NordenBladet — Norjan, Ruotsin ja Suomen saamelaisasioista vastaavat ministerit ja saamelaiskäräjien puheenjohtajat korostavat yhteisessä julkilausumassaan, että on tärkeää kamppailla saamelaisiin kohdistuvaa uhkailua ja vihaa vastaan.Ruotsin korkeimman oikeuden 23.1.2020 julistaman Girjasin saamelaisyhteisöä koskeneen tuomion jälkeen koko Saamenmaan alueella on esiintynyt uhkailua, vihaa ja jopa väkivaltaa. Pohjois-Norjassa on ollut useita tapauksia, joissa on vakavasti kiihotettu saamelaisia vastaan. Suomessa vihapuhetta saamelaisia vastaan esiintyy erityisesti sosiaalisessa mediassa.
– Demokraattisissa yhteiskunnissamme on oltava tilaa keskustelulle ja erilaisille mielipiteille. Sananvapaus on demokraattisen oikeusvaltion kivijalka. Mutta sananvapaus ei tarkoita vapautta harjoittaa vihapuhetta eikä vapautta kiihottaa eri kansanryhmiä vastaan, julkilausumassa todetaan.
Julkilausuman ovat laatineet alue- ja digitalisaatioministeri Linda Hofstad Helleland Norjasta, kulttuuri- ja demokratiaministeri Amanda Lind Ruotsista, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson Suomesta, Norjan saamelaiskäräjien puheenjohtaja Aili Keskitalo, Ruotsin saamelaiskäräjien puheenjohtaja Per-Olof Nutti ja Suomen saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.Julkilausuma (pdf)ministeri Henrikssonin erityisavustaja Niklas Mannfolk, p. 050 306 3990, [email protected]

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Brasilian viestintäministeri Fábio Faria vierailee Suomessa perjantaina 5.2.2021. Vierailu on osa laajempaa viiden maan matkaa, jolla Brasilian keskeiset päätöksentekijät kartoittavat varteenotettavia 5G–verkon toimittajia maailmassa. Brasiliassa suunnitellaan 5G-taajuuksien huutokaupan järjestämistä keväällä 2021.Suomi kuuluu Brasilian näkökulmasta luontevimpiin ja luotettavimpiin yhteistyökumppaneihin digitalisaatiohankkeissa. Suomen vahvuuksia ovat teknologiaosaamisen ohella vahvasti digitaalinen turvallisuus, luotettavuus ja avoimuus. Vierailulla keskustellaan erityisesti 5G-verkkojen turvallisuus- ja lainsäädäntökysymyksistä. Brasilian viestintäministeri tapaa muun muassa kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnarin sekä videoyhteyden välityksellä liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakan.Suomella on tiivis ja rakentava yhteistyösuhde Brasiliaan. Brasilia on Latinalaisessa Amerikassa Suomen suurin kauppakumppani, ja 220 miljoonan asukkaan maa tarjoaa suomalaisyrityksille paljon mahdollisuuksia laajentaa yhteistyötä ja kumppanuuksia.
