NordenBladet — Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkäsen erityisavustajiksi on nimitetty Lyydia Ylönen ja Emma-Stina Vehmanen.Lyydia Ylönen vastaa ministerin esikunnassa ilmasto-, luonto- ja ympäristöasioista sekä työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston asioista.Ylönen siirtyy tehtävään kokoomuksen eduskuntaryhmän luonnonvara- ja ympäristöpoliittisen asiantuntijan tehtävästä. Aiemmin hän on työskennellyt mm. Sipilän hallituksen ministereiden erityisavustajana. Koulutukseltaan Ylönen on metsänhoitaja (MMM).Emma-Stina Vehmanen vastaa rakennetun ympäristön asioista sekä ministerin viestinnästä ja mediasuhteista.Vehmanen siirtyy tehtävään Suomen Yrittäjien liikennepoliittisen asiantuntijan tehtävästä. Aiemmin hän on työskennellyt mm. johtavana neuvonantajana Milttonilla, Kokoomuksen Nuorten Liiton pääsihteerinä sekä eduskunta-avustajana. Vehmanen on koulutukseltaan sekä valtiotieteiden että kauppatieteiden maisteri.
Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkäsen erityisavustajiksi on nimitetty Lyydia Ylönen ja Emma-Stina Vehmanen.
NordenBladet — Suomen rannikkostrategian tavoitteena on edistää rannikon kestävää käyttöä ja vastata luontokadon, ilmastomuutoksen ja saastumisen uhkiin. Ympäristöministeriö pyytää strategialuonnoksesta lausuntoja 15.9.2023 mennessä.Strategia tähtää vuoteen 2050, ja siinä mainitut toimenpiteet ulottuvat vuoteen 2030. Strategian toteutumista seurataan vuosittain, ja strategiaa päivitetään tarpeen mukaan.Strategiassa tunnistetaan rannikon eri toimijat ja niiden vuorovaikutuksen ja yhteistyön mahdollisuudet. Strategia on tarkoitettu erityisesti sidosryhmien välisen yhteistyön tueksi.Strategia koostuu kymmenestä toimenpiteestä:Luodaan ajantasainen tilannekuva, joka huomioi paikalliset erityispiirteetPerustetaan foorumi hyvien käytäntöjen ja tiedon jakamiselleKehitetään menetelmiä hankkeiden vaikutusten tunnistamiseen ja arviointiinParannetaan rannikkoalueen saavutettavuutta kehittämällä maa-, meri- ja tietoliikenneyhteyksiäTurvataan ruoan riittävyys varmistamalla ekosysteemien toimivuusTurvataan energian riittävyysVaraudutaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin, ympäristöonnettomuuksiin ja poikkeustilanteisiinVarmistetaan maankäytön ja rakentamisen kestävyysParannetaan alueen sosiaalista kestävyyttä ja oikeudenmukaisuuttaVarmistetaan luonnon hyvinvointi ja ekologisten prosessien toimivuusRannikkostrategia perustuu EU:n vuonna 2002 antamaan suositukseen rannikkoalueiden yhdennetystä käytöstä ja hoidosta, vuonna 2014 voimaan tulleeseen merialuesuunnitteludirektiiviin ja Suomen Merialuesuunnitelma 2030:n. Rannikkostrategia laadittiin ensimmäisen kerran vuonna 2006.Vuonna 2020 valmistunut Merialuesuunnitelma 2030 tarkastelee maan ja meren vuorovaikutusta ja sisältää toimialakohtaiset tiekartat rannikon kestävän käytön edistämiseksi. Rannikkostrategiassa on huomioitu nämä ja muut ajankohtaiset ohjelmat ja strategiat, kuten YK:n ja EU:n kestävän kehityksen tavoitteet, valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sekä Suomen energia- ja ilmastostrategia.Ympäristöministeriö laatii strategian yhdessä sidosryhmien kanssa. Työtä on ohjannut rannikon maakuntien liittojen ja ympäristöministeriön edustajista koostunut työryhmä.Lausuntopyyntö Suomen rannikkostrategialuonnoksesta (lausuntopalvelu.fi)Suomen rannikkostrategialuonnos (arcgis.com)
Suomen rannikkostrategian tavoitteena on edistää rannikon kestävää käyttöä ja vastata luontokadon, ilmastomuutoksen ja saastumisen uhkiin. Ympäristöministeriö pyytää strategialuonnoksesta lausuntoja 15.9.2023 mennessä.
