NordenBladet — Ulkoasiainhallinnon konsuliasioiden neuvontaa annettiin vuonna 2020 lähes kaksinkertainen määrä edellisvuoteen verrattuna. Keväällä koronaviruspandemian alkuvaiheessa kymmenille tuhansille ulkomailla olleille matkailijoille annettiin henkilökohtaisia ohjeita ja neuvoja. Tuhansia matkailijoita avustettiin palaamaan Suomeen lentoliikenteen keskeydyttyä yllättäen.Vuonna 2020 edustustoissa palveluita annettiin tilastojen mukaan lähes kaksinkertainen määrä edellisvuoteen nähden, noin 176 000 asiakkaalle. Yhteydenottojen määrän kasvu näkyi myös ulkoministeriön päivystyskeskuksessa, jonne tuli vuoden aikana yli 12 000 soittoa tai sähköpostia, ruuhkaisin jakso oli maalis-huhtikuu. Aikaisempien vuosien tapaan suurin osa palveluista oli asiakkaiden neuvontaa.
NordenBladet — EU:n puheenjohtajamaa Portugali järjesti 22. helmikuuta unionin kalastusministereiden epävirallisen videokonferenssin, jonka ainoa varsinainen asia oli näkemysten vaihto EU:n ja Britannian neuvotteluista vuoden 2021 kalastusmahdollisuuksista ja vuosien 2021-22 syvänmeren kalalajien kalastusmahdollisuuksista. Suomea kokouksessa edusti Suomen EU-edustuston pysyvän edustajan sijainen Minna Kivimäki.Kalastuskomissaari Virginijus Sinkevicius kiitti EU:n jäsenvaltioiden ja komission välisestä hyvästä yhteistyöstä ja totesi myös Britannian olevan tähänastisten neuvottelukontaktien perusteella valmis etenemään asiassa ripeästi. Hän korosti, että kalastusyritysten kannalta on elintärkeää, että neuvotteluissa saadaan ratkaisu mahdollisimman nopeasti. Keskeistä eteenpäin pääsemiseksi on nyt saavuttaa komission ehdotuksen pohjalta jäsenvaltioiden yhteinen näkemys neuvotteluiden pohjaksi. Britannian vesillä kalastavat EU-jäsenvaltiot kiittivät puheenjohtajamaa Portugalia asian hyvästä valmistelusta ja tukivat pääosin komission ehdotusta neuvoston päätökseksi EU:n neuvottelutavoitteista. Ne nostivat puheenvuoroissaan esiin tavoitteitaan tiettyjen itselleen tärkeiden kalastuskiintiöiden osalta ja korostivat, miten tärkeää on, että neuvottelutulos johtaa tasapuolisiin toimintaedellytyksiin sekä mahdollistaa jäsenvaltioiden ja Britannian väliset kiintiövaihdot.Jäsenvaltiot pitivät tärkeänä myös sitä, että jäsenvaltiot ja ministerit osallistuvat neuvotteluihin ja hyväksyvät lopullisen neuvottelutuloksen. Suomi ei osallistunut keskusteluun, mutta on koko prosessin ajan antanut täyden tukensa neuvottelujen edistämiseksi ja tuloksen saavuttamiseksi. Puheenjohtajamaa Portugali totesi, että se valmistelee näiden näkemysten pohjalta kompromissiehdotuksen EU:n neuvottelukannaksi komission antaman ehdotuksen pohjalta.Muissa asioissa jäsenvaltiot keskustelivat EU:n ja Mauritanian välisten kalastussopimusneuvotteluiden etenemisestä.
NordenBladet — Yritystukia koskevan esitysluonnoksen tavoitteena on yritystoiminnan kehittämiseksi tarkoitetun avustusjärjestelmän selkeyttäminen, tehostaminen ja vaikuttavuuden parantaminen. Esitys liittyy Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelmakauden 2021 ‒ 2027 alkamiseen. Arviointineuvosto katsoo, että esitysluonnoksessa tulisi esittää tarkempia tietoja lakiehdotuksen kohteena olevista yrityksistä ja arvioiduista yritysvaikutuksista. Erityisesti tulisi arvioida yritystukien kilpailua vääristäviä vaikutuksia ja yrityksille aiheutuvaa hallinnollista taakkaa. Arviointineuvosto katsoo, että esitysluonnoksessa tulisi esittää vähintään tiivis arvio vaikutuksista viranomaisiin. Nykytilan perusteella olisi mahdollista esittää tarkempaa tietoa siitä, paljonko viranomaistoimintaan on käytetty henkilö- ja muita resursseja nykysääntelyn toteuttamiseksi. Arviointineuvosto katsoo, että hallituksen esitysluonnos on puutteellinen säädösehdotusten vaikutusten arviointiohjeen näkökulmasta. Esitysluonnosta tulee korjata neuvoston lausunnon mukaisesti ennen hallituksen esityksen antamista.
NordenBladet — Ulkoministeriö on myöntänyt yhteensä 1 126 000 euroa valtionavustusta kaikkiaan neljälletoista ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla toimivalle järjestölle.Valtion talousarvion 2021 momentilta 24.90.50 (Eräät valtionavut) myönnettävän avustuksen tarkoituksena on tukea kansalaisjärjestöjen toimintaa, joka liittyy Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisiin linjauksiin ja kansainvälisiin sitoumuksiin.Vuoden 2021 valtionavustusten haun painopisteet olivat sääntöpohjainen kansainvälinen yhteistyö; konfliktinehkäisy, kriisinhallinta ja rauhanvälitys; ihmisoikeudet ja inhimillinen turvallisuus; Euroopan unioni globaalina toimijana; laaja-alainen transatlanttinen yhteistyö sekä ilmastonmuutokseen liittyvät turvallisuusuhat.Valtionavustusten jako kansalaisjärjestöille toteutettiin nyt viidettä kertaa avoimeen hakumenettelyyn perustuen.Hakemuksia saapui ministeriöön määräaikaan mennessä yhteensä 18 järjestöltä. Haetut avustukset olivat suuruudeltaan 20 000–380 000 euroa.Ulkoministeriö on hakemusten perusteella myöntänyt valtionavustusta seuraaville järjestöille:Crisis Management Initiative ryEuroppalainen Suomi ryFinnwatch ryHistorioitsijat ilman rajoja Suomessa ryIhmisoikeusliitto ryLaajan turvallisuuden verkosto ry WISESaamelaisneuvostoSaferGlobe rySuomen Atlantti-Seura rySuomen Punainen Risti rySuomen Sadankomitea rySuomen YK-liitto ryWorld Federation of the Deaf ryÅlands fredsinstitut srMyönnetyt avustukset ovat yleisavustusta järjestöjen toimintaan vuodelle 2021. Avustus on harkinnanvaraista, ja se myönnetään yksivuotisena.
NordenBladet — Ulkoministeriö on myöntänyt yhteensä 445 000 euroa valtionavustusta kansalaisjärjestöjen Eurooppa-tiedottamiseen. Tukea saaneita järjestöjä oli tällä hakukierroksella 21 ja tuettuja hankkeita 23.Kansalaisjärjestöjen Eurooppa-tiedottamiseen suunnattujen valtionavustusten tarkoituksena on lisätä Euroopan unioniin liittyvää tietoutta Suomessa. Kansalaisjärjestöillä on tärkeä osa EU-tiedon lisäämisessä ja siihen liittyvän keskustelun edistäjänä. Avustuksilla edistetään kansalaisjärjestöjen Eurooppa-tiedottamista ja kansalaisten perustietoa Euroopan unioniin ja Suomen EU-jäsenyyteen liittyvistä kysymyksistä.
NordenBladet — Suomessa valmistellaan Omakanta-palveluun toteutettavaa sähköistä koronarokotustodistusta, josta näkyisi tieto henkilön saamasta koronarokotteesta.Sähköiseen koronarokotustodistukseen tulisi ainakin seuraavat tiedot:tarvittavat tiedot rokotetusta henkilöstätiedot annetusta rokotteestatiedot rokotteen antamisestatodistuksen tunnistetiedot, kuten rokotteen antaneen organisaation tiedot.Koronarokotustodistusta koskevat tiedot määritellään kansainvälisesti yhdenmukaisiksi ja Omakantaan toteutettava sähköinen koronarokotustodistus noudattaisi näitä määrityksiä. Rokotustodistukset saisi Omakanta-palvelustaRokotustodistuksen saisi käyttöön Omakanta-palvelusta. Ensimmäisessä vaiheessa todistuksen saisi koronarokotuksesta. Tavoitteena kuitenkin on, että jatkossa Omakanta-palvelusta saisi todistuksen myös kaikista muista rokotuksista.Rokotustodistus voisi olla Omakannasta puhelimella näytettävä sähköinen rokotustieto, viivakoodi, QR-koodi tai näiden yhdistelmä ja se voitaisiin myös tulostaa paperille.Koska kaikki eivät käytä tai pysty käyttämään Omakanta-palvelua, henkilö saa halutessaan rokotustodistuksen paperisena versiona rokotuksen antaneelta taholta. Omakannan rokotustodistus olisi tarkoitettu rokotetun henkilön omaan käyttöön. Henkilö voisi itse päättää, miten ja mihin todistusta käyttäisi.Kanta-tietojärjestelmäpalveluihin sisältyvä niin sanottu kansalaisen käyttöliittymä, Omakanta-palvelu tarjoaa yksittäisille henkilöille rokotustietojen lisäksi muutkin terveystiedot. Omakannalla oli vuonna 2020 yhteensä 2,7 miljoonaa käyttäjää ja käyntejä yhteensä 29,4 miljoonaa.Milloin koronarokotustodistus voisi olla käytössä?Sähköinen koronarokotustodistus on tarkoitus saada käyttöön mahdollisimman nopeasti. Tavoitteena on, että sen tekninen toteutus ja tässä edellytettävä asiakastietolakia tarkentava sosiaali- ja terveysministeriön asetus olisivat valmiina alkukeväästä 2021. Sähköinen koronarokotustodistus pyritään saamaan käyttöön toukokuussa 2021.Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee asetusta, jotta jatkossa kaikkia rokotuksia koskevat todistukset voisi saada suoraan Omakanta-palvelusta. Nykyisin paperisen todistuksen annetusta rokotuksesta saa halutessaan, kun sitä pyytää rokotuksen antavalta taholta.Mihin koronarokotustodistusta voisi käyttää?Tällä hetkellä ei ole päätetty tilanteista tai käyttötarkoituksista, missä koronarokotustodistusta vaadittaisin. Myöskään EU:n ja WHO:n tasolla ei ole yksimielisyyttä, missä tilanteissa voitaisiin velvoittaa koronarokotustodistuksen käyttöä. Suomi on mukana rokotustodistustietoja koskevassa kansainvälisessä yhteistyössä. Näin varmistetaan, että Suomen koronarokotustodistus olisi yhteensopiva kansainvälisen mallin kanssa ja että Omakanta-palvelusta saatavaa koronarokotustodistusta voisi käyttää myös muissa maissa todistuksena, jos sitä niissä vaadittaisiin.Lisäksi tavoitteena on, että rokotuksien lisäksi todistuksia voisi jatkossa saada myös esimerkiksi laboratorio- ja muista tutkimuksista.Tuoko rokotustodistus muutoksia potilastietojärjestelmiin tai muihin järjestelmiin?Jotta sähköinen rokotustodistus voidaan ottaa käyttöön, on ensin varmistettava, että rokotustiedot tallennetaan Kanta-palveluihin kattavasti ja oikeassa muodossa. Tätä varten tulee suureen osaan käytössä oleviin potilastietojärjestelmiin tehdä muutoksia tai ottaa käyttöön erillinen, Kanta-palveluihin liitetty sovellus rokotustietojen tallentamiseen. Organisaatiokohtaiset toteutustavat tarkentuvat koronarokotustodistushankkeen edetessä.Tällä hetkellä rokotustietoja tallennetaan Kanta-palveluihin erilaisilla tavoilla. Tämä johtuu siitä, että kunnissa, kuntayhtymissä ja sairaanhoitopiireissä käytetään erilaisia potilas- ja asiakastietojärjestelmiä, ja näistä rokotustiedot tallentuvat eri tavoin Kanta-palveluihin ja kansalaisille nähtäväksi Omakannassa.Kuka vastaa koronarokotustodistushankkeen toimeenpanosta?Hankkeen toimeenpanosta ja aikataulutuksesta vastaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa hankkeesta kokonaisuutena sekä säädösvalmistelutyöstä ja ministeriöiden välisestä kansainvälisestä yhteistyöstäKela toteuttaa rokotustodistuksen ja tarvittavat muutokset Omakanta-palveluun sekä vastaa Omakannan asiakaspalvelusta ja asiakasviestinnästä. Koronarokotustodistuksen kustannuksistaSähköisen koronarokotustodistuksen alustava kokonaiskustannusarvio on 3,5 miljoonaa euroa. Arvioidut kustannukset koostuvat muun muassa Omakannan kehittämisestä, potilastietojärjestelmien kehittämisestä, mahdollisesta erillisjärjestelmän kustannuksista sekä eri osapuolten hankekustannuksista, mukaan lukien viestintä.
NordenBladet — Ympäristöministeriö keräsi kaikille avoimella verkkokyselyllä näkemyksiä ja mielipiteitä siitä, miten päästöjä voidaan vähentää tehokkaasti ja oikeudenmukaisesti. Kyselyyn tuli neljän viikon aikana huimat 18 000 vastausta. Vastauksia hyödynnetään keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelussa.”On arvokasta, että näin moni on halunnut kertoa mielipiteensä keinoista, joilla päästöjä vähennetään. Kiitos kaikille vastanneille! Laaja kiinnostus kyselyyn osoittaa, että ihmiset kokevat ilmastopolitiikkaan vaikuttamisen tärkeäksi. Ilmastotyössä voidaan onnistua vain, jos kaikki ovat mukana. Se, että takaamme ihmisille helpon mahdollisuuden vaikuttaa ilmastopäätöksiin, on osa oikeudenmukaista ilmastotyötä”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.Kyselyn vastauksista koostetaan yhteenveto, joka toimitetaan ilmastosuunnitelmaa valmistelevalle työryhmälle. Yhteenveto julkaistaan kevään aikana ympäristöministeriön verkkosivustolla.Kyselyssä kartoitettiin vastaajien mielipiteitä siitä, kuinka hyväksyttävinä he pitävät erilaisia päästöjä vähentäviä toimenpiteitä. Lisäksi kysyttiin vastaajien arvioita siitä, miten eri toimenpiteet vaikuttaisivat heidän käyttäytymiseensä. Teemoina kyselyssä olivat liikenne, ruokailu ja asuminen, jotka muodostavat valtaosan hiilijalanjäljestämme. Kysely oli auki 19.1.–19.2.2021.Hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan päästövähennyksiä kaikilla sektoreilla. Kotitalouksien kulutuksen osuus Suomen kokonaispäästöistä on arvioitu olevan noin 66 % hiilijalanjäljen perusteella laskettuna.Ilmastosuunnitelma kuvaa tien kohti hiilineutraalia SuomeaKeskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma päivitetään siten, että se vastaa hallituksen tavoitetta saavuttaa hiilineutraali Suomi vuoteen 2035 mennessä. Suunnitelmassa kuvataan historiallista päästökehitystä sekä arvioidaan päästökehitystä nykyisillä politiikkatoimilla suhteessa tavoitteisiin. Suunnitelmassa myös linjataan uusia politiikkatoimia ja arvioidaan niiden vaikuttavuutta suhteessa tavoitteisiin.Suunnitelman laadinnan tueksi asetettiin lokakuussa 2020 työryhmä, jossa ovat edustettuina keskeiset ministeriöt sekä asiantuntijatahona Ilmastopaneeli. Suunnitelmaluonnos valmistuu kesällä 2021, ja se annetaan selontekona eduskunnalle syksyllä 2021.
NordenBladet — EU:n puheenjohtajamaa Portugali järjestää 22. helmikuuta epävirallisen työllisyys-, sosiaali- ja tasa-arvoministereiden videokokouksen. Suomesta kokoukseen osallistuvat sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen, työministeri Tuula Haatainen sekä Pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvist.Kokouksen keskustelu luotaa tulevaa Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toimintasuunnitelmaa, jonka Euroopan komissio on ilmoittanut julkaisevansa maaliskuun alussa. Euroopan pääministerien on tarkoitus vahvistaa toimintasuunnitelma Portugalin Portossa järjestettävässä sosiaalihuippukokouksessa 7.-8.5.2021. Kokouksessa työ- ja sosiaaliministerit käyvät keskusteluja eri työryhmissä. Työministeri Haatainen osallistuu keskusteluun, jossa käsitellään pandemian jälkeisiä työpaikkoja ja työllisyyttä. Ministeri Pekonen osallistuu köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisemistä ja vähentämistä koskevaan keskusteluun. Ministeri Blomqvist puolestaan osallistuu tasa-arvoministereiden keskusteluun sukupuolten tasa-arvosta koronaelpymisen edistäjänä. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toimintasuunnitelma vahvistaa kansalaisten hyvinvointia Euroopan pääministerit hyväksyivät Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin Göteborgin sosiaalihuippukokouksessa marraskuussa 2017. Sosiaalisten oikeuksien pilari sisältää 20 perusperiaatetta koulutus-, tasa-arvo-, työllisyys- ja sosiaalisektoreille. Perusperiaatteet on jaettu kolmeen lukuun: yhtäläiset mahdollisuudet ja pääsy työmarkkinoille, oikeudenmukaiset työolot ja sosiaalinen suojelu ja osallisuus.Valtioneuvoston tuoreessa selonteossa EU-politiikasta sosiaalinen ulottuvuus nähdään tärkeänä EU:n painopistealueena, ja Suomi näkee sen kehittämisen keskeiseksi. Tavoitteena on kehittää hyvinvointia unionissa yleisesti ja pyrkiä elintasoerojen kaventumiseen köyhyyttä ja eriarvoisuutta vähentämällä.Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täysimääräinen toimeenpano on olennaista sosiaalisen ulottuvuuden vahvistamisen, työelämän oikeudenmukaisuuden ja toimivien sisämarkkinoiden kannalta. Pilarille tarvitaan selkeä ja konkreettinen toimintasuunnitelma, jossa määritellään, mitä toimenpiteitä pilarin toimeenpano edellyttää eri toimijoilta ja millä aikataululla.
NordenBladet — Vuonna 2020 suomalaiset ja ulkomaiset matkailijat käyttivät Suomessa rahaa 9,3 miljardia. Se on 42 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2019, jolloin kulutus oli 16,1 miljardia euroa. Koronapandemia on siis leikannut matkailijoiden kulutuksesta Suomessa lähes 7 miljardia euroa.Matkailun kokeman menetyksen mittakaava paljastuu, kun katsotaan Suomen talouden kehitystä, sillä Suomen bruttokansantuotteen lasku vuodelta 2020 on jäämässä noin 3 prosenttiin.Tiedot käyvät ilmi suomalaisten ja ulkomaalaisten matkailijoiden Suomessa vuonna 2020 käyttämän rahan eli matkailukysynnän ennakkoarviosta. Arvion ovat laatineet yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriö, Visit Finland, Tilastokeskus, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry ja Suomen Matkailualan liitto SMAL ry. Toimijat ennakoivat jo syyskuussa 2020 matkailukysynnän kehitystä Suomessa, ja arvio vaikuttaa toistaiseksi käytettävissä olevien tilastotietojen perusteella toteutuneen.Kansainvälisessä matkailussa kulutus supistui rajustiKoronapandemian leviämisen johdosta tehdyt matkustuslinjaukset ja rajoitustoimet Suomessa sekä muissa maissa vaikuttivat rajat ylittävään matkailuun vakavasti. Vuonna 2020 koronakriisi leikkasi ennakkoarvion mukaan ulkomaisesta matkailijoiden kulutuksesta Suomessa lähes 67 prosenttia eli 3,3 miljardia euroa. Ennakkoarvion mukaan suomalaisten ulkomaanmatkailusta aiheutuva kulutus Suomessa väheni 73 prosenttia eli noin 1,7 miljardia euroa.Matkailun tilanteeseen Suomessa vaikuttaa voimakkaasti kansainvälisen matkailun käynnistyminen. Suomeen suuntautuva matkailu ja suomalaisten ulkomaanmatkailu elpyvät huomattavasti kotimaanmatkailua hitaammin.Kotimaanmatkailun kysynnässä iso pudotus, vaikka kesä pelasti hiemanKotimaanmatkailu vilkastui haastavien kevätkuukausien jälkeen selkeästi kesäkuukausina kesä-elokuussa, jolloin päästiin lähelle vuoden 2019 kysyntää. Rajoitustoimien tiukentuessa positiivinen kehitys kääntyi kuitenkin laskuun jo syyskuussa.Kotimaanmatkailussa oli erotettavissa kaksi hyvin erilaista kehityskulkua. Vuokramökkien kysyntä kääntyi jyrkkään kasvuun toukokuussa, ja kehityskulku säilyi vuoden loppuun asti. Hotelleissa kysynnän kehitys oli negatiivista maaliskuusta alkaen. Muissa majoitusliikkeissä kysyntä lähti kasvuun heinäkuusta alkaen. Ennakkoarvion mukaan kotimaanmatkailun kysyntä supistui noin 20 prosenttia eli 1,7 miljardia euroa vuonna 2020.Arviot vuodelle 2021 julkaistaan maaliskuussaVuonna 2020 työ- ja elinkeinoministeriö laati virkatyönä matkailukysynnän kehitystä kuvaavat arviot yhdessä Visit Finlandin, Tilastokeskuksen, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n ja Suomen Matkailualan liitto SMAL ry:n kanssa. Arviot julkaistiin ensimmäisen kerran 6.5.2020, ja ne päivitettiin 9.9.2020.Matkailukysynnän kehitysarvioiden päivitys julkaistaan seuraavan kerran 17.3.2021 järjestettävässä Visit Finlandin webinaarissa.Matkailukysyntä kuvaa matkailupalveluiden ja -tuotteiden ostamiseen käytettyä rahamäärää vuoden aikana. Matkailun kokonaiskysyntä sisältää suomalaisten ja ulkomaisten matkailijoiden kulutusmenot Suomessa. Arviot kuvaavat koronaviruksen vaikutuksia matkailun kokonaisuuteen Suomessa.