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin toimitusjohtajan virkaan tuli määräaikaan mennessä 17 hakemusta. Virka on tarkoitus täyttää 1.5.2021 alkaen viiden vuoden määräajaksi.Virkaa hakivat seuraavat henkilöt: Antti AhonenMarkus AsikainenMika HeleniusPäivi HietanenPaula KujansivuTero LatvakangasPiotr LehtonenJarno LimnéllMarko ManninenJarkko OksalaMarkku RaitioJukka RautanenKaija SellmanErik SemeniusKimmo SuopajärviJukka TamminenJari VirtanenValtori on valtiovarainministeriön hallinnonalaan kuuluva virasto, joka tuottaa valtionhallinnon toimialariippumattomat ICT-palvelut sekä korkean varautumisen ja turvallisuuden vaatimukset täyttäviä tieto- ja viestintäteknisiä palveluja ja integraatiopalveluja.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaaliturvauudistus kysyy seminaarissaan, miten ansiotyön ja sosiaaliturvan yhteensovittamista pitäisi kehittää. Mikä merkitys työhön osallistumisella on sosiaaliturvan rahoitukselle? Voiko sosiaaliturvajärjestelmämme rahoitus rakentua nyt tai tulevaisuudessa muulle kuin työlle? Miten sovittaa yhteen velvollisuus elättää itsensä ja oikeus sosiaaliturvaan? Minkälainen on oikeudenmukainen sosiaaliturvajärjestelmä? Miten sosiaaliturvalla voidaan vastata sellaisiin tulevaisuuden haasteisiin kuin väestön ikääntyminen ja osaavan työvoiman saatavuus?Seminaarin keskustelijoina toimivat Työterveyslaitoksen pääjohtaja Antti Koivula, Eläketurvakeskuksen johtaja Jaakko Kiander, Veronmaksajain keskusliitto ry:n toimitusjohtaja Teemu Lehtinen ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen erikoistutkija Merja Kauhanen. Heidän näkemyksiään vetävät yhteen sosiaaliturvakomitean puheenjohtaja Pasi Moisio ja tilaisuuden juontaja, toimittaja Reetta Räty. Tilaisuuden avaa sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen.Seminaari järjestetään Helsingin yliopiston Tiedekulman kanssa kaikille avoimena, suorana verkkolähetyksenä tiistaina 9.2. klo 13-14:45.Linkki Työ ja turva -seminaarin verkkolähetykseenSeminaarin keskustelijat avaavat näkemyksiään aiheesta jo ennakkoon videosarjassamme. Tutustu videoihin (sosiaaliturvauudistuksen YouTube-soittolista)Seminaarin valmisteluun on osallistunut sosiaaliturvakomitean pysyviä asiantuntijoita.Työ ja turva -seminaarin ohjelmaSosiaaliturvauudistusta valmistelevan parlamentaarisen komitean kaikille avoin seminaari
Aika: 9.2. klo 13.00 – 14.45
Paikka: Suora verkkolähetys Helsingin yliopiston tiedekulmastaTilaisuuden avausjuontaja Reetta RätyMinisteri Aino-Kaisa Pekosen puheenvuoroNeljä teemapaneeliaOsallistujina Työterveyslaitoksen pääjohtaja Antti Koivula, Eläketurvakeskuksen johtaja Jaakko Kiander, Veronmaksajien keskusliitto ry:n toimitusjohtaja Teemu Lehtinen ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen erikoistutkija Merja Kauhanen. Jokaisen paneelin alussa on lyhyt alustus ja opponentin puheenvuoro.Teema 1: Mikä merkitys työhön osallistumisella on sosiaaliturvan (niin etuuksien kuin palvelujen) rahoitukselle? Voiko sosiaaliturvajärjestelmämme rahoitus rakentua nyt tai tulevaisuudessa muulle kuin työlle? Jos muulle, niin mille?
* Alustajana Jaakko Kiander ja opponenttina Teemu Lehtinen. 
 
Teema 2: Miten sovittaa velvollisuus elättää itsensä ja oikeus sosiaaliturvaan? Miten näet oikeuksien ja velvollisuuksien tasapainon?
* Alustajana Teemu Lehtinen ja opponenttina Jaakko Kiander. 
 
Teema 3: Minkälainen on oikeudenmukainen sosiaaliturvajärjestelmä (esimerkiksi elämänkaarella, työ-ikäisten eri ryhmien, sukupuolten ja sukupolvien välillä)?
* Alustajana Merja Kauhanen ja opponenttina Antti Koivula. 
 
Teema 4: Miten sosiaaliturvalla voidaan vastata sellaisiin tulevaisuuden haasteisiin kuin väestön ikään-tyminen ja osaavan työvoiman saatavuus?
* Alustajana Antti Koivula ja opponenttina Merja Kauhanen.  
YhteenvetoSosiaaliturvakomitean puheenjohtaja Pasi Moisio ja Reetta RätyTilaisuus päättyy noin klo 14:45.