NordenBladet — Euroopan komissio on antanut 5.7. lainsäädäntöehdotuksen jätepuitedirektiivin muuttamiseksi. Muutos keskittyy kahteen resurssivaltaiseen alaan – tekstiili- ja elintarvikealaan. Lainsäädäntöehdotuksen tavoitteena on vähentää näiden alojen ympäristö- ja ilmastovaikutuksia sekä parantaa ruokaturvaa ja tekstiilialan työllisyyttä.Elintarvikejätteen vähentämiseksi tavoitteetKomissio ehdottaa, että vuoteen 2030 mennessä ruokahävikkiä vähennettäisiin 10 prosenttia elintarviketeollisuudessa sekä yhteensä 30 prosenttia vähittäiskaupassa, ravintoloissa ja ruokapalveluissa sekä kotitalouksissa.Komissio ehdottaa myös jäsenmaiden toimien lisäämistä elintarvikejätteen vähentämiseksi. Jäsenmaiden tulisi järjestää tiedotusta, rahoitusta ja koulutusta elintarvikejätteen vähentämiseksi sekä edistää toimia vanhentuvan ruoan lahjoittamiseksi ensisijaisesti ihmisravinnoksi.EU:ssa syntyy vuosittain lähes 59 miljoonaa tonnia elintarvikejätettä (131 kg/asukas), minkä arvioitu markkina-arvo on 132 miljardia euroa. Yli puolet ruokahävikistä (53 prosenttia) syntyy kotitalouksissa ja noin 20 prosenttia elintarviketeollisuudessa. Elintarvikejätettä vähentämällä säästetään resursseja, vähennetään ympäristövaikutuksia sekä parannetaan ruokaturvaa.Tuottajat halutaan vastuuseen tekstiilien koko elinkaarestaKomissio ehdottaa, että tekstiilien valmistajille ja maahantuojille säädetään vastuu tekstiilituotteiden koko elinkaaresta (eli ns. tuottajavastuu). Tarkoituksena on vauhdittaa tekstiilien erilliskeräyksen, lajittelun, uudelleenkäytön ja kierrätysalan kehittymistä EU:ssa tekstiilistrategian mukaisesti.Esityksen mukaan tuottajavastuu koskisi kotitalouksien vaatteita, asusteita ja jalkineilta kaikkialla Euroopassa. Komissio ehdottaa, että tuottajat vastaisivat tuotteiden keräämisestä, kuljetuksesta sekä lajittelusta uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen sekä jätteen käsittelystä.EU:ssa syntyy tekstiilijätettä 12,6 miljoonaa tonnia vuodessa. Pelkästään vaate- ja jalkinejätettä syntyy noin 12 kilogrammaa henkilöä kohti vuodessa. Tällä hetkellä vain hieman yli 20 prosenttia kuluttajille tarkoitetuista tekstiilijätteistä kerätään erikseen uudelleenkäyttöä tai kierrätystä varten ja loput poltetaan tai viedään kaatopaikalle. Direktiiviehdotuksia aletaan käsitellä yksityiskohtaisemmin Euroopan unionin neuvoston työryhmässä ja Euroopan parlamentissa syksyllä 2023.Esitys perustuu Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja kiertotalouden toimintaohjelman tekstiilijätestrategian tavoitteisiin vahvistaa Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden toimia tekstiili – ja elintarvikesektorin ympäristö- ja että sosiaalisen kestävyyden edistämiseksi.
Euroopan komissio on antanut 5.7. lainsäädäntöehdotuksen jätepuitedirektiivin muuttamiseksi. Muutos keskittyy kahteen resurssivaltaiseen alaan – tekstiili- ja elintarvikealaan. Lainsäädäntöehdotuksen tavoitteena on vähentää näiden alojen ympäristö- ja ilmastovaikutuksia sekä parantaa ruokaturvaa ja tekstiilialan työllisyyttä.
