NordenBladet — EU jatkaa SARS-CoV-2-virusten vastaisten rokotteiden ja niiden ainesosien vientilupavaatimusta 30.6.2021 saakka. Samalla tehdään tarkennuksia soveltamisalan tuotekatteeseen ja lisätään jälleenvienti luvanvaraiseksi. Suomessa lupahakemukset osoitetaan ulkoministeriölle. Suomen alustava kanta hakemukseen muodostetaan Fimean lausunnon mukaisesti ja vientilupahakemus ratkaistaan Euroopan komission lausunnon mukaisesti.Euroopan komission 30.1.2021 voimaantullutta SARS-CoV-2-virusten vastaisia rokotteita koskevaa vientilupavaatimusta jatketaan 30.6.2021 saakka. Asetusta sovelletaan SARS-CoV-2-virusten vastaisiin rokotteisiin, jotka kuuluvat CN-nimikkeistön luokkaan  3002 20 10 riippumatta niiden pakkauksista. Soveltamisalaan kuuluvat myös vaikuttavat aineet mukaan luettuina tällaisten rokotteiden valmistuksessa käytettävät kantasolupankit tai työsolupankit. Samalla tehdään tarkennuksia soveltamisalan tuotekatteeseen lisäämällä vaikuttavien aineiden CN-koodit ja lisätään jälleenvienti luvanvaraiseksi. Lupamenettelyä useiden samaan maahan vietävien tavaraerien osalta helpotetaan.  Lupia ei tarvita siirtoihin EU:n sisällä. Lisäksi lupavaatimukseen on lukuisia poikkeuksia. Lupia ei tarvita esimerkiksi vienneille EFTA-maihin, tiettyihin EU:n naapuruston maihin Länsi-Balkanilla, itäisessä Euroopassa ja Välimerellä. Poikkeusmaat ja –alueet on listattu asetuksen 1 artiklassa.  Suomessa ei juuri tällä hetkellä ole merkittävää vientipotentiaalia valvonnanalaisissa tuotteissa, mutta viennin valvonta ja lupamenettelyt ovat Suomessa käytössä osana Euroopan unionin toimintaa. Lupaviranomainen on ulkoministeriöSuomessa tehtävää lupahakemusta  varten käytettävän hakemuslomakeen voi pyytää ulkoministeriöstä osoitteesta [email protected]  Ulkoministeriössä on valmistelussa sähköinen hakemus ja se valmistuu arviolta huhtikuun puolivälissä 2021. Viejän tulee selvittää ulkoministeriöstä, tarvitseeko tuote vientiluvan ja hankkia tarvittaessa lupa tuotteiden vientiin. Lupa on esitettävä Tullille vienti-ilmoittamisen yhteydessä. Tullin tehtävänä on valvoa, että viejällä on lupa tuotteiden vientiin ja että tavarat ovat niitä, mitä luvassa on mainittu. Tavaroita ei voi viedä maasta ennen kuin nämä tarkistukset on tehty. Tulli huolehtii osaltaan viennin sujuvuudesta ja riskiperusteisesta valvonnasta. Tulli valvoo tämän EU:n rokotesaatavuutta turvaavan komission asetuksen toimeenpanoa myös osana EU:n tulliliittoa ja EU:n ulkorajan valvontaa.Asetus on luettavissa kokonaan Euroopan komission verkkosivuilla. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Maantieteellisen etelänavan ympärillä sijaitseva Etelämanner ja sitä ympäröivät, 60. eteläisen leveyspiirin eteläpuolella olevat saaret muodostavat yhdessä antarktisen alueen. Etelämanner on maapallon kylmin, kuivin ja tuulisin paikka. Se ei kuulu yhdellekään valtiolle, eikä siellä ole alkuperäistä tai vakituista asutusta. Etelämanner vaikuttaa koko maapallon ilmastoon ja sen muutoksiin. Kuva: PixabayMikä sitten yhdistää pohjoisen napapiirin halkoman arktisen Suomen tuohon planeettamme eteläisimpään mantereeseen? Yllättävän moni asia. Itse asiassa tuolla karulla ja jään lähes kokonaan peittämällä mantereella on kiinteä yhteys kaikkiin maailman kolkkiin. Syynä on sen keskeinen vaikutus koko maapallon ilmastoon ja sen muutoksiin.Muutokset jääpeitteessä