Voit esittää kysymyksiä ja keskustella sosiaaliturvasta Twitterissä aihetunnisteella #sosiaaliturvauudistus tai merkitsemällä twiittiin sosiaaliturvauudistuksen Twitter-tilin @sosiaaliturva. Tilaisuus on suomenkielinen, mutta voit twiitata kysymyksesi ja kommenttisi myös ruotsiksi tai englanniksi.
Seminaari on katsottavissa tallenteena jälkikäteen. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä kokoontuu kuudennen kerran maanantaina 8.2. Kokouksen aiheena on toimialojen vähähiiliset tiekartat. Puheenjohtajana toimii pääministeri Sanna Marin.Hallitusohjelman mukaisesti yhteensä 13 toimialaa on laatinut itselleen tiekartan vähähiilisyyteen. Tiekartat valmistuivat pääosin viime kesänä, ja niissä on tunnistettu useita mahdollisuuksia päästöjen vähentämiseen. Tiekartat sisältävät arvioita esimerkiksi kasvihuonekaasupäästöjen ja energiankulutuksen kehityksestä, teknologisista ratkaisuista sekä toimialojen investointitarpeista. Tiekarttatyötä on koordinoinut työ- ja elinkeinoministeriö.Pyöreä pöytä keskustelee muun muassa ohjauskeinoista, joilla tiekartoissa tunnistettu päästövähennyspotentiaali saataisiin toteutumaan.Suomella on kansainvälisessä vertailussa energiaintensiivinen teollisuus. Teollisuus tuottaa noin neljänneksen Suomen päästöistä. Tiekarttatyön aikana on arvioitu, että pelkästään energiajärjestelmän päästöjen vähentäminen lähelle nollaa tulee edellyttämään arviolta vähintään 20 miljardin euron investointeja puhtaaseen energiantuotantoon 2050 mennessä. Lisäksi tarvitaan investointeja energiaverkkoihin ja -järjestelmiin sekä uudistuviin prosesseihin energiaintensiivisessä teollisuudessa.Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä kerää yhteen laajan joukon toimijoita yhteiskunnan eri sektoreilta. Pyöreän pöydän tarkoituksena on luoda yhteistä ymmärrystä siitä, miten Suomi voi siirtyä hiilineutraaliin yhteiskuntaan oikeudenmukaisesti vuoteen 2035 mennessä. Pyöreä pöytä tukee työllään ilmastopolitiikan kansallista valmistelua ja toimeenpanoa.Sosiaalisessa mediassa pyöreän pöydän toimintaa voi seurata tunnisteilla #ilmastonpyöreäpöytä, #hiilineutraali2035. Vähähiilitiekarttoihin liittyvää keskustelua voi seurata tunnisteella #tiekartat.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Liikenne- ja viestintäministeriö sekä Liikenne- ja viestintävirasto Traficom tiedottavatLiikenne- ja viestintävirasto Traficom on myöntänyt valtionavustukset kuntakohtaisiin kävelyn ja pyöräliikenteen edistämisohjelmiin. Vuonna 2021 avustusta saavia hankkeita toteutetaan 22, ja niiden saama tuki on yhteensä 530 000 euroa. Avustuksen myötä edistämisohjelmia tullaan laatimaan ympäri Suomen, ja niillä parannetaan kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä kunnissa.”Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmien laatiminen ja niiden johdonmukainen toteuttaminen kunnissa ovat merkittävässä roolissa, kun halutaan kasvattaa kävelyn ja pyöräilyn suosiota paikallisesti. Näiden liikkumismuotojen edistämiseen halutaan kunnissa oikeasti sitoutua, ja juuri sillä on iso merkitys tulevaisuuden kestävän liikkumisen kannalta. Avustusta saivat nyt kokonaisvaltaiset hankkeet – mukana on poikkihallinnollisuutta, infran kehittämistä ja liikkumisen ohjausta”, sanoo ylijohtaja Jarkko Saarimäki