NordenBladet — Euroopan komissio julkisti 5. heinäkuuta maaperän terveyttä koskevan direktiiviehdotuksen. Direktiiviehdotuksen mukaan jäsenvaltioiden tulee kerätä tietoa maaperän terveyden tilasta ja tehdä toimia maaperän terveyden edistämiseksi.Komission mukaan maaperän tila Euroopassa on heikentynyt. Joulukuussa 2021 julkistettiin EU:n maaperästrategia, jonka tavoitteena on terveet maaperät vuoteen 2050 mennessä. Tuore direktiiviehdotus on osa strategian toimeenpanoa.Maaperän terveyden seuraamiseksi direktiiviehdotukseen on sisällytetty erilaisia kriteereitä ja indikaattoreita maaperän terveydelle, kuten esimerkiksi eroosio, maan orgaaninen hiili, tiivistyminen, ravinneylijäämä, maaperän saastuminen, vedenpidätyskyky ja biodiversiteetin väheneminen. Myös maan käyttöönottoa ehdotetaan seurattavaksi. Jäsenvaltioiden on pyrittävä tunnistamaan pilaantuneita maa-alueita ja vähentämään niitä koskevia riskejä. Maaperän tilan seurannan tuloksista raportoitaisiin komissiolle säännöllisesti. Maaperän terveyttä edistävien toimien toteuttamiseksi direktiiviehdotus jättää jäsenvaltioille joustoa ja toimien suunnittelu tehtäisiin jäsenvaltioissa. Direktiivissä ehdotetaan, että jäsenvaltiot perustavat alueita, joissa seurantaa toteutetaan ja maaperän kestävää käyttöä edistettäisiin. Toimien toteuttamisessa otetaan huomioon muut strategiat ja ohjelmat, joissa maaperä on mukana. Direktiiviehdotukseen sisältyy myös mahdollisten seuraamusten määrittely jäsenvaltioissa. Suomessa on juuri valmistunut Suomen ympäristökeskuksen, Luonnonvarakeskuksen ja Geologian tutkimuskeskuksen yhteinen selvitys maaperän tilaa koskevista seurannoista. Direktiiviehdotuksen ja vaikutustenarvioinnin sisällön analysoimiseksi on myös käynnistymässä Suomen ympäristökeskuksen koordinoima hanke. Selvitykset tukevat osaltaan Suomen valmistautumista direktiiviehdotuksesta käytäviin neuvotteluihin. Neuvottelut direktiivistä käynnistyvät syksyllä Brysselissä.
Euroopan komissio julkisti 5. heinäkuuta maaperän terveyttä koskevan direktiiviehdotuksen. Direktiiviehdotuksen mukaan jäsenvaltioiden tulee kerätä tietoa maaperän terveyden tilasta ja tehdä toimia maaperän terveyden edistämiseksi.
NordenBladet — Ympäristöministeriö selvittää kyselytutkimuksilla käytöstä poistettujen ja hylättyjen lasikuituveneiden määrää Itämeren rannikkokunnissa. Hankkeessa selvitetään lisäksi veneiden keräyksen ja jätteenkäsittelyn vaihtoehtoja ja pohditaan ohjauskeinoja hylättyjen veneiden saamiseksi jätehuollon piiriin. Suomessa on arviolta 1,3 miljoonaa venettä. Vanhat, käytöstä poistetut veneet, erityisesti lasikuituveneet, ovat vaikeasti hävitettävää jätettä. Veneiden käyttö energiantuotannossa on melko tehotonta, koska jopa puolet veneen massasta muuttuu poltettaessa tuhkaksi. Viime vuosina lasikuidun kierrätystä on kehitetty ja sitä on käytetty ainesosana muun muassa sementin tuotannossaHankkeessa kartoitetaan aluksi hylättyjen (omistaja ei tiedossa) ja käytöstä poistettujen (omistaja tiedossa) veneiden määrää kyselytutkimuksilla. Tiedot kyselytuloksista sekä veneilijöiden ja ammattiyhteisöjen ehdotukset jätehuollon kehitystarpeista on määrä julkaista syyskuussa 2023. Toisessa vaiheessa selvitetään parhaita menetelmiä järjestää lasikuituveneiden jätehuolto ja veneiden kierrätysmahdollisuuksia. Selvitys hyödyntää alalla toimivien yritysten näkemyksiä ja kansainvälisiä esimerkkejä. Johtopäätökset ja suositukset käytöstä poistettujen ja hylättyjen lasikuituveneiden keräyksen ja jätehuollon kehittämiseksi julkaistaan vuoden loppuun mennessä.Oma kysely kansalaisille ja ammattilaisilleKäytöstä poistettuja ja hylättyjä veneitä koskeva kysely on kohdennettu etenkin rannikkoalueen kuntien asukkaille, mökkiläisille ja veneilijöille. Kysely rannikkoseudun kansalaisilleAlan ammattilaisille, kuten venemyyjille, satamille, telakoille ja jätteenkäsittelijöille on oma kysely:Kysely alan ammattilaisilleKyselyt ovat avoinna 20.8.2023 saakka. Lisää tietoa saa sivulta veneetkiertoon.fiHylättyjen lasikuituveneiden jätehuollon vauhdittaminen sisältyy valtioneuvoston Merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelmaan vuosille 2022-2027.Toimeksiannon suorittaa Macon Oy.LisätietojaYmpäristöministeriö: Henna Rinne, erityisasiantuntija, p. 0295 250 214, [email protected]Macon Oy: Aleksi Rautavuori, johtava asiantuntija, p. 040 6317141, [email protected]
Ympäristöministeriö selvittää kyselytutkimuksilla käytöstä poistettujen ja hylättyjen lasikuituveneiden määrää Itämeren rannikkokunnissa. Hankkeessa selvitetään lisäksi veneiden keräyksen ja jätteenkäsittelyn vaihtoehtoja ja pohditaan ohjauskeinoja hylättyjen veneiden saamiseksi jätehuollon piiriin. 
NordenBladet — Saimaan verkkokalastuskielto päättyy 1.7. Metsähallitus sekä ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen kehottavat välttämään verkkokalastusta saimaannorpan keskeisillä elinalueilla myös heinäkuussa. Verkkokalastus on edelleen merkittävä uhka saimaannorppakannalle.”Hienoa, että saimaannorppia on syntynyt hyvin ja kanta kasvanut. Toimia erittäin uhanalaisen lajin suojelemiseksi tarvitaan kuitenkin edelleen. Verkkokalastusta tulisi välttää norppa-alueella myös heinäkuussa verkkokalastuskiellon päättyessä”, ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen sanoo.”Vetoamme kalastajiin, jotta he eivät kalastaisi verkoilla, koska verkot ovat vaarallisia norpille myös verkkokalastuskiellon päätyttyä. Heinäkuu on erityisen vaarallista aikaa kevättalvella syntyneille kuuteille. Kuutit ovat vielä pieniä ja ne liikkuvat paljon harjoitellessaan kalastusta”, luonnonsuojelun erityisasiantuntija Riikka Alakoski Metsähallituksesta sanoo.Tänä vuonna syntyi ennätykselliset 100 saimaannorpan kuuttia. Suojelutoimien ansiosta norppakanta on kasvanut ja palannut pesimään alueille, joilta se on aikaisemmin ihmisen toiminnan seurauksena hävinnyt. Tämän vuoksi kalastusrajoitusalueita on laajennettu, mutta norppia liikkuu aikaisempaa enemmän myös niiden ulkopuolella. Saimaannorppa on kuitenkin edelleen erittäin uhanalainen. Se saavuttaa sukukypsyyden vasta 4–6-vuotiaana ja kannan kasvua hidastaa suuri nuoriin ikäluokkiin kohdistuva kuolleisuus, minkä vuoksi vain osa syntyneistä selviää lisääntymisikäiseksi. Etenkin kuutteja sotkeutuu kalaverkkoihin ja hukkuu löysänieluisiin katiskoihin. Norppavesillä saa kalastaa vain katiskalla, jonka nielu ei veny yli 15 cm leveäksi. Katiskan nielun venymisen voi estää katiskaan suunnitelluilla nielurajoittimilla tai esimerkiksi nippusiteillä.Kuolleista ja vahingoittuneista norpista tulee ilmoittaa MetsähallitukselleKalastuslain mukaisesti pyydyksen haltijan on ilmoitettava viipymättä saimaannorpan jäämisestä pyydykseen. Myös muista kuolleista ja vahingoittuneista saimaannorpista pyydetään ilmoittamaan viipymättä Metsähallitukselle puhelimitse numeroon 020 639 5000. Mikäli kuollut norppa löytyy vedestä, on varmistettava, etteivät aallot vie sitä mennessään.
Saimaan verkkokalastuskielto päättyy 1.7. Metsähallitus sekä ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen kehottavat välttämään verkkokalastusta saimaannorpan keskeisillä elinalueilla myös heinäkuussa. Verkkokalastus on edelleen merkittävä uhka saimaannorppakannalle.
NordenBladet — Valtioneuvosto nimitti yleisistunnossaan 29. kesäkuuta maatalous- ja metsätieteiden maisterin Päivi Nergin, valtiotieteiden maisterin Laura Rissasen, valtiotieteiden maisterin Timo Jaatisen, hallintotieteen maisterin Elina Laavin, valtiotieteiden tohtorin Juha Marteliuksen ja sotatieteiden maisterin, tradenomin (yamk), hallintotieteiden kandidaatin Teija Makkosen valtiosihteereiksi.Päivi Nerg nimitettiin maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin valtiosihteeriksi. Muut kolme hallituspuolueiden puheenjohtajien valtiosihteeriä nimitettiin torstaina 22. kesäkuuta. Laura Rissanen nimitettiin sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen, Timo Jaatinen ilmasto- ja ympäristöministeri Kai Mykkäsen sekä työministeri Arto Satosen, Elina Laavi kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikosen sekä tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multalan, Juha Martelius sisäministeri Mari Rantasen ja Teija Makkonen oikeusministeri Leena Meren valtiosihteeriksi. Valtiosihteerien toimikausi alkaa 29.6.2023 ja jatkuu ministerin toimikauden ajan.Samassa valtioneuvoston yleisistunnossa valtiosihteerit Rissanen, Jaatinen ja Martelius vannoivat virkavalan ja valtiosihteerit Laavi ja Makkonen antoivat virkavakuutuksen.Päivi Nerg siirtyy valtiosihteeriksi Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton (MTK) elinvoimajohtajan tehtävästä. Nerg on toiminut aikaisemmin muun muassa valtiovarainministeriössä alivaltiosihteerinä ja hallinto- ja kehitysjohtajana sekä sisäministeriössä kansliapäällikkönä. Ennen ministeriöuraansa hän työskenteli Kuopion ja Itä-Suomen yliopiston johtotehtävissä.Laura Rissanen siirtyy sosiaali- ja terveysministeriöön Keskosta, jossa hän toimi pääkaupunkiseudun, Itä-Uudenmaan ja Kymenlaakson aluejohtajana. Tätä ennen hän työskenteli Sivistystyönantajat ry:n elinkeinopoliittisesta edunvalvonnasta vastaavana johtajana. Rissasella on pitkä ura politiikan taustatehtävissä. Hän on toiminut muun muassa Kokoomuksen eduskuntaryhmän pääsihteerinä ja ministerin erityisavustajana kolmessa eri ministeriössä.Timo Jaatinen toimi ennen nimitystään valtiosihteeriksi Kokoomuksen neuvonantajana. Tätä ennen hän työskenteli pitkään eri edunvalvontajärjestöjen johtotehtävissä: yli kymmenen vuotta Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtajana sekä toimitusjohtajana Suomen Satamaliitossa ja Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitossa. Lisäksi Jaatinen on toiminut ministerin erityisavustajana kolmessa eri ministeriössä.Elina Laavi on työskennellyt viimeisten vuosien aikana Kokoomuksen yhteyspäällikkönä. Hän on toiminut aikaisemmin Työeläkevakuuttajat TELA ry:n yhteiskuntasuhteiden päällikkönä, Lahden kaupungin yhteysjohtajana sekä KUUMA-kuntien yhteistyöjohtajana. Laavi on työskennellyt aiemmin myös ministerin erityisavustajana. Hänet valittiin kesäkuussa 2023 Lahden kaupungin elinvoimajohtajaksi. Hän on jäämässä tehtävästä työvapaalle valtiosihteerin toimikauden ajaksi. Juha Martelius siirtyy valtiosihteeriksi puolustusministeriön apulaisosastopäällikön tehtävästä. Hän on tehnyt pitkän virkauran valtionhallinnossa ja toiminut puolustusministeriössä tutkimusjohtajana, eduskunnassa valiokuntaneuvoksena sekä Suojelupoliisissa erikoistutkijana ja analyysitoimiston päällikkönä. Martelius on työskennellyt myös ministerin erityisavustajana.Teija Makkonen toimi ennen nimitystään valtiosihteeriksi eduskunnassa kansanedustajan avustajana. Aikaisemmin hän on työskennellyt pitkään eri tehtävissä Puolustusvoimien palveluksessa: Maanpuolustuskorkeakoulussa, Merivoimien esikunnassa sekä Pääesikunnassa muun muassa erikoissuunnittelijana.Ministerin valtiosihteeri toimii ministerin apuna poliittiseen ohjaukseen ja asioiden valmisteluun liittyvissä tehtävissä. Hän avustaa ja edustaa ministeriä poliittisten linjausten muodostamisessa, ministeriöiden välisessä koordinoinnissa ja kantojen yhteensovittamisessa, hallitusohjelman toimeenpanossa ministerin toimialalla sekä EU-asioiden ja kansainvälisten tehtävien hoitamisessa.
Valtioneuvosto nimitti yleisistunnossaan 29. kesäkuuta maatalous- ja metsätieteiden maisterin Päivi Nergin, valtiotieteiden maisterin Laura Rissasen, valtiotieteiden maisterin Timo Jaatisen, hallintotieteen maisterin Elina Laavin, valtiotieteiden tohtorin Juha Marteliuksen ja sotatieteiden maisterin, tradenomin (yamk), hallintotieteiden kandidaatin Teija Makkosen valtiosihteereiksi.
NordenBladet — Kaavoituksen digitalisaatiota tukevia asetuksia valmistellaan parhaillaan, ja ympäristöministeriö kutsuu sidosryhmät osallistumaan työhön. Elokuun aikana järjestetään sidosryhmätilaisuus ja työpajasarja, joiden kautta valmistelijat keräävät sidosryhmien näkemyksiä. Varsinainen lausuntokierros on myöhemmin syksyllä.Hallitus antoi syyskuussa 2022 eduskunnalle esitykset rakentamislaiksi, laiksi rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä sekä laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta. Laki rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä sekä maankäyttö- ja rakennuslain digimuutos tulevat voimaan 1.1.2024.Lain myötä kuntien ja maakuntien tulee laatia tietomallimuotoista kaavoja ja tonttijakoja valtakunnallisesti yhteentoimivassa muodossa. Siirtymäsäännöksen mukaan kaikki kaavat ja tonttijaot tulee laatia yhteentoimivassa tietomallimuodossa viimeistään 1.1.2029 alkaen. Asetuksilla voidaan antaa tarkempia säännöksiä tietomallimuodosta ja esitystavasta.Ympäristöministeriö valmistelee parhaillaan näitä tietomallimuotoista kaavoitusta ja tonttijakoa koskevia asetuksia (Katja-hanke). Asetuksilla säädetään koneluettavien kaavatietojen ja tonttijaon yhteentoimivuuden teknisistä määrityksistä sekä kaavojen vakiomuotoisesta esitystavasta. Ympäristöministeriön asetus kaavoissa käytettävistä merkinnöistä korvataan uudella asetuksella, joka huomioi tietomallipohjaisen kaavan kuvaustekniikan määrittelyn.Rakennetun ympäristön digitalisaatiota on edistetty valtakunnallisesti jo pitkään. Kaavoituksen tekniselle uudistukselle on luotu pohjaa Ryhti-hankkeessa, kaavamääräyskokoelma-hankkeessa ja laajemmassa rakennetun ympäristön yhteentoimivuustyössä.Osallistu asetusten valmisteluun ilmoittautumalla teemoitettuihin tilaisuuksiinKeskiviikko 16.8. klo 12-15 Tilaisuus kaikille sidosryhmille kaavoituksen ja tonttijaon digiasetusten valmistelusta (Hybridi). IlmoittauduTiistai 22.8. klo 12-15 Työpaja ELY-keskuksen ja muiden viranomaisten asiantuntijoille (Teams). IlmoittauduKeskiviikko 23.8. klo 9-12 Työpaja yleiskaavoittajille (Teams). IlmoittauduTorstai 24.8. 12-15 Työpaja maakuntakaavoittajille (Teams). IlmoittauduPerjantai 25.8. 12-15. Työpaja asemakaavoittajille ja tonttijaosta vastaaville (Teams). IlmoittauduLue lisää asetusvalmistelusta valtioneuvoston Hankeikkunassa (Katja-hanke)Ympäristöministeriön tiedote lakiuudistuksista 1.3.2023
Kaavoituksen digitalisaatiota tukevia asetuksia valmistellaan parhaillaan, ja ympäristöministeriö kutsuu sidosryhmät osallistumaan työhön. Elokuun aikana järjestetään sidosryhmätilaisuus ja työpajasarja, joiden kautta valmistelijat keräävät sidosryhmien näkemyksiä. Varsinainen lausuntokierros on myöhemmin syksyllä.
NordenBladet — Paras luontoteko -kilpailussa ympäristöministeriö ja kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) Suomen komitea etsivät tekoa, joka on onnistunut turvaamaan luonnon monimuotoisuutta vuosina 2021–2022. Ehdotuksia voi jättää 16.10.2023 saakka.Yhdessä muiden maiden kanssa Suomi on sitoutunut luontokadon pysäyttämiseen. Paras luontoteko -kilpailussa etsitään tekoja, jotka ovat onnistuneet käytännössä pysäyttämään luontokatoa ja parantamaan luonnon tilaa. Kilpailussa etsitään kekseliäitä ja konkreettisia toimia luontokadon pysäyttämiseksi. Paras luontoteko edistää luonnon monimuotoisuuden tilaa suojelemalla luontoa ja käyttämällä luonnon varoja kestävästi. Teko lisää monimuotoisuuden arvostusta ja tunnettuutta, edistää yhteistyötä sekä puuttuu luontokadon syihin. Luontokatoa aiheuttaa ilmastonmuutos, luonnonvarojen ylikulutus, saasteet, vieraslajien leviäminen sekä maan ja merien käyttö.Paras luontoteko voi olla käytännön luonnonsuojelutyötä, viestintää, ympäristökasvatusta, tutkimusta tai yritystoimintaa. Se voi olla konkreettinen tai virtuaalinen teko tai näiden yhdistelmä, joka on saatu päätökseen vuosina 2021–2022. Edellisen palkinnon sai vuonna 2020 YLE:n Pelasta pörriäinen -kampanja. Kampanja lisäsi tietoisuutta pölyttäjäkadon vakavuudesta. Lisäksi kampanjassa neuvottiin, miten pölyttäjiä voidaan auttaa. Lähetä vapaamuotoinen hakemus ja ehdota henkilöä, yhteisöä tai yritystä, joka on toiminut luonnon monimuotoisuuden hyväksi. Perustele hakemuksessasi, miksi ehdottamasi teko tulisi olla Suomen paras luontoteko (enintään 2500 merkkiä). Muista lisätä hakemukseen teosta kuvaava otsikko. Lisäksi hakemuksen tulee sisältää tekijän yhteystiedot: nimi, osoite ja puhelinnumero. Hakemus voi sisällyttää lisätietoa linkkien muodossa. Hakemus tulee lähettää viimeistään 16.10 klo 16.15 mennessä osoitteeseen: [email protected]Paras luontoteko haussa jo yhdeksättä kertaaParasta luontotekoa etsitään joka toinen vuosi. Kilpailuissa on tähän mennessä palkittu seuraavat parhaat luontoteot:2020: YLE:n Pelasta pörriäinen -kampanja2018: Juha Salonen ja Longinojan puroaktiivit Helsingin Malmilla sijaitsevan ojan ennallistamisesta monimuotoiseksi puroksi ja meritaimenen kutupaikkojen turvaamisesta2016: Luonto-Liiton susilähettiläiden toiminta susipelon hälventämiseksi lapsille ja nuorille suunnatun, tutkitun tiedon avulla2014: Apulumikinoksien kolaaminen, jolla sadat vapaaehtoiset turvasivat saimaannorppien pesinnän vähälumisena talvena2012: Kolmen toimittajan (Peter Buchert, Päivi Mäki-Petäjä ja Ann-Mari Rannikko) aktiivinen ote luonnon monimuotoisuudesta viestimisessä2010: Luonnonperintösäätiön tapa hankkia omistukseensa vanhoja metsiä ja taata niille luonnonsuojelulain mukainen pysyvä rauhoitus2008: Espoon kaupunginhallituksen päätös suojella 550 hehtaarin alue kaupungin 550-vuotisjuhlan kunniaksi2006: Helsingin kaupungin rakennusviraston käsityöpaja, joka oli maisemoinut Vuosaaren maantäyttö- ja kaatopaikan uutta luovalla ja kotimaisia lajeja suosivalla tavallaKansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN on maailman vanhin ja laajin ympäristöjärjestö ja -verkosto. IUCN:n suomalaisia jäsenorganisaatioita ovat Suomen valtio, jota edustaa ympäristöministeriö, Suomen luonnonsuojeluliitto, WWF Suomi, Natur och Miljö, BirdLife Suomi, Suomen riistakeskus ja Korkeasaaren eläintarha. Näiden muodostaman Suomen IUCN-komitean työssä ovat mukana myös ulkoministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, Suomen ympäristökeskus ja Metsähallituksen Luontopalvelut. IUCN:n seitsemän asiantuntijakomission työhön osallistuu yli 70 suomalaista vapaaehtoista asiantuntijaa ja tutkijaa.LisätietoaMarina von Weissenberg Ympäristöneuvos Suomen IUCN-komitean varapuheenjohtaja [email protected] p. +358 295 250 321Matti Nummelin Dosentti Suomen IUCN-komitean puheenjohtaja [email protected] p. +358 400 802 556
Paras luontoteko -kilpailussa ympäristöministeriö ja kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) Suomen komitea etsivät tekoa, joka on onnistunut turvaamaan luonnon monimuotoisuutta vuosina 2021–2022. Ehdotuksia voi jättää 16.10.2023 saakka.
NordenBladet — Itämeren ravinnekuormitusta on vähennettävä mittavin toimin, jotta rannikkovesien hyvä tila voitaisiin saavuttaa. Tuore tutkimus esittää aiempaa huomattavasti tiukempia typen ja fosforin kuormituskattoja eri merialueille. Kuormituksen vähentämistoimia tarvitaan kaikilla toimialoilla.Rannikkovesien ravinteiden kuormituskatot ja kuormituksen vähentämisen taakanjako -hanke (KATOT) arvioi suurimmat sallitut kuormitusmäärät eli kuormituskatot kolmelle merialueelle rannikkovesien hyvän tilan saavuttamiseksi. Saaristomerelle typen kuormituskatoksi esitetään 1 794 tonnia vuodessa ja fosforin kuormituskatoksi 126 tonnia vuodessa. Selkämeren vuosittaisiksi kuormituskatoiksi esitetään typen osalta 7 973 tonnia ja fosforin osalta 302 tonnia. Suomenlahdelle esitetyt vuosittaiset kuormituskatot ovat 4 401 tonnia typpeä ja 194 tonnia fosforia. Nämä katot ovat huomattavasti nykyisen kuormitustason alapuolella.Suomesta päätyy Itämereen jokien kuljettamana ja suorana pistekuormana vuosittain keskimäärin 77 000 tonnia typpeä ja 3 900 tonnia fosforia. Eri kuormituslähteiden osuudet päästöistä vaihtelevat merialueittain: Maatalous on suurin kuormituslähde Perämerta lukuun ottamatta, missä luonnonhuuhtouman ja metsätalouden osuus korostuu. Kalankasvatuksen osuus kokonaiskuormituksesta on pieni, mutta paikallisesti Saaristomerellä merkittävä.Edes hankkeen mallintamat maatalouden, metsätalouden ja kalankasvatuksen mittavat vesiensuojelutoimenpiteet eivät riitä hyvän tilan saavuttamiseen seuraavien 30 vuoden aikana. Tähän vaikuttaa osaltaan se, että ilmastonmuutos lisää ravinteiden huuhtoutumista erityisesti maatalousmaalta. Mittavilla toimenpiteillä on kuitenkin mahdollista saada merialueiden tila paranemaan.Raportin mukaan ”Osa valuma-alueella tehtävistä toimenpiteistä on sellaisia, että kuormitusvähennykset tapahtuvat vielä 30 vuotta pidemmällä viiveellä. …meriekosysteemit reagoivat viiveellä ravinnekuormituksen vähenemiseen.”Ohjauskeinoiksi hanke suosittelee mm.maatalouden tukimuutoksia edistämään heikkotuottoisten peltojen siirtämistä muuhun käyttöön,ravinnetietovarannon perustamista tukemaan lannoituksen enimmäisrajojen valvontaa ja vesiensuojelutoimien kohdentamista,sanktioita tai kannustimia tukemaan jatkuvapeitteisen metsänhoidon käyttöönottoa turvemailla,laajempaa lupavelvoitetta metsäojitukseen,kalankasvatuksen kiertovesilaitosten toimintaedellytysten tukemista.Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2022 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.
Itämeren ravinnekuormitusta on vähennettävä mittavin toimin, jotta rannikkovesien hyvä tila voitaisiin saavuttaa. Tuore tutkimus esittää aiempaa huomattavasti tiukempia typen ja fosforin kuormituskattoja eri merialueille. Kuormituksen vähentämistoimia tarvitaan kaikilla toimialoilla.
