NordenBladet — Toimialojen tiekarttojen asiantuntijat kokoontuivat 11.3.2021 työ- ja elinkeinoministeriön kutsusta tarkastelemaan viime vuonna toimialoilla tehdyn työn etenemistä ja painopisteitä sekä pohtimaan tiekarttojen tulevaa käyttöä. Samalla kuultiin arvioita siitä, miten hallitus hyödyntää tiekarttojen toimeenpanoa omissa suunnitelmissaan kohti hiilineutraalia Suomen vuonna 2035.Hallitusohjelman mukaisesti yhteensä 13 toimialaa on laatinut oman tiekartan vähähiilisyyteen. Tiekartoissa on tunnistettu useita mahdollisuuksia toimintatapojen muutokseen ja päästöjen vähentämiseen. Ne sisältävät arvioita esimerkiksi kasvihuonekaasupäästöjen ja energiankulutuksen kehityksestä, teknologisista ratkaisuista ja toimialojen investointitarpeista. Keskustelussa kuultiin, että moni toimiala näkee tehdyn työn kantaneen jo nyt hedelmää: Tiekartat ovat tarjonneet hyvää tietopohjaa tulevien vähähiilisten mahdollisuuksien ja investointitarpeiden määrittelyyn. Niitä on päästy käyttämään myös toimialojen kansainvälisessä vaikuttamistyössä – esimerkiksi keskusteluissa Euroopan komission pääosastojen ja europarlamentaarikoiden kanssa.Yhteinen näkemys oli, että työ- ja elinkeinoministeriön koordinoima yhteystoiminta on hyödyllistä ja sitä tulee jatkaa. Tiekarttojen jalkautus on käynnistys ripeästi monella toimialalla, vaikka tilannekuva on maailman nopean muutoksen myötä osin muuttunut. Tehty työ on kuitenkin kestävä pohja jatkotyölle. Todettiinkin, että sopiva kaikkien toimialojen yhteinen päivitysrytmi olisi kerran vaalikaudessa. Hallituksen Ilmasto- ja energiapoliittinen ministerityöryhmä ja Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä ovat käsitelleet tiekarttatyötä kokouksissaan. Pyöreä pöytä keskusteli 8.2.2021 pääministeri Sanna Marin johdolla tiekartoista ja muun muassa ohjauskeinoista, joilla tiekartoissa tunnistettu päästövähennyspotentiaali saataisiin toteutettua. Vähähiilitiekarttojen painopisteitä on myös toivottu laajennettavan.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus on antanut esityksen, jolla vuoden 2021 kuntavaalit siirrettäisiin pidettäväksi sunnuntaina 13. kesäkuuta. Esityksellä on tarkoitus vahvistaa demokraattisten oikeuksien ja terveysturvallisuuden toteutumista.Kuntavaalit 2021 esitetään pidettäväksi 13.6. Ennakkoäänestysaika olisi kotimaassa 26.5.-8.6. ja ulkomailla 2.-5.6. Kotimaan ennakkoäänestysaikaan ehdotetaan pidennystä, ja se olisi ehdotuksen mukaan poikkeuksellisesti kaksi viikkoa. Lisäksi kunnille esitetään tukea ennakkoäänestyksen pidentämisestä johtuviin ylimääräisiin kustannuksiin.Aiemmin jätetyt ehdokashakemukset kelpaavat edelleen. Hakemuksia voi muuttaa ja uusia hakemuksia jättää 4.5. asti.Puoluesihteerien kokouksessa 6.3. linjattiin, että kuntavaalit siirretään kesäkuulle. Vaalien siirtämisestä päättää eduskunta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari on nimetty Maailman ruokaohjelman (World Food Programme, WFP) kouluruokalähettilääksi. Ministeri Skinnari edistää tehtävässä kouluruokailun maailmanlaajuista tunnettuutta ja rahoitusta. Tehtävä jatkuu vuoden 2021 loppuun saakka.Kouluruokailu on tärkeä ravitsemuksen tuki kehittyvissä maissa ja tarjoaa monille lapsille päivän ainoan aterian. Samalla kun koronaviruspandemia on heikentänyt kotitalouksien toimeentuloa ja lisännyt nälkää, on koulujen sulkeminen jättänyt arviolta 370 miljoonaa lasta vaille päivittäistä kouluruokaa. Lisäksi 73 miljoonaa lasta köyhimmissä maissa ei päässyt kouluruokailun piiriin edes ennen pandemiaa. Kouluruoka tarjoaa myös yhden kannustimen lähettää kouluun kaikki lapset, myös tytöt. Tämä on entistä tärkeämpää, kun koulut pandemian jälkeen avautuvat.”Suomi on yksi kouluruokailun edelläkävijämaista ja Suomen järjestelmää pidetään malliesimerkkinä hyvin toteutetusta kouluruokailusta. Haluan viedä kokemuksiamme ja ratkaisujamme maailmalle yhdessä valtiollisten toimijoiden, järjestöjen ja yritysten kanssa”, ministeri Skinnari toteaa. 
Ministeri Skinnari tukee tehtävässä Maailman ruokaohjelmaa, joka kokoaa kouluruokailun ympärille kansainvälisen toimintaryhmän. Hän edistää kansainvälistä yhteistyötä erilaisilla korkean tason foorumeilla, erityisesti YK:n ruokajärjestelmähuippukokouksessa (UN Food Systems Summit), joka järjestetään syyskuussa New Yorkissa. WFP:n tiedote 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta keskustelivat perjantaina 12. maaliskuuta valtioneuvoston Afrikka-strategiasta, joka hyväksytään valtioneuvoston yleisistunnossa keväällä. Strategian tavoitteena on vahvistaa Suomen poliittisia ja kaupallistaloudellisia suhteita Afrikan maihin, Afrikan unioniin ja Afrikan alueellisiin järjestöihin.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kuntaministeri Sirpa Paatero toimii puheenjohtajana Pohjoismaiden ja Baltian maiden digitalisaatioasioiden ministerineuvoston kokouksessa 16.3. Kokoukseen osallistuu myös EU-komissaari, Executive Vice-President (EVP) Margrethe Vestager.Suomi on tänä vuonna digitalisaatioasioiden ministerineuvoston (MR-Digital) puheenjohtajamaa. Neuvoston vuoden ensimmäinen kokous järjestetään Covid-19-tilanteen vuoksi virtuaalisesti.Kokouksessa keskustellaan digitaalisesta vihreästä siirtymästä ja alueen maiden roolista tässä siirtymässä. Lisäksi päätetään alkavan neuvoston neljän vuoden toimintakauden painopistealueista.Lisätietoa:Ministeri Sirpa Paateron erityisavustaja Valtteri Aaltonen, p. 0295 530 399, valtteri.aaltonen(at)vm.fi
Erityisasiantuntija Katja Väänänen, p. 0295 530 245, katja.vaananen(at)vm.fi

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomi toimii puheenjohtajana Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2021. Suomen puheenjohtajuusohjelman sekä koko pohjoismaisen yhteistyön keskeisiä tavoitteita ovat integraatio ja kestävä kehitys, ja puheenjohtajamaana haluamme edistää kestäviä pohjoismaisia ratkaisuja.Ympäristöministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö ovat yhteistyössä käynnistäneet New European Bauhaus –yhteistyöhankkeen. Nyt hankkeeseen etsitään suomalaisia toimijoita mukaan.Uusi eurooppalainen Bauhaus -hankkeeseen toivotaan suomalaisia toimijoita mukaan (opetus-ja kulttuuriministeriön verkkosivut)Suomen puheenjohtajuus 2021 Pohjoismaiden  ministerineuvostossa

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU-ministerivaliokunta käsitteli kokouksessaan perjantaina 12. maaliskuuta EU:n elpymisvälineen kansallisen toimeenpanon valmistelutilannetta, finassipolitiikan koordinaatiota koronapandemian aikana sekä talouden ja rahoitusjärjestelmän roolia EU:n strategisen autonomian vahvistamisessa.EU-ministerivaliokunta sai tilannekatsauksen kansallisen elpymis- ja palautumissuunnitelman valmistelusta. Suunnitelma liittyy Suomen kestävän kasvun ohjelmaan, ja sen rahoitus tulee EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU). Suomen kestävän kasvun ohjelmalla tuetaan hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua. Ohjelma vauhdittaa kilpailukykyä, investointeja, osaamistason nousua sekä tutkimusta, kehitystä ja innovaatioita. EU-ministerivaliokunta sai myös tilannekatsauksen muiden elpymisvälineeseen sisältyvien ohjelmien kansallisesta valmistelutilanteesta. Näitä ohjelmia ovat oikeudenmukaisen siirtymän rahasto (JTF), koheesiopolitiikan REACT-EU -väline, maaseudun kehittämisrahoitus, Horisontti Eurooppa -puiteohjelma, InvestEU-ohjelma ja unionin pelastuspalvelumekanismi RescEU.EU-ministerivaliokunnassa oli esillä myös Euroopan komission (3.3.) julkaisema tiedonanto, jossa komissio kertoo suunnitelmistaan finanssipolitiikan koordinaatiosta EU-tasolla tänä keväänä. Tiedonantoa käsitellään ensi viikolla euroryhmässä (15.3.) ja valtiovarainministerien videokokouksessa (16.3.). Valtioneuvosto tukee aiemman linjauksensa mukaisesti edelleen sitä, että EU:n finanssipoliittisten sääntöjen tarjoamia joustoja hyödynnetään täysimääräisesti. Valtioneuvosto katsoo myös, että vakaus- ja kasvusopimuksen yleisen poikkeuslausekkeen soveltamisen tulisi olla tilapäistä. Suomi katsoo, että koronaviruksen varjolla ei pidä kumota jäsenmaiden omaa vastuuta taloutensa hoidosta eikä lisätä yhteisvastuullista velkaa.Ministerivaliokunta käsitteli myös komission (19.1.) julkaisemaa tiedonantoa rahoitusjärjestelmän roolista EU:n strategisen autonomian vahvistamisessa. Tiedonannossa selostetut toimet ovat lähinnä komission toimintasuunnitelman tarkennuksia. Valtioneuvoston EU-selonteon mukaan unionin strategisen autonomian on perustuttava EU:n omien vahvuuksien kehittämiselle, reilulle kilpailulle ja maailmantalouteen osallistumiselle sekä EU:n arvojen ja etujen entistä määrätietoisemmalle edistämiselle ja vastuunkantamiselle ulkoisessa toiminnassa. Toimivilla sisämarkkinoilla ja niiden edelleen kehittämisellä sekä avoimella, sääntöperustaisella ja vastuullisella kansainvälisellä kaupalla on jatkossakin keskeinen merkitys kestävälle kasvulle, eurooppalaisten yritysten kilpailukyvylle ja kansalaisten hyvinvoinnille. Lisäksi EU-ministerivaliokunta linjasi Suomen kantoja seuraaviin kokouksiin:
•    Ulko- ja sisäministereiden epävirallinen videokokous (15.3.)
•    Työ- ja sosiaaliministerien epävirallinen videokokous 15.3.2021 ja terveysministerien epävirallinen videokokous 16.3.
•    Ympäristöministereiden epävirallinen videokokous 18.3.Ulko- ja sisäministerit keskustelevat kokouksessa EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan uudistukseen liittyen EU:n muuttoliikepolitiikan ulkoisesta ulottuvuudesta. Keskustelu koskee muuttoliikettä osana EU:n kumppanuuksia kolmansien maiden kanssa sekä EU-toimijoiden yhteistyön ja koordinaation tehostamista.
Työ- ja sosiaaliministerit keskustelevat työ- ja sosiaalipolitiikasta eurooppalaisessa ohjausjaksossa sekä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toimintaohjelmasta. Terveysministerit puolestaan keskustelevat koronatilanteesta sekä Euroopan syövänvastaisesta suunnitelmasta.Ympäristöministerit keskustelevat ilmastonmuutokseen sopeutumista käsittelevästä strategiasta, jonka komissio julkaisi helmikuussa (24.2.). Strategia on osa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa, joka tähtää ilmastoneutraaliin talouteen ja kestävään kasvuun EU:ssa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tasavallan presidentti on esittelyssään perjantaina 12. maaliskuuta määrännyt uudet suurlähettiläät ja sivuakkreditoinnin. Pekka Kosonen Tasavallan presidentti määräsi ulkoasiainneuvos Pekka Kososen Suomen Kairon-suurlähetystön päällikön tehtävään 1.9.2021 lukien. Kosonen siirtyy Kairoon Kabulin suurlähetystön päällikön tehtävästä, jossa hän on toiminut vuosina 2019-2021. Hän on aikaisemmin työskennellyt UM:n oikeuspalvelussa yksikönpäällikön sijaisena ja tiiminvetäjänä vastaten pakotteista vuosina 2015-2019. Muuta edustustokokemusta hänellä on Pariisista, Brysselistä ja Luxemburgista. Koulutukseltaan hän on oikeustieteen kandidaatti. Heli KanervaTasavallan presidentti määräsi ulkoasiainneuvos Heli Kanervan Suomen Kabulin-suurlähetystön päällikön tehtävään 1.9.2021 lukien. Kanerva on viimeksi toiminut ulkoministeriön erityistehtävissä. Hänellä on aiempaa kokemusta ulkomaanedustuksesta Suomen pysyvässä YK-edustustossa New Yorkissa ja Tallinnan suurlähetystössä. Koulutukseltaan hän on valtiotieteen maisteri.Lisäksi tasavallan presidentti sivuakkreditoi Pretorian suurlähetystön päällikön, suurlähettiläs Anne Lammilan Botswanaan.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tasavallan presidentin esittelyn 12.3.2021 päätösaineistot löytyvät tältä sivulta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö, Työterveyslaitos, Työturvallisuuskeskus ja aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueet järjestävät tiistaina 16.3.2021 kello 9.00 – 11.30 webinaarin, jonka teemana on koronariskien hallinta työpaikoilla. Mukana on esimerkkejä muun muassa sote-alalta.Koronariskeihin varautumisen esimerkit ovat tällä kertaa julkiselta sektorilta. Edellisessä, 17.12.2020 pidetyssä webinaarissa esillä olivat rakennusala, finanssiala, kaupan ala sekä teollisuus. Katso Koronapandemian hallinta työpaikoilla -webinaari 17.12.2020 (YouTube) Tiistaina 16.3. kuullaan työterveyslaitoksen asiantuntijoiden puheenvuorojen lisäksi hyviä käytäntöjä muun muassa sote- ja opetusalalta. Tilaisuuden avaa sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen.Voit seurata webinaarin suoraa lähetystä Työturvallisuuskeskuksen YouTube-kanavan kautta:Työturvallisuuskeskus (YouTube) Webinaarin voi myöhemmin katsoa samassa osoitteessa tallenteena.Ohjelma ja ilmoittamislomake Työturvallisuuskeskuksen sivuilla:Koronapandemian hallinta työpaikoilla – näkökulmia julkiselta sektorilta (TTK) Toimittajat ovat lämpimästi tervetulleita seuraamaan webinaaria!

Lähde: Valtioneuvosto.fi