NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen järjestää maanantaina 22.3.2021 pyöreän pöydän keskustelun, jossa etsitään ratkaisuja siihen, miten työpaikoilla voitaisiin paremmin tukea työntekijöiden mielenterveyttä.Pyöreän pöydän keskusteluun osallistuu muun muassa työmarkkinakeskusjärjestöjen edustajia ja mielenterveyden asiantuntijoita. ”Mielenterveyden häiriöt ovat yleisin työkyvyttömyyden syy, ja tähän ilmiöön on korkea aika puuttua. On olemassa paljon keinoja, joilla mielenterveyttä voidaan työpaikoilla tukea, ne keinot täytyy vain ottaa käyttöön. Tavoitteenamme on nostaa mielenterveys työelämän voimavaraksi”, sanoo ministeri Pekonen. Ennen pyöreää pöytää ministeriö järjesti samasta teemasta asiantuntijatapaamisen. Tapaamisessa pohdittiin, miten mielenterveys voitaisiin nähdä tekijänä, joka turvaa suomalaisen työelämän menestystä ja myönteistä kehitystä.Mielenterveys on osa työkykyäSosiaali- ja terveysministeriön on käynnistänyt Työelämän mielenterveysohjelman, jossa painotetaan mielenterveyttä voimavarana ja työkykyongelmien ennaltaehkäisyä yhdessä työterveyshuollon kanssa. Ohjelman tavoitteena on lisätä työpaikkojen valmiutta vahvistaa työntekijöiden mielenterveyttä ja kykyä hallita mielenterveyttä uhkaavia riskejä. Työelämän mielenterveysohjelmaMielenterveyden tuen työkalupakki (TTL)
NordenBladet — Opetusministeri Jussi Saramo on myöntänyt 22:lle perusopetuksen järjestäjälle yhteensä 3 000 000 euroa perusopetuksen oppilaanohjauksen kehittämiseen. Avustusta on myönnetty vähintään neljän opetuksen järjestäjän muodostamien alueellisten kehittämisverkostojen yhteistoimintaan. Yhteistyöhankkeisiin osallistuu yhteensä 96 opetuksen järjestäjää. Avustus koskee vuosia 2021-2022.Avustuksen tavoitteena on kannustaa kuntia yhteistyöhön perusopetuksen oppilaanohjauksen kehittämisessä. Avustusta käytetään myös oppivelvollisuuden laajentumisen yhteydessä 1.8.2021 alkaen käyttöön otettavan tehostetun henkilökohtaisen oppilaanohjauksen paikallisten käytänteiden ja toteutuksen suunnitteluun.Myönnetyt avustuksetLinkki opinto-ohjauksen kehittämisohjelmaanOikeus oppia –ohjelma
NordenBladet — Pääministeri Sanna Marin osallistuu torstaina 18. maaliskuuta videokokoukseen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan ja viiden muun EU-maan päämiehen kanssa.Kokous valmistelee 25. ja 26. maaliskuuta Brysselissä järjestettävää Eurooppa-neuvoston kokousta. Kokouksessa ovat esillä EU:n toimet koronapandemiassa, sisämarkkinat, teollisuuspolitiikka ja digitalisaatio, sekä itäisen Välimeren tilanne ja Venäjä-suhteet. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michelin koolle kutsumaan huomiseen pienryhmätyöskentelyyn osallistuvat myös Puolan, Luxemburgin, Belgian ja Maltan pääministerit sekä Itävallan liittokansleri. Puheenjohtaja Michel järjestää muitakin vastaavia kokouksia toisille maaryhmille.
