NordenBladet — Ympäristöministeriö on myöntänyt avustusta 45 hankkeelle, joilla kunnat ja alueet vähentävät kasvihuonekaasupäästöjään. Rahaa jaetaan niille yhteensä 2,6 miljoonaa euroa. Hakemuksia saatiin selvästi aiempia hakuja enemmän.”Suomalaiset kunnat ja alueet ovat lähteneet aktiivisesti ilmastotyöhön. Tämä näkyy niin ilmastoavustusta hakeneiden kuin ilmastotavoitteita asettaneiden kuntien määrässä. Ilmastoratkaisut tuovat kunnille usein päästövähennysten lisäksi taloudellista hyötyä sekä lisäävät kunnan elinvoimaa ja kuntalaisten hyvinvointia”, korostaa ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.Kolme keskeistä hanketeemaa korostui avustushakemuksissa selvästi. Nämä olivat kuntien ilmastojohtaminen, kuntien ja yritysten ilmastoyhteistyö ja energiatehokkuus.
NordenBladet — Maailman terveysjärjestön (WHO) alainen riippumaton yleiseurooppalainen terveyden ja kestävän kehityksen komissio vetoaa Euroopan hallituksiin, talous- ja sosiaalialan sidosryhmiin sekä kansainvälisiin järjestöihin covid-19-pandemiasta toipumisen nopeuttamiseksi.Komissio kiinnittää huomiota pandemian eriarvoisuutta lisääviin vaikutuksiin. Se kehottaa tekemään nopeasti uudelleen arvioinnin nykyisen toiminnan painopisteistä ja tarvittavat muutokset kielteisen kehityskulun katkaisemiseksi. Tavoitteena on saada yhteiskunnat paremmin varautumaan tuleviin terveysuhkiin. Komissio suosittaa nopeita muutoksia eri nykytoiminnan painopisteisiin, jotta yhteiskunnat olisivat valmiimpia torjumaan tulevia maailmanlaajuisia terveysuhkia.”Meillä alkaa olla melko rajoitetusti aikaa tehdä kipeästi tarvittavat muutokset pandemian jälkeen. Aiempien kokemusten perusteella hallitusten politiikan painopiste siirtyy välittömän uhan väistyessä nopeasti toisiin asioihin. Meidän on toimittava nyt, ja murrettava välinpitämättömyyden noidankehä. Vain siten olemme valmiimpia kestämään tulevia pandemioita”, sanoo komissiossa Suomea edustava presidentti Tarja Halonen.Komission tehtävä on laatia suosituksia covid-19-pandemian jälkeiseen aikaan. Suositukset koskevat sosiaali- ja terveysjärjestelmien tarvitsemia investointeja ja uudistuksia yhteiskunnan eri tasoilla muun muassa sosiaalisen resilienssin ja terveysturvallisuuden parantamiseksi.Komitean puheenjohtaja on Italian entinen pääministeri, professori Mario Monti. Komiteaan kuuluu 19 jäsentä. Presidentti Halonen toimii puheenjohtajana kahdessa komission alajaostossa. “A call to action” -lausuma 16. maaliskuuta on komission ensimmäinen suurempi ulostulo sen aloitettua työnsä elokuussa 2020. Komissio julkaisee loppuraporttinsa syksyllä 2021.
