NordenBladet — Maaseutupolitiikan neuvosto (MANE) on asetettu maaliskuun alusta vuoden 2025 loppuun ulottuvalle toimikaudelle. Neuvoston tavoitteena on tukea valtioneuvostoa poikkihallinnollisissa ja strategisesti tärkeissä kansallisten maaseutupoliittisten kysymysten valmistelussa ja toimeenpanossa. Neuvosto linjaa kansallisen maaseutupolitiikan toteutusta ja sen kehittämistä valtioneuvoston sille asettamien tehtävien puitteissa.Maaseutupolitiikan neuvoston puheenjohtajana toimii maaseutupolitiikasta vastaava maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä. Varapuheenjohtajana toimii aluepolitiikasta vastaava elinkeinoministeri Mika Lintilä. Neuvoston kokoonpano heijastaa maaseutupolitiikan poikkihallinnollista luonnetta. Edustettuina ovat kansallisen maaseutupolitiikan kannalta keskeisiä toimijoita yhteiskunnan eri sektoreilta edustaen eri aluetasoilla tehtävää maaseudun kehittämistyötä.Maaseutupolitiikan neuvostolle on asetettu kuusi tehtävää mukaan lukien maaseutupoliittisen kokonaisohjelman 2021-2027 toteuttaminen. Neuvoston johdolla tehtäviä toteutetaan sen asettaman sihteeristön ja työryhmien sekä valtakunnallisten maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden kautta. Tärkeä osa maaseutupolitiikan toimintaa on dialogi ja yhteistyö eri tahojen kanssa.Lisätietoa: Satu Haapaniemi, ministeri Jari Lepän erityisavustaja, p. 050 400 5193, sähköposti: [email protected] Antonia Husberg, maaseutuylitarkastaja, maa- ja metsätalousministeriö, p. 029 516 2033, sähköposti: [email protected]
NordenBladet — Hallitus esittää, että maaliskuun 2021 loppuun voimassa olevia työttömyysturvan poikkeussäännöksiä jatketaan kesäkuun 2021 loppuun. Tavoitteena on turvata palkansaajien toimeentuloa tilanteissa, joissa työllistyminen päättyy väliaikaisesti tai kokonaan koronavirusepidemian taloudellisten vaikutusten johdosta. Myös työn vastaanottamista ja työvoiman alueellisen liikkuvuuden tukemista jatketaan esitetyillä lakimuutoksilla. Työttömyysturvan suojaosan korotusta jatkettaisiinTyöttömyysetuuden suojaosan korotusta jatkettaisiin 300 eurosta 500 euroon kuukaudessa (279 eurosta 465 euroon neljän kalenteriviikon aikana) kesäkuun 2021 loppuun. Suojaosa tarkoittaa rahamäärää, jonka työtön työnhakija voi ansaita ilman että se vaikuttaa työttömyysetuuteen.Liikkuvuusavustuksen matka-ajan edellytys pysyisi lyhennettynäLiikkuvuusavustusta voitaisiin edelleen väliaikaisesti maksaa kokoaikatyöhön, jos henkilön päivittäisen työhön liittyvän matkan kesto työsuhteen alkaessa ylittäisi kaksi tuntia nykyisen kolmen tunnin sijaan. Liikkuvuusavustusta voitaisiin maksaa myös, jos henkilö muuttaa vastaavalta etäisyydeltä työn takia.Työttömyysetuutta voitaisiin myös jatkossa maksaa laajennetusti ennakkonaTyöttömyysetuutta voitaisiin väliaikaisesti edelleen maksaa hakemuksen perusteella ennakkona ilman päätöstä enintään kuudelta kuukaudelta tavanomaisen kahden kuukauden sijaan. Etuushakemusten käsittelyn kevennystä jatkettaisiinTyöttömyysetuuden sovittelussa niin kutsuttua erityistä sovittelujaksoa ja siihen liittyvää laskennallista palkkaa ei sovellettaisi ennen 1.7.2021. Myös yritystulojen sovittelua yrittäjän omaan ilmoitukseen perustuen jatkettaisiin. Yrittäjien työmarkkinatuelle myös jatkoaHallitus esittää myös yrittäjien työmarkkinatuelle jatkoa kesäkuun loppuun (tem.fi).