NordenBladet — Vuonna 2021 matkailijoiden kulutus pienenee 40–50 prosenttia Suomessa. Jos matkailun elpyminen alkaa loppukesällä, kulutus supistuu noin 40 prosenttia eli yli 6 miljardia euroa. Jos elpyminen alkaa kuitenkin vasta talvikaudella 2021–2022, kulutus vähenee noin 50 prosenttia eli noin 8 miljardia euroa.Työ- ja elinkeinoministeriö on virkatyönä laatinut matkailukysynnän kehitystä kuvaavan arvion yhdessä Visit Finlandin, Tilastokeskuksen, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n ja Suomen Matkailualan liitto SMAL ry:n kanssa. Arviota on verrattu vuoden 2019 lukuihin.Suomalaisten ja ulkomaisten matkailijoiden Suomessa käyttämä rahan määrä eli matkailukysyntä oli arviolta 16,1 miljardia euroa vuonna 2019. Arvioiden mukaan kestää ainakin vuoteen 2023 ennen kuin kysyntä palautuu vuoden 2019 lukuihin. Suomeen suuntautuva matkailu ja suomalaisten ulkomaanmatkailu elpyvät huomattavasti kotimaanmatkailua hitaammin.Matkailualan tulee myös varautua vaihtoehtoon, jossa matkailukysyntä jää pidemmäksi aikaa vuoden 2019 lukuja pienemmäksi. Matkustuslinjausten rajoittavuus voi hidastaa matkailun palautumista.Euromäärissä eniten supistuu ulkomaisten matkailijoiden kulutusKoronakriisi leikkaa ulkomaisten matkailijoiden kulutuksesta Suomessa tänä vuonna noin 80 prosenttia eli 3,8–4,2 miljardia euroa. Tämä on merkittävä osuus Suomen palveluviennistä, josta matkailu muodosti 16 prosenttia aiempina vuosina ja oli näin kolmanneksi merkittävin palveluviennin ala. Matkailuvienti on viimeisten vuosien ajan ollut vahvassa kasvussa. Matkailuvientiä on ulkomaalaisten matkailusta Suomeen jäävä raha.Suomalaisten ulkomaanmatkailusta aiheutuva kulutus Suomessa vähenee noin 80 prosenttia eli noin 1,8–2 miljardia euroa. Ulkomaanmatkailun osuus matkailun kokonaiskysynnästä oli ennen kriisiä noin 15 prosenttia. Vuonna 2021 osuus on enää noin 5 prosenttia. Suurin osa tästä muodostuu kotimaisten lento- ja laivaliikenteen sekä matkatoimistojen palveluista.Kotimaanmatkailu supistuu arvioiden mukaan noin 8–18 prosenttia eli 0,7–1,6 miljardia euroa vuonna 2021. Kotimaanmatkailun osuus oli ennen kriisiä lähes 55 prosenttia Suomen matkailun kokonaiskysynnästä ja kasvaa tänä vuonna 82–86 prosenttiin. Kotimaanmatkailun kysyntä kannattelee monen matkailuyrityksen peruskassavirtaa ja reagoi nopeasti rajoitusten kiristämiseen ja lieventämiseen. Työmatkustuksen puuttuminen hidastaa kotimaanmatkailun kysynnän kehitystä. Euromääräisesti matkailukysyntä vähenee eniten eli noin 2,7–3,1 miljardia euroa henkilöliikenteessä ja erityisesti lento- ja laivaliikenteessä.Arviot kuvaavat koronaviruksen vaikutuksia matkailun kokonaisuuteen SuomessaArvioiden avulla ei voida tarkastella matkailukysynnän elpymistä alueellisesti. Kehityksen arviointi perustuu kansainvälisiin ja kansallisiin tutkimuksiin ja arvioihin koronapandemian vaikutuksista matkailualalle. Näkemykset on suhteutettu Tilastokeskuksen ja Visit Finlandin tuottaman Matkailutilinpidon lukuihin.Arviot perustuvat 10.3.2021 tilanteeseen ja niitä päivitetään säännöllisesti. Arvioita hyödynnetään, kun suunnitellaan matkailualan elvytystoimenpiteitä. Nyt julkaistu arvio koskee vuosia 2021 ja 2022. Toimijat julkaisivat 22.2.2021 arvionsa vuoden 2020 toteutuneesta kehityksestä. Ennakkoarvion mukaan vuonna 2020 koronapandemia supisti matkailijoiden kulutusta Suomessa yli 40 prosenttia.Matkailukysyntä kuvaa matkailupalveluiden ja -tuotteiden ostamiseen käytettyä rahamäärää vuoden aikana. Matkailun kokonaiskysyntä sisältää suomalaisten ja ulkomaisten matkailijoiden kulutusmenot Suomessa.