NordenBladet — Yrityksiltä veloitettavien perintäkulujen enimmäismääriä koskevien säännösten voimassaoloa ehdotetaan jatkettavaksi. Tarkoituksena on helpottaa taloudellisissa vaikeuksissa olevien yritysten tilannetta. Oikeusministeriössä valmistunut työryhmän mietintö on nyt lausunnolla.Perintälaissa on vuoden alusta asti ollut voimassa väliaikaisesti yksityiskohtaiset säännökset muiden kuin kuluttajasaatavien perintäkuluista. Mietinnön mukaan perintälain väliaikaisia säännöksiä muiden kuin kuluttajasaatavien perintäkulujen enimmäismääristä sovellettaisiin tämän vuoden heinäkuusta ensi vuoden kevääseen. Tämänhetkiset säännökset ovat voimassa kesäkuun loppuun. Sääntelyn johdonmukaisuuden vuoksi säännökset koskisivat yrityssaatavien lisäksi myös muita sellaisia saatavia, jotka eivät ole kuluttajasaatavia, kuten saatavia, joissa velallisena on asunto-osakeyhtiö tai yhdistys. Tavoitteena helpottaa taloudellisiin vaikeuksiin joutuneita yrityksiäEhdotuksen keskeisenä tavoitteena on estää se, että koronavirustilanteen vuoksi maksuvaikeuksiin joutuneiden yritysten taloudellinen ahdinko syvenee korkeiden perintäkulujen vuoksi. Tratan eli yrityssaatavien perinnässä käytetyn julkisuusuhkaisen maksukehotuksen käytön rajoittamista ehdotetaan jatkettavaksi syyskuun loppuun asti. Tämän jälkeen tratan protestointiaikaa eli aikaa, jonka jälkeen tratan voi julkaista tai ilmoittaa merkittäväksi luottotietorekisteriin, pidennettäisiin väliaikaisesti 10 päivästä 14 tai 21 päivään. Protestointiajan pidentämisellä halutaan helpottaa yritysten tilannetta antamalle niille enemmän maksuaikaa tratan vastaanottamisen jälkeen.Tarkoituksena on, että muiden kuin kuluttajasaatavien perintäkulujen rajoittaminen on voimassa, kunnes pysyvät muutokset perintälakiin tulevat voimaan. Tavoitteena on, että voimaantulo ajoittuisi keväälle 2022. Ehdotukseen voi antaa lausunnon Lausuntopalvelu.fi:ssä 6.4.2021 asti.
NordenBladet — Digitalisaatioasioiden ministerineuvoston Suomen puheenjohtajuusvuoden ensimmäisessä ministerikokouksessa päätettiin seuraavan neljän vuoden yhteistyön painopisteistä ja keskusteltiin digitaalisesta vihreästä siirtymästä. Ministeri Paateron mukaan Pohjoismaiden ja Baltian alue voi olla esimerkki ilmastonmuutoksen lieventämisestä arvopohjaisen, osallistavan sekä kilpailukykyä vahvistavan digitaalisen muutoksen keinoin.Kuntaministeri Sirpa Paatero johti Pohjoismaiden ja Baltian maiden ministerien tapaamista Pohjoismaiden digitalisaatioasioiden ministerineuvoston kokouksessa 16.3. Ministerit keskustelivat EU-komissaari EVP Margrethe Vestagerin kanssa digitaalisesta vihreästä siirtymästä ja alueen maiden roolista siirtymässä.Ministeri Paatero nosti keskustelussa esille, että Pohjoismaat ovat julkishallinnon digitalisoinnissa EU:n kärkimaita ja pandemian aiheuttamat toimet ovat edelleen nopeuttaneet digitalisointia, muun muassa suuren määrän ihmisiä siirtyessä etätyöskentelyyn. Etätyöskentelyn vaikutusta liikennepäästöihin tullaan arvioimaan syksyyn mennessä. Suomen julkisen hallinnon uudistamisen strategiassa digitalisaatio nähdäänkin avaimena sekä ympäristön suojeluun että joustavampaan työn tekoon. Julkisen sektorin tulee näyttää tietä myös kestävien ja puhtaiden ratkaisujen hankinnassa. Tässä Pohjoismaat ja Baltia voivat tehdä yhteistyötä.Lisäksi ministeri Paatero painotti puheenvuorossaan yhteisiä pohjoismaisia arvoja