NordenBladet — Työllisyyden ja elinkeinotoiminnan edistämistä harvaan asutuilla alueilla mm. taloudellisin keinoin ja verohuojennuksin voisi kokeilla perustuslain sitä estämättä, arvioi valtiosääntöasiantuntija Tuomas Ojanen. Tällaiselle alueelle muuttaville voisi antaa verohuojennusta palkasta, huojennusta opintolainan takaisinmaksuun ja työnantajille helpotusta työnantajamaksuihin työllisyyden ja yritystoiminnan edistämiseksi. Syrjäisillä alueilla toimiville virkamiehille voitaisiin maksaa syrjäseutulisää.Harvaan asuttujen alueiden (HAMA) parlamentaarinen työryhmä tilasi marraskuussa 2020 työnsä tueksi valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojaselta perustuslaillisen ennakkoarvioinnin ns. Norjan mallin mukaisia aluekehittämistoimenpiteitä koskien. Työryhmä käsittelee arviointiraporttia kokouksessaan 17. helmikuuta.Ojasen arvioinnissa tarkasteltiin seuraavia toimenpiteitä perustuslain kannalta:1. Verohuojennus palkasta harvaan asutulle alueelle työn perässä muuttavalle
2. Harvaan asutun maaseudun alueelle töihin muuttavat saavat opintolainaansa
anteeksi 2600 euron arvosta vuosittain. Lainan korot pitää maksaa itse. Riittävän
kauan asumalla laina pyyhkiytyy pois.
3. Työnantajamaksujen poisto uusilta harvaan asuttujen alueiden yrityksiltä 
4. Syrjäseutulisä: Syrjäseutulisä maksettaisiin harvaan asutuilla alueilla toimiville
valtion ja kuntien virkamiehille. Valtio kompensoisi syrjäseutulisän kunnille
valtionosuusjärjestelmän kautta.Ojasen tarkastelu kertoo, että perustuslakivaliokunnan aiempien lausuntojen mukaan lainsäätäjällä on laaja harkintavalta etenkin veroasioissa yhdenvertaisuuden estämättä, kunhan vain henkilöihin kohdistuvat erottelut eivät ole mielivaltaisia ja kohtuuttomia.Ojanen suosittelee harkitsemaan jatkovalmistelussa, että toimenpiteet toteutettaisiin aluksi määräaikaisina kokeilulakeina. Tällä tavoin saataisiin myös tarvittavaa lisätietoa toimenpiteiden tosiasiallisista vaikutuksista näiden ja vastaavanlaisten muiden toimenpiteiden mahdollista jatkokehittelyä varten.  ”Etsimme HAMA-työryhmässä laajasti uusia toimintamalleja elinvoimaisuuden ja hyvinvoinnin lisäämiseksi harvaan asutuilla alueilla mm. kokeilujen kautta.  Olen erittäin iloinen Ojasen raportin myönteisestä suhtautumisesta HAMA-työryhmän esityksiin.  Saamme siitä arvokasta tietoa alueellisten kokeilujen valmisteluun – tämä on iso askel kokeiluihin ja positiivinen signaali työllemme”, toteaa Harvaan asuttujen alueiden parlamentaarisen työryhmän puheenjohtaja Hanna Huttunen (kesk).Ojasen raportti

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tullin pääjohtaja Hannu Mäkinen on työministeri Tuula Haataisen pyynnöstä luonnostellut ehdotuksen osatyökykyisten muita heikomman työllisyyden korjaamiseksi. Mäkinen ehdottaa ratkaisuksi Ruotsin Samhall-yhtiön kaltaista, mutta Suomen tarpeisiin sovellettua yhtiötä.Mäkisen ehdottama välityömarkkinatoimija vahvistaa osatyökykyisten siirtymiä avoimille työmarkkinoille. Se tarjoaa työpaikkoja niille, joille tämä siirtymä ei muuten toteudu. Tämä tapahtuu selvityshenkilön ehdotuksessa yhdistämällä sekä riittävät palvelut että työn tekeminen.– Työllisyyden vahvistamisen lisäksi kyse on osallisuudesta ja oikeudenmukaisuudesta, sanoi työministeri Tuula Haatainen vastaanottaessaan Hannu Mäkisen selvityksen julkistustilaisuudessa 9.2.2021.