NordenBladet — Valtioneuvosto määräsi 4.2.2021 hallintotieteiden maisteri, oikeustieteen maisteri Jukka-Pekka Tynin sovittelijaksi 16.2.2021 alkavaksi kolmivuotiskaudeksi. Hän toimii Ahvenanmaan työriitojen sovittelijana.Kausi on jatkoa 16.2.2018 alkaneelle kolmivuotiskaudelle. Valtakunnansovittelijan toimisto on itsenäinen virasto, joka toimii työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä. Viraston päällikkönä toimii valtakunnansovittelija. Valtakunnansovittelijan lisäksi sovittelujärjestelmään kuuluu sivutoimisia sovittelijoita, jotka voivat hoitaa työriitojen sovittelutehtäviä tarpeen mukaan.
NordenBladet — Hallitus on antanut 4. helmikuuta esityksen eduskunnalle laiksi tartuntatautilain väliaikaisesta muuttamisesta. Muutoksella jatkettaisiin edelleen ravitsemisliiketoiminnan rajoituksia koskevien säännösten voimassaoloa. Aiemman lain viimeinen voimassaolopäivä on 28.2.2021. Lakiesityksen antamisen yhteydessä hallitus totesi, että aloitetaan viranomaisten ja sidosryhmien kuulemiset rajoitusten kiristämistä koskevaa lakiesitystä varten.Ravitsemisliiketoimintaa koskevat rajoitukset lisättiin toukokuussa tartuntatautilakiin väliaikaisesti lisättyyn 58 a §:ään. Nyt lain ja väliaikaisen pykälän voimassaoloa jatkettaisiin sisältöä muuttamatta ajalle 1.3.2021–30.6.2021.Säännösten voimassaoloa on jatkettava, jotta ravitsemisliiketoimintaa koskevat yleiset velvollisuudet säilyisivät voimassa helmikuun lopun jälkeen ja valtioneuvosto voisi edelleen säätää tarkemmista rajoituksista asetuksilla. Taustalla on hallituksen hybridistrategia, jonka tarkoitus on hillitä epidemiaa tehokkaasti mahdollisimman vähän ihmisiä, yrityksiä, yhteiskuntaa ja perusoikeuksien toteutumista haittaavasti.Valtioneuvoston mukaan lisätoimenpiteitä tarvitaanValtioneuvosto hyväksyi hallituksen esityksen yhteydessä pöytäkirjattavaksi lausuman. Sen mukaan tartuntatautilain väliaikaista muuttamista koskevan hallituksen esityksen tarkoituksena on varmistaa, että voimassa olevan lain mukaiset vähintäänkin nykyiset ravitsemistoiminnan rajoitukset voidaan pitää voimassa nykyisten säännösten voimassaolon päätyttyä 28.2.2021. Vallitsevan ja ennakoidun epidemiatilanteen vuoksi hallitus aloittaa viranomaisten ja sidosryhmien kuulemiset rajoitusten kiristämistä koskevaa lakiesitystä varten. Tavoitteena on, että hallituksen hybridistrategian toimintasuunnitelman tasolla 2 voidaan ottaa käyttöön välttämättömät ja oikeasuhtaiset ravitsemistoimintaa koskevat rajoitustoimien kiristykset.Jo aiemmin säädetyt rajoitukset ja velvoitteet edelleen voimassaEduskunnalle annetun lakiesityksen sisältö vastaa nykyisiä säännöksiä. Ravitsemisliikkeiden olisi noudatettava hygieniaan liittyviä erityisiä vaatimuksia ja huolehdittava asiakkaiden välisen riittävän etäisyyden ylläpitämisestä. Valtioneuvoston asetuksella voitaisiin edelleen säätää ravitsemisliikkeiden aukiolo- ja anniskeluaikaa sekä niiden sisätilojen asiakaspaikkamäärää ja käyttöä koskevia rajoituksia. Ravitsemisliikkeiden olisi laadittava suunnitelma velvollisuuksien ja rajoitusten noudattamisen tueksi. Toteuttamista koskeva kuvaus ja suurin sallittu asiakasmäärä olisi pidettävä asiakkaiden nähtävillä.Aluehallintovirastot valvoisivat rajoitusten ja velvollisuuksien noudattamista. Aluehallintovirasto