vaikuttavat miljoonien elämään eri puolilla maailmaaEtelämannerta peittää valtava, paikoin lähes viiden kilometrin paksuinen jääpeite. Se sisältää 75% koko maapallon makeasta vedestä ja 90% kaikesta jäästä. On siis helppo ymmärtää, että siihen kohdistuvilla vähäisilläkin muutoksilla voi olla suuria globaaleja vaikutuksia.Mittakaavat ovat valtavia. Etelämantereen jäätikön sulaminen kokonaan ei onneksi ole todennäköistä, mutta jos näin kävisi, merenpinta nousisi arvioiden mukaan maapallolla noin 60 metriä. Keskilämpötila on noussut molemmilla napa-alueilla ja Etelämantereen läntisen osan jään sulaminen kiihtyy tutkijoiden mukaan vaikeasti ennustettavalla tahdilla. Jos koko Länsi-Antarktis sulaisi, nousisi merenpinta arvioiden mukaan maailmanlaajuisesti noin neljä metriä. Paljon vähäisempikin merenpinnan nousu voi vaikuttaa miljoonien rannikoilla asuvien ihmisten elämään eri puolilla maailmaa.Suomi aktiivinen Etelämanner-tutkimuksessaEtelämantereen jäätä ja ilmakehää tutkimalla pystytään selvittämään ilmastonmuutoksen mekanismia ja tarkemmin ennustamaan sen nopeutta sekä ihmisen vaikutusta muutokseen. Jään kerrostumia tutkimalla voidaan saada tietoa kaukaa menneisyydestä. Etelämanner-tutkimus onkin tavallaan koko maapallon sekä sen historian ja tulevaisuuden tutkimusta. Antarktinen alue on koti myös harvinaisille, kylmässä ja pimeässä pärjääville ekosysteemeille.Myös Suomi on aktiivisesti mukana Etelämanner-tutkimuksessa. Suomella on Etelämantereella oma tutkimusasema, Ilmatieteenlaitoksen Etelämanner-operaatioiden FINNARPin ylläpitämä Aboa, jonne on tehty säännöllisiä tutkimusretkiä 1980-luvulta lähtien. Vaikka suomalaistutkijat löytäisivät lunta ja jäätä varmasti lähempääkin, on Etelämantereella tehty tutkimus ainutlaatuista. Antarktiksella on laaja yhtenäinen mannerjäätikkö ja omat erityispiirteensä muun muassa lämpötilan, tuulien ja ilmankosteuden suhteen, eikä missään muualla suoritettavalla tutkimuksella voida saada vastaavaa tietoa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU:n oikeusministerit kokoontuivat tänään keskustelemaan epäviralliseen videokokoukseen perusoikeuksien vahvistamisesta EU:ssa sekä siitä, tulisiko sähköisen viestinnän tietojen säilyttämisestä antaa EU-tason sääntelyä. Suomea kokouksessa edusti ministeri Anna-Maja Henriksson.Ministerit keskustelivat EU:n perusoikeusviraston johtajan kanssa siitä, miten EU:n perusoikeuskirjan soveltamista voitaisiin tehostaa. Neuvosto on hyväksynyt asiasta päätelmät. Keskustelussa Henriksson korosti, että perusoikeuskirja heijastaa Euroopan oikeuksia ja arvoja.– Perusoikeuskirja on eurooppalaisen identiteetin perusta ja perusoikeuksiin, demokratiaan ja oikeusvaltioperiaatteeseen perustuvien yhteisten arvojen konkreettinen ilmentymä. Se on merkittävästi vahvistanut perusoikeuksien asemaa unionin toiminnassa. Meidän tulee tehostaa sen toimeenpanoa sekä EU-tasolla että kansallisesti ja jatkaa työtä sen eteen, että siinä taatut oikeudet toteutuvat kaikille, Henriksson sanoo.Oikeusministerit keskustelivat kokouksessa myös siitä, tulisiko sähköisen viestinnän välitystietojen säilytysvelvollisuudesta antaa EU-tason sääntelyä. Kokouksessa todettiin, että on otettava huomioon viestinnän luottamuksellisuus ja henkilötietojen suoja ja toisaalta turvallisuus- ja lainvalvontaviranomaisten lakiin perustuvat tarpeet ja mahdollisuudet tiedonsaantiin. Kokouksessa olivat lisäksi esillä Euroopan syyttäjänviraston perustamisen eteneminen sekä eurooppalaisen oikeusalan koulutuksen edistäminen. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä keskusteli torstaina maankäyttösektorin ilmastotoimista. Keskustelussa nousivat esiin mm. kannustimet toimien toteuttamiseen, tarve systeemiselle ja kokonaiskestävälle lähestymistavalle, toimien vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen sekä muutosten toteuttaminen oikeudenmukaisella tavalla.Kokouksessa kuultiin maa- ja metsätalousministeriön asiantuntijoiden alustukset maankäyttösektorin Hiilestä kiinni -toimenpidekokonaisuudesta ja EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) uudistuksen valmistelusta. Keskustelua alusti myös Luonnonvarakeskuksen (Luke) selvitys, jossa on tarkasteltu 13 eri ilmastotoimen vaikutuksia maankäyttösektorin nieluihin ja päästöihin.Turvemaiden käyttö, metsäkadon ehkäiseminen ja metsänhoito avainasemassaLuonnonvarakeskuksen selvityksen mukaan maankäyttösektorin suurimmat ja nopeasti vaikuttavat päästövähennysmahdollisuudet liittyvät turvemaiden käyttöön. Keskeisiä päästövähennyskeinoja ovat heikkotuottoisten turvemaapeltojen siirtäminen pois viljelystä, turvemaapeltojen viljelykäytäntöjen kehittäminen sekä metsäpinta-alan lisääminen metsityksellä. Myös metsäkatoa estämällä voidaan vähentää päästöjä merkittävästi.”Tällaisille toimille ei kuitenkaan ole nykyään kannustetta tai tukijärjestelmää. Tarvittaisiin maatalouden tukijärjestelmän uudistus tai muu kannuste poistaa turvepeltoja viljelystä sekä metsäkatoa hillitsevä tai vastaava päästöjä aiheuttavalle suunnattu maksu”, tutkimusprofessori Raisa Mäkipää Lukesta toteaa.Keskustelussa nousi esiin, että heikkotuottoisten turvepeltojen poistamiseen viljelystä tulisi olla kannustimia, ja siirtymä pois turvepeltojen viljelystä tulisi tehdä reilusti, sopivissa nivelkohdissa, esimerkiksi sukupolvenvaihdoksen yhteydessä.Pöydän jäsenet painottivat, että metsäkadon ehkäisemisessä merkitystä on pellonraivauksen ohella myös yhdyskuntarakentamisella.”Metsäkatoa on torjuttava, metsitystä lisättävä ja valtiovallan toimin kannustettava metsien hoitoon. Hyvä metsienhoito on parasta ilmastopolitiikkaa”, toteaa Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen.Tarvetta pitkäjänteisyydelle, luontovaikutusten huomioimiselle ja kestävyyden laaja-alaiselle tarkastelulleKeskustelussa korostui maankäyttösektorin toimijoiden rooli ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Erityisesti pidemmällä tulevaisuudessa sektorin rooli hiilen sitojana on merkittävä, kun päästöt on saatu painettua minimiin. Pöytä totesi, että vastuullinen maankäyttö on aina monitavoitteista, huomioi kokonaiskestävyyden ja katsoo pitkälle tulevaisuuteen.Myös luontokriisi ja luonnon monimuotoisuuden häviämisen rooli osana maankäytön muutoksia korostui keskustelussa. Pöydän ympärillä todettiin, etteivät kaikki tehokkaat ilmastotoimet välttämättä aina tue luonnon vahvistamista, mutta luontoa vahvistavat toimet tukevat aina ekosysteemien resilienssiä.”Vahvistamalla luonnon monimuotoisuutta voimme paremmin torjua ilmastokriisiä ja sopeutua siihen. Luonto pitäisikin olla maankäytön suunnittelun keskiössä. Jokaisessa maankäyttöhankkeessa tulisi huomioida, miten sen luontohaitat minimoidaan ja lopuksi kompensoidaan toimilla, jotka