sekä sitä, että ottamalla johtoaseman ja toimimalla yhdessä, mailla voi olla kokoaan suurempi rooli ratkaisujen löytämisessä kiireellisimmille globaaleille haasteille.”Pohjoismainen hyvinvointimalli yhdistettynä korkeaan teknologiaan sekä vastuulliseen ja kestävään luonnonvarojen käyttöön on perusta, jonka pohjalta on hyvä rakentaa kilpailukykyämme tulevaisuudessa”, Ministeri Paatero toteaa.Komissaari Vestager nosti keskustelussa esille EU:n elpymis-ja palautumistukivälineen (RRF), jonka osalta toimenpiteitä valmistellaan kaikissa EU:n jäsenmaissa. Hän painotti, että RRF on keskeinen väline, jotta EU voidaan nostaa ylös nykyisestä kriisistä. Välineen tarkoituksena on myös auttaa tekemään EU:n talouksista joustavampia ja edistämään digitaalista kehitystä kaksoissiirtymän varmistamiseksi.Suomen Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajuusvuosi käynnistää digitalisaatioasioiden ministerineuvostossa uuden neljän vuoden toimintakauden. Kokouksessa hyväksyttiin seuraavien vuosien tiekartta, jossa määritellään yhteistyön painopistealueet ja toimenpidekokonaisuudet. Näihin kokonaisuuksiin kuuluvat muun muassa Nordic Baltic eID –yhteistyö, jolla edistetään yhteentoimivuutta Pohjoismaiden ja Baltian sähköisten tunnistautumisjärjestelmien välillä, sekä Suomen puheenjohtajuushanke, jolla edistetään viranomaisten rajat ylittävää tiedonvaihtoa.Lisätietoa:Ministeri Sirpa Paateron erityisavustaja Valtteri Aaltonen, p. 0295 530 399, valtteri.aaltonen(at)vm.fi Erityisasiantuntija Katja Väänänen, p. 0295 530 245, katja.vaananen(at)vm.fi
NordenBladet — Pääministeri Sanna Marin ja Intian pääministeri Narendra Modi tapasivat kahdenvälisessä etäkokouksessa 16. maaliskuuta 2021. Pääministerien ensimmäisessä tapaamisessa oli laajasti esillä maiden välisen yhteistyön konkreettinen syventäminen ja monet kansainväliset kysymykset.Pääministeri Marin nosti esille tasa-arvon sekä erityisesti naisten ja tyttöjen oikeuksien toteutumisen merkityksen yhteiskunnalle ja taloudelle. Pääministeri Marin kertoi pääministeri Modille Suomen ulkopolitiikan ihmisoikeusperustaisuudesta sekä Suomen ehdokkuudesta YK:n ihmisoikeusneuvoston jäseneksi kaudelle 2022–2024.
Pääministeri Marin korosti laadukkaan koulutuksen roolia yhteiskunnassa. Intia on parhaillaan uudistamassa koulutusjärjestelmäänsä ja tällä alalla Suomi ja Intia voivat tehdä paljon yhteistyötä.
Pääministerit keskustelivat kahdenvälisten suhteiden tiivistämisestä kaupan ja investointien, tieteen, innovaatioiden sekä kestävän kehityksen aloilla. Suomen ja Intian välillä on monia kumppanuuksia, joilla edistetään muun muassa kestävää kehitystä ja digitalisaatiota.
Keskustelussa löydettiin mahdollisuuksia entistä tiiviimmälle yhteistyölle esimerkiksi juuri uusien teknologioiden ja digitalisaation aloilla kuten 6G:n, kvanttilaskennan ja tekoälyn kehittämisessä. Näiden hyödyntämisessä Suomella ja Intialla on paljon tarjottavaa toisilleen.
Ilmastonmuutoksen torjuntaa pääministerit käsittelivät sekä kansainvälisenä aiheena että Intian ja Suomen ilmastoaloitteiden näkökulmasta. Tapaamisen yhteydessä julkaistussa Suomen ja Intian yhteisessä julkilausumassa mainitaan muun muassa Intian aloite Kansainvälisestä aurinkovoima-allianssista (ISA), jolla pyritään aurinkoenergian käytön edistämiseen, sekä Suomen Chilen kanssa tekemä yhteisaloite valtiovarainministerien ilmastokoalitiosta.
Keskustelussa oli esillä myös YK:n uudistaminen. Pääministeri Marin totesi tässä yhteydessä Suomen tuen Intian pyrkimykselle YK:n turvallisuusneuvoston pysyväksi jäseneksi.
Esillä olivat lisäksi EU:n ja Intian suhteet, joista pääministereillä on tilaisuus keskustella seuraavan kerran Portossa 8.5.2021 pidettävän EU:n ja Intian päämieskokouksen yhteydessä. Pääministerit keskustelivat lyhyesti myös alueellisista kysymyksistä kuten Myanmarin ja Afganistanin tilanteet sekä arktinen yhteistyö ja Afrikka.
NordenBladet — Suomeen on valmistunut ensimmäinen kansallinen lapsistrategia, ja sitä juhlistetaan yhdessä lasten ja nuorten kanssa keskiviikkona 17.3.2021. Lapsistrategian tavoitteena on kaikkien lasten Suomi, joka on aidosti lapsi- ja perhemyönteinen ja kunnioittaa lapsen oikeuksia. Strategia perustuu kolmeen pääajatukseen, joilla kunnioitetaan kaikkien lasten oikeuksia, otetaan lapset vahvasti huomioon yhteiskunnassa ja tuetaan lasten hyvinvointia.Lapsistrategia kuuluu jokaiselle – osallistu yhteiseen juhlaan Lapsistrategian juhla järjestetään videotervehdyksin ja koronaturvallisesti. Se on kaikkien seurattavissa valtioneuvoston YouTube-kanavalla 17.3. klo 9-10.Katso lähetystäMukana juhlassa ovat videotervehdyksin perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru ja tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko. Juhlassa esiintyvät Tanhupallo, Ansa Kynttilä sekä Stig. Juhlan juontaa Marja Hintikka.Myös lasten ja nuorten omia ajatuksia kuullaan juhlassa. Lapsistrategian yhtenä tavoitteena on lisätä lasten ja nuorten osallisuutta kaikilla yhteiskunnan tasoilla.Tilaisuuden tallenne julkaistaan myöhemmin lapsistrategian verkkosivuilla www.lapsistrategia.fi. Siellä tallenne on katsottavissa 16.5.2021 asti.Lapsistrategialla tuetaan kaikkien lasten osallisuutta ja oikeutta tulevaisuuteenLapsistrategia valmistui parlamentaarisen komitean työn tuloksena. Hallitus tekee lapsistrategian pohjalta oman toimeenpanosuunnitelmansa. Toimeenpanoon osallistetaan laajasti lapsia ja aikuisia.Strategian taustalla ovat YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen neljä yleisperiaatetta: syrjimättömyys, lapsen edun ensisijaisuus, lapsen oikeus elämään, henkiinjäämiseen ja kehittymiseen ja lapsen osallisuus.”On todella hienoa, että tässä poikkeusajan keskellä saimme yhdessä tämän tärkeän työn tehtyä. Juhlalle on todella aihetta meillä kaikilla. Suomeen on viimein saatu kansallinen lapsistrategia, jonka avulla Suomesta tehdään kaikkien lasten oikeuksia kunnioittava maa, jonne on hyvä syntyä ja siellä on hyvä kasvaa”, toteaa parlamentaarisen komitean pääsihteeri Johanna Laisaari.