– Selvityshenkilö Mäkisen ehdottama uusi Suomen malli on tarpeen. Sanna Marinin hallitus haluaa nostaa osatyökykyisten ja vammaisten ihmisten työllistymisen täysin uudelle tasolle, korosti Haatainen.Välityömarkkinatoimijasta on tarkoitus tehdä päätökset kevään 2021 kehysriihessä. Toiminnan on tarkoitus käynnistyä viimeistään vuoden 2022 aikana.– Ruotsissa henkilöstömäärältään suurin osakeyhtiö on julkinen Samhall ja se työllistää yli 25 000 osatyökykyistä. Suunnan tulee meillä olla samanlainen, kertoi työministeri.Mäkisen ehdotuksen tärkein uudistus on uusi liiketoimintaa harjoittava toimija, joka työllistää osatyökykyisiä. Ehdotetussa kokonaisuudessa yhdistyvät työsuhteinen työ ja työnhakijan työkyvyn edellyttämät palvelut.Mäkisen esittämä Suomen malli ratkoisi keskeisimmät osatyökykyisten työllistymisen esteet:•    Osatyökykyisillä ihmisillä on usein monenlaisia palvelutarpeita, mutta ne jäävät valitettavan usein tunnistamatta. Lisäksi heille tarjotuista palveluista puuttuu kunnollinen työelämälähtöisyys.•    Työvoiman kysyntä ei yhdenvertaisesti kohdistu osatyökykyisiin. Tämä johtuu osin syrjinnästä, osin työnantajille tarjottujen palvelujen puutteista.Uuden toimijan rooli on täydentäväHallituksen työkykyohjelmassa on jo käynnistetty uudistuksia, joilla parannetaan osatyökykyisten työllistymistä. Näitä ovat mm. TE-palvelujen kehittäminen, julkisten hankintojen työllistämisehdot ja yhteiskunnallisten yritysten toimintaedellytysten kehittäminen.Mäkisen ehdotuksessa korostetaan, että välityömarkkinatoimijan jatkovalmistelussa on huomioitava, että sen tulee täydentää jo olemassa olevia työvoimapalveluja. Ei ole tarkoitus, että uuteen välityömarkkinatoimijaan työllistyisivät ne osatyökykyiset, jotka työllistyisivät muillakin toimilla. Uusi toimija ja sille tarjottava julkinen tuki ei saa myöskään vääristää kilpailua markkinoilla.Lisäksi työministeri Haatainen edellyttää, että uuden välityömarkkinatoimijan Suomen mallin rakentamisessa hyödynnetään järjestöjen, säätiöiden ja yhdistysten erityistä asiantuntemusta.Mäkisen ehdottama Suomen malli saa asiakkaansa TE-toimiston osoittamana ja sen kolme tehtäväaluetta olisivat:1.    vaikeimmassa asemassa olevien osatyökykyisten palveluiden varmistaminen ja tarvittava täydentäminen,
2.    vaikeimmassa asemassa olevien osatyökykyisten työllistäminen ja
3.    korkean työllistymiskynnyksen omaavien ryhmien muualle työllistymisen järjestäminen.– Suomen mallin menestymiselle olisi tärkeätä päästä yhteiskunnassa tilanteeseen, jossa erilaiset yhteisöt ja yritykset haluaisivat laajasti käyttää vaikeimmassa asemassa olevia osatyökykyisiä työllistävän toimijan palveluksia yhteiskuntavastuun kantamiseksi, kertoi selvityshenkilö Hannu Mäkinen.Kuntakokeilut ja työllisyyspalveluiden siirto paikallistasolle ovat yksi osa hallituksen työllisyyspolitiikkaa uudistavasta kokonaisuudesta. Toinen osa on pohjoismainen työvoimapalvelumalli, jossa työllisyyspalveluista luodaan työnhakijoille tiiviit ja yksilölliset kohtuullistaen samalla koko seuraamusjärjestelmä. Kolmas Suomen työllisyyspolitiikkaa uudistava osa olisi selvityshenkilö Mäkisen esittämä välityömarkkinatoimija.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Maatilatalouden kehittämisrahastosta (Makera) rahoitetaan tänä vuonna 17 uutta maa- ja elintarviketalouden kansallista tutkimus-, kehitys- ja selvityshanketta. Hankkeiden kokonaisrahoitus on yhteensä 3,95 miljoonaa euroa.Tutkimusrahoitusta kohdennettiin haun painopisteiden mukaisesti:
1.    Kasvintuotannon uudet mahdollisuudet ja haasteet
2.    Kotieläintuotannon uudet mahdollisuudet ja haasteet
3.    Ruokajärjestelmän menestystekijät nyt ja tulevaisuudessaRahoitettavien hankkeiden tavoitteena on parantaa maa- ja elintarviketalouden kannattavuutta ja kilpailukykyä kestävällä tavalla sekä tuottaa maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan tehtävien hoitamisessa tarvittavaa tietoa.Rahoitettavien hankkeiden perustiedot ja lyhyt yhteenveto hankkeista ovat maa- ja metsätalousministeriön verkkosivulla Vuonna 2021 rahoitetut maa- ja elintarviketalouden Makera-hankkeet.Maa- ja elintarviketalouden rahoitusta suunnataan lisäksi rahoittajien välisten EU-tason verkostojen eli ERA-NETien kautta suomalaisille tutkijoille. Näissä suomalaiset tutkijat tekevät laajempaa tutkimusta kansainvälisessä yhteistyössä eri alueilla (kestävä kasvintuotanto, luomututkimus, kestävä ruuantuotanto, ICT-teknologia ja automatiikka ruokajärjestelmässä). Suomalaisten hankkeiden osuuden rahoitus tulee osin Makeran ja osin EU-rahoituksen kautta. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kuntaministeri Sirpa Paatero asetti professori emerita Leena Halilan selvittämään julkisiin hankintoihin liittyvien valitusten pitkiä käsittelyaikoja. Tavoitteena on tunnistaa valitusten määrään ja käsittelyaikojen lyhentämiseen vaikuttavia tekijöitä sekä löytää erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja hankinta-asioiden sujuvoittamiseksi ja oikeusvarmuuden parantamiseksi. Selvitys on osa Hankinta-Suomi toimenpideohjelmaa, jonka tavoitteena on edistää julkisiin hankintoihin käytettävien varojen yhteiskunnallista vaikuttavuutta sekä julkisen talouden kestävyyttä. Selvityshenkilöhanke on asetettu toimikaudeksi 9.2.-30.6.2021.”Julkisia hankintoja koskeviin valituksiin liittyvät pitkät käsittelyajat ovat laajasti esille noussut ongelma. Pahimmillaan viive vaikuttaa jo ennakolta hankintojen sisältöön, mikä haittaa veronmaksajien rahojen huolellista käyttöä. Tämän selvityksen myötä pääsemme kiinni ongelmiin ja niiden ratkaisuihin”, toteaa hankintojen kehittämisen koordinoinnista vastaava kuntaministeri Sirpa Paatero.Hankintojen valitusprosessien ongelmakohtia ja kehittämismahdollisuuksia on aiemmin Suomessa selvitetty esimerkiksi lainvalmisteluun liittyneissä työryhmämietinnöissä, konsulttiselvityksissä sekä osana hallitusten esitysten kansainvälistä vertailua EU:n jäsenmaiden välillä. Nyt käynnistyvän selvityksen näkökulmana on tuomioistuimien toiminta ja mm. niiden erilaiset asiaryhmät. Julkisia hankintoja käsittelevät markkinaoikeus erityistuomioistuimena sekä korkein hallinto-oikeus, jonne valittaminen vaatii valitusluvan.Selvityshenkilö kartoittaa voimassa olevan lainsäädännön, haastattelee keskeisiä sidosryhmiä sekä tarkastelee valitusprosesseja. Selvityksen pohjalta selvityshenkilö ehdottaa ratkaisuvaihtoehtoja julkisia hankintoja koskevien valitusten käsittelyaikojen lyhentämiseksi. ”Odotan kiinnostuneena, mitä keskusteluissa eri tahojen kanssa tulee esiin. Pyrin siihen, että löydämme toimivia vaihtoehtoja järjestelmän kehittämiseksi,” selvityshenkilö Leena Halila toteaa. Julkisten hankintojen valitusten pitkät käsittelyajat nousivat teemana esiin osana kansallisen julkisten hankintojen strategian valmistelua. ”On hyvä, että asiaa selvitetään tarkemmin. Valitusten pitkät käsittelyajat on koettu ongelmaksi, joka aiheuttaa turhaan tehottomuutta julkisissa hankintaprosesseissa, hankintasopimusten toteuttamisessa ja julkisten palveluiden järjestämisessä niin hankintayksiköiden kuin tarjoajien näkökulmasta. Selvitys on yksi konkreettinen askel tilanteen parantamiseen”, tiivistää Hankinta-Suomi ohjelmajohtoon kuuluva johtava lakimies Katariina Huikko Kuntaliitosta. Selvitys valmistuu kesäkuussa ja sitä esitellään syyskuussa pidettävässä Hankinta-Suomi ohjelman seminaarissa.Valtiovarainministeriö:erityisavustaja: Lauri Finér, puh 041 501 2317, lauri.finer(at)vm.fifinanssineuvos Tarja Sinivuori-Boldt, puh. 02955 30433, tarja.sinivuori-boldt(at)vm.fiKuntaliitto:johtava lakimies Katariina Huikko, puh. 050 566 4327, katariina.huikko(at)kuntaliitto.fi 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — YK:n lapsen oikeuksien komitea antoi 4. helmikuuta 2021 ratkaisunsa lapsen edun ensisijaisuudesta turvapaikka-asiassa. Ratkaisussa todettiin tapauksessa loukatun YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen 3 (lapsen edun ensisijaisuus), 19 (lapsen suojeleminen väkivallalta) ja 22 (lapsen oikeus suojeluun ja humanitaariseen apuun, pakolaiset ja turvapaikanhakijat) artikloja.Tapaus koskee samaa sukupuolta olleen perheen käännytystä Venäjälle, jonne perhe on palannut vapaaehtoisen paluun turvin elokuussa 2017 kielteisen turvapaikkapäätöksen jälkeen. Valittajana asiassa on perheen lapsi. Komitea katsoo, että valtio on laiminlyönyt velvollisuutensa ottaa lapsen edun ensisijaisuus riittävällä tavalla huomioon arvioidessaan valittajan turvapaikkavalitusta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Osana luonnonsuojelulain uudistusta asetettu luontotiedon hallinnan parantamista selvittänyt alatyöryhmä on saanut työnsä päätökseen. Työryhmä ehdottaa, että luonnonsuojelulaissa säädettäisiin luonnonsuojelun tietojärjestelmäkokonaisuudesta ja siihen kuuluvista tiedoista. Työryhmän mukaan laissa tulisi kuvata myös luontotiedon hallinnan kannalta keskeisten viranomaisten tehtävät ja vastuut.Luontotiedoilla on keskeinen rooli luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa, ja ympäristöä ja luontoa koskevan tiedon merkitys kasvaa jatkuvasti. Luontotiedon hallinnassa on jo olemassa useita toimivia järjestelmiä ja toimintakokonaisuuden kehityksessä on viime vuosina edistytty merkittävästi. Järjestelmien hallinnassa on kuitenkin kehitettävää. Haasteita luontotiedon hallintaan tuovat muun muassa toimijoiden paljous.Asiaa selvittänyt alatyöryhmä ehdottaa, että Suomen ympäristökeskuksen, Metsähallituksen, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen, Luonnontieteellisen keskusmuseon ja ympäristöministeriön tehtävistä ja vastuista luontotiedon hallinnassa olisi säädettävä tarkemmin luonnonsuojelulaissa. Sääntelyehdotukset koskevat myös luontotiedon laatua, tietojensaantioikeuksia ja tiedon julkisuuteen liittyviä seikkoja.”Kehittämisehdotuksilla pyritään parantamaan muun muassa luontotietojen saatavuutta, luotettavuutta, tietoturvallisuutta ja eri järjestelmien yhteentoimivuutta. Lisäksi ehdotuksilla pyritään edistämään tietoon perustuvaa päätöksentekoa ja osallistumista”, kertoo alatyöryhmän puheenjohtaja Saku Härkönen ympäristöministeriöstä.Myös tiedon löydettävyys, käytettävyys ja yhteensopivuus kaipaavat kehittämistä. Lisäksi luonnonsuojelulain sähköisten menettelyiden edistäminen vaatii toimenpiteitä. Niissä on kuitenkin huomioitava tiedonhallintalain vaatimukset sekä tiedon julkisuuteen liittyvät kysymykset.Alatyöryhmä tunnisti myös monia muita kehittämiskohteita, joita on kuitenkin tarkoituksenmukaisinta kehittää muilla keinoilla kuin lainsäädännöllä. Selvityksen tulokset on koottu loppuraporttiin, johon sisältyy myös luonnonsuojelun tiedonhallinnan nykyistä kokonaisarkkitehtuuria koskeva kuvaus.Luontotiedon käyttöä kunnissa ja maakuntien liitoissa selvitettiin kyselyssäKunnat ja maakuntien liitot ovat monipuolisia luontotiedon hyödyntäjiä ja tuottajia. Kuntaliitto selvitti kyselyllä luontotiedon käyttöä kunnissa ja maakuntien liitoissa. Vastauksia saatiin 33 kunnasta ja kuudesta maakunnan liitosta.Kunnat hyödyntävät luontotietoa hyvin moninaisissa tehtävissä, kuten yhdyskuntasuunnittelussa ja kaavoituksessa; rakennusvalvonnan ja ympäristönsuojelun viranomaistehtävissä; kunnallisteknisissä hankkeissa; virkistysalueiden suunnittelussa ja kuntien omistamien metsien hoitosuunnitelmissa. Sekä kuntien että maakuntien liittojen vastauksissa haasteena koettiin luontotiedon hajaantuminen useisiin organisaatioihin ja tietovarantoihin. Myös tiedon ajantasaisuuteen todettiin liittyvän epävarmuutta. Erityisesti uhanalaista lajeista ja luontotyypeistä toivottiin nykyistä ajankohtaisempia tietoja.Sekä kunnat että maakuntien liitot teettävät luontoselvityksiä alueiden käytön kehittämishankkeiden yhteydessä. Jotta päällekkäiset selvitykset estettäisiin ja kerätyt tiedot saataisiin nykyistä tehokkaammin hyödynnettyä, tulisi tehdyt selvitykset jakaa yhteiseen tietovarantoon. Työryhmä totesi kehittämistarpeiksi luontoselvitysten hankintamenettelyjen yhdenmukaistamisen sekä yhteen toimivien rajapintojen avaamisen.Luonnonsuojelulakia uudistetaan – tavoitteena edistää luonnon monimuotoisuuden suojeluaKäynnissä olevassa luonnonsuojelulain uudistuksessa valmistellaan ehdotus hallituksen esitykseksi luonnonsuojelulaiksi. Ehdotuksen laadinnassa otetaan huomioon mm. hallitusohjelman tavoitteet, tehdyt selvitykset nykyisen luonnonsuojelulain toimivuudesta sekä lajien ja luontotyyppien suojelun nykytilasta.Uudistuksen tavoitteena on edistää luonnon monimuotoisuuden suojelua lainsäädännön toimivuuden ja vaikuttavuuden parantamisen myötä, lisätä luonnonsuojelun hyväksyttävyyttä sekä tehostaa ja selkeyttää hallinnollisia menettelyjä.Luontotietoa selvittäneessä alatyöryhmässä oli edustajat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueelta, Metsähallituksesta, Luonnontieteellisestä keskusmuseosta, Suomen ympäristökeskuksesta, Kuntaliitosta, Suomen metsäkeskuksesta sekä Aluehallintovirastojen ympäristöluvat-vastuualueelta. Ympäristöministeriö huolehti alatyöryhmän puheenjohtaja- ja sihteerityöstä. Alatyöryhmä kuuli työssä keskeisiä sidosryhmiä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtio on solminut 16 kaupunkiseudun kanssa innovaatiotoimintaa vahvistavat sopimukset. Sopimuksilla kehitetään innovaatiotoiminnan ekosysteemejä eli tiiviitä yhteistoimintaverkostoja, vahvistetaan osaamiskärkiä sekä lisätään TKI-toiminnan vaikuttavuutta. Sopimusten sisällöt perustuvat kaupunkiseutujen paikallisiin vahvuuksiin, mutta ne kaikki liittyvät laajoihin ajankohtaisiin teemoihin, joita ovat vähähiilisyys, digitaalinen teknologia sekä hyvinvointi ja terveys.Valtion ja kaupunkien ekosysteemisopimukset allekirjoitettiin sopimusten julkistamistilaisuuden yhteydessä tiistaina 9. helmikuuta.– Ekosysteemisopimukset ovat mitä parhain esimerkki kaupunkien ja valtion toimivasta ja vaikuttavasta kumppanuudesta. Sopimuksilla on merkitystä uuden innovaatiolähtöisen kasvun luomisessa Suomeen erityisesti tämänhetkisessä tilanteessa, jossa uutta korkeaan osaamiseen perustuvaa kasvua tarvitaan, elinkeinoministeri Mika Lintilä sanoo.– Hyvin ruokituilla ja oikein hyödynnetyillä innovaatiotoiminnan paikallisilla yhteistyöverkostoilla on koko Suomen kilpailukykyä voimistava vaikutus. Kaupunkien lähitulevaisuuden isot investoinnit ja hankinnat voidaan myös entistä tehokkaammin valjastaa TKI-toimintaan. Tavoitteena on vauhdittaa innovaatioita, jotka synnyttävät uutta kansainvälistä liiketoimintaa ja luovat työpaikkoja, ministeri Lintilä lisää.Ekosysteemisopimukset ovat valtion ja kaupunkien pitkäjänteinen, yhteinen satsaus osaamiskeskittymien vahvistamiseen. Sopimukset ovat voimassa 31.12.2027 saakka. Sopimukset ovat kaupunkikohtaisia, mutta sopimuksille on yhteistä, että verkostojen kehitys perustuu yliopistovetoiseen korkeaan osaamiseen ja sen hyödyntämiseen.Ekosysteemisopimusten keskeiset strategiset sisällöt 2021–2027:Lappeenranta ml. Imatra: Vihreä sähköistäminenKuopio: Terveys ja hyvinvointiteknologia sekä vesiosaaminenTurku: Uudistuva teollisuus ja Life Science -alaHelsinki, Espoo ja Vantaa: Älykkäät ja kestävät kaupunkiratkaisut, hyvinvointi ja terveysteknologia sekä uudet oppimisympäristöt ja osaamisen digitaaliset ratkaisutOulu: Digitalisaatio kaupunkiympäristön muutoksessa, OuluHealth – Digitaaliset hyvinvoinnin ja terveyden ratkaisut sekä kestävä kiertotalous ja puhtaat ratkaisutJoensuu: Bio- ja kiertotalouden uudet liiketoiminnat sekä fotoniikka-liiketoimintaLahti: Hiilineutraali kiertotalous ja urheiluliiketoiminta Jyväskylä: Liikunta, terveyden edistäminen ja hyvinvointi sekä uudistuva teollisuusVaasa: Kestävät ja älykkäät energiajärjestelmätTampere: Sustainable industry X (SIX), rakennukset, energia ja infrastruktuuri sekä digitaaliset terveysratkaisutSeinäjoki: Ruokaekosysteemin kestävä uudistuminen ja älykkäästi uudistuva teollisuusMikkeli: Yhdyskuntavesien kiertotalous Pori: Teknologiametallit ja kiertotalous sekä automaatio ja robotiikka Kokkola: Akkukemia sekä kiertotalous ja teollisuutta tukevat älykkäät ratkaisutKajaani ml. Sotkamo: Mittaustekniikka sekä suurteholaskenta, tekoäly ja datakeskuksetRovaniemi: Arktinen matkailu sekä tulevaisuuden hyvinvointipalvelut ja etäisyyksien hallintaValtioneuvosto jakoi 4. helmikuuta kaupunkiseuduille ekosysteemisopimusten käynnistämiseen kansallista aluekehittämisrahoitusta 5 miljoonaa euroa. Käynnistysvaiheen jälkeen sopimuksia on tarkoitus rahoittaa EU:n kestävän kaupunkikehittämisen rahoituksella vuosina 2021–2027.Tavoitteena luoda Suomesta vuoteen 2030 mennessä maailman toimivin kokeilu- ja innovaatioympäristöEkosysteemisopimukset ovat osa hallituksen toimia, joilla Suomesta halutaan luoda vuoteen 2030 mennessä maailman toimivin kokeilu- ja innovaatioympäristö. Valtion ja kaupunkien väliset ekosysteemisopimukset ovat myös olennainen osa kansallisen TKI-tiekartan uutta kumppanuusmallia, jonka tavoitteena on vahvistaa julkisen ja yksityisen sektorin välistä TKI-yhteistyötä. –  Suomi tunnetaan vahvana innovaatiotoiminnan maana ja sopimukset voivat osaltaan varmistaa, että näin on jatkossakin, ministeri Lintilä toteaa.Ekosysteemisopimukset on valmisteltu työ- ja elinkeinoministeriön johdolla yhdessä kaupunkiseutujen toimijoiden kanssa. Valtionhallinnosta neuvotteluihin osallistuivat myös opetus- ja kulttuuriministeriö, ympäristöministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö ja Business Finland. Myös sopimusten toteuttamisessa on määrä jatkaa valtion ja kaupunkien aktiivista vuoropuhelua ja yhteiskehittämistä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä kokoontui maanantaina keskustelemaan toimialojen laatimista vähähiilisyyden tiekartoista. Keskustelussa nousi esiin tarve huomioida oikeudenmukainen siirtymä kokonaisvaltaisemmin sekä päivittää ja sovittaa yhteen toimialojen suunnitelmia.Hallitusohjelman mukaisesti yhteensä 13 toimialaa on laatinut itselleen tiekartan vähähiilisyyteen. Tiekartat valmistuivat pääosin viime kesänä, ja niissä on tunnistettu useita mahdollisuuksia päästöjen vähentämiseen.”On tärkeää, että Suomen teollisuus ja muut toimialat ovat aktiivisesti mukana rakentamassa hiilineutraalia Suomea. Tiekartat ovat keskeinen työkalu ilmastopolitiikan tehostamiseen ja talouden jälleenrakennukseen koronakriisin jälkeen”, sanoi pyöreän pöydän puheenjohtaja, pääministeri Sanna Marin.VTT:n analyysin mukaan tiekarttatyö on auttanut paitsi hahmottamaan päästövähennysmahdollisuuksia myös sitouttanut toimialoja yhteisen tavoitteen taakse. Tiekarttoja on kuitenkin vaikea vertailla, koska niiden lähtökohdat, tavoitteet ja lähestymistavat ovat kovin erilaisia. Oikeudenmukaisen siirtymän näkökulmia tiekartoissa ei ole juuri käsitelty.”Tiekartoissa on keskitytty lähinnä teknisiin keinoihin ja sivuttu innovaatioita, tutkimusta ja kehitystä, jotka ovat toki kaikki erittäin tärkeitä ulottuvuuksia. Työtä kannattaisi kuitenkin jatkossa laajentaa siten, että kansalaiset, työntekijät, järjestöt ja muut tahot kokisivat tulleensa kuulluksi ja oikeudenmukainen siirtymä tulisi huomioitua”, totesi VTT:n tiimipäällikkö Tiina Koljonen.”Jotta siirtymä vähähiiliseen talouteen ylipäänsä onnistuu, sen on oltava oikeudenmukainen. Työntekijöiden mahdollisuuksia kouluttautua ja hankkia uusia taitoja on parannettava. Sosiaaliturvan on tuettava oikeudenmukaista siirtymää, ja ihmisten toimeentulosta ja tulevaisuudenuskosta on huolehdittava”, painotti SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta.Keskustelussa todettiinkin, että tiekarttatyö jatkuu usealla taholla. Pyöreä pöytä korosti, että toimialojen jatkotyössä on tarve tarkastella systemaattisemmin paitsi sosiaalisia ulottuvuuksia myös ilmastotoimien vaikutuksia esimerkiksi luonnon monimuotoisuuteen ja resurssitehokkuuteen. Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kysymyksiä olisi myös syytä tarkastella poikkileikkaavasti, läpi eri toimialojen.Suomella mahdollisuus kasvattaa hiilikädenjälkeään tarjoamalla ratkaisuja myös kansainvälisestiPyöreässä pöydässä todettiin, että Suomessa tehty toimialojen vähähiilitiekarttatyö on kansainvälisestikin uraa uurtavaa. Keskustelussa nousi esiin myös Suomen mahdollisuus olla kokoaan suurempi maailmalla kasvattamalla hiilikädenjälkeään.”Meillä on maailmanluokan osaamista vaikkapa älykkäissä energiajärjestelmissä, fossiilittomissa teollisuusprosesseissa tai energiapihissä rakentamisessa”, painotti Teknologiateollisuuden johtaja Helena Soimakallio.Pyöreä pöytä korosti myös tarvetta nivoa tiekartat ja suomalaisten ratkaisujen vientipotentiaali tiiviisti osaksi Suomen kestävän kasvun ohjelmaa ja EU:n ja maailman koronaelvytystä.Sosiaalisessa mediassa pyöreän pöydän toimintaa voi seurata tunnisteilla #ilmastonpyöreäpöytä, #hiilineutraali2035. Tiekarttoihin liittyvää keskustelua voi seurata tunnisteella #tiekartat

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ulkoministeriön talousarvion toimeenpanoasiakirja 2021Ulkoministeriön hallinnonalan talousarvion toimeenpanoasiakirja 2021 (pdf. 562 KB)

Lähde: Valtioneuvosto.fi