vahvistavat luontoa vähintään haittaa vastaavasti”, Sitran johtaja Mari Pantsar painottaa.Keskustelussa todettiin, että yhteinen sitoutuminen maankäyttösektorin toimien vahvistamiseen on jo olemassa. Oikeudenmukaisuuden näkökulmasta on tärkeää tukea niitä, jotka kärsivät muutoksesta, mutta myös tukea niitä, jotka liikkuvat eturintamassa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö on myöntänyt Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle luvan lunastaa 4,03 ja 0,4 hehtaarin alueet, jotka sijaitsevat kokonaan Merenkurkun saariston Natura 2000 -alueella ja osin myös rantojensuojeluohjelma-alueella.Lunastettavat alueet sijaitsevat Halsön saaren länsiosan sisäosissa sekä Halsön saaren pohjoispuolella olevalla luodolla. Lunastettavat alueet ovat olennaisia osia edellä mainittuja suojelukohteita. Ne edustavat Natura 2000 -luontotyyppiä vaihettumissuot ja rantasuot, boreaaliset lehdot sekä ensisijaisesti suojeltavaa luontotyyppiä maankohoamisrannikon primäärisukkessiovaiheiden luonnontilaiset metsät.Lunastettavien alueiden rauhoittaminen yksityisinä luonnonsuojelualueina tai niiden hankkiminen valtiolle vapaaehtoisin keinoin ei ole onnistunut, koska neuvottelujen käyminen kaikkien maanomistajien kanssa ei ole ollut mahdollista alueiden epäselvistä omistusolosuhteista johtuen. Lunastuksen kohteena olevien alueiden omistajina on useita henkilöitä ja kuolinpesiä, joiden kaikkia osakkaita ei ole tavoitettu tai heidän yhteystietojaan ei ole pystytty selvittämään ilman luonnonsuojelulain 52 §:n 3 momentissa tarkoitettuja huomattavia vaikeuksia.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU:n sisäministerit kokoontuvat epäviralliseen videokokoukseen perjantaina 12.3. Suomea kokouksessa edustaa valtiosihteeri Olli-Poika Parviainen. Kokouksessaan ministerit käyvät periaatekeskustelun kriittisten toimijoiden häiriönsietokykyyn liittyvästä EU-direktiiviehdotuksesta. Lisäksi asialistalla on mm. EU:n ja tiettyjen Pohjois-Afrikan maiden välinen yhteistyö. Maahanmuutto- ja turvapaikkauudistuksen osalta EU:n puheenjohtajamaa Portugali antaa tilannekatsauksen ja keskustelua käydään seuraavista askelista paluu- ja takaisinottoyhteistyön parantamiseksi EU:n ulkopuolisten maiden kanssa.Kriittisten toimijoiden fyysistä ja digitaalista kriisinkestävyyttä edistettäväKriittisten toimijoiden häiriönsietokykyyn liittyvän uuden EU-direktiivin tarkoituksena on parantaa EU:n kannalta välttämättömien palvelujen häiriönsietokykyä sekä tunnistaa kriittiset toimijat, jotka ylläpitävät yhteiskunnan elintärkeitä ja taloudellisia toimintoja. Valtioneuvosto suhtautuu alustavasti myönteisesti direktiiviehdotukseen.-Muuttuva turvallisuusympäristö sekä meneillään oleva COVID-19-pandemia ovat osoittaneet, että valmius- ja varautumisasioissa tarvitaan enemmän yhteistyötä unionin sisällä. Esimerkiksi yhteiskuntien toimintakyvyn kannalta kriittiset toimijat on määritettävä ja tunnistettava yhdenmukaisilla menettelyillä. On erityisen tärkeää, että näiden toimijoiden fyysistä ja digitaalista kriisinkestävyyttä edistetään vahvasti EU:ssa ja jäsenmaissa. Näin parannetaan myös EU:n ja jäsenmaiden varautumista hybridiuhkiin, kertoo Parviainen.Direktiiviehdotuksen soveltamisala kattaa kymmenen sektoria. Sektorit ovat liikenne, energia, pankit, finanssimarkkinat, terveys, vesi- ja jätevesihuolto, digitaalinen infrastruktuuri, julkishallinto ja avaruus.Portugalin aloitteen tavoitteena tiivistää EU:n ja Pohjois-Afrikan vuoropuheluaKokouksessa keskustellaan myös Portugalin aloitteesta, jonka tavoitteena on tiivistää EU:n ja Pohjois-Afrikan maiden välistä vuoropuhelua oikeus- ja sisäasioiden sektorilla. Aloitteen tavoitteena on tuoda lisäarvoa jo olemassa oleviin yhteistyörakenteisiin Pohjois-Afrikan valtioiden kanssa.