Traficomista.Edistämisohjelmilla kävely ja pyöräily houkuttelevammaksi ja turvallisemmaksiValtionavustusta myönnettiin ensimmäistä kertaa kuntaan laadittavan kävelyn ja pyöräliikenteen edistämisohjelman tekemiseen tai jo olemassa olevan ohjelman päivittämiseen ajan tasalle. Rahoitettavaksi valittiin hankkeita, joissa laaditaan poikkihallinnollinen kävelyn ja/tai pyöräliikenteen edistämisohjelma. Lisäksi valinnassa huomioitiin se, että edistämisohjelma parantaa kokonaisvaltaisesti kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita, houkuttelevuutta ja turvallisuutta.Avustusta myönnettiin seuraaville kunnille: Akaa, Asikkala, Hanko, Hämeenlinna, Kangasala, Kauhajoki, Kokkola, Kotka, Kärkölä, Lapua, Liperi, Loviisa, Muhos, Nokia, Parkano, Tampere, Utajärvi, Uusikaupunki, Vaasa, Vantaa ja Viitasaari ja Ylitornio.Kuntakohtaisten kävelyn ja pyöräliikenteen edistämisohjelmien laadinnan tukeminen on osa liikenne- ja viestintäministeriön vuonna 2018 julkaisemaa valtakunnallista kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmaa. Tavoitteena on parantaa kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä kunnissa, vähentää liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä ja kohentaa kansanterveyttä. Ohjelman tavoitteena on 30 prosentin kasvu kävely- ja pyöräilymatkojen määrissä vuoteen 2030 mennessä. Ohjelma tukee myös hallitusohjelman ja Fossiilittoman liikenteen tiekartan tavoitetta, jonka mukaan liikenteen päästöt puolitetaan vuoteen 2030 mennessä.Avustusta saaneet Kävelyn ja pyöräliikenteen edistämisohjelma -hankkeet:https://www.traficom.fi/fi/liikenne/liikennejarjestelma/kavelyn-ja-pyoraliikenteen-edistamisohjelmien-valtionavustukset

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on 4.2.2021 jakanut maakuntien liitoille maakuntien omaehtoiseen kehittämiseen 8 miljoonaa euroa ja valtion ja kaupunkien välisten ekosysteemisopimusten käynnistämiseen 5 miljoonaa euroa. Lisäksi Päijät-Hämeen liitolle myönnettiin Scanian tytäryhtiö SOE Busproduction Finland Oy:n Lahden bussikoritehtaan sulkemisesta aiheutuvan äkillisen rakennemuutostilanteen hoitamiseen 400 000 euroa.Maakuntien omaehtoiseen kehittämiseen 8 miljoonaa euroaMaakuntien omaehtoisen kehittämisen määräraha on tarkoitettu kohdennettavaksi monipuolisesti hallituksen aluekehittämispäätöksen ja maakuntaohjelmien toimeenpanoa tukeviin toimiin maakuntien omien tarpeiden ja harkinnan mukaan. 8 miljoonan euron määrärahasta 70 prosenttia on jaettu tasan kaikkien maakuntien kesken ja 30 prosenttia väkiluvun perusteella.– Rahoituksen tavoitteena on vahvistaa alueiden taloudellista ja sosiaalista elinvoimaa. Koronaelvytyselvytystoimien ohella on tärkeää, että alueet voivat jatkaa pitkäjänteistä maakuntaohjelmien painotusten mukaista kehittämistyötä, elinkeinoministeri Mika Lintilä sanoo.Maakunnat voivat käyttää määrärahaa esimerkiksi alueiden vahvuuksiin ja erikoistumiseen perustuviin kehittämishankkeisiin, kehitysprosessien käynnistämiseen sekä monenkeskisiin selvitys- ja kehittämishankkeisiin, jotka edellyttävät nopeaa reagointia ja joihin muiden viranomaisten rahoitusvälineet eivät sovi.Valtion ja kaupunkien välisten ekosysteemisopimusten käynnistämiseen 5 miljoonaa euroaPääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman mukaisesti työ- ja