NordenBladet — Pandemian riehuessa pahimmillaan olen aistinut, että työyhteisömme on jo suunnannut katseensa aikaan, jolloin voimme turvallisesti palata läsnätyöhön. Näillä näkymin se voi olla jo syksyllä, mutta jos pieni pessimismi sallitaan, lienee turvallisinta olettaa paluupäiväksi 1.1.2022. Siihenkään ei ole kovin pitkä aika, joten nyt on korkea aika pohtia, mihin palaamme?Se on selvää, että jatkossa työrauhan takaava etätyö on luonnollinen osa asiantuntijan arkea, niin hyvin kotityöskentely on kaikesta huolimatta koronavuonna onnistunut. Tietysti pelkkä läsnätyö on sekin sallittua, mutta kehityskeskustelujemme mukaan aika moni pitää 60 prosentin osuutta työstä etätyönä hyvänä normina jatkossa.Sen yli ei ehkä pidä mennä, jos haluamme säilyttää työpaikkamme yhteisöllisyyden. Jos siis lähdemme siitä, että olemme kahtena päivänä viikossa työpaikalla, pitäisikö näiden päivien olla ennalta sovittuja – yksikön ja jopa osaston sisällä? Sopimalla yksikön läsnätyöpäivät tapaisimme läheisimmät työkaverimme, mutta miten käy muun osaston kanssa, joiden läsnäpäivät eivät osu kanssamme yhteen? Nykyisiin työtiloihin siirtyminen toi meidät aikanaan lähemmäs koko osastoa. Muutoksen seurauksena muurit välillämme ovat kaatuneet, mutta millä estämme sen, että muurit eivät taas nouse, kun emme enää törmäilekään työkavereihimme?Yksi ratkaisu voisi olla, että luomme uuden kuukausittaisen henkilöstöfoorumin, jonka lähtökohtana olisi seurustelu ja välittömämpi keskustelu, nykyisen melko pönöttävän pomotiedottamisen sijaan. Ehkä tähän henkilöstön puolipäivään voisi myös liittää seisovan salaattilounaan, mikä saisi läpän lentämään? Toinen tapa varmistaa yhteys yksiköiden välillä voisi olla horisontaalisten tiimien vahvistaminen ja niiden laajentaminen uusille aloille. Tämä ei kuitenkaan synnytä, niitä yhteisön kehittymiselle tärkeitä, satunnaiskeskusteluja käytävillä. Onko teillä ajatuksia yhteisöllisyyden varmistamiseksi?Uskon myös, että virtuaaliset kokoukset ovat tulleet jäädäkseen. Mutta ovatko nykyiset monitoimitilamme suunniteltu siihen, että puolet läsnätyöpäivänkin kokouksista tapahtuvat läppärin äärellä? Eihän mölyä kestä kukaan, jos työhuoneissa on aina muutama kokous meneillään. Tarvitsemme siis tulevaisuudessa paljon nykyistä enemmän vetäytymistiloja. Ei pelkkiä puhelinkoppeja, vaan oikeita työtiloja. Tästä huolimatta meidän on myös arvioitava uudelleen, millainen keskustelun voimakkuus on työtiloissamme suotavaa. Jos syy tulla työpaikalle on yhteisöllisyyden tukeminen, ei normina voi olla hyssyttely ja kuiskaaminen.Työn siirtyminen toimistolta koteihin on iso murros, jota soisi tarkasteltavan myös virkaehtosopimuksen kautta. Onko työnantajalla velvoitteita huolehtia työntekijän terveydestä, työvälineistä ja turvallisuudesta hänen jäädessä etätyöhön? Uskon, että me vielä koemme etätyön mahdollisuutena, jopa etuna, mutta entä tulevat sukupolvet? He saattavat kysyä, miksi heidän edellytetään maksavan kotitoimistostaan kalliita asuntoneliöitä, kun toimistotilaa ei ole enää tarjolla sitä haluaville? Toisaalta, viimeistään korona on osoittanut, miten järjetöntä on pitää kalliita ministeriöneliöitä tyhjillään, kun niille ei ole enää tarvetta? Voisiko