NordenBladet — Ulkomaisten marjanpoimijoiden oikeudellista asemaa parannetaan uudella lailla. Esitysluonnoksen perusteella saa melko hyvä käsityksen esityksen vaikutuksista. Ulkomaisten luonnontuotteiden kerääjien taloudellisen tilanteen muutos uudistuksen jälkeen ei kuitenkaan selviä esityksestä.Ulkomaisia marjanpoimijoita koskevan lain tavoitteena on parantaa luonnontuotteita keräävien ulkomaalaisten oikeudellista asemaa ja pienentää hyväksikäytön riskiä. Lisäksi tavoitteena on tasapuolistaa luonnontuotekeruualan yritysten kilpailumahdollisuuksia.Lakiehdotuksessa arvioidaan, että marjanpoimijoiden nettotulot nousevat, kun rekrytointimaksut ja maksut matkapalveluista kielletään. Arviointineuvosto katsoo, että luonnontuotteiden kerääjien kokonaistulojen muutosta tulisi verrata keräämisestä, asumisesta ja matkustamisesta marjanpoimijalle aiheutuviin kustannuksiin. Lisäksi tulisi arvioida muuttaako uudistus kustannusten jakoa lähtömaassa. Jokamiehenoikeuksien perusteella marjanpoimintaa saa harjoittaa, mutta sillä ei saa aiheuttaa vähäistä suurempaa haittaa maanomistajalle, maankäytölle tai luonnolle. Esityksessä tulisi käsitellä, millaisia vaikutuksia maanomistajille muutoksesta aiheutuu, etenkin kun ulkomaisten luonnontuotteiden kerääjien määrän arvioidaan kasvavan.Arviointineuvosto katsoo, että hallituksen esitysluonnos vastaa pääosin säädösehdotusten vaikutusten arviointiohjetta. Arviointineuvosto suosittelee, että hallituksen esitystä täydennetään neuvoston lausunnon mukaisesti ennen hallituksen esityksen antamista.
NordenBladet — Pohjoismaiden ministerineuvosto täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Tätä juhlistetaan myös Pohjolan päivänä 23. maaliskuuta viiden teemakeskustelun merkeissä.Keskusteluissa pureudutaan nyt Suomen puheenjohtajuuskaudella esillä oleviin ajankohtaisiin pohjoismaisiin kysymyksiin tasa-arvon, rajaesteiden, kiertotalouden, ilmaisunvapauden ja kulttuurin aloilla. Keskustelemme siitä mitä Pohjoismaat ovat yhdessä saaneet aikaan ja millainen merkitys pohjoismaisuudella on maidemme keskeisille toimijoille. Miltä Pohjola näyttää tulevaisuudessa?Ensimmäinen viidestä keskustelusta käsittelee verkkovihaa ja -uhkauksia. Digitaalisissa ympäristöissä tapahtuvista loukkauksista on tullut pohjoismaissa arkipäivää, ja ne uhkaavat vaientaa ääniä julkisissa verkkoympäristöissä. Digitaalisen väkivallan ja verkkouhkausten tarkastelu sukupuolinäkökulmasta kuuluu sekä Suomen puheenjohtajuuskauden, että Pohjoismaiden neuvoston Hyvinvointi Pohjolassa -valiokunnan toiminnan painopistealueisiin vuonna 2021. Pandemian myötä tämän ajankohtaisen aiheen merkitys on jopa kasvanut. Poliitikot, tutkijat, järjestöt ja pohjoismaalaiset nuoret keskustelevat siitä, miten Pohjoismaat voivat tehdä verkosta turvallisemman ympäristön kaikille.23. maaliskuutaKlo 13-14 Miten Pohjoismaat voivat luoda turvallisuutta verkossaOhjelmaPohjoismainen näkökulma – Thomas Blomqvist, Suomen pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeriTemaattinen ja suomalainen näkökulma – Eva Biaudet, Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtajaVerkkoviha Pohjolassa ja Ruotsissa – Lisa Kaati, Ruotsin kokonaismaanpuolustuksen tutkimuslaitoksen tutkimusjohtajaKeskusteluNina Sandberg, Pohjoismaiden neuvoston hyvinvointivaliokunnan norjalaisjäsenHanna Onwen-Huma, Suomen sosiaali- ja terveysministeriön työ- ja tasa-arvo-osaston erityisasiantuntijaOpiskelijoiden näkökulma – Touko Niinimäki, Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL)Tiivistelmä ja katsaus tulevaanAhvenanmaan tasa-arvoministeri Annika HambruddModeraattorina toimii Annika Damberg.Tervetuloa mukaan!Facebookissa: Miten pohjoismaissa voitaisiin lisätä turvallisuutta verkossa?Pohjolan päivästä Nordenin sivuilla#Nordensdag #Norden2021