elinkeinoministeriö on valmistellut 16 kaupunkiseudun kanssa innovaatiotoiminnan ekosysteemisopimukset. Valtion ja yliopistokaupunkien välisissä sopimuksissa sovitaan lähitulevaisuuden strategisista kasvun kärjistä ja innovaatiotoiminnasta. – Sopimukset tuovat yhteen kaupunkiseutujen ja valtion näkemykset siitä, miten innovaatiokeskittymiä voidaan tehokkaasti hyödyntää. Sopimuksissa sovitaan myös valtion ja kaupunkien resurssien kohdentamisesta yhteisten päämäärien, kuten vähähiilisyyden saavuttamiseksi, ministeri Lintilä toteaa.Ekosysteemisopimuksilla vahvistetaan vetovoimaisten osaamiskeskittymien ja innovaatioympäristöjen rakentumista sekä suomalaisten toimijoiden kytkeytymistä kansainvälisiin tki-verkostoihin ja arvoketjuihin. Sopimukset ovat luonteeltaan aiesopimuksia, jotka määrittävät osapuolten tahtotilan, tavoitteet ja painopisteet. Sopimusten sisällöllinen valmistelu on loppusuoralla. Nyt jaettavat 5 miljoonaa euroa on tarkoitettu sopimusten käynnistämiseen. Sopimusten toteuttamisen pääasiallinen rahoitus on tarkoitus osoittaa EU:n tulevasta rakennerahasto-ohjelmasta. Näiden rahojen alueellisesta kohdentumisesta valtioneuvosto päättää myöhemmin.Lahden seudun äkillisen rakennemuutostilanteen hoitamiseen 400 000 euroaValtioneuvosto on myöntänyt Päijät-Hämeen liitolle 400 000 euroa Scanian tytäryhtiö SOE Busproduction Finland Oy:n Lahden bussikoreja valmistavan yksikön lakkauttamisesta aiheutuneeseen äkilliseen rakennemuutostilanteeseen. Määräraha on osa työ- ja elinkeinoministeriön Lahden rakennemuutostilanteen hoitamiseen kohdentamaa 1 065 000 euron lisärahoitusta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ulkoministeri Pekka Haavisto vierailee Pietarissa maanantaina 15. helmikuuta ja tapaa Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrovin.Ulkoministerien keskustelussa esillä on oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyin tilanne, EU–Venäjä –suhteet, Vuoristo-Karabahin, Valko-Venäjän ja Ukrainan tilanteet sekä asevalvonta.Ministerit keskustelevat lisäksi alueellisesta yhteistyöstä mm. ympäristönsuojeluun ja ydinturvallisuuteen liittyen sekä Venäjän tulevan Arktisen neuvoston puheenjohtajuuskauden ja  Suomen tulevan Barentsin Euro-arktisen neuvoston puheenjohtajuuden valmisteluista. Esillä ovat myös Suomen ja Venäjän kahdenväliset asiat.  Vierailunsa aikana ulkoministeri Haavisto tapaa myös kansalaisjärjestöjen edustajia.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sisäministeriö on suositellut, että valtion virastot ja laitokset liputtavat 6.2.2021 saamelaisten kansallispäivän kunniaksi saamen lipulla ja Suomen lipulla. Kansalaiset ja muut tahot voivat halutessaan liittyä liputukseen. Jos käytössä on useampi lippusalko, sisäministeriö suosittaa liputtamista molemmilla lipuilla. Jos käytössä on vain yksi salko, sisäministeriö suosittaa liputtamista saamen lipulla. Jos saamen lippua ei ole käytettävissä, liputetaan Suomen lipulla.Liput nostetaan salkoon klo 8 ja lasketaan auringon laskiessa. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvoston yleisistunnon 4.2.2021 päätösaineistot löytyvät tältä sivulta.Hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi tartuntatautilain väliaikaisesta muuttamisesta liittyy valtioneuvoston lausuma.

Lähde: Valtioneuvosto.fi