NordenBladet — Henkilöautojen romutuspalkkion valmistelusta ja tiedonkulusta on aloitettu selvitys liikenne- ja viestintäministeriössä. Eduskunnan täysistunnossa 12.2.2021 liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja vahvisti, että valiokunta aikoo pyytää liikenne- ja viestintäministeriöltä selvityksen romutuspalkkioasiasta.Ministeriössä on aloitettu selvityksen ennakkovalmistelu tällä viikolla. Valiokunta lähettänee selvityspyynnön ministeriölle lähiaikoina.Laki henkilöautojen romutuspalkkiosta vuosina 2020 ja 2021 tuli voimaan 1.12.2020. Hallitus esitti henkilöautojen romutuspalkkiota koskevan lain pikaista tarkentamista 14.1.2021. Hallituksen esityksessä romutuspalkkion myöntämisen edellytyksiä selkeytettäisiin lisäämällä lain 2 §:ään momentti, jonka mukaan yhden uuden henkilöauton, sähköavusteisen polkupyörän, joukkoliikenteen kausilipun tai joukkoliikenteen matkustusoikeutta sisältävän yhdistämispalvelun hankintaan voidaan myöntää vain yksi romutuspalkkio. Kyse on teknisestä tarkennuksesta. Eduskunta hyväksyi lakiehdotuksen 12.2. Lakimuutos on tarkoitus vahvistaa mahdollisimman pian.
NordenBladet — Ulkoministeriö toteuttaa rauhaa ja sovintoa edistäviä viestintähankkeita Irakissa, Afganistanissa ja Somaliassa. Arviolta vuoteen 2023 kestävien hankkeiden tavoitteena on kannustaa nuoria rauhantyöhön ja mediavaikuttamiseen. Hankkeista vastaa ministeriön viestintäosasto.Alyas Rahimi ja Faradis Farhat osallistuivat Kabulissa järjestettyyn työpajaan. Kuva: AngoIrakin ja Afganistanin Salam -ohjelma toteutettiin järjestämällä nuorille muutaman päivän kestäviä työpajoja loppuvuodesta 2019 ja 2020. Työpajoissa on keskusteltu muun muassa tarinankerronnasta, mediatyöstä, yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta sekä rauhan ja sovinnon edistämisestä. Työpajojen jälkeen nuoret nimettiin rauhanlähettiläiksi.Irakilainen Ornina Henry Serkis osallistui Erbilissä järjestettyyn työpajaan jo toistamiseen.
NordenBladet — EU:n ulkoministerit kokoontuvat maanantaina 22. helmikuuta Brysselissä. Suomea kokouksessa edustaa ulkoministeri Pekka Haavisto. Kokouksen pääaiheita ovat Venäjä, Euroopan unionin turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan liittyvä strateginen kompassi sekä Hongkong. Ulkoministeri Haavisto raportoi vierailustaan EU:n edustajana Etiopiaan ja Sudaniin. Lisäksi ulkoministerit keskustelevat Yhdysvaltojen ulkoministeri Antony Blinkenin kanssa videoyhteydellä. Ulkoministeri Haavisto osallistuu Brysselissä myös Naton neuvoston kokoukseen 24. helmikuuta.EU:n ulkoasianneuvoston helmikuun kokouksessa käydään strateginen keskustelu EU:n Venäjä-politiikasta ja sitä ohjaavan viiden periaatteen toimeenpanosta. Keskustelussa nousee esiin Venäjän ajankohtainen ihmisoikeustilanne oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyin myrkytyksen, vankeustuomion ja siihen liittyvien mielenosoitusten yhteydessä tapahtuneiden pidätysten valossa. Ulkoministeri Haavisto kertoo tapaamisestaan Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrovin kanssa Pietarissa maanantaina 15. helmikuuta.EU:n turvallisuus- ja puolustusyhteistyön arviointia ja ohjausta kutsutaan strategiseksi kompassiksi. Sen pyrkimyksenä on tarkentaa EU:n vuonna 2016 julkaistussa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa globaalistrategiassa määriteltyjä turvallisuus- ja puolustusyhteistyön tavoitteita, tehostaa EU:n yhteisesti sovitun tavoitetason toimeenpanoa ja varmistaa, että käynnistetyillä puolustusaloitteilla on toivottu vaikutus. Suomi tukee ennakoivaa ja kokonaisvaltaista lähestymistapaa Euroopan turvallisuuden ja puolustuksen vahvistamiseksi.Ulkoministerit käyvät keskustelun Hongkongin tilanteesta. Ulkoasiainneuvosto hyväksyi heinäkuussa 2020 päätelmät, jotka ilmaisevat EU:n huolen viime vuonna säädetyn turvallisuuslain vaikutuksesta Hongkongin tilanteeseen ja kansalaisten oikeuksiin. Suomi pitää tärkeänä, että EU jatkaa Hongkongin tilanteen tiiviistä seurantaa ja tarvittaessa reagoi muutoksiin oikea-aikaisesti. EU:n mahdollisten uusien Hongkongia koskevien toimien tulee olla johdonmukaisia aiempien toimien kanssa.Ulkoministeri Haavisto kertoo helmikuun alussa korkea edustaja Josep Borrellin pyynnöstä tekemästään vierailusta EU:n edustajana Etiopiaan ja Sudaniin sekä esittelee ehdotuksensa EU:n jatkotoimiksi, mukaan lukien Tigrayn alueen humanitaarisen tilanteen osalta. EU:n ulkoministerit tapaavat myös etäyhteyksin Yhdysvaltojen uuden ulkoministeri Antony Blinkenin.Brysselin-vierailunsa yhteydessä ulkoministeri Haavisto osallistuu myös Naton neuvoston kokoukseen sekä tapaa muun muassa Naton varapääsihteeri MirceaGeoanăn.
NordenBladet — Oikeusministeriö on käynnistänyt Vaalipooli-hankkeen, jossa vahvistetaan vaalihäirintään puuttumista ja vaalivarautumista kehittämällä viranomaisten välistä yhteistyötä. Vaalihäirintä on toimintaa, jolla pyritään rapauttamaan luottamusta yhteiskuntaan ja demokraattiseen järjestelmään.Hankkeessa tuotetaan verkkotyökalu vaaliviranomaisten työn tueksi, koulutetaan viranomaisia ja puolueita vapaiden ja oikeudenmukaisten vaalien edistämisestä sekä osallistutaan alan EU-yhteistyöhön. Työn aikana kartoitetaan lisäksi vaalien järjestämiseen ja vaalivarautumiseen liittyviä toimijoita sekä tehdään yhteistyötä sosiaalisen median alustojen kanssa. Hanke tukee Vaalivarautumisen yhteistyöryhmää, joka muun muassa seuraa vaalihäirintään ja vaalien turvallisuuteen liittyvää kansainvälistä keskustelua ja kehitystä.
NordenBladet — Rakentaminen vähenee tänä vuonna yhdestä kolmeen prosenttia. Ensi vuonna rakentamisen määrä kääntyy kasvuun, arvioi Rakennusalan suhdanneryhmä 19. helmikuuta julkaistussa raportissaan.Rakentamisen tuotannon määrän arvioidaan vähenevän kuluvana vuonna aiemmin ennustettua vähemmän. Tämä johtuu Suomen maltillisesta koronatilanteesta ja siitä, että loppuvuonna 2020 aloitettiin paljon uusia rakennushankkeita. Talouden elpyminen antaa uutta puhtia rakentamiseen, mutta siitä huolimatta rakentamisen määrän kasvu jää ensi vuonna vielä prosentin kasvun ja prosentin vähenemisen väliin. Rakennusalan suhdanneryhmä ennustaa, että vuonna 2021 uusia asuntoja aletaan rakentaa 34 000−36 000 kappaletta. ARA-tuotannon määrän arvioidaan pysyvän edeltävän vuoden noin 9 000 asunnon tasolla. Vuonna 2022 asuntotuotanto hidastuu edelleen hieman, mutta toimitilarakentaminen puolestaan kiihtyy. Vuonna 2022 uusia asuntoja aletaan rakentaa 31 000−33 000 kappaletta.Korjausrakentamisen ennustetaan kasvavan 1,5 prosenttia vuonna 2021. Kasvu jatkuu sekä asuntokannan ikärakenteen että toimitilojen ja tuotannollisten laitosten korvausinvestointien vuoksi. Maa- ja vesirakentamisen arvioidaan vähenevän vuonna 2021 hieman edellisen vuoden korkealta tasolta. Lähivuosille on suunnitteilla