NordenBladet — Uuden valtakunnallisen osaamisverkoston tavoitteena on lisätä yhteistyötä yliopisto-, sairaala- ja yritysmaailmojen välille sekä tehdä suomalaista neurotiedettä kansainvälisesti näkyväksi. Kansallinen neurokeskus on osa valtion terveysalan kasvustrategiaa ja Yksilöllistetty lääketiede -hanketta. Kansallinen neurokeskus on neurotieteen tutkimuksen yhteistyöverkosto, jossa on mukana seitsemän yliopistoa ja viisi sairaanhoitopiiriä. Yhteistoimintaa koordinoiva yksikkö on nyt perustettu Itä-Suomen yliopiston yhteyteen. ”Kansallisen Neurokeskuksen perustaminen on hieno osoitus siitä, että suomalaisilla neuroalan osaajilla on aito halu ja taito verkostoitua ja toimia yhteisten päämäärien saavuttamiseksi”, toteaa Itä-Suomen yliopiston Terveystieteiden tiedekunnan dekaani Jussi Pihlajamäki.Nyt perustetun osaamisverkoston valmistelutyö on aloitettu vuonna 2017 osana terveysalan kasvustrategian toimeenpanoa. Kansallisen neurokeskuksen keskeinen rooli neuroalan yhteistyön edistäjänä on huomioitu myös päivitetyssä terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategiassa, jonka tiekartta vuosille 2020-2023 julkaistiin joulukuussa 2020.”Verkosto tuo neuroalan tutkimuksen tiiviimmin osaksi käytännön potilastyötä. Pitkän aikavälin vaikuttavuus näkyy edistyksenä sairauksien yhä täsmentyvässä diagnostiikassa, parempina hoitoina ja ennaltaehkäisyssä.”, sanoo johtaja Tuula Helander sosiaali- ja terveysministeriöstä. Lue koko tiedote Neurokeskuksen verkkosivuilta.
NordenBladet — Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategian tiekartta päivitettiin viime vuonna yhdessä sidosryhmien kanssa. Tilaisuudessa katsomme eteenpäin ja keskustelemme tiekartan yhteisestä toimeenpanosta. Kuulemme jo liikkeelle lähteneistä aloitteista ja pohdimme keskeisimpiä toimia tiekartan kolmessa toimenpidealueessa: toimintaympäristö, osaaminen sekä kumppanuudet ja yhteistyö. Keskusteluissa käsitellään esimerkiksi seuraavia kysymyksiä: Onko terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristö mahdollistava? Mitä parannettavaa on? Mihin pitäisi tarttua ensimmäisenä? Millaisia uusia osaamistarpeita on terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa? Miten niihin voidaan vastata? Millä tavoin voidaan vahvistaa tutkijoiden ja asiantuntijoiden liikkuvuutta? Entä turvata huippututkimus Suomessa? Miten parhaiten tuetaan kumppanuuksia ja yhteistyötä? Miten omat tehtäväni tukevat tiekartan toimeenpanoa? Tilaisuuden järjestävät työ- ja elinkeinoministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriö yhteistyössä Kaiku Helsingin kanssa.
Ilmoittaudu tapahtumaan perjantaihin 19.3. mennessä täällä. Liittymislinkki ja tarkka ohjelma lähetetään ilmoittautuneille.
Lisätietoa kickoff-tilaisuudesta antavat TEM:n kehittämispäällikkö Anni Kaukoranta ([email protected]) sekä Kaiku Helsingin palvelumuotoilija Niina Mäki ([email protected]).