voisi määrätä valvonnassa havaitsemansa epäkohdat ja puutteet korjattaviksi ja määrätä velvoitteita olennaisesti rikkoneen ravitsemisliikkeen välittömästi suljettavaksi asiakkailta enintään yhdeksi kuukaudeksi.Laissa säädetyt rajoitukset eivät koskisi henkilöstöravintolatoimintaa, ruuan ja juoman noutomyyntiä eivätkä huoltoasemien yhteydessä toimivia ravitsemisliikkeitä. Rajoitusten ulkopuolelle jäisivät myös Suomen ja ulkomaiden välillä tai ulkomailla kulkevien laivojen ja lentokoneiden ravintolat.Ahvenanmaan ja Pohjanmaan maakunnissa sekä Itä-Savon sairaanhoitopiirissä muutoksia aiempiin rajoituksiinValtioneuvosto on 4. helmikuuta muuttanut myös asetusta, jolla rajoitetaan ravitsemisliikkeiden toimintaa koronaepidemian vuoksi. Asetuksen muutos tulee voimaan 6. helmikuuta klo 00.Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson, Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa sijaitsevien ravitsemisliikkeiden, joiden pääasiallinen ravitsemistoiminta on alkoholin tarjoilu, saavat anniskella alkoholia klo 7-22 ja olla auki klo 05-23. Asiakaspaikoista voidaan käyttää puolet suurimmasta sallitusta asiakasmäärästä. Muissa ravintoloissa anniskelu on sallittu klo 7-22 ja ravintolat voivat olla auki klo 05-23. Asiakaspaikoista voidaan käyttää 75 prosenttia.Pirkanmaan, Satakunnan, Etelä-Karjalan, Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Kainuun, Lapin, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon maakunnissa ravitsemisliikkeet, joiden pääasiallinen ravitsemistoiminta on alkoholin tarjoilu, saavat tarjoilla alkoholia klo 7-22. Sallittu aukiolo on klo 24-23, ja asiakaspaikoista voidaan käyttää puolet. Muissa ravintoloissa anniskelu on sallittu klo 7-22, aukiolo on klo 01-24 ja käytössä voi olla 75 prosenttia suurimmasta sallitusta asiakasmäärästä.Pohjois-Savossa ja Ahvenanmaalla ravintoloiden asiakasmääriä ei rajoiteta. Ravintolat, joiden pääasiallinen ravitsemistoiminta on alkoholin tarjoilu, saavat anniskella klo 7-24 ja ne voivat olla auki klo 02-01. Muissa ravintoloissa anniskelu on sallittu myös klo 7-24, mutta aukioloa ei rajoiteta.Asetuksen muutokset koskevat siten Pohjanmaan maakuntaa ja Itä-Savon sairaanhoitopiiriä, joissa nykyisiä rajoituksia kiristettiin. Aiemmin kiihtymisvaihetta vastaavat rajoitukset koskivat Etelä-Savon maakunnassa vain Etelä-Savon sairaanhoitopiirin aluetta. Ahvenanmaan maakunnassa nykyisiä rajoituksia lievennettiin.
NordenBladet — Hallitus on 4.2.2021 antanut esityksen uudeksi elintarvikelaiksi osana elintarvikelainsäädännön kokonaisuudistusta. Uudistuksen tavoitteena on sujuvoittaa elintarvikelainsäädäntöä ja elintarvikevalvontaa sekä tehostaa elintarvikevalvonnan riskiperusteisuutta ja vaikuttavuutta.Uusi elintarvikelaki toteuttaa osaltaan EU:n elintarvikelainsäädäntöön periaatetta, jonka mukaan elintarvikealan toimija vastaa elintarvikeketjun kaikissa vaiheissa elintarvikkeiden turvallisuudesta ja siitä, että toiminta täyttää elintarvikelainsäädännön vaatimukset.– Toimijoille annetaan nyt lisää vapautta ja samalla lisää vastuuta. Uskon koko ruokajärjestelmän myös hyötyvän siitä, että elintarvikealan yksityiskohtaiset vaatimukset vähenevät. Elintarviketurvallisuudesta tulee nykyistä vahvemmin yritysten ja valvojien yhteinen asia. Lain myötä viranomaisten mahdollisuudet puuttua elintarvikepetoksiin myös paranevat, toteaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.Uusi elintarvikelaki ottaa huomioon myös muutokset elintarviketoiminnassa. Nykyään merkittävä osa toiminnasta ei ole enää sidottuna perinteiseen elintarvikehuoneistoon. Muutoksen vuoksi valvonnan painopiste on uudistetussa laissa siirretty huoneistojen valvonnasta toiminnan valvontaan.Lakiin uusi elintarvikevalvonnan seuraamusmaksuUuteen lakiin on lisätty elintarvikevalvonnan seuraamusmaksu. Valvontaviranomainen voi määrätä toimijalle 300 – 5 000 euron seuraamusmaksun muun muassa, jos toimija harjoittaa elintarviketoimintaa, jota ei ole rekisteröity tai hyväksytty lain edellyttämällä tavalla, markkinoi elintarvikkeita elintarvikemääräysten vastaisella tavalla tai ei noudata esimerkiksi laissa säädettyä vaatimusta omavalvonnasta.Rangaistusluonteisella hallinnollisella seuraamusmaksulla pyritään toisaalta ennaltaehkäisemään elintarvikesäännösten vastaista toimintaa ja toisaalta nopeasti ja tehokkaasti estämään sen jatkaminen. Muilta osin pakkokeinoja koskevat säännökset vastaavat pääosin nykyisen lain säännöksiä.Kuntien valvontakohteille valvonnan perusmaksuUuden lain myötä suunnitelmallisen elintarvikevalvonnan piirissä olevilta kuntien valvontakohteilta peritään vuosittain 150 euron valvonnan perusmaksu. Tämän lisäksi kunnilta peritään edelleen toteutuneesta valvonnasta kuntien hyväksymät taksan mukaiset suoritemaksut.Vuosimaksua ei peritä alkutuotantopaikoilta, kyläkaupoilta eikä yleishyödyllisiltä yhteisöiltä. Muutoksella vahvistetaan elintarvikevalvonnan valmentavaa roolia ja mahdollistetaan nykyistä monimuotoisempi viranomaistyö. Vuosittainen perusmaksu on sekä toimijalle että viranomaiselle ennustettavampi rahaerä.– Maksujen periminen viranomaisvalvonnasta on yksi elintarvikevalvonnan toimeenpanon väline. Muutoksen myötä valvonnan tulopohja laajenee, kun valvontamaksun maksavat kaikki suunnitelmallisen elintarvikevalvonnan piiriin kuuluvat toimijat, eivätkä vain ne, joiden luona on käyty valvontakäynnillä. Muutos mahdollistaa valvonnan painopisteen siirtämisen valvontakäynneistä kohti toimijoiden neuvontaa ja valmennusta, painottaa elintarviketurvallisuusjohtaja Sebastian Hielm maa- ja metsätalousministeriöstä.Uudistus on tarpeellinenElintarvikelain kokonaisuudistus on tarpeellinen. Kokonaisuudistuksella parannetaan elintarvikelain selkeyttä jäsentämällä vanhaan lakiin tehdyt muutokset uudeksi laiksi. Samalla selkeytetään lain suhdetta EU-lainsäädäntöön.Elintarvikelain uudistuksen yhteydessä myös voimassa olevan lain nojalla annetut keskeiset asetukset uudistetaan. Sääntelyn sujuvoittaminen näkyy erityisesti näiden asetusten uudistamisessa. Lainsäädäntöä selkeytetään kokoamalla yhteen lukuisten asetusten sisältö kolmeen asetukseen. Kansallisilla asetuksilla täydennetään EU-lainsäädäntöä ainoastaan siltä osin kuin on välttämätöntä.Maa- ja metsätalousministeriössä valmisteltiin syksyllä 2018 elintarvikelain kokonaisuudistusta, mutta lakia ei annettu maakuntauudistukseen liittyvien esitysten rauettua. Suunniteltu kokonaisuudistus sisälsi useita tarpeellisia uudistuksia, joista osa toteutettiin 1.1.2020 voimaan tulleella elintarvikelain muuttamisesta annetulla lailla 1397/2019.