NordenBladet — Sairausvakuutuslakia esitetään muutettavaksi väliaikaisesti siten, että sairaanhoitokorvauksiin lisättäisiin koronarokottamisen korvaustaksa. Korvauksen suuruus olisi kymmenen (10) euroa. Lisäksi koronarokottamisen korvaaminen tekisi rokotuksiin tehdyt matkat korvattaviksi. Matkakustannukset tulisivat korvattaviksi sekä julkisessa että yksityisessä terveydenhuollossa tehtyjen rokottamisten osalta.Hallituksen esityksen tavoitteena on helpottaa työnantajien mahdollisuuksia antaa rokottaminen työterveyshuollossa tehtäväksi, jos kunta näin haluaa.Kokonaisvastuu rokottamisesta olisi edelleen kunnilla, ja kunnat päättävät rokotussuunnitelmissaan muiden tahojen osallistumisesta rokottamiseen. Valtio vastaa rokotteiden hankinnasta ja kunnat järjestämisvastuulleen kuuluvasta jakelusta.Tällä hetkellä Kela korvaa koronarokotteiden rokottamistoimenpiteiden kustannuksia työnantajille työterveyshuollon korvausten korvausluokan I kautta. Jatkossa Kela voisi korvata työterveyshuollossa annetut koronarokottamiset vaihtoehtoisesti sairaanhoitokorvausten kautta. Koronarokottamisen korvaus voitaisiin maksaa suorakorvauksena yksityiselle työterveyshuollon palveluntuottajalle, jolloin työnantajan maksettavaksi jäisi rokottamistoimenpiteen omavastuuosuus.Laki tulisi voimaan mahdollisimman pian ja olisi voimassa vuoden 2021 loppuun.
NordenBladet — Hallitus esittää, että eduskunta hyväksyisi Japanin kanssa vuonna 2019 tehdyn sopimuksen. Määräysten perusteella muun muassa sopimusvaltioon lähetetyt työntekijät välttävät kaksinkertaiset eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut.Sopimus vaikuttaisi Suomen ja Japanin välillä liikkuneiden ja tulevaisuudessa liikkuvien henkilöiden sosiaaliturvaan, erityisesti eläketurvaan. Sopimuksessa määrätään Suomen työeläkkeiden ja Japanin osalta Japanin eläkkeiden maksamisesta toisessa sopimusvaltiossa asuville henkilöille. Lisäksi sopimuksessa määrätään eläke-ja työttömyysvakuutukseen sovellettavasta lainsäädännöstä. Työkomennukselle lähetetyt työntekijät jäävät lähtövaltion lainsäädännön alaisuuteen, jolloin vältytään kaksinkertaisilta vakuutusmaksuilta. Suomeen Japanista palannut henkilö hyötyy sopimuksesta. Hän voi saada oikeuden Japanin eläkkeeseen, vaikka ei olisikaan kuulunut Japanin eläkejärjestelmään tarpeeksi pitkää vakuutuskautta saadakseen eläkkeen Japanin lain perusteella. Suomi on aiemmin solminut kahdenvälinen sosiaaliturvasopimuksen Euroopan ulkopuolisista maista Australian, Chilen, Israelin, Kanadan, Yhdysvaltojen, Kiinan, Etelä-Korean ja Intian kanssa.Hallituksen esitykseen sisältyy voimaansaattamislakiehdotus.
NordenBladet — Yrittäjät ovat voineet saada työmarkkinatukea koronaviruspandemian takia. Oikeus on perustunut työttömyysturvalain väliaikaiseen muutokseen, joka on nykyisellään voimassa maaliskuun loppuun asti. Hallitus antoi eduskunnalle 18.2.2021 esityksen, jolla yrittäjien oikeutta työmarkkinatukeen jatkettaisiin 30.6.2021 asti. Tarkoituksena on turvata yrittäjien toimeentuloa pandemian jatkuessa.– Koronapandemia on vaikeuttanut yrittäjien toimintaa merkittävästi, eikä nopeaa helpotusta tilanteeseen valitettavasti ole näkyvissä. Tarve tuen jatkamiselle on selvä, työministeri Tuula Haatainen perustelee.– Yrittäjien työmarkkinatuella on ollut merkittävä rooli poikkeusoloissa. Syksyllä tukea sai keskimäärin noin 22 000 henkilöä kuukaudessa, työministeri Haatainen jatkaa.Kela maksoi vuonna 2020 työmarkkinatukea yhteensä noin 44 000 yrittäjälle. Tukea maksettiin yhteensä noin 165,7 miljoonaa euroa.Millä edellytyksillä yrittäjä voi saada työmarkkinatukea?Työmarkkinatuki on yksi työttömyysetuuden muoto. Yrittäjä voi saada väliaikaisen muutoksen perusteella työmarkkinatukea, josyrittäjän päätoiminen työskentely on päättynyt taiyritystoiminnasta saatava tulo on vähemmän kuin 1 089,67 euroa kuukaudessa siinä jokaista yrittäjänä työskentelevää henkilöä kohti.Päätoimisen työskentelyn päättymisen tai tulon vähentymisen tulee johtua koronavirusepidemiasta. Väliaikaisen muutoksen perusteella maksettavan työmarkkinatuen saaminen ei edellytä yritystoiminnan lopettamista. Jos yrittäjä lopettaa koko yritystoiminnan, työttömyysetuutta voidaan maksaa työttömyysturvalain toistaiseksi voimassa olevien säännösten perusteella.Työmarkkinatuen hakeminen ja maksaminen etenevät seuraavasti:Yrittäjä ilmoittautuu työnhakijaksi TE-toimistoon ja antaa selvityksen päätoimisen työskentelyn päättymisestä tai tulon vähentymisestä koronavirusepidemiasta johtuen.TE-toimisto antaa yrittäjän oikeudesta työmarkkinatukeen työvoimapoliittisen lausunnon Kelalle.Yrittäjä hakee työmarkkinatukea Kelasta.Kela maksaa työmarkkinatukea yrittäjälle.Jatkoa myös muille työttömyysturvan koronajoustoilleYrittäjien työmarkkinatuen lisäksi hallitus esittää jatkoa työttömyysturvan suojaosan korotukselle ja muille työttömyysturvan poikkeussäännöksille (STM:n tiedote 18.2.2021).Hallituksen esitykset liittyvät valtion vuoden 2021 ensimmäiseen lisätalousarvioesitykseen. Esitykset käsitellään eduskunnassa lisätalousarvioesityksen yhteydessä.
NordenBladet — Hallitus esittää, että aluksen bareboat-kaksoisrekisteröinti Suomessa sallittaisiin enintään viideksi vuodeksi kerrallaan samanaikaisesti, kun aluksen omistusoikeus on rekisteröity toiseen valtioon. Kaksoisrekisteröinti olisi mahdollista silloin, kun ulkomainen alus rahdataan Suomeen niin sanotulla bareboat-rahtaussopimuksella eli ilman miehistöä.Hallitus antoi esityksensä eduskunnalle 18. helmikuuta 2021.Alus rekisteröitäisiin käyttöoikeuden osalta Suomeen, mutta omistusoikeusrekisteröinti jäisi alkuperäiseen valtioon. Alus kulkisi Suomen lipun alla ja siihen sovellettaisiin Suomen lainsäädäntöä aluksen omistusta ja kiinnitystä koskevia kysymyksiä lukuun ottamatta.Liikenne- ja viestintävirasto tekisi päätöksen aluksen käyttörekisteröinnin hyväksymisestä. Hyväksymisen edellytyksenä olisi muun muassa, että alusta johdetaan ja operoidaan Suomesta.Esityksen mukaan kaksoisrekisteröinti toisi joustavuutta varustamoiden toimintaan ja toisi mahdollisesti Suomen lipun alle uutta tonnistoa. Tämä edistäisi suomalaisten varustamoiden kilpailukykyä ja loisi työpaikkoja suomalaisille merenkulkijoille.Mitä seuraavaksi?Hallituksen nyt eduskunnalle antamasta esityksestä käydään täysistunnossa lähetekeskustelu, jonka ajankohta ilmoitetaan eduskunnan verkkosivuilla (tulevia täysistuntoja).Lähetekeskustelun jälkeen esitys siirtyy liikenne- ja viestintävaliokuntaan, jonka mietinnön valmistuttua asian käsittely jatkuu täysistunnossa.