muun muassa maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimusten (MAL-sopimusten) vaikutuksesta lisää julkisia infrainvestointeja. Rakentamisen hintakehitys on ollut selvästi yleistä inflaatiota nopeampaa. Tämän takia rakentamisen liikevaihdon kasvun odotetaan jatkuvan vuositasolla myös tänä ja ensi vuonna.Rakennusalan työllisten määrän arvioidaan pienenevän kuluvan vuoden aikana hieman mutta kääntyvän vähitellen uudelleen kasvuun. Vuonna 2020 rakennettiin lähes yhtä paljon kuin vuonna 2019Koronapandemian vaikutus Suomen rakennusalaan vuonna 2020 oli vähäinen. Rakentamisen tuotannon määrä säilyi lähellä vuoden 2019 tasoa. Rakentamisen liikevaihto kehittyi poikkeuksellisen hyvin muihin toimialoihin, kuten teollisuuteen, palveluihin ja kauppaan, verrattuna. Rakennusalalla vain korjausrakentaminen kasvoi hitaammin, koska rakennushankkeita jouduttiin siirtämään eteenpäin. Vuonna 2020 valtio lisäsi asuntotuotannon rahoitusta koronapandemian takia, ja asuntotuotanto jopa kasvoi vuoteen 2019 verrattuna. Uusia asuntoja alettiin rakentaa noin 40 000 kappaletta. ARA-tuotanto kasvoi noin 1 400 asunnolla edeltävään vuoteen verrattuna. Maa- ja vesirakentaminen kasvoi julkisten investointien vuoksi voimakkaasti vuonna 2020, noin 7 prosenttia. Suuria infrahankkeita ovat olleet muun muassa Länsimetron kakkosvaihe ja Raide-Jokerin rakentaminen pääkaupunkiseudulla.
NordenBladet — Suomi ja Viro käynnistävät noin vuoden kestävän selvitystyön, joka tähtää maiden välisten suhteiden kehittämiseen entisestään. Asiasta sovittiin, kun pääministeri Sanna Marin ja Viron pääministeri Kaja Kallas tapasivat Helsingissä. Kyseessä oli pääministeri Kallaksen ensimmäinen ulkomaanvierailu, mikä osaltaan kertoo Suomen ja Viron hyvästä ja tiiviistä yhteistyöstä.”Suomen ja Viron suhde on erityinen ja erinomainen. Voimme kuitenkin kehittää ja vahvistaa yhteisiä toimia monilla aloilla. Edellisestä, vuonna 2008 valmistuneesta selvityksestä, on jo aikaa”, sanoi pääministeri Marin.Selvityshenkilöiksi on nimetty entiset ministerit Anne-Mari Virolainen Suomesta ja Jaak Aaviksoo Virosta. Molempien maiden ulkopoliittiset instituutit tukevat työtä. Käsiteltäviä aihepiirejä ovat muun muassa digitalisaatio, kauppa, koulutus, kansalaisten väliset yhteydet ja turvallisuuskysymykset.Pääministerit käsittelivät keskusteluissaan myös koronapandemian tilannetta ja sen vaatimia toimia ja keskustelivat ajankohtaisista EU-asioista kuten ilmastopolitiikasta, EU:n ja Venäjän suhteesta sekä ensi viikon Eurooppa-neuvoston videokokouksen aiheista. EU-maiden johtajien videokokous käsittelee koronapandemiaa sekä turvallisuus- ja puolustusyhteistyötä.Pääministeri Kaja Kallas tapasi Helsingin vierailullaan myös tasavallan presidentti Sauli Niinistön.
NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö tarjoaa kunnille mahdollisuutta osallistua valtakunnalliseen Koululaiskyselyyn helmi-maaliskuussa. Koululaiskysely 2020 avataan kunnille, jotka eivät osallistuneet vielä kyselyyn sekä kouluille, joiden vastaajamäärät olivat viime vuonna pieniä verrattuna koulun oppilasmäärään.Maaliskuun harrastamisen Suomen mallin avustushakua varten Koululaiskyselyn 2020 avataan uudelleen. Kysely on tarkoitettu niille kunnille, jotka eivät osallistuneet kyselyyn viime vuoden lopulla sekä muiden kuntien kouluille, joiden vastaajamäärät olivat pieniä verrattuna koulun oppilasmäärään.
NordenBladet — Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen tartuntatautilain kahden pykälän muutoksista. Lain 16 §:n muutos koskee aluehallintoviraston ja lääkärin mahdollisuutta tehdä pakollista terveystarkastusta koskeva päätös ja 22 § tartuntataudille altistuneen ja tartunnan saaneen velvollisuuksia antaa tietoja itsestään.Lakiehdotuksessa täsmennettäisiin aluehallintovirastolla olevaa mahdollisuutta määrätä pakollinen terveystarkastus, johon voisi sisältyä esimerkiksi koronatesti. Lisäksi kunnan ja sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaavalle lääkärille tulisi oikeus tehdä yksittäistä henkilöä koskeva päätös pakollisesta terveystarkastuksesta.Muutos selkeyttäisi nykyistä pakolliseen terveystarkastukseen liittyvää sääntelyä sekä vahvistaisi ja nopeuttaisi tartuntatautien torjuntatyötä. Terveystarkastus voisi olla pakollista Suomeen saapuville Yleisvaarallisen tartuntataudin leviäminen saataisiin tehokkaasti ehkäistyä aluehallintoviraston pakollisesta terveystarkastuksesta antamalla päätöksellä. Terveystarkastukseen osallistuminen voisi olla pakollista esimerkiksi tiettynä aikana Suomeen tietystä maasta saapuville henkilöille tai tietyssä työpaikassa oleskeleville työntekijöille. Aluehallintovirastot tekisivät yhteistyötä keskenään ja eri viranomaisten kesken. Aluehallintovirasto voisi esimerkiksi covid-19-epidemian aikana tehdä päätöksen pakollisesta terveystarkastuksesta lentoasemalla. Aluehallintovirasto voisi päätöksessään ottaa huomioon alueellisen epidemiatilanteen ja sen, milloin ja missä laajuudessa terveydenhuollon henkilöstöä olisi tarpeen hyödyntää pakollisiin terveystarkastuksiin. Siten henkilöstöä voitaisiin kohdentaa sinne, missä se olisi tartuntojen leviämisen kannalta tarkoituksenmukaista vaarantamatta kuitenkaan muuta terveydenhuollon toimintaa.Jos henkilö kieltäytyisi osallistumasta pakolliseen terveystarkastukseen, hänelle voitaisiin rikoslain (39/1889) 44 luvun 2 §:n mukaan määrätä terveydensuojelurikkomuksesta sakkoa tai enintään kolme kuukautta vankeutta.Altistuneella ja tartunnan saaneella olisi velvollisuus antaa tietojaYleisvaaralliseen tai valvottavaan tartuntatautiin sairastuneelle, altistuneelle tai sellaiseksi perustellusti epäillylle henkilölle tulisi velvollisuus antaa itseään koskevia tietoja asiaa selvittävälle terveydenhuollon ammattihenkilölle. Muutos vahvistaisi viranomaisten mahdollisuuksia ehkäistä tartuntatautien leviämistä ja helpottaisi jäljitystyötä. Lisäksi se mahdollistaisi nykyistä paremmin erilaisten tietojärjestelmien ja ohjelmistojen hyödyntämisen (esim. Finentry) osana tartuntatautien leviämisen ennaltaehkäisyä ja jäljitystä. Nyt voimassa olevan tartuntatautilain mukaan tietojen kerääminen on perustunut vapaaehtoisuuteen.
NordenBladet — Vuoden 2021 valtionavustushaku avattiin 18. helmikuuta. Tänä vuonna rahoitusta voi hakea kuntien toiminnan ja palveluiden digitalisaation kehittämiseen rakennetun ympäristön toimialalla ja digitaalisen turvallisuuden edistämiseen kuntien toiminnan ja johtamisen jatkuvuuden varmistamiseksi.Avustusta voi hakea kuntien yhteisiin hankkeisiin, joilla edistetään digitalisaatiota ja sen edellyttä-mää toiminnan muutosta ja juurtumista pysyviksi ja entistä paremmiksi käytännöiksi. Hankkeista arvioidaan erityisesti sitä, millaisen parannuksen hanke saa aikaan ja miten hanke muuttaa kunnan toimintatapoja ja prosesseja. Avustusta ei voi hakea sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeisiin. Sosiaali- ja terveysministeriö tukee toimialansa kehittämistä erikseen. Yksinomaan aineiston digitointihankkeisiin ei myöskään myönnetä avustusta. Hakuaika päättyy 4.5.2021 kello 16.15.