NordenBladet — Valtioneuvosto on vahvistanut myönteisen kannan Euroopan komission ehdotukseen Brexit-mukautusvarauksesta. Varauksesta annettaisiin tukea haitallisten vaikutusten torjumiseksi erityisesti niille jäsenvaltioille, alueille ja toimialoille, joihin Britannian EU:sta eroaminen vaikuttaa pahimmin.Tarkoituksena on lievittää brexitin negatiivisia vaikutuksia EU:n taloudelliseen, sosiaaliseen ja alueelliseen koheesioon. Eduskunnalle 4.2. lähettämässään kirjelmässä valtioneuvosto korostaa välineen poikkeuksellista ja määräaikaista luonnetta.Tuki kohdentuisi pääasiallisesti jäsenvaltioihin, joiden talouteen brexit vaikuttaa enitenEurooppa-neuvosto sopi osana monivuotisia rahoituskehyspäätelmiä heinäkuussa 2020 Brexit- mukautusvarauksesta (Brexit adjustment reserve), joka olisi kokonaisuudessaan 5 miljardia euroa vuoden 2018 hintoina.Brexit-mukautusvarauksen tuki kohdennettaisiin erityisesti niihin jäsenvaltioihin, joiden talous kärsii eniten. Britannian kanssa käytävän kaupan määrän ja merkityksen ohella kalastussektorille aiheutuva negatiivinen vaikutus huomioitaisiin erikseen varojen jakamisessa. Määrärahat voitaisiin käyttää jäsenvaltioille brexitistä aiheutuneisiin julkisiin menoihin ajanjaksolla, joka päättyy vuoden 2022 lopussa. Komission ehdottaman varojenjakomekanismin mukaan valtaosa varauksesta maksettaisiin vuonna 2021 ennakkomaksuina ja loppuosa vuonna 2024. Suomelle ennakkomaksuna annettava tuki olisi alustavan arvion mukaan noin 13,6 miljoonaa euroa. Asetus on tarkoitus saattaa voimaan kesäkuussa 2021. Valtioneuvosto päättää tuen kansallisesta kohdentamisesta myöhemmin.
NordenBladet — Euroopan komissio on antanut kaksi säädösehdotusta, joiden tavoitteena on tehdä verkkoympäristöstä kuluttajille ja yrityksille turvallisempi ja oikeudenmukaisempi. Toinen ehdotetuista asetuksista koskee digitaalisia palveluita ja toinen digitaalisia markkinoita. Suomi tukee asetusehdotusten tavoitteita ja esittää tarkennuksia jatkovalmisteluun.Valtioneuvosto antoi eduskunnalle 4.2.2021 U-kirjelmät, jossa kerrotaan komission ehdotusten sisällöstä ja vaikutuksista sekä Suomen kannoista ehdotuksiin.Digitaalisia palveluja koskevan säädöksen tavoitteena on edistää digitaalisten sisämarkkinoiden toimintaa ja erityisesti ns. välittäjäpalveluiden tarjontaa. Välittäjäpalveluilla tarkoitetaan erilaisten internetin toimijoiden palveluja kuten esimerkiksi pilvipalveluita, verkkoalustoja ja sisällönjakoverkkoja.Ehdotuksen tavoitteena on asettaa EU:n laajuisia sääntöjä erilaisille internetin toimijoille, pienimmistä toimijoista aina suurimpiin maailmanlaajuisiin verkkoalustoihin saakka. Toimijoille asetettaisiin niiden palveluihin ja niiden kokoon suhteutettuja huolellisuusvelvollisuuksia, joiden tavoitteena on turvallinen, ennakoitava ja luotettava verkkoympäristö.Valtioneuvosto katsoo, että laittomaan sisältöön verkossa tulee puuttua tehokkaasti, jotta verkkoympäristöä ei hyödynnetä laittomassa tarkoituksessa. Tällöin sääntelyn tulee olla oikeassa suhteessa sillä tavoiteltavaan päämäärään nähden, ja sen tulee turvata käyttäjien sananvapauden ja muiden perusoikeuksien toteutuminen sekä kuluttajansuojan korkea taso.Valtioneuvosto tukee disinformaation