NordenBladet — Sosiaaliturvakomitean seuraava kokous järjestetään maanantaina 22.3.2021. Komitea keskustelee palvelujen ja etuuksien yhteensovittamisesta. Se on yksi komitean määrittämistä neljästä sosiaaliturvan keskeisestä ongelmakokonaisuudesta, joiden pohjalta komitea rakentaa sosiaaliturvauudistuksen tiekartan.Lisäksi komitea jatkaa ansiotyön ja sosiaaliturvan yhteensovittamisen ongelmakokonaisuuden käsittelyä.
NordenBladet — Suomi on yhdessä EU:n kanssa jyrkästi tuominnut Myanmarin asevoimien vallankaappauksen siviilihallinnolta ja vaatinut paluuta demokratiaan. Sotilashallinnolta vaaditaan ihmisoikeuksien, oikeusvaltioperiaatteen, kokoontumisvapauden ja ilmaisuvapauden, kuten rauhanomaisten protestien kunnioittamista. Asevoimien väkivalta mielenosoittajia kohtaan on täysin tuomittavaa.EU on valmistelemassa kohdennettuja pakotteita Myanmarin sotilasjohtoa vastaan. Suomi tukee pakotteiden asettamista osana pyrkimyksiä vaikuttaa vallan kaapanneeseen sotilasjohtoon.”Pakotteet tulee kohdentaa tarkasti, jotta ne eivät lisää siviiliväestön kärsimystä. Suomi kantaa huolta siitä, että Myanmarin inhimillinen kehitys ei ottaisi taka-askeleita”, sanoo kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari. Suomi tarkastelee parhaillaan kehitysyhteistyön jatkon edellytyksiä Myanmarissa. Pyrkimyksenä on estää pitkäjänteisen tukemme tuloksien valuminen hukkaan. Suomi on tähän saakka sitoutunut tukemaan Myanmarin rauhanprosessia, vahvistamaan sukupuolten välistä tasa-arvoa, kehittämään opetussektoria ja edistämään luonnonvarojen kestävää hallintaa etenkin metsäsektorilla. Poliittinen tilanne on kuitenkin kehittyvä ja arvaamaton, ja sitä seurataan tarkasti niin paikan päällä Suomen suurlähetystön toimesta kuin ulkoministeriössä Helsingissä.Kehitysyhteistyön jatkon osalta on selvää, että rahoitusta ei ohjata asevoimien hallinnoimaan valtionbudjettiin, eikä asevoimien asettamalle poikkeusajan hallinnolle. Suomen rahoittama yhteistyö hallinnon kanssa on keskeytetty eikä Suomi ole tehnyt maksatuksia yhteistyökumppaneille vallankaappauksen jälkeen.”Suomi on tukenut demokratiakehitystä Myanmarissa kestävien periaatteiden mukaisesti luotettavien kumppaneiden kautta. Mikäli järjestöjen toimintaedellytykset maassa säilyvät, on kehitysyhteistyötä mahdollista jatkaa. Edellytyksenä on se, että työmme tuloksista hyötyvät Myanmarin ihmiset, toteaa ministeri Skinnari. ”Suomi keskustelee EU:n, Pohjoismaiden, kansainvälisten järjestöjen sekä muiden avunantajien kanssa yhteisestä linjasta ja periaatteista. Myanmar on Suomen kehitysyhteistyön kumppanimaa, jota on tuettu vuodesta 2012 lähtien. Suomen kehitysyhteistyön maaohjelman kautta ohjattava tuki on ollut viime vuosina noin 16 miljoonaa euroa vuodessa. Lisäksi tukea on ohjattu Myanmariin muun muassa humanitaarisen avun, EU:n tukimuotojen, kansalaisjärjestöjen, korkeakoulujen, kehitysrahoituslaitosten sekä yksityisen sektorin rahoitusvälineiden kautta.