NordenBladet — Ympäristöministeriön Puurakentamisen ohjelma on avannut kolmannen ja viimeisen hakukierroksen julkiselle sektorille puun käyttöä rakentamisessa edistäviin hankkeisiin. Avustusta voi hakea hankkeisiin, jotka vauhdittavat kuntien puurakentamisen nopeaa kehitystä ja lisäävät valmiuksia toteuttaa varsinaisia rakennushankkeita.Hankkeet voivat esimerkiksi tuottaa uutta tietoa, palveluja, ratkaisuja, toiminta- ja/tai yhteistyömalleja puurakentamisen kehittämiseksi. Haussa menestyäkseen hankkeen tulee tavoitella muutoksia, jotka lisäävät puun käyttöä kunnissa pysyvästi. Lisäksi hankkeilla tulee olla potentiaalia laajempaan vaikuttavuuteen ja toimintakulttuurin muutokseen.Hakija voi olla kunta, kuntayhtymä, seutukunta, maakunta, maakunnan liitto, kunnan omistama liikelaitos tai näiden johtama konsortio.Avustushaku on käynnissä 12.4.2021 asti. Hakukuulutus, ohjeet ja hakulomake löytyvät Puurakentamisen ohjelman verkkosivuilta, jonne linkki tiedotteen lopussa. Haku- ja arviointikriteerit ovat samat kuin aikaisemmilla hakukierroksilla.Toisella hakukierroksella käyntiin 11 hankettaLoppuvuonna 2020 järjestetyllä toisella hakukierroksella avustettiin 11 hanketta yhteensä reilulla 532 000 eurolla. Hankkeet muun muassa kehittävät julkisen puurakentamisen alueellisia strategioita ja ohjelmia, parantavat hankintaprosesseja sekä luovat konsepteja ja malleja hankintaan ja suunnitteluun. Hankkeiden taloudellinen kokonaisvolyymi on yhteensä reilut 760 000 euroa.Avustetut hankkeet ja avustussummat:Helsingin kaupunki: Puukouluselvitys, 50 400 eKorsholms kommun: Smedsby skolcentrum – trä i stället för betong?, 31 500 eKeravan kaupunki: Puurakentamisen arkkitehtuurikilpailun kilpailutusmallin kehittäminen kaupungille, 70 000 eMuhoksen kunta: Kirkkosaaren puurakentamisen kehittämishanke, 17 500 eLahden kaupunki: Puukerrostalon tilaamisen kehityshanke, 70 000 eJärvenpään kaupunki: Puurakentaminen tasavertaiseksi vaihtoehdoksi kaupungin suunnitteluprosessia kehittämällä, 33 810 eHämeen ammattikorkeakoulu Oy: Kanta-Hämeen puurakentamisen visio ja strategia, 64 792 eTuusulan kunta: Ilmastoviisaan puukyläkaupungin suunnittelu Rykmentinpuistoon, 59 990 eInkoon kunta: Kyrkfjärdens skola, massiivipuukoulun suunnittelun ja valvonnan erityiskysymykset, 29 400 eLappeenrannan kaupunki: Puurakentamisen kehittäminen Lappeenrannan kaavoituksessa, 70 000 eSipoon kunta: Massiivipuurakentamisen tietotaidon kehittäminen ja puurakentamisen tavoitteiden integroiminen Sipoon kunnan yhdyskuntaprosessiin, 35 000 e”Aiemmat hakukierrokset ovat osoittaneet, että kunnissa on vahva tahto lisätä puurakentamista. Tuetut hankkeet ovat olleet todella monipuolisia, mikä kuvastaa hyvin sitä, että puurakentamisen edistämisen työkaluvalikoima on laaja. Osa hankkeista on keskittynyt tavoitelähtöiseen kehittämiseen strategioiden ja ohjelmien kautta, osa käytännönläheisempään työhön konseptien ja mallien kautta. Tällä viimeisellä hakukierroksella toivomme avustettaviksi monipuolisia hankkeita, jotka vauhdittavat julkisen puurakentamisen kasvavaa kehitystä ja tasoittavat tietä varsinaisten puurakennushankkeiden käynnistymiseksi”, kertoo asiantuntija Jemina Suikki.