-Suomi tukee tavoitetta tiivistää yhteistyötä EU:n ja Pohjois-Afrikan välillä. Tällaisella dialogilla voimme edistää EU:n arvoja kuten ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja sukupuolten välinen tasa-arvo, toteaa valtiosihteeri Parviainen.Portugalin tavoitteena on puheenjohtajakaudellaan hyväksyä aloitteensa pohjalta yhteinen ministerijulistus, jossa määritellään EU:n ja Pohjois-Afrikan maiden oikeus- ja sisäasioiden sektorin dialogin osa-alueet sekä esitetään tiekartta työn etenemisestä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ulosoton velkojan suorittaman tilitysmaksun enimmäismäärää korotetaan nykyisestä 500 eurosta 5 000 euroon tilityskerralta. Tilitysmaksun suuruus 1,45 prosenttia tilitettävästä rahamäärästä säilyy ennallaan.Muutos tulee voimaan 1.4.2021.Muutoksella pyritään estämään ulosoton tilitysmaksujen kertymän pienentyminen. Tilitysmaksukertymät ovat pienentyneet sen jälkeen, kun ulosottolaitos organisoitiin 1.12.2020 alkaen yhdeksi virastoksi. Jos tilitysmaksun määräytymisperustetta ei muuteta, tilitysmaksukertymän on arvioitu puolittuvan eli pienenevän vuositasolla noin 4,2 miljoonaa euroa.Velkojien maksamien tilitysmaksujen määrä kokonaisuutena ei kasva vaan arvion mukaan vähenisi hieman verrattuna ulosottolaitoksen organisaatiomuutosta edeltävään aikaan.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Asialistaan saattaa tulla muutoksia ennen istuntoa.UlkoministeriöKirsti Pohjankukka, henkilöstöjohtaja p. 0295 350 038
– Edustuston päällikön tehtävän päättyminen
– Edustuston päällikön tehtävään määrääminen
– Edustuston päällikön sivuakkreditointiOikeusministeriöJanina Groop-Bondestam, lainsäädäntöneuvos p. 0295 150 334
– Ahvenanmaan maakuntapäivien suostumuksen hankkiminen Ahvenanmaan maakuntapäivien suostumuksen hankkiminen seuraavien kansainvälisten sopimusten voimaansaattamiseksi: 1. Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaaliturvasta Japanin kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi (HE 12/2021 vp) 2. Hallituksen esitys eduskunnalle Wienin katsastussopimuksen muutosten hyväksymiseksi ja sopimuksen voimaansaattamiseksi (HE 21/2021 vp) 3. Valtioneuvoston asetus vaarallisten tavaroiden kansainvälisistä tiekuljetuksista tehdyn eurooppalaisen sopimuksen (ADR) liitteen A 1.5 luvun 1.5.1 kohdan mukaisesta monenkeskisestä sopimuksesta M333 4. Valtioneuvoston asetus vaarallisten tavaroiden kansainvälisistä tiekuljetuksista tehdyn eurooppalaisen sopimuksen (ADR) liitteen A 1.5 luvun 1.5.1 kohdan mukaisesta monenkeskisestä sopimuksesta M334 5. Valtioneuvoston asetus kansainvälisiä rautatiekuljetuksia koskevan yleissopimuksen (COTIF) vaarallisten aineiden rautatiekuljetuksia koskevan liitteen C (RID) luvun 1.5 mukaisesta monenkeskisestä sopimuksesta RID 1/2021Piritta Koivukoski-Kouhia, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 150 026