NordenBladet — Työ- ja elinkeinoministeriö on avannut haettavaksi 3 miljoonaa euroa maahanmuuttajien osaamiskeskustoimintaan. Lisäksi on käytettävissä noin 1 066 000 euroa vuoden 2020 talousarvion määrärahaa. Haku on avoinna 17.3.-20.4.2021.Avustuksen tavoitteena on maahanmuuttajien koulutus- ja työllisyyspolkujen nopeuttami-nen ja osaavan työvoiman saatavuusongelmien helpottaminen hallinnonalat ylittävällä yh-teistyöllä ja tukitoimilla. Avustusta voivat saada kunnat, joissa asuu vähintään 8 000 vie-raskielistä asukasta. Hakuaika päättyy 20.4.2021Avustus on käytössä ajalla 1.7.2021-30.6.2022. Osaamiskeskukset vakiinnuttavat toimintaansa maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden palveluntar-joajana kunnissa, joissa asuu vähintään 8 000 vieraskielistä. Osaamiskeskusten työntekijät tekevät monialaista yhteistyötä kunnan eri hallinnonalojen ja 1.3. 2021 alkaneen kuntakokeilun työntekijöi-den, TE- toimiston asiantuntijoiden ja Kelan kanssa. Myös yritys- ja järjestöyhteistyö ovat tärkeitä asiakkaiden osallisuuden ja työllisyyden edistämisessä. Asiakas voidaan ohjata osaamiskeskuspal-veluun esimerkiksi kunnan eri hallinnonaloilta, kuten sosiaali-, sivistys- ja työllisyyspalveluista, TE- toimistosta tai maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontapalveluista. Haettavaksi tulevalla rahoituksella tavoitellaan jatkumoa vuonna 2016 käynnistyneelle osaamiskes-kustyölle. Avustushaun tavoitteet ja hakukohtaiset myöntöperusteet vastaavat edellisen haun paino-tuksia. Tulevassa hankehaussa kuntien tulee– Määritellä osaamiskeskuksen tarjoaman palvelun sisältö. Osaamiskeskuspalvelun tulee sisäl-tää ainakin ohjausta, kartoitusjaksoja, suomen/ruotsin kielen opetusta, digitaalisten taitojen, opiskelutaitojen, työllistymisvalmiuksien ja ammatillinen osaamisen vahvistamista sekä työ- ja toimintakyvyn edistämistä. – Kuvata asiakkaiden tyypilliset profiilit, palvelujen toteuttamistapa esim. kohtaava asiakastyö, ohjauksen osuvuus ja jatkuvuus. – Määritellä osaamiskeskuksen rooli ja yhteistyö suhteessa kuntakokeiluun, kunnan järjestä-miin muihin palveluihin sekä TE- toimiston tuottamiin palveluihin. – Nimetä monialaisen verkoston kumppanit esim. koulutuksen tarjoajat, yritykset ja järjestöt ja kuvat käytännön yhteistyötä esim. työhönvalmennus, räätälöity työllistymisen tuki. – Selvittää, kuinka osaamiskeskus-palvelu on juurtunut kunnan vieraskielisille tarjoamaan pal-veluvalikoimaan täydentämään kotoutumislain mukaisia alkuvaiheen palveluja. – Kuvata yhteistyötä muiden osaamiskeskusten kanssa.Avustusten suuntaamisesta päättää työ- ja elinkeinoministeriö. Avustushaku käynnistyy keskiviikkona 17.3.2021 ja päättyy tiistaina 20.4.2021. Rahoitusta haetaan täyttämällä hakulomake sekä vaaditut liitteet. Hakemukset toimitetaan 20.4.2021 klo 16.15 mennessä työ- ja elinkeinoministeriön kirjaamoon joko sähköisenä tai paperiversiona. Tieto rahoitus-päätöksistä annetaan mahdollisimman pian haun päättymisen jälkeen.Samanaikaisesti (17.3.–20.4.2021) haussa on erityisavustus jatkuvan oppimisen ja osaamisen kehittämiseen sisältäen osaamiskeskustoiminnan opetus- ja kulttuuriministeriöstä (katso linkki).