osittainen vastaus olla valtioneuvoston yhteiset työtilat usealla paikkakunnalla, joihin jokainen voi tarvittaessa hakeutua työskentelemään (myös kesämökiltä), kun työt jostain syystä eivät luonnistu kotona?Koronan aiheuttama digiloikka on madonreikä nopeutettuun työmurrokseen, ja voi hyvin olla, että pohdintani vanhenevat jo vuodessa. Siksi kummalista on työnantajalaitoksen ja erityisesti Senaatti-kiinteistöjen suhteellinen hiljaisuus. Juuri nythän on oikea aika pohtia tulevaa ja vaikkapa remontoida jäljelle jäävistä työtiloista sellaiset, että ne soveltuvat uuden ajan vaatimuksiin.Sebastian HielmKirjoittaja on maa- ja metsätalousministeriön elintarvikeyksikön elintarviketurvallisuusjohtaja.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kansalaisten näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia Suomen päästövähennystoimiin selvitetään kevään aikana kansalaisraadissa. 8 000 suomalaista saa kutsukirjeen raatiin, joka on ensimmäinen Suomessa järjestettävä kansallisen tason ilmastoaiheinen raati. Raatiin valitaan enintään 50 henkilöä.Kansalaisraadin tehtävä on arvioida, kuinka reiluja ja tehokkaita Suomen suunnitellut toimet ilmastopäästöjen vähentämiseksi ovat. Kansalaisraadissa käsitellään erityisesti kansalaisia koskevia toimia, jotka liittyvät ruokaan, asumiseen ja liikkumiseen.”Osallistuminen politiikan valmisteluun kasaantuu usein pienelle joukolle. Ilmastotoimissa voimme onnistua vain, jos pidämme kaikki mukana. On tärkeää kuulla myös niitä ihmisiä, jotka eivät yleensä osallistu kuulemisiin. Kansalaisraadin avulla saamme suomalaisia edustavan joukon näkemykset ilmastotoimien oikeudenmukaisuudesta”, kertoo ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.Satunnaisotoksella valitut suomalaiset eri puolelta maata saavat maaliskuun aikana kutsukirjeen kansalaisraatiin. Ilmoittautuneiden joukosta raatiin valitaan enintään 50 henkilön ryhmä siten, että se edustaa mahdollisimman hyvin Suomen väestöä.Raati tuottaa tietoon pohjautuvia näkemyksiäKansalaisraadin on tilannut ilmastopolitiikan pyöreä pöytä yhdessä ympäristöministeriön kanssa, ja sen toteuttaa Turun yliopisto. Kansalaisraati kokoontuu etäyhteyksin kolme kertaa huhtikuun aikana, ja osallistujille maksetaan palkkio. Osallistuminen raatiin ei vaadi aiempia tietoja aiheesta.”Osallistujat saavat etukäteen taustatietoa Suomen ilmastotoimista ja he kuulevat raadissa asiantuntijoiden alustuksia aiheesta. Lopputuloksena raati tarjoaa tietoon pohjaavia ja punnittuja näkemyksiä ilmastopolitiikan valmistelun tueksi”, kertoo Turun yliopiston valtio-opin professori Maija Setälä.Kansalaisraati on jatkoa keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelussa tehdylle kansalaisten kuulemiselle. Alkuvuodesta kansalaisten näkemyksiä kerättiin avoimella verkkokyselyllä, johon tuli 18 000 vastausta. Kansalaisraati käsittelee kyselyn vastauksissa esiin nousseita teemoja.  