– Sotilasjäsenten varajäsenten määrääminen korkeimpaan oikeuteen 31.12.2021 päättyvän toimikauden loppuunOpetus- ja kulttuuriministeriöSatu Paasilehto, hallitusneuvos p. 0295 330 240
– Kiinan kulttuurikeskuksen perustamisesta Suomeen Suomen tasavallan hallituksen ja Kiinan kansantasavallan hallituksen välillä tehdyn sopimuksen hyväksyminenHanna Kiiskinen, hallitusneuvos p. 0295 330 086
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi kirkkolain muuttamisesta (HE 243/2020 vp; EV 8/2021 vp)Liikenne- ja viestintäministeriöRita Linna, hallitusneuvos p. 0295 342 559
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi yksityistielain 58 §:n ja liikenteen palveluista annetun lain muuttamisesta sekä luotsauslain väliaikaisesta muuttamisesta (HE 263/2020 vp; EV 10/2021 vp)Päivi Jämsä, johtava erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 342 138
– Eduskunnan vastaus Hallituksen esitys eduskunnalle lentoliikenteestä Korean tasavallan kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi (HE 258/2020 vp, EV 11/2021 vp)Sosiaali- ja terveysministeriöKirsi Terhemaa, neuvotteleva virkamies p. 0295 163 546
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi työtapaturma- ja ammattitautilain, eräiden työeläkelakien ja Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta (HE 213/2020 vp; EV 4/2021 vp)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Osana eduskunnalle 8.12.2020 annettua esitystä hyvinvointialueiden perustamista etenee mittava lakien valmistelutyö, johon on liittynyt myös reilun sadan lain tarkastus. Valmisteltavan kokonaisuuden työnimenä on ollut ”Sote100”. Tähän liittyvä lausuntokierros päättyi 26.2.2021 ja lausuntoja annettiin yhteensä 162. Nyt lausunnoista on tehty yhteenveto. Annetut lausunnot otetaan huomioon hallituksen esityksen viimeistelyssä.Lausuntopyynnön kohteena olleen hallituksen esitysluonnoksella ehdotettaisiin tehtäväksi uudistusta koskevasta lainsäädännöstä johtuvat tekniset muutokset sekä Uudenmaan erillisratkaisuun liittyvä tietojohtamista koskeva sisällöllinen täydennys. Näillä muutoksilla päivitettäisiin eri hallinnonalojen lainsäädäntö vastaamaan uutta rakenteellista toimintakenttää ja järjestämisvastuuta. Lausuntopalautteen keskeinen sisältö Lausuntopalvelu.fi –palvelun kautta lausuntonsa antaneista lausujista noin 65 prosenttia valitsi vaihtoehdon ”Lausunnon antajalla ei ole erityistä lausuttavaa esitysluonnoksesta”. Osa niistä lausunnonantajista, jotka lausuivat esitysluonnoksesta, keskittyivät lausunnossaan HE 241/2020 vp (varsinainen sote-uudistusta koskeva esitys) koskeviin huomioihin. Tämä esitys on jo eduskunnan käsiteltävänä eikä se siten sisältynyt 26.2.2021 päättyneeseen lausuntopyyntökierrokseen.Osa lausunnonantajista kiinnitti huomiota esitysluonnoksen lakiehdotusten eroihin termistön käytössä sekä viittauksiin kotikunnasta ja joihinkin muutoksenhakusäännöksiin. Keskeisimmät sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan lakiehdotuksiin suoraan kohdentuvat huomiot koskivat lakia sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä ja terveydenhuoltolakia sekä muun muassa kehitysvammalakia ja lastensuojelulakia. Sisäministeriön hallinnonalan osalta keskeisimmät huomiot kohdistuivat pelastuslakiin.Ahvenanmaan maakunnan hallitus nosti lausunnossaan esille eräiden lakien osalta niiden soveltamiseen liittyvän ongelman Ahvenanmaan maakunnan kuntien osalta. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi