NordenBladet — YK:n ympäristökokous UNEA-5 kokoaa YK:n jäsenmaat sekä yritysten ja kansalaisyhteiskunnan edustajat virtuaalisesti yhteen 22.–23. helmikuuta. Kokouksen teemoina ovat luonnon merkitys kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi sekä vihreä jälleenrakennus ja kestävä elvytys koronapandemian jälkeen.Suomen valtuuskuntaa johtaa ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen, joka osallistuu myös korkean tason keskusteluun ympäristösektorin roolin vahvistamisesta koronaelvytyksessä.”Yhden euron voi käyttää vain kerran. Viisailla investoinneilla voimme ratkoa koronakriisin lisäksi myös luonto- ja ilmastokriisejä ja vauhdittaa siirtymää aidosti kestävään talouteen. Samalla reseptillä ehkäisemme tulevia pandemioita. Tähän tarvitaan myös laaja-alaista yhteistyötä ja hyvien käytäntöjen jakamista maiden välillä. On hienoa, että UNEA tarjoaa tähän virtuaalisen mahdollisuuden”, ministeri Mikkonen sanoo.”Katse on pidettävä riittävän kaukana horisontissa. Esimerkiksi teollisuuden investointisyklit ovat pitkiä: nyt rakennamme vuoden 2050 nollapäästöistä, kiertotalouteen pohjaavaa maailmaa. Työpaikkoja ei pidä luoda luonnon ja ilmaston – ja lopulta ihmisten – kustannuksella”, Mikkonen jatkaa.YK:n ympäristökokous UNEA aloittaa tärkeiden kokousten vuoden: Ensi syksynä Kiinan Kunmingissa on määrä päättää maailman yhteisistä tavoitteista luonnon köyhtymisen pysäyttämiseksi. Marraskuussa Glasgow’n ilmastokokous kerää YK:n ilmastosopimuksen osapuolet kirittämään maailman ilmastotyötä. UNEAssa keskustellaan yksittäisen sektorin tai tavoitteiden sijaan kokonaisvaltaisista lähestymistavoista ja ratkaisuista ympäristön tilan heikkenemisen pysähdyttämiseksi.”UNEAlla on tärkeä rooli ympäristökysymysten valtavirtaistajana YK-järjestelmässä. Siksi Suomi haluaa vahvistaa YK:n ympäristöohjelmaa ja on järjestön yksi merkittävistä rahoittajista”, ympäristö- ja ilmastoministeri Mikkonen sanoo.Virtuaalikokouksessa on tarkoitus hyväksyä UNEPin keskipitkän aikavälin strategia 2022­–2025 ja työohjelma 2022–2023. Muut päätöslauselmaneuvottelut käydään vasta UNEA-5:n jatko-osassa, joka järjestetään fyysisesti Nairobissa vuoden kuluttua. YK:n ympäristöohjelma UNEP täyttää ensi vuonna 50 vuotta, ja juhlallisuudet aloitetaan jo virtuaalikokouksen yhteydessä.UNEA:n yhteydessä järjestetään virtuaalisesti myös muita tapahtumia, kuten maailmanlaajuinen kansalaisyhteiskuntafoorumi, nuorten ympäristökokous (Youth Environment Assembly) ja Science Policy Business Forum.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Osana yhteiskunnan digitalisaatiota myös rakennettua ympäristöä koskeva tiedonhallinta uudistuu. Yhteisen työskentelyn tuloksena on kiteytynyt rakennetun ympäristön digivisio, jonka mukaan Suomessa on vuonna 2030 maailman parhaaseen tietoon perustuva, hyvinvointia luova ja kestävä elinympäristö.Ryhti-hanke (2020–2023) vie osaltaan alaa kohti visiota luomalla mallit tiedon yhteentoimivuudelle sekä uuden valtakunnallisen tietojärjestelmän. Tavoitteena on parantaa tärkeän yhteisen tiedon laatua ja saatavuutta.
 
– Rakennettua ympäristöä koskeva tieto lisääntyy jatkuvasti ja sille on yhä enemmän kysyntää. Laadukkaan yhtenäisen tiedon avulla voimme vaikuttaa moniin yhteiskunnan ydinkysymyksiin, kuten elinympäristömme toimivuuteen, terveellisyyteen sekä ilmastonmuutokseen, Ryhti-hankkeen ohjelmapäällikkö Juhana Rautiainen ympäristöministeriön rakennetun ympäristön osastolta sanoo.
 
Tällä hetkellä rakennettua ympäristöä koskeva laaja ja tärkeä tieto vaihtelee eri organisaatioissa ja järjestelmissä. Ryhti-hanke tuottaa pohjan paremmalle viranomaistiedolle, kun hajanaisesta kaavojen ja rakentamislupien tiedosta tulee paremmin yhteentoimivaa. Uudistus parantaa tiedon laatua ja saatavuutta. Digitalisaation ja tiedonhallintalain myötä vastaava muutos on käynnissä monilla muilla yhteiskunnan sektoreilla.
 
Nelivuotisen Ryhti-hankkeen tehtävänä on luoda laajassa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa valtakunnallinen rakennetun ympäristön tietojärjestelmä. Tietojärjestelmä toteuttaa käytännössä monia muutoksia, jotka sisältyvät uuteen maankäyttö- ja rakennuslakiin. Tietojärjestelmän toteutus keskittyy ensisijaisesti maankäyttö- ja rakennuslain prosesseihin ja tietoihin.
 
– Kyseessä on mittava muutos, joka herättää paljon kysymyksiä. Kaikkiin kysymyksiin ei ole vielä vastauksia, vaan asioista päätetään hankkeen edetessä. Tärkeintä on saada erilaiset näkökulmat ja opit käyttöön, Rautiainen korostaa. – Hyvä Ryhti tehdään yhdessä. Tervetuloa mukaan kasvavaan joukkoon, Rautiainen kannustaa.
 
Tervetuloa mukaan Ryhti-infoon keskiviikkona 17.3. klo 13-14.30. Vuoden ensimmäisessä Ryhti-infossa kerromme hankkeen kuulumiset, ja mikä juuri nyt on ajankohtaista rakennetun ympäristön tietojärjestelmän tekemisessä. Kuntien oma tilaisuus järjestetään torstaina 25.3. klo 14.15.30.
Tule mukaan kysymään ja kommentoimaan!Lue lisää Ryhti-hankkeesta ja ilmoittaudu tilaisuuksiinTilaa Ryhti-uutiskirjeTutustu rakennetun ympäristön digivisioon

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Euroopan Unionin jäsenmaat asettuivat 17.2.2021 pidetyssä pysyvien edustajien (Coreper) kokouksessa vastustamaan yksimielisesti komission delegoitua säädöstä maankäyttöä koskevasta LULUCF-asetuksesta. Suomi oli nostanut asian esille, koska säädös olisi tehnyt Suomelle alun perin luvatun 10 miljoonan hiilidioksidiekvivalenttitonnin erillisjouston hyödyntämisestä käytännössä mahdotonta.

Neuvoston vastustus palauttaa asian komission valmisteluun. Komission laatima luonnos delegoiduksi asetukseksi julkaistiin 8.1.2019. Suomi on alusta lähtien katsonut, ettei säädös vastaa erillisjoustoa koskevan tulkinnan osalta LULUCF-asetuksen yhteydessä saavutettua sopimusta ja on käynyt siksi asiasta tiivistä keskustelua sekä komission että muiden jäsenmaiden kanssa. Suomi tarvitsee erillisjoustoa, koska Suomen todelliset hiilinielut ovat arvioiden mukaan muuttumassa LULUCF-asetuksen myötä laskennalliseksi päästölähteeksi. Erillisjousto laadittiin Suomelle ratkaisemaan juuri tätä ongelmaa. ”Suomelle on tärkeää, että sovitusta pidetään kiinni”, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

”Kiitän lämpimästi muita jäsenmaita yksimielisestä tuesta kannallemme. Erillisjoustolla on Suomelle ratkaiseva merkitys, sillä ilman sitä mittava metsänielumme voitaisiin laskea päästölähteeksi vastoin tosiasioita”, sanoo ministeri Leppä.

Suomi on alleviivannut myös sitä, että instituutioiden vallan rajoja tulee kunnioittaa ja että on kaikkien jäsenmaiden etu, että komissio käyttää oikein sille delegoitua valtaansa. Jäsenmaat osoittivat vastustuksellaan kunnioittavansa LULUCF-asetuksesta alun perin aikaan saatua sopimusta sekä sitä, ettei delegoidun vallan rajoja tule ylittää. Komission tulkinta LULUCF-asetuksesta sisältää laillisia ongelmia, joihin myös neuvoston oikeuspalvelu oli kiinnittänyt lausunnossaan huomiota.

Jos komission tulkinta LULUCF-asetuksesta jäisi voimaan, Suomi ei voisi hyödyntää alun perin sovittua erillisjoustoa. Päätöksellä on myös taloudellisia vaikutuksia, esimerkiksi jos Suomi joutuisi ostamaan kyseiset 10 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia päästöoikeuksina.Suomen maankäyttösektori on todellisuudessa merkittävä nettonielu myös tulevaisuudessa. Erillisjousto ei tulisi vähentämään Suomen ilmastopolitiikan kunnianhimoa, eikä hallituksen toimia ilmastopolitikan ja maankäyttösektorin toimenpidekokonaisuuden osalta. Seuraavat askeleetDelegoitu säädös palaa seuraavaksi takaisin komission valmisteluun.

Komissio antaa näillä näkymin ehdotuksensa uudesta LULUCF-asetuksesta kuluvan vuoden kesäkuuhun mennessä. Suomen tavoitteena on, että uusi asetus huomioisi nykyistä paremmin Suomen metsien todelliset nielut. Erillisjouston kaltaisia järjestelyjä ei silloin enää tarvittaisi.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Yhtiöiden, osuuskuntien ja yhdistysten etäkokoukset mahdollistavaan lakiin ehdotetaan jatkoa. Lain on tarkoitus olla voimassa vuoden 2022 kesäkuun loppuun asti. Oikeusministeriössä valmistunut ehdotus asiasta on nyt lausunnolla.Ehdotuksen tarkoituksena on jatkaa nyt voimassa olevan väliaikaisen lain voimassaoloa siten, että pörssi- ja First North -listayhtiöt voivat järjestää yhtiökokouksen kokonaan etäyhteyksin kesäkuun 2022 loppuun asti. Myös osuuskunnat, yhdistykset ja eräät rahoitusalan yritykset voivat ehdotuksen mukaan sallia etäosallistumisen ja asiamiehen käytön vuosikokouksissaan kesäkuun 2022 loppuun asti. Kokousten pitämisen määräaikoihin ei esitetä muutoksia.Ehdotuksen tarkoituksena on varmistaa, että kokoukset pystytään järjestämään turvallisesti myös koronaepidemian aikana. Tavoitteena on myös saada riittävästi tietoa etäosallistumista helpottavan pysyvän lainsäädännön valmisteluun.Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan ensi heinäkuun alussa, kun väliaikaisen lain voimassaolo päättyy.Ehdotukseen voi antaa lausunnon Lausuntopalvelu.fi:ssä 18.3.2021 saakka.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Selvitykset malminetsintään ja kaivoslupiin liittyvästä intressivertailusta ja kaivosalueiden varaamisen käytännöistä alkavat. Selvitysten tavoitteena on tarjota tietoa lain toimivuudesta päätöksenteon tueksi. Kaivoslakityöryhmä kokoontui 18.2.2021 ja kävi läpi selvitysten tilannetta.Valmistelussa huomioidaan selvitys malminetsintään ja kaivoslupiin liittyvästä intressivertailusta. Hanke toteutetaan osana valtioneuvoston vuoden 2021 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Selvitys on käynnistynyt, ja sen toteuttavat Ramboll Finland Oy, Geologian tutkimuskeskus GTK ja Lakiasiaintoimisto – law office Aimo Guttorm.Selvitys kartoittaa intressivertailun vaikutuksiaIntressivertailulla tarkoitetaan kaivoshankkeen