NordenBladet — Hallitus esittää, että laivaväen määräaikaisten pätevyyskirjojen ja lisäpätevyystodistusten voimassaoloa pidennettäisiin koronaepidemiasta aiheutuneen tilanteen vuoksi. Lisäksi jatkettaisiin poikkeusta, jonka perusteella olisi mahdollista saada erivapaus aluksella vaaditusta lisäpätevyydestä. Poikkeukset olisivat väliaikaisia.Hallitus antoi esityksen asiaa koskevien lakien muuttamisesta 18. helmikuuta 2021.Esityksen mukaan viimeistään 30.6.2021 päättyvien pätevyyskirjojen ja lisäpätevyystodistusten voimassaolo jatkuisi ilman erillistä hakemusta kuusi kuukautta siitä ajankohdasta, jolloin niiden voimassaolo päättyy. Samana ajanjaksona Liikenne- ja viestintävirasto voisi laivaisännän hakemuksesta myöntää erivapauden lisäpätevyyttä koskevasta vaatimuksesta. Pätevyydet ja erivapaudet vanhenisivat siten 30.12.2021 mennessä.Laivaväen pätevyyksiä koskevilla muutoksilla pyritään turvaamaan merenkulun jatkuvuus ja merenkulkuun liittyvien elinkeinojen harjoittaminen koronaepidemian aiheuttamissa poikkeuksellisissa tilanteissa. Muutoksilla pyritään myös turvaamaan riittävä pätevien merenkulkijoiden määrä epidemian aikana.Samassa yhteydessä esitetään muutettavaksi liikenteen palveluista annetun lain merimieslääkäreitä ja rautatielääkäreitä koskevia kelpoisuusvaatimuksia. Vaatimuksia täsmennettäisiin siten, että kelpoisuutta ei voisi saada henkilö, jonka oikeuksia toimia lääkärin ammatissa on rajoitettu tavalla, joka rajoittaa toimimista rautatielääkärinä tai merimieslääkärinä.Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. Liikenteen palveluista annetun lain 109 a § ja laivaväestä ja aluksen turvallisuusjohtamisesta annetun lain 13 §:n 4 momentti olisivat voimassa 30.6.2021 saakka.Mitä seuraavaksi?Hallituksen nyt eduskunnalle antamasta esityksestä käydään täysistunnossa lähetekeskustelu, jonka ajankohta ilmoitetaan eduskunnan verkkosivuilla (tulevia täysistuntoja).Lähetekeskustelun jälkeen esitys siirtyy liikenne- ja viestintävaliokuntaan, jonka mietinnön valmistuttua asian käsittely jatkuu täysistunnossa.
NordenBladet — Valtiovarainministeriö selvitti digipalvelulain toimeenpanon edistymistä. Tulosten perusteella digitaalisten palvelujen järjestäminen ja saavutettavuus ovat selvästi edistyneet vuoden aikana. Tehtävää lain velvoitteiden toimeenpanemiseksi riittää edelleen. Tavoite on, että mahdollisimman monella olisi mahdollisuus asioida viranomaisen kanssa digikanavassa saavutettavasti.Valtiovarainministeriö teki vuodenvaihteessa 2020–2021 kyselyn lain digitaalisten palvelujen tarjoamisesta (306/2019,”digipalvelulaki”) toimeenpanosta. Kysely suunnattiin lain soveltamisalaan kuuluville organisaatioille ja sillä kerättiin ajankohtaista tietoa lain toimeenpanon etenemisestä. Kyselyyn saatiin vastauksia yhteensä 218 kappaletta. Kysely tehtiin ensimmäisen kerran vuosi sitten, jolloin vastuksia saatiin 162 kappaletta.Mahdollisuudet viestiä digikanavassa ja neuvonnan määrä digipalveluun lisääntyiDigitaalisten palvelujen järjestämisen osalta toimeenpano oli edennyt hyvin vuoden aikana. Lähes 80 % vastaajista ilmoitti, että velvoitteet on huomioitu kaikissa tai suurimmassa osassa palveluita. Toimenpiteinä ovat olleet mm. vahvan sähköisen tunnistamisen tarpeen arviointi ja sen käyttöönotto, käytettävyystestaukset sekä uusien toiminallisuuksien kuten