ja muun informaatiovaikuttamisen torjunnan tavoitetta. Asetusehdotus sisältää useita palveluntarjoajien velvollisuuksia ja toimenpiteitä, jotka tukevat tätä tavoitetta ja joita valtioneuvosto lähtökohtaisesti tukee.Valtioneuvosto kannattaa kuluttajien aseman vahvistamista esimerkiksi säännöksillä elinkeinonharjoittajien jäljitettävyydestä markkinapaikka-verkkoalustoilla ja käyttäjille näytettävän mainonnan avoimuudesta. Samalla on syytä ottaa huomioon elinkeinonharjoittajien perusteltujen liikesalaisuuksien suoja. Portinvartija-alustoille uusia velvoitteita – tavoitteena edistää pienempien yritysten pääsyä markkinoilleDigitaalisia markkinoita koskeva asetus kohdistuu noin 10–15 suurimpaan yritykseen, jotka tarjoavat EU:n alueella ydinalustapalveluita. Asetuksessa kuvattuja ydinalustapalveluita ovat esimerkiksi hakukoneet, käyttöjärjestelmät ja verkossa toimivat välityspalvelut. Asetuksella puututtaisiin portinvartijoiden harjoittamiin epäoikeudenmukaisiin käytänteisiin, joita yritykset ja kuluttajat kohtaavat asioidessaan verkkoalustoilla. Tämä lisäisi digitaalisen palveluiden avoimuutta sekä edistäisi pienempien digiyritysten kilpailukykyä ja pääsyä markkinoille. Kuluttajien valinnanmahdollisuudet lisääntyisivät, kun yritykset voisivat tarjota palveluitaan useammalla eri alustapalvelulla samanaikaisesti.Yritys laskettaisiin portinvartijaksi, josyritys tarjoaa vähintään yhtä ydinalustapalvelua,yrityksellä on merkittävä vaikutus sisämarkkinoihin,yritys tarjoaa yrityskäyttäjille tärkeän väylän asiakkaidensa tavoittamiseen,yrityksellä on tai todennäköisesti tulee olemaan vakiintunut ja kestävä asema markkinoilla.Säädösehdotuksessa määritellään myös määrälliset kynnysarvot. Jos ne täyttyvät, yrityksen voidaan olettaa täyttävän portinvartijan edellytykset. Yrityksellä olisi mahdollisuus pyrkiä kumoamaan tämä oletus. Portinvartijayritysten tulisi muun muassa antaa yrityskäyttäjien ja niiden asiakkaiden toiminnasta syntynyt data yrityskäyttäjän omaan käyttöön sekä edistää palveluiden yhteentoimivuutta eri alustojen kesken.Valtioneuvosto tukee asetusehdotuksen tavoitteita ja pitää sitä perusteltuna, koska yritysten ja kuluttajien kohtaamiin ongelmiin ei ole mahdollista puuttua tehokkaasti nykyisellä sääntelyllä. Velvoitteiden tulee kuitenkin olla perusteltuja, oikeasuhteisia ja selkeitä. Tarpeetonta hallinnollista taakkaa tulee välttää. Jatkovalmistelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota myös henkilötietojen suojaan sekä portinvartijayritysten oikeusturvaan.Mitä seuraavaksi?Eduskunnan puhemies lähettää valtioneuvoston U-kirjelmän suureen valiokuntaan ja määrää samalla, mikä tai mitkä erikoisvaliokunnat antavat asiasta lausuntonsa suurelle valiokunnalle. Kirjelmän lähettämisestä valiokuntiin ilmoitetaan täysistunnossa.Ehdotusten käsittely on alkanut myös EU:n neuvoston kilpailukyvystä vastaavassa valmisteluelimessä sekä Euroopan parlamentin sisämarkkinat ja kuluttajansuoja -valiokunnassa. Kun neuvosto ja Euroopan parlamentti ovat muodostaneet kantansa, ne aloittavat komission kanssa kolmikantaneuvottelut. Neuvotteluissa sovitaan asetusteksteistä alustavasti, jonka jälkeen kunkin toimielimen on vielä hyväksyttävä ne.