hyötyjen ja haittojen punnintaa, jonka perusteella kaivostoiminnan lupia harkittaisiin. Tällä hetkellä kaivoslaissa ei ole varsinaista intressivertailua, vaan sääntely rakentuu oikeusharkinnan varaan ja kaivoslupien myöntämisessä on keskeistä niin kutsuttujen ehdottomien esteiden tarkastelu. Tämä tarkoittaa, että kaivoslakiin on kirjattu, mitkä seikat estävät luvan myöntämisen. Mikäli tällaisia esteitä ei ole ja luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät, täytyy lupa myöntää.Nyt käynnistyvässä selvityksessä otetaan huomioon, millaisia vaikutuksia uudella, erilaisten intressien keskinäiseen punnintaan perustuvalla luvan myöntämisellä olisi. Selvitys valmistuu kesän aikana. Oikeusministeriö esitteli kokouksessa vesilainsäädäntöön liittyvää intressivertailua.Työ- ja elinkeinoministeriö teettää selvityksen kaivoslain varausmekanismistaNykyisin kaivoslain mukaan yrityksen on mahdollista varata tietty alue malminetsintää varten kahdeksi vuodeksi. Tänä aikana varauksen haltijalla on yksinoikeus valmistella alueelle malminetsintälupahakemus. Tämä menettely on aiheuttanut huolta paikallisissa maanomistajissa ja yrittäjissä.Selvityksen toteuttajaksi on julkisen kilpailutuksen kautta valittu asianajotoimisto Hannes Snellman. Selvityksessä tarkastellaan varauksen merkitystä, ja vaihtoehtoja sen kehittämiseksi ja toisaalta kokonaan poistamiseksi. Selvityksessä tarkastellaan myös verrokkimaiden käytäntöjä. Selvitys valmistuu kevään aikana.Lisäksi työryhmässä käsiteltiin muun muassa kaivosasetuksen valmisteluaikataulua ja EU:n ja Kanadan välistä laaja-alaista talous- ja kauppasopimusta eli CETA-sopimusta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Työ- ja elinkeinoministeriön tilaama tarkastus yksinyrittäjien tuesta on valmistunut. Tarkastuksessa arvioitiin tukiprosessin, ohjeistuksen ja valvonnan toimivuutta ja riittävyyttä. Tarkastuksen on tehnyt työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta BDO Audiator Oy.– Tarkastus antaa meille tärkeää tietoa seikoista, joita tukien jatkosuunnittelussa on otettava huomioon. Koronakriisissä erilaiset tuet otettiin nopeasti käyttöön ja kaikkia yksityiskohtia ei tietenkään voitu ennakoida. Tartumme tarkastuksessa esitettyihin suosituksiin ripeästi, toteaa neuvotteleva virkamies Jaana Lappi.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sisäministeriö on valmistellut ehdotuksen poliisin maksuasetuksen muuttamiseksi. Ehdotuksen lähtökohtana on, että lastensuojelulle ja sosiaali- ja kriisipäivystykselle annettava poliisin virka-apu olisi jatkossa maksutonta. Tarkoituksena on turvata se, että erityisen haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset, kuten lapset, saavat akuutissa tilanteessa tarvitsemansa tuen.Poliisi perii antamastaan virka-avusta maksun erikseen säädettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta. Maksu vastaa poliisille virka-avun antamisesta aiheutuvia kustannuksia. Maksu peritään tällä hetkellä myös lastensuojeluviranomaisille ja sosiaali- ja kriisipäivystykselle annettavasta virka-avusta.– Huolena on ollut, että lastensuojelutoimi ja sosiaali- ja kriisipäivystys eivät pyytäisi tarvitsemaansa virka-apua sen maksullisuuden takia ja näin haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten tarvitsema apu mahdollisesti viivästyisi. Haluamme varmistaa, että näin ei käy, sisäministeri Maria Ohisalo sanoo.Poliisin virka-avun maksullisuudesta on säädetty sisäministeriön poliisin suoritteiden maksullisuudesta vuonna 2021 annetussa asetuksessa. Sisäministeriön asetus perustuu valtion maksuperustelakiin.Poliisihallitus antoi lokakuussa 2020 voimaan tulleen ohjeen, jossa ohjeistettiin poliisin operatiivisesta virka-avusta ja sen laskutuskäytänteistä – ja tässä ohjeistuksessa nostettiin esiin jo aiemmin säädetty maksuasetus. Sen myötä poliisilaitoksissa alettiin periä maksuja aiempaa yhdenmukaisemmin – myös lastensuojelu- ja sosiaali- ja kriisipäivystykselle annettavasta virka-avusta.Tavoitteena on turvata avunsaanti erityisen haavoittuvassa asemassa olevilleSisäministeriö on valmistellut ehdotuksen poliisin maksuasetuksen muuttamiseksi. Ehdotuksen lähtökohtana on, että lastensuojelulle ja sosiaali- ja kriisipäivystykselle annettava poliisin virka-apu olisi jatkossa maksutonta.– Tarkoituksena on turvata se, että erityisen haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset, kuten lapset, saavat akuutissa tilanteessa tarvitsemansa tuen. Tämän tehtävän hoidossa lastensuojeluviranomaiset ja sosiaali- ja kriisipäivystys tarvitsevat joskus poliisin virka-apua. Muutoksen myötä käytännön toimijan ei tarvitse pohtia näiden usein vakavien ja kiireellisten toimien virka-avun kustannuksia, sisäministeri Maria Ohisalo kertoo.Valmistelun aikana on tarkasteltu poliisin lastensuojeluviranomaisille ja sosiaali- ja kriisipäivystykselle antaman virka-avun maksullisuuden suhdetta lakiin eräiden poliisin virka-apukustannusten korvaamisesta (259/1956). Vuodesta 1956 voimassa ollut laki on kuitenkin monin paikoin sisällöltään vanhentunut.Ehdotus lähtee seuraavaksi lausuntokierrokselle. Lausunnonantajia pyydetään huomioimaan lausuntokierroksella edellä mainittu laki. Lausuntokierroksen jälkeen valmistelu etenee tavanomaisesti asetusmuutoksen voimaansaattamiseksi. Myös poliisille syntyy kuluja virka-avun antamisestaNykyisen maksuasetuksen mukaan poliisin antamasta virka-avusta tulee periä omakustannusarvon mukainen maksu. Tämä tarkoittaa käytännössä maksua, jolla katetaan esimerkiksi poliisin työstä ja kaluston kulumisesta koituvat kustannukset. Myös muilla viranomaisilla on maksullisia suoritteita.Ehdotuksen myötä poliisin lastensuojeluviranomaisille ja sosiaali- ja kriisipäivystykselle antamasta virka-avusta ei kuitenkaan perittäisi omakustannushintaa. Tämä vapauttaisi kunnan maksuvelvollisuudesta, kun kyse on lastensuojelulle ja sosiaali- ja kriisipäivystykselle annettavasta virka-avusta.Jos virka-avun antamisesta syntyvät kulut jäisivät kuitenkin vain poliisin maksettavaksi, tämä heikentäisi poliisin edellytyksiä suorittaa lakisääteistä tehtävää. Tästä syystä nyt lausuntokierrokselle lähtevässä luonnoksessa on ehdotettu, että poliisilta saamatta jäävä osuus eli virka-avusta aiheutuvat kustannukset katetaan poliisille. Se on tavanomainen käytäntö, kun palvelun tuottamisesta tulevat kustannukset tulevat viraston eli nyt poliisin vastattavaksi.Viranomaisten yhteistyö ei ole virka-apuaPoliisilla on vuodessa noin 70 000 eri viranomaisen ja tahon tukemiseen liittyvää virka-aputehtävää. Samaan aikaan poliisi pitää yllä yleistä järjestystä ja turvallisuutta, ja selvittää ja ennalta estää rikoksia.Jotta poliisi kykenee suoriutumaan lakisääteisestä tehtävästään, on tärkeää, että virka-apua pyydetään poliisilta vain silloin, kun sitä aidosti tarvitaan. Tämän takia virka-apua pyytävän viranomaisen oma toiminta, resurssit ja toimivaltuudet tulee olla järjestetty siten, että perustehtävän hoitaminen ei nojaa säännönmukaisesti virka-apuun.Sisäministeriöstä painotetaankin, että viranomaisten välinen yhteistyö ei ole virka-apua.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus esittää, että rangaistusta voidaan koventaa, jos rikoksen vaikuttimena on uhrin sukupuoli.Esityksen mukaan rikoslakia muutetaan siten, että rangaistuksen mittaamisen koventamisperusteisiin lisätään rikoksen tekeminen uhrin sukupuoleen perustuvasta vaikuttimesta. Lisäksi oikeushenkilön rangaistusvastuuta koskeviin säännöksiin lisättäisiin maininta sukupuolesta teon vaikuttimena silloin, kun kyseessä on törkeä kunnianloukkaus tai laiton uhkaus taikka julkinen kehottaminen näihin rikoksiin.Rikoslain koventamisperusteita sovelletaan kaikkiin rikoksiin. Sukupuoleen kohdistuvaa vihaa on esityksen mukaan perusteltua arvioida lainsäädännössä samoin kuin rasismia. Uhrin sukupuolen nimenomainen mainitseminen teon vaikuttimena selkeyttäisi oikeustilaa nykyiseen verrattuna.Tavoitteena torjua etenkin naisiin kohdistuvaa vihapuhettaRikoslaki on sukupuolineutraali laki. Useat selvitykset kuitenkin osoittavat, että erityisesti julkisuudessa toimiviin naisiin kohdistuu heidän sukupuoleensa kohdistuvaa vihaa ja seksuaalissävytteistä vihapuhetta.– Esitys korostaa sukupuolivihaa ilmentävän rikollisuuden moitittavuutta. Vihapuheen osalta esitys edistää ja parantaa tosiasiallisesti erityisesti naisten osallistumista yhteiskunnalliseen keskusteluun eri toimijoina, sanoo oikeusministeri Anna-Maja Henriksson.Esitys sukupuolivaikuttimen lisäämisestä rangaistuksen koventamisperusteeksi toteuttaa pääministeri Marinin hallitusohjelman tavoitteen. Esitys on myös osa hallitusohjelman poikkihallinnollisia toimenpiteitä, joilla puututaan nykyistä vahvemmin järjestelmälliseen häirintään, uhkailuun ja maalittamiseen, joka uhkaa sananvapautta, viranomaistoimintaa, tutkimusta ja tiedonvälitystä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Metsähallitusta koskevissa uusissa omistajapoliittisissa linjauksissa korostetaan kaikkien kestävyyden osa-alueiden – taloudellisen, ekologisen, sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden – huomioimista ja yhteensovittamista. Uudet linjaukset näkyvät myös maa- ja metsätalousministeriön Metsähallituksen liiketoiminnalle asettamassa tulostavoitteessa 2021. Alustava tuloutusvelvoite valtiolle on tavoitteiden yhteensovittamisesta johtuen merkittävästi viime vuotta pienempi.Vuosia 2020 – 2024 koskevat uudet omistajapoliittiset linjaukset hyväksyttiin talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa huhtikuussa 2020.  Taloudellisen näkökulman ohella linjauksissa korostetaan aiempaa enemmän erityisesti hiilensidonta- ja monimuotoisuustavoitteita sekä erilaisten tavoitteiden parempaa yhteensovittamista.Uusien linjausten toimeenpano tarkoittaa käytännössä menojen kasvua ja tulojen pienenemistä ja samalla siis liiketoiminnan taloudellisen tuloksen pienenemistä: vuotuisen tulos- ja tuloutustason arvioidaan suunnittelukauden 2020 – 2024 lopussa olevan noin 5 % kauden 2016 – 2020 tasoa pienempi (114 / 120 milj. euroa). Valtiolle maksettavien tuloutusten arvioidaan suunnittelukauden aikana vähenevän yhteensä noin 48 miljoonalla eurolla.Vuoden 2021 tulos- ja tuloutustavoitteeksi maa- ja metsätalousministeriö on asettanut 99,2 miljoonaa euroa, mikä vastaa noin 3,8 prosentin tuottoa liiketoimintaan sijoitetulle pääomalle. Ilman uusien omistajapoliittisten linjausten vaikutusta luku olisi ollut 12,65 miljoonaa euroa suurempi.  Hiilinielua ja -varastoa kasvatetaanMetsähallituksen monikäyttömetsien puusto kasvaa yli 13 miljoonaa kuutiota vuodessa, ja toteutuneet hakkuut ovat olleet vuosittain noin 6 miljoonaa kuutiota. Vuotuiset hakkuut ovat jääneet myös Metsähallituksen yhteiskunnalliset velvoitteet huomioivan luonnonvarasuunnitelmien mukaisen suurimman kestävän hakkuusuunnitteen (6,6 milj. kuutiota) alapuolelle.Kuva: Monikäyttömetsien kasvu ja hakkuiden tasoTavoitteena on, että puuston hiilivarastoa ja monikäyttömetsien hiilinieluja kasvatetaan vuoden 2034 loppuun mennessä 10 prosentilla. Jotta tähän päästään, metsien lannoitusmäärät kaksinkertaistetaan vuodesta 2021 alkaen. Lannoituskohteita ovat erityisesti turvemaat ja menetelmänä tuhkalannoitus.Metsien kasvua edistetään myös lisäämällä jalostetun metsänviljelymateriaalin käyttöä ja pidentämällä mahdollisuuksien mukaan kiertoaikoja. Metsien hoidon ja käytön suunnittelussa otetaan lisäksi aktiivisesti käyttöön Metsähallituksen itsensä kehittämä talouskäytössä olevien metsien hiililuokitus.Jatkuvapeitteisen kasvatuksen osuutta uudistusluontoisissa hakkuissa lisätään 15:sta 25 prosenttiin. Lisäys kohdennetaan erityisesti turvemaille ja maisemallisesti herkille alueille, ja suunnittelussa hyödynnetään valtion mailla olevien jatkuvan kasvatuksen havaintoalueiden tuloksia. Metsähallitus osallistuu aktiivisesti myös muuhun metsänkäsittelymenetelmiä koskevaan tutkimustyöhön.Metsähallituksen metsillä on erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa huomattava rooli metsäteollisuuden puuhuollossa. Hakkuutasojen tulee siksi säilyä jatkossakin ennustettavina.Uhanalaisten lajien suojelua kehitetäänTärkeitä tavoitteita ovat myös uhanalaisia lajeja koskevan suojeluosaamisen kehittäminen ja uhanalaisten lajien esiintymien huomioiminen talousmetsien käsittelyssä. Metsänkäsittelyssä huomioidaan myös riistalajien elinympäristövaatimukset. Ekologisia verkostoja kehitetään sidosryhmien toimittamien aineistojen ja kohteilla tehtävien maastotarkastusten perusteella.Liiketoiminnassa toteutetaan aiempaa enemmän myös erilaisia luonnonhoitotoimenpiteitä. Näitä ovat muun muassa lehtojen ja paahdeympäristöjen hoitaminen, tulen käytön lisääminen palojatkumoalueilla, kalojen vaellusesteiden poistaminen, purojen kunnostus sekä soiden ennallistaminen.Uudet omistajapoliittiset linjaukset näkyvät myös siinä, että valtion maa- ja vesialueilla lisätään aktiivisella hankekehityksellä uusiutuvan energian tuotantomahdollisuuksia. Metsähallituksen omien kehittämishankkeiden ja yhteishankkeiden lisäksi tuulivoiman tuotantomahdollisuuksia lisätään myös vuokraamalla alueiden käyttöoikeuksia energiayhtiöille. Uusiutuvan energian tuotanto pyritään em. toimilla kolminkertaistamaan vuoteen 2030 mennessä.Metsähallituksen liiketoiminnan palvelu- ja toimintatavoitteet sekä tulos- ja tuloutustavoite vuodelle 2021Kuva: Metsähallituksen hallinnassa olevat maa- ja vesialueet

Lähde: Valtioneuvosto.fi