Suomi.fi-viestit -palvelun käyttöönotto. Vain 6 % vastaajista ilmoitti, että vaatimuksia ei ole huomioitu yhdessäkään palvelussa. Tulos on merkittävästi parempi verrattuna vuoden takaiseen, jolloin 37 % vastaajista ilmoitti, että vaatimuksia ei ole huomioitu.Vastaajista 76 % ilmoitti, että lain edellyttämä mahdollisuus viestien vastaanottamiseen ja lähettämiseen tietoturvallisesti sähköisesti on olemassa. Muutos edelliseen vuoteen on hyvä, sillä silloin vain 60 %:lla vastaajista löytyi mahdollisuus asiointiin digikanavissa. Lisäksi lain mukaan viranomaisen tulee julkaista yhteystieto, josta saa neuvontaa digipalvelun käyttöön. 82 % vastaajista ilmoitti, että yhteystieto löytyy suurimmasta osasta tai kaikista palveluista ja vain 9 % vastasi, että neuvonnan yhteystietoja ei löydy yhdestäkään palvelusta. Tulos on merkittävä parannus viime vuoteen, jolloin 22 % ilmoitti, ettei yhteystietoa ole. Kansalaisten mahdollisuudet asioida digitaalisesti ja saada apua palveluiden käyttöön ovat siis lisääntyneet.Saavutettavuuspalautetta on annettu vielä vähänSaavutettavuuden kehittämiseksi oli vuoden aikana tehty runsaasti erilaisia toimenpiteitä. Vastauksissa saavutettavuuden kehittäminen ja ylläpitäminen tunnistettiin jatkuvaksi toiminnaksi ja osaksi digipalvelujen sisältöjen kehittämistä ja uuden sisällön tuottamista.Vain 29 % vastaajista ilmoitti saaneensa saavutettavuudesta palautetta sivustoillaan ja noin 80 % oli tehnyt niiden perustella myös korjauksia. Palaute ei ole johtanut toimenpiteisiin esimerkiksi silloin, kun palaute on ollut myönteistä. Saavutettavuusarvioinnit koettiin hyödyllisiksi toimenpiteiksi. 77% vastanneista organisaatioista oli tehnyt saavutettavuusarvioinnin.Digipalvelulain toimeenpanon tueksi löytyy tukimateriaalia ja koulutuksiaKyselyssä selvitettiin digipalvelulain toimeenpanoon liittyviä tukitarpeita. Vastaajat kaipaisivat yksittäisiin teemoihin liittyviä täsmäinfoja ja tarkistuslistoja velvoitteiden toteutumisen varmistamiseksi.Toisaalta todettiin myös, että materiaalia ja neuvontaa on tarjolla riittävästi, mutta osaamista omassa organisaatiossa niukasti. Jonkin verran toivottiin myös jo julkaistua materiaalia, joten olemassa olevien ohjeistuksien tehokkaaseen viestintään on syytä panostaa edelleen.Ensisijaisena tavoitteena kyselyllä oli saada ajantasaista tietoa siitä, mikä on tilanne digipalvelulain toimeenpanon osalta. Kyselyn tulosten pohjalta voidaan arvioida millaista tukea viranomaiset tarvitsevat lain toimeenpanon edistämiseksi. Mahdollisia tukimuotoja ovat esimerkiksi soveltamissuositukset, koulutukset ja muuta tuki. Lisäksi kyselyllä on toimeenpanoa edistäviä vaikutuksia, sillä se on keino viestiä lain vaatimuksista ja herätellä toimeenpanemaan niitä.Digipalvelulain digipalvelujen järjestämiseen liittyvät velvoitteet astuivat voimaan 1.10.2019 ja ne koskevat kaikkia viranomaisia. Saavutettavuusvaatimukset velvoittavat viranomaisten lisäksi mm. osaa järjestöistä ja yrityksiä ja niiden soveltaminen käynnistyi portaittain 23.9.2018 lähtien. Lain tarkoituksena on edistää digitaalisten palvelujen saatavuutta, laatua, tietoturvallisuutta sekä sisällön saavutettavuutta ja siten parantaa jokaisen mahdollisuuksia käyttää yhdenvertaisesti digitaalisia palveluja.Kooste kyselyn tuloksista: Digipalvelulain toimeenpano
NordenBladet — Etätyö ja digitalisoituminen ovat muuttaneet kansalaisten palvelutarvetta ja valtiolla tehtävän työn tapoja. Valtiovarainministeriön tänään asettamassa hankkeessa uudistetaan valtion toimitilastrategia. Tavoitteena on varmistaa tilankäytön kustannustehokkuus ja tuloksellisuus valtion työn muuttuessa. Hankkeessa tarkastellaan myös käyttösidonnaisten tilojen kehittämistarpeita. Hankkeen toimikausi on 15.2.2021 – 31.5.2021.”Viimeistään korona on osoittanut mahdollisuudet julkisen hallinnon työskentelyn ja palvelujen uudistamisessa. Joustavampi työskentely on etu työntekijöille ja samalla sähköisillä ratkaisuilla sekä yhteisillä asiakaspalvelupisteillä voidaan viedä palveluja ihmisten luokse. Muutos edellyttää suunnitelmallista toimitilaverkon uudistamista, nyt työ laitetaan käyntiin”, sanoo kuntaministeri Sirpa Paatero.Muutokset vaikuttavat erityisen voimakkaasti asiakaspalvelu- ja toimistotiloihin, mutta näkyvät myös erilaisissa käyttösidonnaisissa tiloissa. Käyttösidonnaisia tiloja ovat esimerkiksi museot, vankilat, kasarmit, poliisi- ja oikeustalot ja laboratoriot. Näiden tilojen tietopohjaisen suunnittelun kehittäminen sekä toiminnan ja tilojen yhtäaikainen kehittäminen muodostavat tärkeän kokonaisuuden uusistustyössä. Tunnistettuja keskeisiä teemoja toimitilastrategian uudistamisessa ovattoimistotilojen käyttötarkoitus ja oikea mitoitustilojen yhteiskäytön lisääminen koko julkisen hallinnon piirissätietotyö ja työympäristö tilaturvallisuuden yhteiset käytännöt”Jopa puolet tehtävistä voidaan tehdä etänä jo lähivuosina. Se antaa mahdollisuuden myös säästöihin ja toisaalta päästöjen vähentämiseen, kun toimitilojen tarve ja matkustus vähenee. Koronan myötä saimme jo tästä näkymää, kun viime vuonna valtiolla matkustus puolittui ja matkakustannukset laskivat 105 miljoonaa euroa”, ministeri Paatero jatkaa. Uudistuksessa huomioidaan Suomen hiilineutraalisuustavoitteet. Hankkeessa tuotetaan ehdotus uudistetuksi valtion toimitilastrategiaksi. Hanke tukee Julkisen hallinnon strategian tavoitteita ja liittyy läheisesti alueellisen läsnäolon, valtion palvelu- ja toimitilaverkoston sekä monipaikkaisen työn edistämisen hankkeisiin
NordenBladet — Viimeisten neljän viikon aikana Suomen covid-19-tapausten määrät ovat pysytelleet valtakunnallisesti samalla, melko korkealla tasolla. Tartuntoja todetaan viikoittain noin 2300-2700 kappaletta. Valtakunnallisesti sairaalahoidon kuormitus on pysynyt melko vakaana, mutta tehohoidon tarve on kasvanut jonkin verran viime päivinä. Kuolemantapausten viikoittainen määrä on hitaassa laskussa.Epidemiatilannetta luonnehtivat suuret ja nopeasti muuttuvat alueelliset erot. Etenkin Uudellamaalla epidemiatilanne on kääntynyt aiempaa huonompaan suuntaan. Viikoilla 5-6 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) alueella 14 vuorokauden ilmaantuvuus oli 186 tapausta 100 000 asukasta kohden, kun se koko maassa oli 91 tapausta. Koronavirustapausten jäljitys on paikoin ruuhkautunut pääkaupunkiseudulla.Myös Varsinais-Suomen, Keski-Suomen, Vaasan ja Itä-Savon sairaanhoitopiireissä 14 vuorokauden ilmaantuvuus on ollut yli 100 tapausta 100 000 asukasta kohden viimeksi kuluneiden neljän viikon aikana. Erityisesti Britanniassa havaitun virusmuunnoksen leviäminen Suomeen herättää huolta. Tähän mennessä Suomessa on todettu uusia virusmuunnoksia yhteensä 450 koronavirusnäytteessä. Näistä 427 on Britanniassa havaittua virusmuunnosta ja 22 Etelä-Afrikan virusmuunnosta. Brasilian P.1.-virusmuunnoksesta on toistaiseksi yksi matkailuun liittyvä havainto. Myös virusmuunnokset herättävät huolta erityisesti Uudellamaalla. Suomessa havaituista Ison-Britannian virusmuunnostapauksista hieman yli 70 prosenttia on todettu HUSin alueella.Muuntuneita viruksia tunnistetaan sekvensoimalla koko viruksen perimä tai osa siitä. Positiivisista koronavirusnäytteistä valitaan viikoittain otos, jolla voidaan arvioida tilannetta eri puolilla maata. Tapausmäärät pysyneet korkealla tasollaViikolla 6 (8.2.-14.2.) todettiin yhteensä vajaa 2500 uutta tapausta, mikä on hieman vähemmän kuin edellisellä viikolla. Uusien tapausten ilmaantuvuus oli 45 tapausta 100 000 asukasta kohden, kun se edellisellä viikolla oli 47 tapausta.Arvioitu tartuttavuusluku on tällä hetkellä 0,95-1,15 (90 % todennäköisyysväli).Karanteeniin asetettiin noin 8 600 henkilöä viikolla 6, mikä on noin 2400 henkilöä vähemmän kuin edellisellä viikolla. Vastaavasti 39 % uusista tartunnoista todettiin henkilöillä, jotka olivat tartunnan toteamishetkellä karanteenissa. Edellisellä viikolla osuus oli 27 %. Viikolla 6 suurin osa tartunnoista oli peräisin kotimaasta, kuten tähänkin asti. Ulkomailla saatujen tartuntojen osuuden lasku jatkuu, osuus oli 3 % viikolla 6. Näistä aiheutuneiden jatkotartuntojen osuus jäi noin prosenttiin kaikista tartunnoista. Valtaosa tartunnan saaneista on alle 50-vuotiaitaKoko maassa uusien tartuntojen tartunnanlähde saatiin selvitettyä yli 60 %:ssa tapauksista. Suomen 21 sairaanhoitopiiristä 13:ssa saatiin jäljitettyä vähintään 75% tapauksista. Jäljitystyö toimii siten pääosin hyvin. Tapauksia todetaan eniten työikäisillä, tällä hetkellä varsinkin nuorilla aikuisilla. Viikolla 6 vajaa 80 % kaikista tapauksista todettiin alle 50-vuotiailla ja miltei puolet alle 30-vuotiailla. Yli 70-vuotiaiden osuus on kasvanut viime viikon 4 %:sta 9 %:iin kaikista tapauksista. Mitä enemmän tautia leviää väestössä, sitä suuremmaksi kasvaa riski, että myös ikänsä puolesta riskiryhmään kuuluvat saavat tartuntoja. Riskiryhmiin kuuluvien suojeleminen on tärkeää vakavien covid-19-tapausten ja kuolemantapausten ehkäisemiseksi. Rokotusstrategian mukaisesti vakavalta tautimuodolta suojaavat koronarokotukset aloitettiin vanhimmista ikäluokista, ja myös muiden riskiryhmien rokotukset ovat jo käynnistyneet. Sairaalahoidossa oli 17.2. kaikkiaan 132 potilasta covid-19-taudin vuoksi: perusterveydenhuollon osastoilla 42 potilasta, erikoissairaanhoidossa 60 potilasta ja teho-osastoilla 30 potilasta. Tautiin liittyviä kuolemia oli viikolla 6 raportoitu 17, kahdella edellisellä viikolla 21 ja 25. Yhteensä kuolemantapauksia oli 17.2.2021 mennessä raportoitu 723. Tänään julkaistu epidemian seurantaraportti sekä edelliset raportit ovat THL:n sivuilla. Tilannekuvaraportin liitteenä on tällä viikolla myös erilliskatsaus, joka koskee muuntuneiden koronavirusten seurantaa.Koronaviruksen seuranta (THL)Koronaepidemia: alueiden tilanne, suositukset ja rajoitukset (THL)Koronavirus lukuina (HUS)Toimintasuunnitelma covid-19 -epidemian hillinnän hybridistrategian toteuttamiseen tammi-toukokuussa 2021 (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja2021:1)COVID-19-rokotusten edistyminen (THL)