NordenBladet — Ulkoministeriön, Fingon ja kauppakamarien Kehityksen kumppanit -keskustelusarja käynnistyi keskustelulla energiasta. Keskustelijat olivat yhtä mieltä siitä, että yhteistyö paikallisyhteisöjen kanssa on avain energiaköyhyyden poistamiseen ja vihreään siirtymään. Livelähtys keräsi yli tuhatpäisen yleisön ulkoministeriön Twitter- ja Facebook-kanavissa. Wärtsilän edustaja Petri Polvilampi, väitöskirjatutkija Eva Nilsson ja Jussi Laurikainen World Visionista keskustelivat ministeri Ville Skinnarin kanssa energiayhteistyöstä kehittyvissä maissa. Kuva: Kaskas MediaAfrikassa noin 600 miljoonalta ihmiseltä puuttuu sähköt. Energiaköyhyys vaikeuttaa sekä teollistumista että ihmisten jokapäiväistä arkea. Kehityksen kumppanit -keskustelusarjan lähetyksessä 11. maaliskuuta pohdittiin, kuinka vaasalainen energiaosaaminen tukee kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista Afrikassa. Keskustelusarjan ensimmäisessä livelähetyksessä kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari tapasiWärtsilän projektijohtaja Petri Polvilammen, Svenska Handelshögskolanin väitöskirjatutkija Eva Nilssonin ja World Visionin ohjelma-asiantuntijan Jussi Laurikaisen.Tutkija Eva Nilssonin mukaan energiantarve Afrikassa on jakautunut epätasa-arvoisesti, ja energiaköyhyys kohdistuu erityisesti maaseudun naisiin. Vastuullinen kehitysyhteistyö energian parissa voi parhaimmillaan luoda tasa-arvoa ja esimerkiksi tukea koulutusta.“Kaiken kehitysyhteistyön lähtökohta tulisi olla, miten Afrikan maat ja kansalaiset hyötyvät siitä, että ulkomaisia investointeja tehdään maissa?”, Nilsson korosti. Wärtsilän projektijohtajalla Petri Polvilammella on kokemusta energiakumppanuudesta, sillä Wärtsilä tekee kauppaa 54 Afrikan valtioista 46 kanssa. Tällä hetkellä Polvilammen mukaan Afrikassa on selkeästi nähtävissä vihreä siirtymä.“On mahdollista, että Afrikassa voidaan hypätä suoraan fossiilitisten energialähteiden yli uusiutuvaan energiaan. Vihreä energia on halvempaa, joten hiilivoimaloiden aikakausi alkaa pian olla ohi”, Polvilampi ennustaa.Yritykset eivät kuitenkaan voi toimia yksin. Kehitysyhteistyössä on kyse kumppanuudesta.“Kansalaisjärjestöt tekevät yritysten kanssa yhteistyötä sekä lähtö- että kohdemaassa, jotta liiketoiminta kehittyvillä markkinoilla todella vahvistaisi paikallista yhteisöä”, kertoi ohjelma-asiantuntija Jussi Laurikainen Wold Visionista aamukahveilla.Kiinan rooli Afrikan energiapolitiikassa herätti keskustelua sekä puhujien että yleisön keskuudessa. Vaikka Kiina on Afrikan valtioille tärkeä yhteistyökumppani ja investoi infrastruktuuriin, Suomi ja EU vahvistavat paikallisyhteisöjen roolia tekemällä kehitysyhteistyötä “avaimet käteen” -periaatteella, keskustelijat huomauttivat. “ Vaasalainen energiayhteistyö Afrikassa on hyvä esimerkki siitä, kuinka eri puolilta Suomea löytyy ratkaisuja kestävän kehityksen, kuten koulutuksen, ilmastonmuutoksen ja tasa-arvon, tukemiseksi”, ministeri Skinnari summasi.Kehityksen kumppanit -lähetyksiä voi seurata ja niihin osallistua ulkoministeriön Twitter ja Facebook-kanavilla. Keskustelut löytyvät jälkikäteen tallenteina näiltä sosiaalisen median kanavilta. Kysymyksiä voi lähettää myös etukäteen keskusteluihin tämän linkin kautta.Kehityksen kumppanit -sarjan muut keskustelut:Ke 17.3. klo 9–10Kehityksen kumppanit Oulussa: innovaatiot. Mukana keskustelemassa: työelämäprofessori ja IndoorAtlas -yrityksen perustaja Janne Haverinen, Oulun yliopisto sekä vaikuttamistyön johtajaAnnika Launiala, Fingo ry
