NordenBladet — Liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikön viran hakuaika päättyi 8.2.2021 klo 12. Virkaa hakivat seuraavat henkilöt:Jalo AminoffMinna KivimäkiJoni KuokkanenPiotr LehtonenRami MetsäpeltoHarri PursiainenKari Tuutti Kansliapäällikön virka täytetään viiden vuoden määräajaksi 1.6.2021 lukien.Kansliapäällikön tehtävänä on johtaa, kehittää ja valvoa ministeriön sekä sen hallinnonalan toimintaa. Kansliapäällikkö johtaa ministeriön strategian suunnittelua ja toimeenpanoa sekä hallinnonalojen välistä yhteistyötä.
NordenBladet — Rakennetun ympäristön uuden, valtakunnallisen tietojärjestelmän määrittelytyön hankinta on käynnissä. Tarjoukset tulee jättää viimeistään 12.3. ja työ käynnistyy huhtikuussa.Ryhti-hankkeessa luotava valtakunnallinen tietojärjestelmä luo perustan rakennetun ympäristön digitalisaatiolle ja sen mahdollistamille uusille palveluille. Hanke keskittyy viranomaistietoihin, joiden avulla yksityiset toimijat voivat kehittää liiketoimintaansa. Tietojärjestelmään kootaan kaavoituksessa ja rakentamisen luvissa syntyviä tietoja.Tavoitteena on keventää ja selkeyttää tiedonhallintaa: tiedot viedään vain yhden kerran, sovitussa muodossa yhteiseen valtakunnalliseen tietojärjestelmään, jossa ne ovat ajantasaisina ja luotettavasti kaikkien saatavilla. Ensivaiheessa järjestelmään kootaan tiedot, joita julkishallinto käyttää lakisääteisessä toiminnassaan. Vuonna 2021 toteutetaan järjestelmän vähimmäis- ja toiminnalliset määrittelyt. Nyt käynnissä oleva hankinta koskee tietojärjestelmän määrittelytyötä ja teknistä toteutustapaa. Määrittelyssä kuvataan tietojärjestelmältä vaadittavat toiminnallisuudet, mitä tietoa sen kautta on saatavilla, ja miten tuo tieto liikkuu eri järjestelmien välillä. Määrittelyn avulla Ryhti-hanke rakentaa keskeisiä käyttäjätarpeita palvelevan ratkaisun tietojen hallintaan. Määrittelytyön hankinnan eteneminen keväällä 2021Määrittelytyön hankintailmoitus julkaistiin Hilmassa 25.1.Tarjouspyyntöön voi esittää kysymyksiä 9.2. astiVastaukset annetaan viimeistään 16.2.Tarjoukset jätettävä 12.3. klo 15.00 mennessä (Huom. tarjouksenjättöaikaa pidennetty)Tarjousten avaaminen 15.3. Määrittelytyö alkaa huhtikuussa.Määrittelytyön jälkeen kilpailutetaan tietojärjestelmän pääkehittäjä toteuttamaan suppein toimiva järjestelmä (MVP, minimum viable product). Vähimmäistoteutuksen laajuus on tavoitteena olla selvillä vuoden 2021 loppupuoliskolla.Tietojärjestelmä rakennetaan osaksi Suomen ympäristökeskus SYKE:n organisaatiota. SYKE vastaa järjestelmän määrittelyyn ja toteutukseen liittyvästä hankinnasta sekä järjestelmän kehityksestä. Määrittelytyötä ohjaavat SYKE ja ympäristöministeriö yhdessä.