Kansalaisraatia testataan kansalaisten äänitorvenaKansalaisraati kokoaa yhdessä puntaroimansa näkemykset julkilausumaksi. Lisäksi tutkijat koostavat kansalaisraadin toteutuksesta tiivistelmän ja loppuraportin. Tuloksia käsitellään kevään aikana ilmastopolitiikan pyöreässä pöydässä.Ilmastopolitiikan pyöreässä pöydässä on edustettuna laaja joukko toimijoita yhteiskunnan eri aloilta. Se tukee työllään ilmastopolitiikan kansallista valmistelua ja toimeenpanoa luomalla yhteistä ymmärrystä siitä, miten Suomi voi siirtyä hiilineutraaliin yhteiskuntaan oikeudenmukaisesti.Kansalaisraadin tulokset julkaistaan kevään aikana ympäristöministeriön verkkosivustolla. Tuloksia hyödynnetään myös keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelussa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö on tänään avannut avustushaun kunnille Harrastamisen Suomen mallin toteuttamiseen lukuvuonna 2021-2020. Avustuksiin on varattu tänä vuonna 14,5 miljoonaa euroa. Hakuaika päättyy 15.4. Päätökset annetaan toukokuun loppuun mennessä. Avustuksella tuetaan lasten ja nuorten mieleistä ja maksutonta harrastamista koulupäivän yhteydessä.Harrastamisen Suomen mallin pilotti on käynnistynyt tänä vuonna 117 kunnassa ja 1 100 koulussa. Harrastamaan on päässyt jo 232 000 koululaista. Nyt käynnistynyt hakukierros koskee ensi lukuvuoden (2021-2022) toimintaa. Harrastusten tulee toteuttaa lasten ja nuorten harrastustoiveita ja käynnistyä viimeistää syyskuussa. Kunnat voivat lasten kuulemisessa hyödyntää mm. Koululaiskyselyn tuloksia sekä lasten ja nuorten avovastauksia. Harrastustoiminnan tulee olla pääsääntöisesti viikoittaista ja jatkuvaa.Pilotista saatujen kokemusten perusteella hakuehtoja on tarkistettu ja avustusta voi hakea myös kohtuullisiin kuljetuskustannuksiin, silloin kun lasten ja nuorten toivomaa harrastusta ei voida järjestää koulun tiloissa. Avustusta haetaan aluehallintovirastojen sähköisessä asiointipalvelussa.Harrastamisen Suomen malli (OKM)Aluehallintovirastojen sähköinen asiointipalveluAluehallintovirastoissa

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Maa- ja metsätalousministeriö on osoittanut 83 miljoonaa euroa rahoitusta Leader-ryhmille vuosille 2021-2022. Näillä varoilla paikalliset kehittämisyhdistykset eli Leader-ryhmät jatkavat toimintaa, neuvontaa ja rahoitusta seuraavat kaksi vuotta. Rahoituskehys per Leader-ryhmä vaihtelee 530 000 eurosta runsaaseen neljään miljoonaan euroon.Suomessa toimii 54 Leader-ryhmää, kattaen kaikki maaseutualueet. Ne toteuttavat paikallista kehittämisstrategiaansa rahoittamalla monipuolisesti elinkeinojen, palvelujen ja kylien kehittämistä omalla alueellaan.Leader-ryhmät hakivat rahoitusta yhteensä 86 miljoonaa euroa.  Hakemisen edellytyksenä oli, että toiminta-alueen kunnat sitoutuvat kattamaan rahoituksesta 20 prosenttia. Kunnat ovat erinomaisesti mukana Leader-työssä. Julkisesta rahoituksesta EU:n maaseuturahaston osuus on 42 prosenttia ja valtion 38 prosenttia. Leader-ryhmien rahoittamat hankkeet ja yritystuet keräävät myös merkittävän määrän yksityistä rahoitusta ja talkootyötä. CAP-valmistelu jatkuu Parhaillaan on käynnissä tulevan EU:n rahoituskauden ja kansallisen CAP-suunnitelman valmistelu vuosille 2023-2027. Osana tätä kokonaisuutta valmistellaan myös Leader-toiminnan tulevaisuutta. Maa- ja metsätalousministeriö avasi tulevan kauden Leader-ryhmien haun 6.4.2020. Ensimmäisen vaiheen hakemukset tulee jättää toukokuun 2021 loppuun mennessä. Haun toisessa vaiheessa Leader-ryhmät valmistelevat uudet paikalliset kehittämisstrategiansa. Maa- ja metsätalousministeriö hyväksyy Leader-ryhmät vuonna 2023 alkavalle kaudelle.Lisätietoa Leader-toiminnasta Maaseutu.fi-verkkosivuilta: maaseutu.fi Leader-ryhmien haku rahoituskaudelle 2023-2027 maa- ja metsätalousministeriön CAP27-sivuilta:  mmm.fi/cap27/leader-haku 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU:n työ-, sosiaali- ja tasa-arvoministerit ovat koolla videokokouksessa maanantaina 15. maaliskuuta. Kokouksen asialistalla ovat muun muassa kansalliset elpymissuunnitelmat eurooppalaisessa ohjausjaksossa, Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toimintaohjelma sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysymykset EU:ssa.Suomea kokouksessa edustavat työministeri Tuula Haatainen, sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen ja valtiosihteeri Malin Brännkärr.EU:n elpymis- ja palautumistukiväline (RRF) sisältää rahoitusta jäsenmaille koronakriisistä toipumiseksi. Neuvosto hyväksyy jäsenmaiden elpymissuunnitelmat, joilla määritellään rahoituksen käyttökohteet. Suomi pitää tärkeänä kansallisten elvytyssuunnitelmien (RRF-välineen) ja eurooppalaisen ohjausjakson välistä yhteyttä. Jäsenmaiden vaikutusmahdollisuuksien parantamiseksi ja tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi neuvoston roolia välineen käytön ohjauksessa pitäisi vahvistaa. Tämä tukisi myös Euroopan unionin talouspolitiikan yhteensovittamista.Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin keskustelu liittyy komission 4.3.2021 julkaisemaan pilarin toimeenpanosuunnitelmaan. Suomi katsoo, että pilarin täysimääräinen toimenpano on olennaista sosiaalisen ulottuvuuden vahvistamisen, työelämän oikeudenmukaisuuden ja toimivien sisämarkkinoiden näkökulmasta. EU:n johtajien on tarkoitus vahvistaa toimintasuunnitelma Portugalin Portossa järjestettävässä sosiaalihuippukokouksessa 7.–8.5.2021.Maanantaina iltapäivällä käydään keskustelu tasa-arvosta, yhdenvertaisuudesta ja monimuotoisuudesta EU:ssa. Yhdenvertaisuuden ja sukupuolten tasa-arvon edistäminen on Suomelle tärkeä asia, myös koronakriisistä toipumisessa. Syrjintää pitää torjua kaikilla sektoreilla ja kaikilla tasoilla. Epävirallinen videokokous korvaa virallisen työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvoston kokouksen, jota oli suunniteltu samaksi ajankohdaksi. Epävirallisissa videokokouksissa ei tehdä päätöksiä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomessa liikennehankkeet rahoitetaan pääasiassa budjettirahoituksella, mutta sen tarvetta voitaisiin vähentää kytkemällä liikennehankkeen tuottamat hyödyt tiiviimmin osaksi rahoitusta, todetaan 15. maaliskuuta julkaistussa tutkimuksessa.Liikennehankkeiden vaikutuksia voidaan hyödyntää rahoituksessa esimerkiksi käyttäjämaksuihin tai maan arvonnousuun perustuvilla menetelmillä. Mahdollisuudet hyödyntää vaikutuksia osana rahoitusta vaihtelevat alueittain. Hankkeella on oltava riittävän suuria vaikutuksia alueen saavutettavuuteen, jotta liikennehankkeen hyötyerät ovat hyödynnettävissä.Käyttäjä- tai ruuhkamaksujen ja maan arvonnousua hyödyntävien menetelmien käyttö voi olla toisiaan poissulkevaa. Käyttäjämaksut soveltuvat paremmin yhteysvälihankkeiden