NordenBladet — Kriisinhallinnan parlamentaarinen komitea katsoo tuoreessa mietinnössään, että suomalaisen kriisinhallinnan kunnianhimon tasoa on nostettava. Tämä edellyttää aktiivisen ja monipuolisen osallistumisen lisäämistä, vaikuttavuuden parantamista ja toimijoiden välisen yhteistyön syventämistä.Kriisinhallinnan parlamentaarisen komitean tehtävänä oli ajantasaisen kokonaiskuvan luominen kansainvälisen kriisinhallinnan kehittymisestä, tarpeista ja toimintaympäristöstä sekä suositusten antaminen tulevaisuuden kriisinhallintaosallistumiselle ja vaikuttavuuden parantamiselle. Sotilaallisen kriisinhallinnan osallistumistaso on ollut laskusuunnassa. Siviilikriisinhallinnan osalta on jo aiemmin määritelty nostaa tavoite vähintään 150 asiantuntijaan vuodessa.”Tulevaisuuden tärkeimmät kriisinhallintapäätökset liittyvät siihen, miten vastaamme toimintaympäristön muutoksiin ja tarpeisiin. Parlamentaarisen komitean yhteinen viesti on selkeä. Komiteamietintöön on kirjattu vahva poliittinen tahto ylläpitää Suomen kansainvälisesti korkeaa kriisinhallintaprofiilia ja varmistaa kriisinhallintaosallistumiselle ja sen kehittämiselle riittävät toimintaresurssit”, toteaa ulkoministerin poliittinen valtiosihteeri Johanna Sumuvuori.Komitean työssä korostui kriisinhallintaosallistuminen osana Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa. Osallistumalla kriisinhallinnan tehtäviin Suomi tuottaa turvallisuutta ja kantaa vastuuta kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden sekä sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestelmän ylläpitämisestä. Kriisinhallinta on myös ulkopoliittista vaikuttamista kansainvälisissä järjestöissä ja suhteessa kumppanimaihin. Osallistuminen kriisinhallintaan parantaa suomalaisten turvallisuutta ja sillä voidaan vaikuttaa myönteisesti myös sisäiseen turvallisuuteen sekä kehittää kansallisia valmiuksia ja suorituskykyjä.Komitea antaa viisi suositusta, joiden viestinä on aktiivisen ja monipuolisen osallistumisen jatkaminen, määrällisten ja laadullisten tavoitteiden asettaminen, maantieteellisten painopisteiden valinta toimintaympäristön kehittymisen pohjalta, kriisinhallinnan vaikuttavuuden parantaminen sekä kokonaisvaltaisuuden vahvistaminen kansallisesti ja kansainvälisesti (kriisinhallinnan, kehitysyhteistyön, humanitäärisen avun ja rauhanvälityksen koordinaatio).Kriisinhallinnan parlamentaarinen komitea on yksi viidestä hallituksen asettamasta parlamentaarisesta komiteasta. Viiden komitean asettamisen lupauksessaan hallitus on sitoutunut pitkän aikavälin tavoitteiden huomioon ottamiseen ja järjestelmälliseen parlamentaariseen yhteistyöhön valtioneuvoston ja eduskunnan välillä. Lupauksen saavuttamiseksi asetettiin viisi parlamentaarista komiteaa, joiden tuella vahvistetaan valmistelun avoimuutta, osallisuutta ja laajaa tietopohjaa. Komiteoiden jäseniksi kutsuttiin asiantuntijoita kaikista eduskuntapuolueista sekä keskeisistä eturyhmistä ja kansalaisjärjestöistä. Parlamentaarinen komiteatyö vastaa tulevien vaalikausien suurten uudistusten valmistelusta. Komiteatyöllä varmistetaan poikkihallinnollinen näkemys ja työn jatkuminen yli vaalikausien. Tavoitteena on tuottaa ratkaisuehdotuksia ja päätöksiä sovitussa aikataulussa siten, että niihin sitoudutaan.
Wärtsilän edustaja Petri Polvilampi, väitöskirjatutkija Eva Nilsson ja Jussi Laurikainen World Visionista keskustelivat ministeri Ville Skinnarin kanssa energiayhteistyöstä kehittyvissä maissa. Kuva: Kaskas Media