NordenBladet — Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka pitää Suomen puheenvuoron 8. helmikuuta 2021 Alankomaiden järjestämässä uusiutuvia lentopolttoaineita koskevassa etäkonferenssissa. Korkean tason tilaisuuteen osallistuu ministereitä useasta EU:n jäsenvaltiosta. Konferenssin yhteydessä annetaan ministeritason yhteislausunto lentoliikenteen kestävistä polttoaineista.Suomi pitää erittäin tärkeänä uusiutuvien lentopolttoaineiden käytön lisäämistä päästöjen vähentämiseksi. Politiikkatoimia tarvitaan mahdollisimman pian, jotta lentoliikenteen ennakoitu päästöjen kasvu ei vaarantaisi 2030-tavoitteiden saavuttamista.– Synteettisistä sähköpolttoaineista tulee ennen pitkää merkittävä tekijä lentoliikenteen päästöjen vähentämisessä. Nyt on aika edistää niiden kehitystä ja tuotantoa, ministeri Harakka toteaa.– On kuitenkin tärkeää, että ennen sähköpolttoaineiden tuloa käytämme täysimittaisesti niitä vaihtoehtoisia polttoaineita, joita meillä on jo nyt. Markkinoilla on saatavilla uusiutuvia polttoaineita, joilla lentoliikenteen päästöjä voidaan vähentää jopa 90 prosenttia, Harakka toteaa.Ministereiden yhteislausunnossa tuetaan Euroopan komission tavoitetta lisätä kestävien lentopolttoaineiden kysyntää ja tarjontaa EU:ssa. Yhteislausunnon allekirjoittaneet jäsenmaat kannattavat myös ReFuelEU Aviation -aloitetta uusiutuvien lentopolttoaineiden ja sähköpolttoaineiden käytön edistämiseksi.
NordenBladet — Ympäristöministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö pyytävät lausuntoja valtioneuvoston ehdotuksesta kiertotalousohjelmaa koskevaksi periaatepäätökseksi. Tavoitteena on hillitä kiertotalouden keinoin luonnonvarojen ylikulutusta, ilmastonmuutosta ja luonnon köyhtymistä sekä vahvistaa taloutta ja työllisyyttä.Ehdotuksessa periaatepäätökseksi linjataan keskeiset toimet, joita ministeriöt sitoutuvat toteuttamaan vuosina 2021-2024. Poimintoja toimista:Kiertotalouden kannusteet: kehitämme kannusteita, kuten verotusta, joilla tuetaan luonnonvarojen säästeliästä käyttöä, vähennetään hiilidioksidipäästöjä sekä edistetään kiertotalouden palvelumallien yleistymistä. Lisäämme vähähiilisiä kiertotalousratkaisuja muun muassa julkisen sektorin rakentamisessa, energia- ja infrastruktuurihankkeissa sekä palveluiden hankinnoissa.Kiertotalouden markkinat: edistämme kierrätysmateriaalien markkinoiden vahvistumista ja autamme kansalaisia löytämään kiertotalouspalveluja ja parannamme niiden houkuttelevuutta.Kiertotalous keskeisillä sektoreilla: solmimme yritysten, kuntien ja muiden toimijoiden kanssa vapaaehtoisia sitoumuksia luonnonvarojen käytön vähentämiseksi. Perustamme ”kansallisen osaamisverkoston” tukemaan kuntien ja alueellisten ekosysteemien työtä hiilineutraalin kiertotalousyhteiskunnan edistämiseksi.Kiertotalouden innovaatiot, digitalisaatio ja osaaminen: Edistämme kiertotaloutta tukevia digitaalisia ratkaisuja. Sisällytämme kiertotalousosaamisen osaksi koulutusjärjestelmää ja työelämäosaamista.Kiertotalousulkopolitiikka kestävän kehityksen tavoitteiden tukena: Edistämme globaalia siirtymää kiertotalouteen tukemalla kehittyvien maiden kiertotaloussiirtymää, osallistumalla aktiivisesti globaaliin kiertotalousallianssiin sekä keskusteluun globaalista luonnonvarasopimuksesta.Periaatepäätösehdotus pohjautuu visioon, jonka mukaan hiilineutraali kiertotalousyhteiskunta on Suomen talouden perusta vuonna 2035. Ehdotuksen mukaan uusiutumattomien luonnonvarojen kulutus vähenee, ja uusiutuvien luonnonvarojen kestävä käyttö voi kasvaa siten, että kotimaan primääriraaka-aineiden kokonaiskulutus ei 2035 ylitä vuoden 2015 tasoa. Vientituotteiden valmistukseen käytetyt luonnonvarat eivät kuulu tavoitteen piiriin. Resurssien tuottavuuden tulee kaksinkertaistua vuoden 2015 tilanteesta vuoteen 2035 mennessä. Lisäksi materiaalien kiertotalousasteen täytyy kaksinkertaistua vuoteen 2035 mennessä.Kiertotalouden strategisen ohjelmaehdotuksen laatinut työryhmä esitti tammikuussa tavoitteet ja keinot, joilla kiertotaloudesta tehdään Suomen talouden uusi perusta vuoteen 2035 mennessä. ”Uusi suunta – Ehdotus kiertotalouden strategiseksi ohjelmaksi” sisälsi suosituksia ja 41 toimenpide-ehdotusta.Lausunnot tulee lähettää 8.3.2021 klo 16 mennessä.
NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriössä (STM) on käynnistetty hankeohjelma sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallintaa koskevan lainsäädännön uudistamiseksi.Uudistuksen tavoitteena on muodostaa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä yhtenäinen laki, joka sisältää tietosuojaa, asiakirjojen käsittelyä, valtakunnallisia tietojärjestelmäpalveluita sekä tiedonhallinnan ohjausta koskevat säädökset. Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan säädöspohja muodostaisi näin selkeän ja yhdenmukaisen sekä kattavan kokonaisuuden, joka vastaisi perustuslain ja Euroopan yleisen tietosuoja-asetuksen vaatimuksia sekä tukisi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän ja palveluiden kehittämistä ja sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota.Hankeohjelman ensimmäisessä vaiheessa uudistetaan esimerkiksi säännöksiä siihen, miten toimintansa päättäneiden yksityisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunantajien asiakirjoja säilytetään ja mikä taho toimisi niiden rekisterinpitäjänä sekä miten sosiaalihuollon palveluissa kirjattavia potilastietoja käsitellään. Lisäksi potilasasiakirjoja koskevasta sääntelystä, kuten asiakirjojen säilytysajoista, säädettäisiin lailla. Toisessa vaiheessa tarkastellaan laajemmin potilas- ja asiakastietojen käyttötarpeita ja -tarkoitusta osana palveluiden kehittämistä ja niitä koskevaa lainsäädäntöä.Uudistuksen aikataulustaUudistus on laaja kokonaisuus. Sitä toteutetaan vähintään kahden hallituskauden ajan. Tavoitteena on, että ensimmäisen vaiheen muutokset ehditään käsitellä vielä tällä hallituskaudella. Uudistusta valmistellaan ministeriössä virkatyönä, mutta se edellyttää laajaa yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden ja asiantuntijoiden kanssa. Sosiaali- ja terveysministeriö järjestää vuonna 2021 työkokouksia ja kuulemistilaisuuksia sidosryhmien kanssa.Miksi uudistus tehdään?Nykyinen lainsäädäntö on pirstaleista ja osin vanhentunutta, ja lakien soveltaminen ja yhteensovittaminen on muodostunut haasteelliseksi. Teknologian kehittymisen tuomat uudet mahdollisuudet ovat tuoneet myös uudenlaisia sääntelyn tarpeita. Erityisesti asiakas- ja potilastietojen käsittely sekä tietojen luovutus sosiaali- ja terveyspalveluiden välillä ja yhteisissä palveluissa edellyttää muutoksia.
NordenBladet — Lääkeasioiden uudistuksen koordinaatioryhmä kokoontui 28.1. nimeämään apteekkijaoksen, joka on yksi kolmesta koordinaatioryhmän alle nimettävästä jaoksesta. Keskustelua käytiin lisäksi hiljattain valmistuneesta lääketietovarantoselvitystä. Koordinaatioryhmä aloitti toimintansa marraskuussa 2020.Lääkeasioita uudistetaan pitkäjänteisesti sosiaali- ja terveysministeriön raporttiin (2019:5) sisältyvän tiekartan mukaisesti. Lääkeasioiden tiekartan toimeenpano on jaettu kolmeen kehittämiskokonaisuuteen: lääkehoidon ohjauksen ja rahoituksen kehittämiseen, tiedonhallinnan ja digitaalisten työvälineiden kehittämiseen ja apteekkitalouden ja lääkkeiden jakelun kehittämiseen. valmistella apteekkitalouden ja vähittäisjakelun kehittämiseen tarvittavia toimenpiteitä,tehdä selvitys apteekkialan laajemman uudistustyön pohjaksi ja laatia kehittämisehdotuksia apteekkijärjestelmän ja vähittäisjakelun uudistamiseksi sekä lääkkeiden saatavuuden edistämiseksi. Lääkehoidon tiedonhallinnan jaos nimettiin koordinaatioryhmän marraskuun 2020 kokouksessa. Lääkehoidon ohjauksen ja rahoituksen kehittämiseen keskittyvä jaos nimetään myöhemmin keväällä. Alustavan työsuunnitelman mukaisesti koordinaatioryhmä kokoontuu kevään 2021 aikana vielä kaksi kertaa. Lääketietovarantoselvityksestä keskusteltiinKoordinaatioryhmä kävi lisäksi keskustelua lääketietovarantoselvityksestä, joka toteutettiin STM:n toimeksiannosta Lääkkeiden turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimeassa. Selvityksessä koottiin lääketietovarannon sisältötarpeet, toimintaedellytykset ja niihin liittyviä vaatimuksia sekä mahdollisia esteitä tai riskejä tietovarannon toteuttamisen suhteen. Lääkeasioiden uudistuksen hankesivu avattuLääkeasioiden uudistuksen hankesivu on avattu osoitteeseen stm.fi/laakeasioiden-uudistus. Sivulta löytyvät hankkeen esittelyn lisäksi mm. uudistukseen liittyvät tiedotteet ja linkkejä muihin materiaaleihin.
NordenBladet — Euroopan komissio antoi 18.1.2021 ehdotuksen asetukseksi erityisistä väliaikaisista toimenpiteistä Covid-19-pandemian jatkumisen johdosta. Ehdotus koskee tie-, raide- ja sisävesiliikennettä sekä merenkulun turvallisuutta ja se helpottaa liikennealan toimintaa pandemian jatkuessa.Ehdotuksella helpotettaisiin väliaikaisesti eräiden todistusten, lupien ja valtuutuksien voimassaoloa sekä tiettyjen määräaikaisten tarkastusten ja koulutusten lykkäämistä osassa liikennealan lainsäädäntöä.Ehdotus on jatkoa asetukselle, joka annettiin keväällä 2020 Covid-19:n leviämisen johdosta. Uusi asetus vastaa sisällöltään pääosin aiempaa asetusta.Asetusehdotuksen mukaan jäsenvaltioilla on mahdollisuus tehdä päätös poikkeussääntelyn soveltamatta jättämisestä (ns. opt-out).Liikenne- ja viestintäministeriö on valmistellut muistioluonnoksen valtioneuvoston päätösehdotukseksi. Tavoitteena on käyttää asetuksen mahdollistamaa poikkeamismahdollisuutta kaikkiin asetuksen sääntelemiin tieliikennettä koskeviin ammattipätevyyksiin, tarkastuksiin, todistuksiin ja lupiin. Päätösehdotuksen mukaisesti asetuksen mukaista tieliikenteen todistusten ja lupien uusimismahdollisuutta tai voimassaolon pidentämistä (mm. ajokortit, kuorma- ja linja-autonkuljettajan ammattipätevyydet, ajopiirturit ja kuljettajakortit, liikenneluvat) sekä määräaikaisten tarkastusten (mm. katsastus) myöhentämistä ei Suomessa sovellettaisi.Tieliikenteen poikkeusten pitkäkestoisella soveltamisella olisi negatiivisia vaikutuksia mm. liikenneturvallisuuteen. Toisaalta myöskään ajokorttien ja tieliikenteen lupien uusimisessa ei ole nähty sellaisia ongelmia, jotka puoltaisivat poikkeusten tarpeellisuutta.Asetusta on valmisteltu kiireellisenä. Asian nopeasta käsittelystä johtuen lausuntoja muistioluonnoksesta pyydetään viimeistään maanantaina 8.2.2021.Valtioneuvosto toimitti asetusehdotusta koskevan kirjelmän eduskunnalle 4.2.2021. Asetusmuutosten kiireellisyydestä johtuen valtioneuvosto antoi ehdotuksesta ensin selvityksen eduskunnalle 28.1.2021.Mitä seuraavaksi?Asetusta on käsitelty kiireellisenä ja Euroopan parlamentin täysistunto on 8.2.2021, jossa parlamentin on tarkoitus hyväksyä asetus. Asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Sitä sovelletaan 11 päivän kuluttua asetuksen voimaantulopäivästä.Asetusehdotuksen mukaan jäsenvaltioilla on mahdollisuus tehdä päätös poikkeusääntelyn soveltamatta jättämisestä (ns. opt-out). Ilmoitus mahdollisesta päätöksestä tulee tehdä Euroopan komissiolle kahdeksan päivän kuluessa asetuksen voimaantulosta.
NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriössä (STM) on käynnissä valmistelu sähköisen rokotustodistuksen käyttöönottamiseksi. Rokotustodistuksessa näkyisi tieto henkilön saamasta koronarokotteesta.Rokotetodistus rakentuisi Omakanta-palvelun varaan. Käytännössä koronarokotustiedot tallentuisivat Omakantaan, josta ihmiset näkisivät omat rokotustietonsa. Rokotustodistus voisi olla Omakannasta puhelimella näytettävä sähköinen rokotustieto, viivakoodi, QR-koodi tai näiden yhdistelmä ja se voitaisiin myös tulostaa paperille.Rokotustiedot yhdenmukaisiksi ja oikean muotoonJotta sähköinen rokotustodistus voidaan ottaa käyttöön, on ensin varmistettava, että rokotustiedot tallennetaan Omakantaan yhdenmukaisesti, kattavasti ja oikeanlaisessa muodossa. Tätä varten tulee suureen osaan käytössä oleviin potilastietojärjestelmiin tehdä muutoksia tai ottaa käyttöön erillinen, Kanta-palveluihin liitetty sovellus rokotustietojen tallentamiseen. Organisaatiokohtaiset toteutustavat tarkentuvat hankkeen edetessä.Rokotustietoja on viety Omakantaan usein erilaisin tavoin. Tämä johtuu siitä, että kunnissa, kuntayhtymissä ja sairaanhoitopiireissä käytetään erilaisia potilas- ja asiakastietojärjestelmiä, joista rokotustiedot siirtyvät Omakantaan.Tällä hetkellä koronarokotuksen saaneet henkilöt voivat pyytää erillisen todistuksen annetusta rokotuksesta. Sosiaali- ja terveysministeriössä on valmisteilla asetus, jonka perusteella rokotustodistuksen voisi jokainen itse saada Omakanta-palvelusta sähköisenä tai paperilla.Rokotustodistus on tarkoitus saada käyttöön mahdollisimman nopeasti. Hankkeen toimeenpanosta ja aikataulutuksesta vastaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Suomi seuraa tiiviisti kansainvälisiä rokotustodistuksiin liittyviä ratkaisuja ja ottaa ne huomioon omassa kansallisessa hankkeessa, jotta Suomen rokotustodistus olisi yhteensopiva kansainvälisen mallin kanssa.
NordenBladet — Kunnat ja maakuntien liitot voivat hakea ympäristöministeriöltä avustusta tuulivoimarakentamista ohjaavaan kaavoitukseen, luvitukseen sekä niihin liittyviin selvityksiin.Noin kahden miljoonan euron tuulivoimarakentamisen avustuksista linjattiin valtion vuoden 2020 neljännessä lisätalousarviossa, ja nyt haettavana on yhteensä noin miljoona euroa.Avustuksilla toteutetaan hallitusohjelman kirjauksia tuulivoimarakentamisen edistämisestä. Tuulivoimalle voi olla sopivia paikkoja uusilla alueilla muun muassa tuulivoimateknologian nopean kehityksen ja tuulivoimaloiden korkeuden kasvun myötä. Tuulivoimarakentamiselle on siten myös tarve selvittää mahdollisuutta kaavoittaa lisää alueita.Laadukkailla selvityksillä ja eri tarpeet ja toiminnot yhteen sovittavalla kaavoituksella pyritään löytämään tuulivoimalle parhaiten soveltuvat alueet, mikä ehkäisee voimaloista luonnolle ja ihmisille aiheutuvia haittoja.Avustusta myönnetään enintään 70 % hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista. Ympäristöministeriö myöntää avustukset ELY-keskuksia kuultuaan.Avustus on haettavissa 5.2.–6.4.2021.
NordenBladet — Liikenne- ja viestintäministeriö perusti ministeriöiden välisen fossiilittoman liikenteen ohjausryhmän 4. helmikuuta. Ohjausryhmään kuuluvat edustajat liikenne- ja viestintäministeriöstä, työ- ja elinkeinoministeriöstä, ympäristöministeriöstä ja valtiovarainministeriöstä. Ryhmän tehtävänä on edistää valtioneuvoston periaatepäätöksen toteuttamista.Fossiilittoman liikenteen tiekartta on lausunnoilla 19. helmikuuta asti. Tiekartta on suunnitelmaluonnos siitä, miten kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt puolitetaan vuoteen 2030 mennessä ja poistetaan vuoteen 2045 mennessä.Tiekarttaluonnos sisältää lukuisia keinoja liikenteen päästöjen vähentämiseksi, ja siksi hallinnonalojen koordinaatiota tarvitaan. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii liikenne- ja viestintäministerin valtiosihteeri Pilvi Torsti. Ryhmän jäseniä ovat elinkeinoministerin valtiosihteeri Kimmo Tiilikainen, valtiovarainministerin valtiosihteeri Maria-Kaisa Aula ja ympäristöministerin valtiosihteeri Terhi Lehtonen. Ryhmän virkamiessihteeristöön kuuluvat edustajat kaikista osallistuvista ministeriöistä.Ohjausryhmä kokoontui ensimmäisen kerran 4. helmikuuta. Kokouksessa keskusteltiin kevään työnjaosta tiekartan toimenpiteiden toteuttamiseksi. Tiekartan ensimmäisessä vaiheessa keväällä 2021 päätettäisiin tuista ja kannustimista, joilla edistetään liikenteen päästöttömyyttä. Liikenne- ja viestintäministeriö arvioi keväällä keinoja, joiden vaikutuksista ja edellytyksistä tarvitaan lisää tietoa ennen päätöksentekoa. Näitä keinoja ovat esimerkiksi etätyö ja liikenteen uudet palvelut.Mitä seuraavaksi?Fossiilittoman liikenteen tiekartta eli valtioneuvoston periaatepäätös kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi on lausunnoilla 19. helmikuuta asti. Lausuntokierroksen jälkeen valmistelu jatkuu virkatyönä. Asiasta on tarkoitus tehdä valtioneuvoston periaatepäätös keväällä.