NordenBladet — Valtioneuvosto on asettanut yhteishallinnoinnin kehittämisen neuvottelukunnan 1. maaliskuuta alkavaksi kolmivuotiskaudeksi. Neuvottelukunnan asettamisesta on säädetty tekijänoikeuden yhteishallinnointilaissa.Tekijänoikeuden yhteishallintolain mukaan valtioneuvosto asettaa määräajaksi yhteishallinnointijärjestöjen, oikeudenhaltijoiden, teosten käyttäjien ja viranomaisten edustajista koostuvan neuvottelukunnan. Neuvottelukunnan tehtävänä on seurata ja arvioida tekijänoikeuden yhteishallinnointia koskevien käytäntöjen kehittymistä. Sen tehtävänä on lisäksi edistää hyvien käytäntöjen noudattamista ja antaa suosituksia alalla noudatettavista menettelytavoista ja standardeista. Vaihtoehtoisten riidanratkaisumenettelyjen hyödyntäminen yhteishallintolain piiriin kuuluvien riitojen käsittelyssä on myös asia, joka kuuluu neuvottelukunnan tehtäviin. Lisäksi neuvottelukunta avustaa muulla tavalla opetus- ja kulttuuriministeriötä ja Patentti- ja rekisterihallitusta yhteishallinnointilain ja EU:n kollektiivihallinnointidirektiivin piiriin kuuluvissa asioissa.Neuvottelukunnan kokoonpano (varajäsenet sulkeissa)Puheenjohtaja: Tekijänoikeusneuvos Viveca Still, opetus- ja kulttuuriministeriö (Hallitusneuvos Anna Vuopala)Sihteeri: Lakimies Petra Sormunen, Patentti- ja rekisterihallitus (Erityisasiantuntija Vesa Härmälä)Jäsenet: Varapuheenjohtaja Anu Kähkönen, Suomen journalistiliitto ry (Toiminnanjohtaja Katri Soramäki, Visuaalisen viestinnän suunnittelijoiden järjestö Grafia ry)Musiikintekijä Olli Virtaperko, oikeudenhaltija (Toiminnanjohtaja Kaarina Silvennoinen, Suomen Elokuvaohjaajien liitto SELO ry)Toiminnanjohtaja Jari Muikku, Suomen musiikkikustantajat ry (Liittohallituksen jäsen Susanna Kantelinen, Sulasol ry)Toiminnanjohtaja Elina Kuusikko, Suomen Näyttelijäliitto ry (Lakimies Aura Lehtonen, Suomen Taiteilijaseura)Lakiasiainjohtaja Antti Härmänmaa, Teosto ry (Talous- ja hallintopäällikkö Janne Lilleberg, Audiovisual Producers Finland APFI ry)Varatoimitusjohtaja Jukka-Pekka Timonen, Kopiosto ry (Toiminnanjohtaja Tommi Nilsson, Kuvasto ry)Toiminnanjohtaja Anne Salomaa, Sanasto ry (Johtaja Tuomas Talonpoika, Gramex ry)Asiantuntija Lauri Koskentausta, Elinkeinoelämän keskusliitto EK (Lakiasiainjohtaja Riikka Tähtivuori, Medialiitto)Lakimies Minna Aalto-Setälä, Keskuskauppakamari (Lakimies Kai Massa, Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRa ry)Johtava asiantuntija Johanna Halkola, Radiomedia ry (Toimitusjohtaja Taina Roth, Digiloi Oy)Lakimies Asko Metsola, Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto FiCom ry (Lakimies Timo Hynynen, Metropolia Ammattikorkeakoulu)Tekijänoikeusasiamies Maria Rehbinder, Aalto-yliopisto (Lakimies Mikko Tähkänen, Kirkkohallitus)Lakimies Pekka Heikkinen, Kansalliskirjasto (Apulaisjohtaja Mikko Kuutti, Kansallinen audiovisuaalinen instituutti KAVI)Tutkimuspäällikkö Jarno Sukanen, Kilpailu- ja kuluttajavirasto (Erityisasiantuntija Miira Kuhlberg, Kilpailu- ja kuluttajavirasto)Lakiasiainjohtaja Katri Olmo, Yleisradio (Lakimies Olli Korhonen, Opetushallitus)
NordenBladet — Hallitus esittää, että työnantajilla olisi jatkossa oikeus selvittää lasten kanssa työskentelevien rikostausta myös lyhytaikaisissa tehtävissä. Lakimuutoksen tavoitteena on edistää alaikäisten suojelua. Nykyisin työnantajat eivät voi selvittää työnhakijoiden rikostaustaa, jos työskentely lasten kanssa kestää yhden vuoden aikana enintään kolme kuukautta.– Alle kolmen kuukauden työsuhteissa ei ole voitu rikostaustaa selvittää, mikä on herättänyt huolta esimerkiksi päiväkodeissa. Tämä huoli on syytä ottaa vakavasti. Lapsen edun on painettava vaakakupissa kaikista eniten, painottaa työministeri Tuula Haatainen.Pyyntö rikosrekisteriotteesta perustuisi työnantajan harkintaanLakimuutosten jälkeen työantajilla olisi oikeus selvittää työnhakijoiden rikostaustaa eli pyytää heiltä rikosrekisteriote myös tehtävissä, jotka kestävät enintään kolme kuukautta. Kyseessä ei olisi uusi velvollisuus, vaan pyyntö perustuisi kunkin työnantajan omaan harkintaan ja riskiarvioon. Näin huomioidaan työnantajien erilaiset tarpeet ja tilanteet, joissa työtä tehdään.Työnantajien lisäksi oikeus pyytää rikosrekisteri lyhytaikaisissakin tehtävissä tulisi myös muille rikostaustan selvittämisvelvollisille kuten siviilipalveluskeskukselle, TE-toimistolle, lupa- ja valvontaviranomaisella, kunnalle ja kuntayhtymälle. Työsuhteen lisäksi rikostausta tulee selvittää muun muassa ennen siviilipalvelusta ja työkokeilua, jos henkilö työskentelee alaikäisen kanssa, sekä ennen toimeksiantosopimuksen tekemistä perhehoidosta.Lakimuutoksilla tehostettaisiin alaikäisten suojelun lisäksi Suomen kansainvälisten velvoitteiden täytäntöönpanoa. Suomi on hyväksynyt Euroopan neuvoston yleissopimuksen, joka suojelee lapsia seksuaaliselta riistolta ja hyväksikäytöltä. Yleissopimus sisältää määräyksiä muun muassa lasten kanssa työskentelevien henkilöiden rekrytoinnista.Suomen lainsäädäntö täyttää sopimuksen keskeiset velvoitteet, jotka koskevat alaikäisten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämistä. Ehdotetuilla lakimuutoksilla huomioitaisiin osaltaan suositukset, joita yleissopimuksen toimeenpanoa valvova komitea on antanut.Euroopan neuvosto eurooppalainen järjestö, joka edistää ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltion toteutumista.Lakimuutokset tarkoitettu voimaan keväällä 2021Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä on ollut voimassa vuoden 2003 alusta alkaen. Sen tavoitteena on vähentää lasten riskiä joutua seksuaalisesti hyväksikäytetyksi, väkivallan uhriksi tai houkutelluksi huumausaineen käyttöön. Laki velvoittaa ala-ikäisten parissa työskenteleviä henkilöitä esittämään työnantajalle työ- tai virkasuhteeseen ottamisen yhteydessä rikosrekisteriotteen, jos työskentely kestää yli kolme kuukautta yhden vuoden aikana.Hallitus antoi 4.2.2021 eduskunnalle esityksen lain muuttamisesta. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan keväällä 2021 eduskuntakäsittelyn jälkeen.
NordenBladet — Hallitus on tänään 4.2.2021 päättänyt kausityöntekijöiden terveysturvallisen maahantulon ohjeista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ohjeiden mukaan edellytyksenä työskentelylle alkutuotannon kannalta kriittisissä tehtävissä on Suomeen tuleville muiden EU-maiden tai niiden ulkopuolisten maiden kansalaisilta otettava maahantulon yhteydessä koronavirusnäyte ja 72 tunnin maassa olon jälkeen toinen näyte. Kummankin näytteen on oltava negatiivinen. THL on arvioinut, että kahden testauksen mallilla voidaan tehokkaasti estää matkustamiseen liittyviä, rajan yli leviäviä koronavirustapauksia.Kausityöntekijöiden karanteenista on laadittu myös erilliset ohjeet ja työnantajien ohjeistamiseen karanteenien valvonnasta on panostettu. Ohjeet tullaan lähettämään tiloille ja ne julkaistaan maa- ja metsätalousministeriön verkkosivustolla. Tuottajajärjestöt ovat lisäksi luoneet Töitäsuomesta.fi-palvelun yhteyteen karanteenin omavalvontajärjestelmän.Työnantajan on ilmoitettava ulkomaisen työvoiman saapumisesta kunnan terveysviranomaisille. Työnantajan tulee lisäksi laatia yhteistyössä paikallisen tartuntatautiviranomaisen kanssa terveysturvallisuussuunnitelma, joka on välttämätön edellytys työvoiman maahantulolle. Myös näistä lähetetään vielä tarkempi ohjeistus työnantajille.– Terveysturvallinen maahantulo on kaiken a ja o. Siksi haluamme panostaa erityisesti ohjeistukseen. Teemme niistä helposti noudatettavat ja käytännönläheiset. Samalla on huolehdittava, että kausityön maahantuloon vaikuttavat lupaprosessit ovat sujuvia ja niissä on riittävät resurssit. Myös kotimaisen työvoiman kannusteet otetaan valmisteluun, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä toteaa.Ulkomaisen työvoiman maahanpääsy sekä valintamenettelyMaahantulon yhteydessä kausityöntekijän on esitettävä työnantajan täyttämä lomake työskentelystään tilalla tai yrityksessä. Ukrainalaisten osalta Ukrainan hallituksen vaatimusten mukaan työntekijöillä tulee olla vähintään kolmen kuukauden työsopimus. Maahanpääsyyn liittyvä päätösprosessi on selkeä vastuiden osalta ja lopullinen päätös on aina rajaviranomaisella. Maahanmuuttovirasto (Migri) käsittelee kausityöntekijöiden lupahakemuksia. Maa- ja metsätalousministeriö suosittaa vahvasti keskitettyjen charterlentojen käyttöä kausityöntekijöiden maahan saapumisen välineenä.Työvoiman saatavuutta tuetaan myös kotimaasta sekä muista EU/ETA –maistaTE-toimistot tukevat työnantajia löytämään tekijöitä kausityöhön myös kotimaasta (www.te-palvelut.fi). Tärkeitä kohderyhmiä ovat mm. nuoret työnhakijat. Lisäksi tuetaan kausityöntekijöiden löytymistä muista EU/ETA maista järjestämällä virtuaalisia eurooppalaisia rekrytointitapahtumia (www.europeanjobdays.eu) ja www.te-live.fi-tapahtumia. Maaseudun kausityövoimapulaa helpottamaan on luotu Töitäsuomesta.fi-palvelu.
NordenBladet — Hallitus antoi Väylävirastolle suostumuksen luopua valtion omistamasta Imatralla sijaitsevasta Harakan ratapihasta 2,067 miljoonan euron kauppahinnalla. Väylävirasto myy ratapihan Stora Enso Oy:lle.Ratapihasta luovutaan, koska valtiolla ei ole sille käyttöä. Ratapihalta erkanee Stora Enson yksityisraiteita sen tehdasalueelle, jonka liikennettä ratapiha nykyisin yksinomaan palvelee. Ratapihan käytön ei odoteta tulevaisuudessa merkittävästi muuttuvan, koska muuta käyttötarkoitusta ei ole pystytty ratapihalle osoittamaan. Tavoitteena on, että ratapihan lähivuosina vaatimat mittavat korjausinvestoinnit ja kunnossapitokustannukset eivät jatkossa rasittaisi valtion taloutta.Kauppahinta olisi yhteensä noin 2,067 miljoonaa euroa, mikä vastaa luovutettavan valtion omaisuuden käypää arvoa. Lisäksi on varmistettu ilmoitusmenettelyin, ettei muita halukkaita ostajaehdokkaita ole. Muita tarjouksia ei ole jätetty. Luovutettavaan omaisuuteen kuuluu Harakan ratapiha sekä ratapihan raiteet ja vaihteet, sähkörata ja radan alusrakenteet. Alueen laajuus on 10,7 hehtaaria. Kaupan myötä ratapiha muuttuu valtion rataverkosta yksityisraiteeksi.Harakan ratapiha on rakennettu 1970-luvulla palvelemaan lähinnä Kaukopään tehtaille suuntautuvaa rautatieliikennettä, missä käytössä se on edelleen. Alue otettiin rautatiekäyttöön vuonna 1892 Viipuri-Antrea-Imatra-radan pohjoispäässä sijainneen Vuoksen satama -liikennepaikan raiteistoa varten. Talousarviolain mukaan yli miljoonan euron arvoiseen irtaimen omaisuuden luovutukseen tulee saada valtioneuvoston suostumus.Mitä seuraavaksi?Valtioneuvosto on antanut suostumuksensa omaisuuden luovutukselle 4.2.2021. Seuraavaksi Väylävirasto voi luovuttaa ratapihan Stora Enso Oy:lle sovittuun kauppahintaan.
NordenBladet — Telakoilla työskentelevillä pitää jatkossa olla näkyvissä kuvallinen henkilötunniste, jossa on veronumero. Hallitus antoi esityksen lainmuutoksista torstaina 4. helmikuuta.Esityksen tavoitteena onparantaa Verohallinnon ja työsuojeluviranomaisten valvontamahdollisuuksia ja siten vähentää harmaata taloutta laivanrakennusalalla parantaa rehellisesti toimivien yritysten kilpailukykyä ja toimintaedellytyksiä markkinoilla.Nykyisin veronumerot ovat käytössä rakennus- ja asennustyömailla. Veronumeron käytön laajennuksen on tarkoitus tulla voimaan heinäkuussa 2022.
