parantamiseksi ja omaehtoiseen asumiseen varautumiseksi. Ikäystävällisen asumisen tavoitteet liittyvät kaikille sopivan suunnittelun (Design for All) periaatteisiin. Tuoreessa tutkimuksessa on kartoitettu ja arvioitu tarvittavia toimenpiteitä kunnissa ja hyvinvointialueilla.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — EU:n jäsenmaiden edustajat hyväksyivät 26.4.2023 komission ehdotuksen mikromuovien rajoittamiseksi. Rajoituksen arvioidaan vähentävän mikromuovien päästöjä noin 500 000 tonnia seuraavan 20 vuoden aikana. Esimerkiksi kumirouheen käyttö tekonurmikentillä ja muilla urheilualuestoilla on kielletty kahdeksan vuoden kuluttua. Myös kosmetiikan valmistajien on korvattava tuotteidensa sisältämiä mikromuoveja ympäristölle turvallisemmilla vaihtoehdoilla. Rajoituksen myötä EU:ssa kielletään tarkoituksellisesti lisättyjen polymeerimikropartikkelien eli mikromuovien markkinoille saattaminen. Mikromuoveilla tarkoitetaan kaikkia alle 5 mm:n partikkeleita ja kuitumaisia alle 15 mm:n partikkeleita. Myös nanokokoiset (alle 0,1 μm) mikropartikkelit kuuluvat rajoituksen piiriin. Mikromuoveja on käytetty muun muassa kosmetiikkatuotteissa, lannoitteissa, maaleissa sekä pesu- ja puhdistusaineissa. Mikromuovia lisätään tuotteisiin paksuntamaan niiden koostumusta, parantamaan levitettävyyttä tai tuotteen ulkonäköä, tuomaan elastisuutta tai keventämään tuotetta. EU:n laajuisen rajoituksen myötä näistä mikromuoveista pyritään eroon. Rajoitus määrittää eri toimialoille tai tuotteille erityisiä siirtymäaikoja, jotta teollisuudella olisi riittävästi aikaa siirtyä korvaaviin vaihtoehtoihin.  Esimerkiksi urheilukenttien osalta kahdeksan vuoden siirtymäajalla pyritään siihen, että niitä voi käyttää elinkaaren loppuun saakka. 
Kielto ei koske mikromuoveja, jotka eivät vapaudu tuotteesta niiden ohjeen mukaisessa käytössä, pysyvästi muokkautuvat tarkoitetussa käytössä tai ovat pysyvästi kiinnittyneinä kiinteään matriisiin käytön aikana. Näillä perusteilla soveltamisalan ulkopuolelle rajattujen tuotteiden valmistajien on toimitettava käyttöä- ja hävittämistä koskevat ohjeet, joilla estetään mikromuovien vapautuminen ympäristöön.Päällekkäisen sääntelyn välttämiseksi REACH-asetuksen nojalla annettavan mikropolymeeripartikkeleita koskevaa rajoitusta ei sovellettaisi lääkedirektiivin 2001/83/EC, eläinlääkeasetuksen (EU) 2019/6, lannoitevalmisteasetuksen (EU) 2019/1009, ruuan lisäaineita koskevan asetuksen 1333/2008/EC sekä In Vitro -diagnostiikkalaitteita koskevan asetuksen (EU) 2017/746 piiriin kuuluviin tuotteisiin. Teollisuuden raaka-ainekäyttö on rajattu soveltamisalan ulkopuolelle, jos käytöstä ei aiheudu päästöjä ympäristöön. Rajoitusehdotus sisältää polymeerimikropartikkeleiden tai niitä sisältävien tuotteiden valmistajille, maahantuojille ja teollisuuskäytölle useita raportointia, tiedon toimittamista sekä merkintää koskevia vaatimuksia.Jäsenmaiden REACH-komiteassa hyväksymä päätös käyttökiellosta menee seuraavaksi Euroopan parlamentin ja neuvoston hyväksyttäväksi.

EU:n jäsenmaiden edustajat hyväksyivät 26.4.2023 komission ehdotuksen mikromuovien rajoittamiseksi. Rajoituksen arvioidaan vähentävän mikromuovien päästöjä noin 500 000 tonnia seuraavan 20 vuoden aikana. Esimerkiksi kumirouheen käyttö tekonurmikentillä ja muilla urheilualuestoilla on kielletty kahdeksan vuoden kuluttua. Myös kosmetiikan valmistajien on korvattava tuotteidensa sisältämiä mikromuoveja ympäristölle turvallisemmilla vaihtoehdoilla. 

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Suomi on kuluvalla hallituskaudella tehnyt merkittävän panostuksen ilmastokestäviin ratkaisuihin maankäyttösektorilla rahoittamalla yli 100 hanketta, jotka tuottavat tutkittua tietoa päätöksenteon pohjaksi. Uraauurtavaa tutkimusta tehdään muun muassa maaperästä ja hiilensidonnasta – teemoista jotka ovat hyvin ajankohtaisia myös EU-tasolla.Parhaillaan EU-tasolla on valmistelussa sekä maaperän terveyteen että hiilenpoistojen sertifiointiin liittyvät lainsäädäntöehdotukset, joiden yhtenä tavoitteena on tukea ilmastomuutoksen ehkäisemistä sekä siihen sopeutumista maankäyttösektorilla. Valmistelun ja päätöksenteon tueksi tarvitaan tutkittua tietoa, jonka avulla pystytään arvioimaan ja todentamaan erilaisten toimenpiteiden vaikutusta sekä tuomaan esille eri maiden ominaispiirteitä. Suomessa tehty tutkimus voi näyttää tietä myös muille jäsenmaille. Kuluvana keväänä suomalainen tutkimusosaaminen onkin ollut esillä myös Brysselissä.Hiilensidonnan lisäämisen keinoja tutkitaan ja viedään käytäntöönHiilestä kiinni –hankkeissa on tutkittu muun muassa maaperän hiilensidontaa ja varastointia sekä tuhkalannoituksen vaikutuksia suometsissä. Hankkeissa pyritään löytämään ratkaisuja, jotka sopivat erilaisille kohteille.SuoHitu-hankkeessa tutkitaan tuhkalannoituksen vaikutusta maaperän kasvishuonekaasupäästöihin ja -taseeseen sekä monimuotoisuuteen ja vesistökuormitukseen suometsissä pitkällä aikavälillä. Vuonna 2022 käynnistyneessä hankkeessa on saatu lupaavia tuloksia: tuhkalannoitus parantaa maaperän ravinteisuutta ja lisää metsänkasvua voimakkaasti, ja voi näin kasvattaa tehokkaasti metsien hiilinielua. Tuhkalannoitus voi kuitenkin lisätä päästöjä maaperästä, siksi on tärkeää tarkastella suometsän kasvihuonekaasutasetta kokonaisuutena. Tuhkalannoituksen vaikutusta maaperän biodiversiteettiin vasta tutkitaan.Peltomaiden mahdollisuuksia hiilensidonnan lisäämiseen tutkitaan puolestaan HiiletIn-hankkeessa, jossa arvioidaan koko Suomen kivennäismaapeltojen hiilensidontapotentiaalia. Hankkeessa on kartoitettu hiilenkerryttämisen kannalta potentiaalisten peltojen sijaintia, jolloin erilaisia ohjauskeinoja voidaan kohdentaa soveltuville alueille. Tulosten mukaan potentiaalia maaperän hiilinielun kasvattamiseen löytyy erityisesti Etelä-Suomesta.Suomen maaperän tilaa ja sen seurantaa selvitetään ympäristöministeriön käynnistämässä hankkeessa kevään 2023 aikana. Tuloksia hyödynnetään EU:n ja jäsenmaiden välisissä neuvotteluissa maaperän terveyttä koskevasta säädösehdotuksesta.Hiilimarkkinat kannustavat yrityksiä mukaan ilmastotoimiinVapaaehtoiset ilmastoteot ovat poliittista ohjausta täydentävä keino edistää ilmastotyötä Suomessa ja maailmalla. Hiilimarkkinoilla eri toimijat voivat ostaa ilmastoyksiköitä, joita käytetään ilmastoväittämien tekemiseen yritysten, tuotteiden ja palveluiden markkinoinnissa. Maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön helmikuussa 2023 julkaiseman oppaan tavoitteena on parantaa kotimaisten hiilimarkkinoiden luotettavuutta ja luoda yrityksille mahdollisuus tukea vapaaehtoisia ilmastotekoja käyttämällä ilmastoyksiköitä. Opas kokoaa hyvät käytännöt sekä suositukset ilmastoyksiköiden tuottamiselle ja yksiköihin perustuvien väittämien tekemiselle.Vapaaehtoisten hiilimarkkinoiden kehittämistä on tutkittu myös KolKom-hankkeessa, jossa selvitetään niiden vaikutuksia metsä- ja maataloussektorien tuotantoon ja arvoketjuihin. Hankkeessa hahmotellaan hiilikompensaation kehityspolkuja eli skenaarioita, ja arvioidaan niiden vaikutuksia puumarkkinoihin ja maataloustuotantoon, maanomistajien tuloihin sekä kansan- ja aluetalouteen.Maa- ja metsätalousministeriön koordinoiman Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuuden tavoitteena on vahvistaa maankäyttösektorin ilmastotyöhön liittyvää osaamista ja tietopohjaa sekä tukea maataloustuottajia, metsänomistajia ja muita maankäytöstä päättäviä tahoja ilmastokestävien toimintatapojen kehittämisessä ja käyttöönotossa. Lisätietoja kokonaisuudesta sekä tiedot jo rahoitetuista hankkeista löytyvät osoitteessa mmm.fi/maankäyttösektorin-ilmastosuunnitelma.