hyötyjen keräämiseen, mutta kattava maksuton väyläverkko vaikeuttaa käyttäjä- ja ruuhkamaksujen hyödyntämistä. Potentiaalisia kohteita voivat olla silta- tai tunnelihankkeet. Käyttäjämaksujen asettaminen etenkään joukkoliikennehankkeelle ei ole usein yhteiskuntataloudellisesti kannattavaa.Varsinkin kaupunkiseuduilla maan arvonnousua hyödyntävät mekanismit voivat olla tehokkaita. Rakentamattomilla alueilla voidaan hyödyntää kiinteistökehittämisen keinoja arvonnousun keräämiseen. Kaupunkialueilla lupaavimmat menetelmät perustuvat yhdyskuntarakennetta tiivistävään kaavoitukseen ja kiinteistökehittämiseen. Tuloja investoinnin rahoittamiseen saadaan kaavoitetun maan myynnistä tai vuokrauksesta sekä sopimuksilla yksityisten maanomistajien kanssa. Myös kiinteistövero tuottaa tuloja pitkällä aikavälillä. Yhteysvälihankkeissa maan arvon hyödyntäminen on vaikeaa, koska vaikutukset leviävät laajemmalle alueelle.Liikennehankkeiden vaikutusten hyödyntäminen rahoituskeinona liittyy pyrkimykseen laajentaa liikennehankkeiden rahoituspohjaa. Perinteisissä rahoitus- ja toimitusmalleissa budjettirahoitus heikentää hankkeen riskien hahmottamista, sillä hankekohtainen riski ei vaikuta yksittäisen hankkeen rahoituksen hintaan. Mikäli yksityinen taho rahoittaa liikennehanketta ja saa tuoton hankkeen hyödyistä, riskit hinnoitellaan hankekohtaisesti. Lisäksi yksityisen toimijan voitto tai tappio on kiinni hankkeen onnistumisesta, mikä luo toimijoille aikaisempaa selvemmän kannustimen. Uudet rahoitusjärjestelyt ovat suhteellisen monimutkaisia ja usein myös riskialttiita. Tämä vuoksi ne edellyttävät korkeaa osaamista eri toimijoilta sekä huolellista hankekohtaista arviointia.Tutkimuksessa esitetään, että jatkotoimenpiteinä kehitetään liikenteen tietovarantoja ja malleja erityisesti liikenne-ennusteiden osalta ja tutkitaan ilmastovaikutusten ja vihreiden joukkovelkakirjojen hyödyntämistä osana rahoitusta. Kiinteistöveron tehokas hyödyntäminen edellyttäisi kiinteistöjen verotusarvojen aktiivista päivittämistä ja verotason korottamista. Kunnat voivat harjoittaa aktiivista maapolitiikkaa kaavoittamalla ja vuokraamalla tai myymällä rakennusmaata vyöhykkeillä, joiden saavutettavuus paranee.Lisäksi rahoitus- ja toimitusmallien kehittäminen edellyttää poliittista päätöstä ja sitoutumista. Varsinkin yksityisen rahoituksen houkutteleminen vaatii ennakoitavuutta. Toteutuneiden liikennehankkeiden jälkiarvioinnin tulisi olla systemaattista ja niitä koskevat tietovarannot tulisi avata tutkimuskäyttöön laajemmin.Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2020 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee työperäisen maahanmuuton lupaprosesseihin pikakaistaa erityisosaajille, start up –yrittäjille ja heidän perheenjäsenilleen. Pikakaista on palvelulupaus, jossa sähköiselle oleskelulupahakemukselle luvataan päätös 14 vuorokauden sisällä. Asiasta kertoi työministeri Tuula Haatainen työ- ja elinkeinoministeriön mediatilaisuudessa Helsingissä 15.3.2021.– Lupaprosessien sujuvuus on Suomen käyntikortti osaajille ja työperäistä maahanmuuttoa hyödyntäville yrityksille. Kun viranomaisasiointi on mutkatonta, se jättää pysyvän positiivisen ensivaikutelman ja toimii samalla lujana kädenpuristuksena kaikesta tulevasta. Pikakaistaa pilotoidaan jo vuoden 2021 aikana. – Tavoitteena on hallitusohjelman mukaisesti, että vaalikauden loppuun mennessä keskimääräinen käsittelyaika työ- ja koulutusperusteisille oleskeluluville on 30 vuorokautta. Annamme kaikki tarvittavat lainsäädäntöesitykset tämän vuoden aikana ja muuta kehittämistyötä tehdään tämän rinnalla, työministeri Tuula Haatainen toteaa. Pilotit Piilaaksossa ja Intian New DelhissäKansainvälisten osaajien houkuttelemiseksi ministeriössä ja Business Finlandissa on valmisteltu pilotteja, joiden tarkoituksena on houkutella erityisosaajia Yhdysvaltojen Piilaaksosta ja Intian New Delhistä. Nämä pilotit ovat valmiina käynnistymään heti, kun koronavirustilanne sen sallii ja rajat taas aukeavat. – Kansainvälisten osaajien houkuttelu edellyttää Suomelta oma-aloitteisuutta. Puitteet pitää olla kunnossa, mutta valitettavasti Suomi ei ole tällä hetkellä se kaikista houkuttelevin kohde. Yksi syy tähän on työelämän heikko vastaanottavuus, Haatainen toteaa. Suomalaisen yhteiskunnan asenteet vaikeuttavat edelleen jo maahan muuttaneiden työllistymistä. Henkilöt, joiden nimi tai äidinkieli viittaavat taustaan Suomen ulkopuolelta saavat kutsuja työhaastatteluihin selvästi muita hakijoita vähemmän, vaikka heidän koulutuksensa, työkokemuksensa ja kielitaitonsa olisivat täysin samat. – Työelämän vastaanottavuuden edistämisen tulee olla ennen kaikkea organisaatioiden kuten työnantajien, ei rasismia ja syrjintää kokevien yksilöiden vastuulla. Kritiikkini heikosta vastaanottavuudesta koskee niin julkista kuin yksityistä sektoria. Nyt puheet ja teot ovat ristiriitaisia. Tähän on tultava muutos.-Valtiovallan toimet ulkomaalaisten osaajien houkuttelemiseksi jäävät turhiksi, jos asenteet estävät osaajien tietotaidon hyödyntämisen ja osaamisen kehittymisen. Heikkoa vastaanottavuutta pyrimme parantamaan muun muassa tänään julkaistavalla työelämän monimuotoisuusohjelmalla, mutta asenteissa on vielä paljon tekemistäTiekartta luo näkymää tulevaisuuden tarpeille työperäisessä maahanmuutossaSyksyllä 2020 TEM käynnisti valmistelun työperäisen maahanmuuton tiekartan luomiseksi. Tulevan tiekartan tarkoituksena on muodostaa yhteinen tilannekuva ja laatia tietoperusteisia arvioita yhteiskunnallisen kehityksen kannalta tarvittavalle osaajien maahanmuutolle sekä määritellä tulevien vuosien tavoitteet, painopisteet, puitteet ja tavoitetta kohti vievät toimenpiteet koulutus- ja työperäiselle maahanmuutolle. Aikajänne tiekartassa on aina vuoteen 2035 asti. – Tiekartan tarkoituksena on muodostaa kokonaiskuva, johon myös seuraavat hallitukset voivat sitoutua. Tiekarttaa on tarkoitus ensimmäisen kerran käsitellä hallituksen puoliväliriihessä, Haatainen päättää. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Korkeakoulujen lukuvuosimaksujen käyttöönoton seuranta- ja arviointiryhmän julkaisema väliraportti esittelee tilannekuvaa, joka on muodostettu tilastotiedon ja korkeakouluille tehdyn kyselyn perusteella. Väliraporttiin on koottu tietoa muun muassa ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määristä, lukuvuosimaksujen suuruudesta sekä korkeakoulujen opiskelijarekrytoinnista ja markkinoinnista.Lukuvuosimaksujen käyttöönotto vähensi hetkellisesti korkeakoulujen vieraskielisiin koulutusohjelmiin hakeneiden määrää, mutta hakijamäärät ovat sittemmin ylittäneet lukuvuosimaksuja edeltäneen tason. Tosin joissain korkeakouluissa määrä on kuitenkin jäänyt alle vuoden 2016 tason.Vajaa kolmannes ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen ulkomaalaisista perustutkinto-opiskelijoista oli lukuvuosimaksuvelvollisia vuonna 2019. Vuosina 2017−2020 uusien, aloittavien lukuvuosimaksuvelvollisten opiskelijoiden määrä on kasvanut. Lukuvuosimaksuvelvolliset muodostavat vain osan kaikista vieraskielisten koulutusohjelmien opiskelijoista.Ammattikorkeakouluissa lukuvuosimaksut ovat keskimäärin pienempiä kuin yliopistoissa. Kyselyn mukaan yleisimmät yksittäiset lukuvuosimaksut olivat ammattikorkeakouluissa 6 000 euroa ja 8 000 euroa. Yliopistoissa yleisin yksittäinen maksu oli 12 000 euroa. Lukuvuosimaksujen suuruudet eivät ole juuri muuttuneet korkeakouluissa niiden käyttöönoton jälkeen. Enemmistö lukuvuosimaksuvelvollisista opiskelijoista saa korkeakoulultaan jonkin suuruisen apurahan. Apuraha kattaa yleensä osan lukuvuosimaksusta.Lukuvuosimaksuista saatujen tulojen määrä vaihtelee runsaasti korkeakoulujen välillä. Valtaosa korkeakouluista jakaa yli puolet lukuvuosimaksujen potentiaalisesta tuotosta apurahoina ja vapautuksina. Näiden apurahojen ja vapautusten jälkeen korkeakoulut arvioivat saaneensa tuloja lukuvuosimaksuista yhteensä yli 14 miljoonaa euroa lukuvuonna 2019−2020. Korkeakoulujen mukaan lukuvuosimaksujen käyttöönoton jälkeen ulkomaalaisten opiskelijoiden rekrytointiin on panostettu aiempaa enemmän. Samalla markkinointia on kohdistettu ja monipuolistettu entisestään. Markkinoinnissa ja viestinnässä korkeakoulujen yhteistyö koetaan tärkeäksi Suomen maakuvan kannalta.Seuranta- ja arviointiryhmän toimikausi jatkuu vuoden loppuunLukuvuosimaksujen periminen tuli korkeakouluja velvoittavaksi 1.8.2017 alkaen. Seuranta- ja arviointiryhmän tehtävänä on arvioida lukuvuosimaksujen käyttöönoton vaikutuksia korkeakoulujen kansainvälistymiseen ja opiskelijavirtoihin sekä kerätä tietoa korkeakoulujen apurahakäytännöistä. Ryhmä raportoi säännöllisesti opetus- ja kulttuuriministeriölle.Ryhmän toimikautta on jatkettu vuoden 2021 loppuun, jotta arviointityössä olisi mukana laajemmin myös opiskelijoiden näkökulma. Koronaepidemia on viivästyttänyt tiedon keräämistä ja vaikutusten arviointia. Tarkempi analyysi ja johtopäätökset valmistuvat vuoden 2021 lopussa.Korkeakoulujen lukuvuosimaksujen käyttöönoton seuranta- ja arviointiryhmän väliraportti 2021

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomen kansallisen biotalousstrategian päivitystyö etenee. Alueellisten toimijoiden kuuleminen päättyi ruotsinkielisten alueiden kuulemiseen, jossa mielipiteensä pääsivät kertomaan Uudenmaan, Pohjanmaan, Varsinais-Suomen sekä Uudenmaan ruotsinkieliset toimijat. Päivityksen on tarkoitus valmistua loppukesästä.Suomen kansallisen biotalousstrategian päivityksen tavoitteena on nostaa biotalouden jalostusarvoa,  vauhdittaa kestävää talouskasvua ja parantaa työllisyyttä sekä  edistää Suomen tavoitteita siirtyä kohti hiilineutraalia Suomea vuoteen 2035 mennessä. Tavoitteena on myös edistää kiertotaloutta osana biotaloutta.Päivitystyön pohjana ovat EU:n päivitetty biotalousstrategia vuodelta 2018 sekä Suomen puheenjohtajuuskaudella 2019 EU:n strategian pohjalta valmistellut EU:n neuvoston biotalouspäätelmät.– Työn tavoitteena on luoda Suomeen kestävää kasvua edistämällä vihreitä investointeja, kehittämällä alueiden biotalouksia ja pitämällä huolta ekologisesta kestävyydestä. Prioriteetit ovat yhteisiä EU:n vuonna 2018 päivitetyn biotalousstrategian kanssa, kertoo kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio maa- ja metsätalousministeriöstä.Alueilla suuri merkitysAlueiden merkitys biotaloudessa on suuri, koska biomassat saadaan metsistä, pelloilta ja vesistöistä, ja ne myös jalostetaan ainakin johonkin mittaan lähellä biomassavarantoja.Suomen biotalousstrategian päivitystyön keskeisimpiä haasteita onkin suunnata toimenpiteet niin, että biopohjaisten tuotteiden ja palveluiden jalostusarvo kasvaa.Maa- ja metsätalousministeriö onkin viime vuoden ja kuluvan vuoden alun aikana kuullut näkemyksiä eri puolilta Suomea. Alueellisia tilaisuuksia on järjestetty seitsemässä maakunnassa. Viimeinen alueellinen tilaisuus järjestettiin ruotsinkielisille toimijoille 12.3. Lisäksi niille maakunnille, joissa ei ole ollut omaa aluefoorumia tehdään kysely, jossa ne voivat tuoda esille omat toiveensa ja ehdotuksensa päivitetyn biotalousstrategian toimenpiteiksi.Työ jatkuu ministeriön webinaarillaKansallisen strategian päivitystyö jatkuu maa- metsätalousministeriön omalla webinaarilla 25.3.2021.Webinaarin aiheina on oikeudenmukaisuus ja kestävyys biotalousstrategian päivityksen haasteina. Sosiaalisen kestävyyden lisäksi webinaarissa käsitellään biokiertotalouden kokonaiskestävyyttä sekä kestävyysnäkökulmia eri maiden biotalouspolitiikassa. Webinaarissa pohditaan myös sitä, mitä pidetään oikeudenmukaisena.Uuden biotalousstrategian valmisteluun osallistuvat työ- ja elinkeinoministeriön lisäksi maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö sekä valtioneuvoston kanslia.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtiovarainministeri Matti Vanhanen edustaa Suomea, kun euroryhmä kokoontuu maanantaina 15. maaliskuuta ja EU-maiden valtiovarainministerit tiistaina 16. maaliskuuta. Molemmat kokoukset ovat videoneuvotteluita.Valtiovarainministerit keskustelevat tiistain kokouksessa muun muassaajankohtaisesta taloustilanteestafinanssipolitiikan ohjauksesta tämän kevään aikanajäsenmaiden elpymis- ja palautumissuunnitelmien painotuksista.Suomessa elpymis- ja palautumissuunnitelma on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa. Alustava versio suunnitelmasta julkaistaan 15. maaliskuuta ja lopullinen 30. huhtikuuta.Finanssipolitiikka on myös euroryhmän asialistalla. Ministerit keskustelevat euroalueen finanssipoliittisesta strategiasta.Digitalouden verotuksesta tilannekatsausValtiovarainministerit saavat tilannekatsauksen työstä, jolla pyritään vastaamaan digitaalisen talouden verotuksellisiin haasteisiin. EU-maat ovat antaneet tukensa talousjärjestö OECD:lle, jonka pitäisi saada aikaan ratkaisu asiassa viimeistään kesäkuussa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi