NordenBladet — Metsä Group tiedotti 11.2.2021, että se on päättänyt rakentaa uuden biotuotetehtaan Kemiin.
– Tämä on odotettu ilouutinen, kyseessä on Suomen metsäteollisuuden historian suurin investointi. Hallitus on varannut tämän hankkeen liikenneinvestointeihin määrärahoja jo vuoden 2020 neljännessä lisätalousarviossa ja kuluvan vuoden talousarviossa. Rakennamme teitä ja raiteita, joilla puu saadaan tehtaalle ja lisäksi panostamme satamaan, josta tuote lähtee maailmalle, toteaa liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.
Eduskunta hyväksyi kesäkuussa 2020 hallituksen esityksen vuoden 2020 neljänneksi lisätalousarvioksi.Kemin biotuotetehtaan raideyhteyksiin Kemin kohtaan myönnettiin 10,5 milj. euron valtuus, Kontiomäki-Pesiökylä -radan parantamiseen 81,0 milj. euron valtuus, Oulu-Kontiomäki -rataosan välityskyvyn parantamisen 1. vaiheeseen 23,0 milj. euron valtuus sekä valtatien 4 Oulu-Kemi liittymien parantamiseen Simossa 20 milj. euron valtuus.
Vuoden 2021 talousarviossa osoitettiin Kemin Ajoksen meriväylän syventämiseen 26,5 miljoonaa euroa ja Oulu-Kemi-rataosan välityskyvyn parantamiseen (kohtausraiteet) 15 miljoonaa euroa.
– Nyt kun Metsä Group on tehnyt päätöksen uuden biotuotetehtaan rakentamisesta Kemiin, voidaan myös tämä yli 170 miljoonan euron liikenneinfrapaketti aloittaa kokonaisuudessaan, sanoo ministeri Harakka.
NordenBladet — Asialistaan saattaa tulla muutoksia ennen istuntoa.UlkoministeriöSaija Nurminen, lähetystöneuvos p. 0295 350 202
– Edustuston päällikön tehtävän päättyminen
– Edustuston päällikön tehtävään määrääminenOikeusministeriöJanina Groop-Bondestam, lainsäädäntöneuvos p. 0295 150 334
– 1. Landskapslag om yrkeskompetens för lastbils- och bussförare
2. Landskapslag om ändring av landskapslagen om landskapsbidrag till bildningsförbund
3. Landskapslag landskapslag om ändring av landskapslagen om barnomsorg och grundskola
4. Landskapslag om tillämpning av växtskyddslagen
5. Landskapslag om upphävande av 9 § 2 mom. landskapslagen om tillämpning i landskapet Åland av barnskyddslagen
6. Landskapslag om ändring av landskapslagen om tillämpning av lagen angående specialomsorger om utvecklingsstörda
7. Landskapslag om ändring och temporär ändring av landskapslagen om landskapsandelar till kommunerna
8. Landskapslag om ändring av kommunalskattelagen för landskapet Åland
9. Landskapslag om upphävande av landskapslagen om kompensation till kommunerna för arbets- och pensionsinkomstavdraget.
10. Landskapslag om tillämpning på Åland av lagen om främjande av sjukpensionärers återgång i arbeteJohanna Nyberg, hallitussihteeri p. 0295 150 068
– Armonanomuksen ratkaiseminen
– Armonanomusten hylkääminen
– Armonanomuksen jättäminen varteen ottamattaLiikenne- ja viestintäministeriöRisto Saari, liikenneneuvos p. 0295 342 311
– Suorasta kansainvälisestä rautatieliikenteestä Suomen tasavallan hallituksen ja Venäjän federaation hallituksen välillä tehtyyn sopimukseen on sovittu eräistä teknisluonteisista muutoksista, joista kyseisen sopimuksen 70 artiklan mukaisen muutospöytäkirjan allekirjoittamista varten haetaan allekirjoitusvaltuudetSosiaali- ja terveysministeriöIsmo Tuominen, hallitusneuvos p. 0295 163 341
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta (HE 230/2020 vp; EV 221/2020 vp)
NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö on päivittänyt koronaviruksen testausstrategian 10.2.2021.
Testausstrategian pääperiaate on testaa-jäljitä-eristä-hoida. Testaus on kokonaisuus, johon kuuluvat tartuntariskin arviointi, näytteenotto, näytteen laboratorioanalytiikka ja tarvittavat jälkitoimet. Valppaus todeta tartunnat nopeasti ja valmius jäljittää tartuntaketjut tehokkaasti ovat edelleen ratkaisevan tärkeitä, jotta myös perimältään muuntuneiden virusten leviäminen voidaan estää.
Suomen testauskapasiteetti on tällä hetkellä noin 30 000 näytettä vuorokaudessa. Suurimmat päivittäiset testimäärät ovat olleet yli 26 000 näytettä vuorokaudessa. Edellisen kerran testausstrategia päivitettiin elokuussa 2020.
NordenBladet — Nuorisoasioista vastaava tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko on myöntänyt valtakunnallisille nuorisoalan järjestöille kuluvan vuoden toimintaan yhteensä 18 600 000 euroa. Avustusta sai 97 järjestöä.
Järjestöjen saamat avustukset ovat harkinnanvaraisia ja ne myönnetään nuorisolakiin ja valtioneuvoston asetukseen perustuen. Nuorisolain mukaan valtionavustuksen määrää harkittaessa otetaan huomioon järjestön toiminnan laatu, laajuus, yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja järjestön taloudenhoito. Avustettavan toiminnan on oltava yleishyödyllistä. Valtionavustuksen määrää harkittaessa otetaan lisäksi huomioon, miten järjestö toiminnassaan edistää yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja nuorten osallisuutta sekä toteuttaa muita nuorisolaissa säädettyjä tavoitteita ja lähtökohtia.
Suurimpia avustusten saajia olivat aikaisempien vuosien tapaan Suomen Partiolaiset ry (1 455 000 euroa), Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ry (1 283 000 euroa), Suomen Nuorisoseurat ry (1 065 000 euroa), Lasten ja nuorten keskus ry (1 019 000 euroa) ja Nuorisotutkimusseura ry (1 007 000 euroa). Määräraha on tarkoitettu käytettäväksi yleisavustuksina järjestöjen nuorisotyöhön ja -toimintaan, mutta järjestöt voivat osoittaa osan määrärahasta käytettäväksi myös alueellisten ja paikallisten jäsenjärjestöjensä toimintaan. Yksinomaan paikallisen ja alueellisen nuorisotyön ja nuorisoalan järjestötoiminnan tukemisesta vastaavat muun muassa kunnat ja aluehallintovirastot.
NordenBladet — EU:n komissio on tehnyt direktiiviehdotuksen, jolla päivitettäisiin EU:n verkko- ja tietoturvadirektiivi (NIS-direktiivi) vastaamaan muuttunutta kybertoimintaympäristöä. Direktiiviehdotus asettaisi jäsenvaltioille uusia velvoitteita. Valtioneuvosto kannattaa ehdotuksen tavoitteita ja pitää tärkeinä ehdotuksen kyberturvallisuutta ja tietosuojaa vahvistavia vaikutuksia. Lisäksi valtioneuvosto pitää tärkeänä, että ehdotus säilyttää myös kansallista liikkumavaraa.
Valtioneuvosto antoi eduskunnalle tiedonannon komission ehdotuksesta 11. helmikuuta 2021.Komission ehdotus on osa joulukuussa 2020 annettua EU:n uutta kyberstrategiaa ja sen tavoitteita. Ehdotus on linjassa Suomen omien tietoturvaa ja tietosuojaa koskevien linjausten ja toimenpiteiden kanssa.
Riskienhallintatoimia kyberturvallisuuden varmistamiseksiDigitalisaation myötä myös kyberloukkausten määrä on kasvanut ja ne ovat olleet entistä kehittyneempiä. Kyberturvallisuushäiriöt aiheuttavat taloudellisia menetyksiä ja heikentävät käyttäjien luottamusta palveluihin. Komission ehdotuksen tavoitteena onkin vahvistaa sekä EU:n yhteistä, että jäsenvaltioiden kansallista kyberturvallisuuden tasoa kriittisiksi katsottujen sektoreiden ja toimijoiden osalta.
Komissio ehdottaa muun muassa, että EU:n ja jäsenvaltioiden kansallisia kyberturvallisuusvalmiuksia, varautumista ja riskienhallintaa kehitetään. Lisäksi kyberturvallisuuden valvontaa, raportointia ja tietojenvaihtoa sekä yhteistyötä tulisi lisätä ja yhdenmukaistaa.
Kansallisten kyberturvallisuusstrategioiden tueksi yhteisiä velvoitteita ja toimintatapoja
Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että EU:lla on selkeä sääntelykehys kyberturvallisuudelle, sillä useat häiriöt ja niiden vaikutukset voivat olla jäsenvaltioiden rajat ylittäviä. Siksi on luontevaa, että yhteiskunnan keskeisiä ja tärkeitä toimijoita koskevat kyberturvallisuusvaatimukset perustuvat yhteiseen sääntelyyn ja yhteisiin toimintatapoihin.
Valtioneuvosto katsoo, että kyberturvallisuutta koskevan sääntelykehyksen on oltava yhdenmukainen muun relevantin sääntelyn kanssa. Erityisen tärkeää on, että uudet velvoitteet ovat oikeasuhtaisia ja riskiperusteisia direktiivin soveltamisalaan kuuluvien toimijoiden kokoon ja toimintaan nähden.
Valvontaviranomaisille esitettyjä tarkennettuja tehtäviä valtioneuvosto pitää lähtökohtaisesti perusteltuina, mutta niitä tulisi tarkastella rinnakkain myös perustuslain vaatimusten kanssa. On hyvä, ettei direktiiviehdotus vaikuta jäsenvaltioiden yleistä turvallisuutta, puolustusta ja kansallisen turvallisuuden ylläpitämistä koskevaan toimivaltaan.
Valtioneuvosto tukee raportoinnin tehostamista ja tietojen vaihtoa sekä kannattaa jäsenvaltioiden tiiviistä yhteistyötä. On myös perusteltua, että direktiivissä esitetään lainvalvontaviranomaisille mahdollisuus saada tieto sellaisista kyberturvallisuushäiriöistä, joilla on liityntä rikolliseen toimintaan.
NordenBladet — Sosiaali- ja terveydenhuollon kykyä vastata erilaisiin yhteiskunnan häiriö- ja uhkatilanteisiin parannetaan yhdenmukaistamalla toimijoiden valmiussuunnittelua ja tilannekuvan muodostamista. Valmiussuunnittelua koskevat terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muutokset ovat tulossa voimaan 1.3.2021. Tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa lait 12. helmikuuta.
Kuntien ja kuntayhtymien velvollisuus valmiuslain mukaisesti tehdä alueellisia ja paikallisia valmiussuunnitelmia säilyy jatkossakin. Monivuotisen, vaiheittain etenevän työn tuloksena on tarkoitus saada valmiussuunnittelu ja tilannekuvan luominen valtakunnallisesti perustumaan yhtenäisiin malleihin. Tästä on apua paikalliselle, alueelliselle sekä valtakunnalliselle valmiustyölle ja tilannekuvan ylläpitoon. Kansallinen riskinarviointi valmiussuunnittelun pohjana
Valtakunnallisesti yhtenäisen valmiussuunnittelun pohjana on kansallinen riskinarviointi, joka uusitaan kolmen vuoden välein. Kansallisessa riskinarviossa sovitaan poikkihallinnollisesti yhteiskunnan keskeiset häiriötilanteet ja niiden uhkat, joihin eri toimialojen on varauduttava.
Kansallisen riskinarvion sisältämät häiriötilanteet on jaettu yhteiskunnan vakauteen, teknologiaan ja logistiikkaan sekä terveysturvallisuuteen liittyviin uhkiin ja laajoihin onnettomuustilanteisiin. Kaikki kyseiset häiriötilanteet ja riskit koskettavat suoraan tai välillisesti sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa ja toimijoita.
Uuden lainsäädännön mukaan valtakunnallisesti yhtenäistä sosiaali- ja terveydenhuollon valmiussuunnittelua ohjaavat yliopistolliset sairaanhoitopiirit viidellä maantieteellisellä erityisvastuualueella. Erityisvastuualueet toimivat keskenään yhteistyössä ja yhtenäisin periaattein siten, että valmiussuunnittelusta muodostuu valtakunnallinen kokonaisuus. Terveydenhuollon tilannekuvaa kerätään samoin viiden erityisvastuualueen mallilla. Tilannekuvaa varten kootaan tietoja muun muassa palvelujärjestelmän toiminnasta ja kuormituksesta, henkilöstö- ja materiaaliresursseista ja tukipalvelujen toiminnasta.
Myös sosiaalihuollon varautumista vahvistetaanYhtenäinen valmiussuunnittelu ja tilannekuvan muodostaminen kuuluvat myös sosiaalihuollon toimintaan. Sosiaalihuoltolakiin lisätään valmiuslain säännöstä vastaava yleinen varautumisvelvoite. Sosiaalihuollon ja terveydenhuollon yhtenäinen valmiussuunnittelu toteutetaan niin, että sairaanhoitopiirin alueen kunnat laativat yhteisen suunnitelman keskussairaalan sijaintikunnan sosiaalihuollon viranomaisen johdolla. Kunnan sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on aiempaan tapaan omalla alueellaan koottava ja analysoitava tietoa sellaisista häiriöistä ja niiden uhkista, jotka vaarantavat väestön sosiaalisen turvallisuuden ja hyvinvoinnin sekä sosiaalihuollon toteuttamisen. Tilannekuvan yhtenäisyyttä luodaan jatkossa siten, että keskussairaalakaupunkien sosiaalihuolto yhteen sovittaa sosiaalihuollon tilannekuvaa alueittain.
Lainsäädännön kehittämistarpeet on todettu jo ennen koronaviruspandemian alkua. Pandemia on kuitenkin korostanut kehittämistyön tarvetta ja tuonut esiin muun muassa materiaalisen varautumisen tärkeyden.
NordenBladet — Hallitus on 11. helmikuuta 2021 asettanut verkkoturvallisuuden neuvottelukunnan, jonka tehtävänä on arvioida ja kehittää kotimaisten viestintäverkkojen turvallisuutta ja toimia viranomaisten päätöksenteon tukena. Neuvottelukunnan toimikausi alkaa 15. helmikuuta 2021 ja päättyy 30. kesäkuuta 2022.
Verkkoturvallisuuden neuvottelukunnan tehtävänä on seurata viestintäverkkojen ja viestintäteknologian kehittymistä sekä tehdä ehdotuksia verkkoturvallisuuden parantamiseksi. Neuvottelukunta voi käsitellä myös muita valtioneuvoston osoittamia kyberturvallisuuteen liittyviä kysymyksiä.
– Neuvottelukunta vahvistaa kyberturvallisuuden yhteistyötä ja laajaa yhteiskunnallista merkitystä. Kansallinen turvallisuus on taloudellisen menestyksen ehto. Suomen edistyksellinen malli on jo herättänyt suurta kiinnostusta maailmalla, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.
Taustalla EU:n 5G-suuntaviivat
Neuvottelukunnan taustalla on Suomen puheenjohtajuuskaudella tehty EU:n yhteinen riskiarvio 5G-verkkojen turvallisuudesta ja tammikuussa 2020 annettu EU:n 5G-työkalupakki, joka sisältää suositukset 5G-turvallisuuden parantamiseksi. Neuvottelukunta perustuu vuoden 2021 alussa voimaan tulleisiin sähköisen viestinnän palveluista annetun lain uusiin säännöksiin, jotka ovat osa EU:ssa laadittujen yhteisten suuntaviivojen ja työkalupakin toimeenpanoa Suomessa.
Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii liikenne- ja viestintäministeriön osastopäällikkö Laura Vilkkonen ja varapuheenjohtajana kybersuurlähettiläs Janne Taalas ulkoministeriöstä.Työryhmässä on edustajat puolustusministeriöstä, sisäministeriöstä, työ- ja elinkeinoministeriöstä ja valtiovarainministeriöstä. Lisäksi työryhmässä on edustajat Liikenne- ja viestintävirastosta, Suojelupoliisista, Puolustusvoimista ja Suomen erillisverkot Oy:stä. Lisäksi edustettuna ovat teleyritykset Elisa Oyj, Telia Finland Oyj, DNA sekä Ficom ry.
NordenBladet — Valtioneuvosto ja ympäristöministeriö ovat tänään antaneet asetukset, joilla eri puolille Pohjois-Karjalan maakuntaa perustetaan valtion maille yhteensä 174 luonnonsuojelualuetta, joiden yhteispinta-ala on noin 36 500 hehtaaria. Kaikki alueet ovat valtion omistuksessa, ja ne on jo aiemmin osoitettu luonnonsuojelukäyttöön.”Olen iloinen Pohjois-Karjalan uusista luonnonsuojelualueista, jotka ovat luontoarvoiltaan merkittäviä ja turvaavat luonnon monimuotoisuustta. Alueet ovat monipuolisia ja merkittäviä soiden ja pienvesien sekä vanhojen metsien ja harjumetsien luontotyyppien ja lajiston suojelualueita. Monet alueet ovat merkittäviä myös lähiluontokohteina. Luonnon suojelun lisäksi alueet palvelevat jatkossakin luonnossa liikkujia,” ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.Valtioneuvoston asetus koskee 66 aluetta, joiden koko vaihtelee sadasta hehtaarista suurimman Koitajoen luonnonsuojelualueen ollessa jopa 3500 hehtaarin laajuinen. Yhteensä näiden alueiden pinta-ala on noin 33 900 hehtaaria. Samalla ympäristöministeriö on antanut toisen asetuksen 108 suojelualueesta, jotka ovat kooltaan edellisiä pienempiä. Näitä alueita on noin 2 500 hehtaaria. Luonnonsuojelualueita sijaitsee Pohjois-Karjalan maakunnan kaikissa kunnissa, painottuen kuitenkin maakunnan itä- ja pohjoisosiin. Kaksi suojelualueista sijaitsee osin Kainuun maakunnassa Kuhmon kaupungin ja Sotkamon kunnan alueella sekä yksi osin Etelä-Karjalan maakunnassa Parikkalan kunnassa.Alueet kuuluvat pääosin eri valtakunnallisiin suojeluohjelmiin sekä Natura 2000 -verkostoon. Lisäksi mukana on useita Etelä-Suomen metsien suojeluohjelman METSOn puitteissa valtiolle hankittuja alueita.Uusilla luonnonsuojelualueilla huomattavat luonnonarvotNyt perustetut luonnonsuojelualueet edustavat monipuolisesti Pohjois-Karjalan maakunnan lehtoja, vanhoja metsiä, soita, lintukosteikkoja sekä ranta- ja saaristoluontoa. Alueilla on myös perinnemaisemia ja kulttuuriperintöarvoja.Laajimpia suojelualueista ovat Kesonsuon, Koitajoen, Mujejärven, Murtovaaran, Paistinvaaran, Patvin, Petkeljärvi-Putkelanharjun, Puohtiinsuon ja Ukonsärkkä-Jäkäläkankaan luonnonsuojelualueet. Valtaosa näiden alueiden pinta-alasta kuuluu myös Natura 2000 -verkostoon. Niissä on osia myös useista eri luonnonsuojeluohjelmista.Rauhoitusmääräyksillä turvataan alueiden luonnonarvojaPerustamisasetusten myötä alueilla tulevat voimaan luonnonsuojelulain mukaiset, valtion luonnonsuojelualueita koskevat rauhoitusmääräykset. Niiden tavoitteena on suojelualueen luonnontilan säilyttäminen ja luontaisen kehityksen turvaaminen.Luontoa muuttava toiminta ei ole alueilla sallittua, mutta jokamiehenoikeudet ovat voimassa normaaliin tapaan. Luonnonsuojeluun liittyvien tavoitteiden ohella alueet palvelevat jatkossakin ulkoilua, retkeilyä, opetusta ja tutkimusta. Pohjois-Karjalan luonnonsuojelualueiden perustamisasetus ei sisällä liikkumista koskevia rajoituksia.Metsästystä eri muodoissa sallitaan noin 93 %:lla valtioneuvoston asetuksella perustettavien suojelualueiden pinta-alasta. Valtaosalla valtioneuvoston asetuksella perustetuista suojelualueista on sallittua metsästää hirveä, metsäjänistä, rusakkoa sekä villisikaa, osalla myös metsäkanalintuja, kettua sekä pienpetoja minkkiä ja supikoiraa. Metsähallitus voi luonnonsuojelulain nojalla lisäksi myöntää luvan hirvenajoon sekä vieraslajien ja vahinkoa aiheuttavien pyyntiluvanvaraisten riistaeläinlajien poistamiseen kaikilla perustetuilla luonnonsuojelualueilla.Asetukset tulevat voimaan 1.5.2021. Nykyisten metsästysvuokrasopimusten mukainen metsästys voi alueilla jatkua 31.12.2023 saakka.Kohdekohtaiset tiedot valtioneuvoston asetuksella suojelluista alueista (metsa.fi)
NordenBladet — Valtioneuvosto on nimittänyt valtiotieteiden tohtori Markus Sovalan Tilastokeskuksen pääjohtajaksi. Sovala siirtyy tehtävään valtiovarainministeriön talouspolitiikan koordinaattorin tehtävästä.”Tiedon strateginen merkitys on digitalisaation vuoksi kasvanut, koska siitä saadaan nyt enemmän toiminnallisia hyötyjä irti. Tilastokeskus on tietoalan suurtoimija sekä yksi maailman vanhimpia ja arvostetuimpia tilastotaloja. On erittäin kiinnostavaa päästä vetämään huippuammattilaisista koostuvaa joukkuetta. Yrityksien hallussa on paljon informaatiota – toivottavasti löydämme yhteisiä intressejä. Tärkeä kehittämissuunta on lisäksi tiimiytyä muiden digi- ja tietoviranomaisten kanssa myös aluetasolla”, arvioi Sovala.Sovalan mukaan nykyisissä poikkeusoloissa on opittu paljon uutta työstä ja sen tekemisestä: ”Etätyö ja monipaikkainen työ jäävät varmasti aiempaa vahvemmin käytännöiksi. Meillä on hieno mahdollisuus yhdistää työtä ja vapaa-aikaa aiempaa joustavammin – ei hukata sitä.”Sovala työskentelee tällä hetkellä valtiovarainministeriön talouspolitiikan koordinaattorina. Tätä ennen Sovala on työskennellyt muun muassa muutosjohtajana Uudenmaan liitossa, valtiovarainministeriön kansantalousosaston osastopäällikkönä ja apulaisbudjettipäällikkönä, neuvonantajana Maailmanpankissa sekä ohjelmajohtajana kauppa- ja teollisuusministeriössä.Tilastokeskus on valtiovarainministeriön hallinnonalaan kuuluva virasto, jonka tehtävänä on yhdistää tieto tilastoiksi ja tietopalveluiksi kansalaisten, yritysten, julkishallinnon ja tutkimustoiminnan käyttöön. Tilastokeskus koordinoi kansallista tilastotointa sekä osallistuu ja koordinoi Suomen kansainvälistä tilastoyhteistyötä. Sovala nimitettiin tehtävään 1.3.2021 alkaen viiden vuoden määräajaksi.
NordenBladet — Valtioneuvosto on antanut asetuksen audiovisuaalisia palveluita koskevan asetuksen muuttamisesta. Muutoksella lisätään yhteiskunnallisesti merkittävien tapahtumien televisiointia koskevalle listalle miesten urheilutapahtumia vastaavat naisten tapahtumat.Valtioneuvoston antoi asetuksen 11. helmikuuta 2021, ja se tulee voimaan 1. maaliskuuta 2021.Lista koostuu urheilutapahtumista, joiden lähetykset on televisioitava Suomen alueelle siten, että merkittävä osa yleisöstä voi seurata niitä maksutta kokonaan tai osittain joko suorina tai nauhoitettuina lähetyksinä.Yhteiskunnallisesti merkittäviä tapahtumia ovat:1) Kansainvälisen olympiakomitean järjestämät kesä- ja talviolympialaiset;2) Kansainvälisen jalkapalloliiton järjestämien miesten ja naisten jalkapallon maailmanmestaruusloppukilpailujen avaus-, puolivälierä-, välierä- ja loppuottelut sekä Suomen maajoukkueen ottelut;3) Euroopan jalkapalloliiton järjestämien miesten ja naisten jalkapallon Euroopan mestaruusloppukilpailujen avaus-, puolivälierä-, välierä- ja loppuottelut sekä Suomen maajoukkueen ottelut;4) Kansainvälisen jääkiekkoliiton järjestämät miesten ja naisten jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut;5) Kansainvälisen hiihtoliiton järjestämät pohjoismaisten hiihtolajien maailmanmestaruuskilpailut;6) Kansainvälisen yleisurheiluliiton järjestämät yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailut;7) Euroopan yleisurheiluliiton järjestämät yleisurheilun Euroopan mestaruuskilpailut.Edellä olevan listan miesten ja naisten jalkapallon MM- ja EM-loppuotteluiden avaus-, välierä- ja loppuottelut sekä jääkiekon miesten ja naisten MM-kisojen välierä- ja loppuottelut on lähetettävä kokonaan suorina lähetyksinä. Myös molempien lajien Suomen maajoukkueen ottelut on lähetettävä suorina.Asetukseen tehdään samalla myös audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin edellyttämät muutokset.