Suomi on kuluvalla hallituskaudella tehnyt merkittävän panostuksen ilmastokestäviin ratkaisuihin maankäyttösektorilla rahoittamalla yli 100 hanketta, jotka tuottavat tutkittua tietoa päätöksenteon pohjaksi. Uraauurtavaa tutkimusta tehdään muun muassa maaperästä ja hiilensidonnasta – teemoista jotka ovat hyvin ajankohtaisia myös EU-tasolla.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Uusi ilmastolaki velvoittaa kuntia laatimaan ilmastosuunnitelman. Ensimmäinen ilmastolain mukainen ilmastosuunnitelma tulee valmistua kunnan valtuustokaudella 2025-2029. Kunnat, joilla ei ole olemassa olevaa ilmastosuunnitelmaa tai joiden suunnitelma on vanhentunut, voivat hakea avustusta työn tueksi jo kuluvan valtuustokauden aikana. Opas ilmastosuunnitelmien valmisteluun julkaistaan toukokuussa.Uuden ilmastolain mukaan kunnan on laadittava tai päivitettävä ilmastosuunnitelma vähintään kerran valtuustokaudessa. Suunnitelman tulee sisältää muun muassa päästövähennystavoite ja toimet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Lisäksi kunnan on seurattava suunnitelman toteutumista ja otettava se huomioon kuntastrategiassa ja kunnan toimintakertomuksessa. Ilmastosuunnitelman hyväksyy kunnan valtuusto. Ensimmäinen ilmastolain mukainen ilmastosuunnitelma tulee valmistua kunnan valtuustokaudella 2025-2029. Avustusta kunnan ilmastosuunnitelman laatimiseen voi kuitenkin tietyin kriteerein saada jo kuluvalla valtuustokaudella. Kuluvalla valtuustokaudella avustusta myönnetään vain kunnille, joilla ei ole olemassa olevaa ilmastosuunnitelmaa tai joiden suunnitelma on vanhentunut. Vuonna 2025 alkavasta valtuustokaudesta eteenpäin avustusta voidaan myöntää kaikille kunnille riippumatta siitä, onko kunnalla ennestään ilmastosuunnitelmaa.Suunnitelman laatimisessa voidaan hyödyntää alueellista yhteistyötä ja laatia suunnitelma yhdessä alueen muiden kuntien kanssa. Avustushaku on jatkuva, ja rahoitus myönnetään hakemusten saapumisjärjestyksessä. Avustuksen enimmäismäärä on 45 000 euroa per ilmastosuunnitelmaan osallistuva kunta. Opas auttaa ilmastosuunnitelmien laatimisessaKunnat saavat tukea ilmastosuunnitelman laadintaan ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen valmistelemasta oppaasta. Opas on suunnattu erityisesti ilmastotyötään aloitteleville kunnille ja siinä annetaan ohjeita ja neuvoja lain mukaisen suunnitelman valmistelemiseksi. Oppaassa on myös hyödyllistä tietoa kunnianhimoisemmasta toteutuksesta ilmastotyössään jo pidemmälle edenneille kunnille.Opas julkaistaan toukokuun alussa ja se tulee saataville ympäristöministeriön verkkosivuille. Oppaan lisäksi sivuilla on lisätietoa koulutuksista, joista on hyötyä ilmastosuunnitelman valmistelussa ja avustushaussa.Avustushaku kuntien ilmastohankkeille aukeaa toukokuussaKuntien ilmastosuunnitelmien avustushaun lisäksi ympäristöministeriössä on avautumassa määräaikainen avustushaku kuntien ilmastohankkeille, jotka tähtäävät kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen. Hankeavustusta on mahdollista saada esimerkiksi energiatehokkuuden edistämiseen, liikenteen päästövähennystoimiin tai kuntalaisten kestävien elämäntapojen vauhdittamiseen. Kuntien ilmastosuunnitelmien ja kuntien ilmastohankkeiden avustushaut ovat itsenäisiä ja toisistaan riippumattomia. Kunnat ja alueet voivat osallistua kriteerien täyttyessä kumpaankin avustushakuun. Haku ilmastohankkeille avataan arviolta 15. toukokuuta, jolloin avustushausta ohjeistetaan tarkemmin.

Uusi ilmastolaki velvoittaa kuntia laatimaan ilmastosuunnitelman. Ensimmäinen ilmastolain mukainen ilmastosuunnitelma tulee valmistua kunnan valtuustokaudella 2025-2029. Kunnat, joilla ei ole olemassa olevaa ilmastosuunnitelmaa tai joiden suunnitelma on vanhentunut, voivat hakea avustusta työn tueksi jo kuluvan valtuustokauden aikana. Opas ilmastosuunnitelmien valmisteluun julkaistaan toukokuussa.

Lähde: ym.fi