NordenBladet — Noin 20 suomalaislapsen ja heidän äitiensä kotiuttamisesta Koillis-Syyriasta on tähän mennessä koitunut Suomen viranomaisille yhteensä noin 395 000 euron kustannukset. Tehtävä alkoi vuonna 2019.Ulkoministeriö toteutti uusimman kotiutuksen joulukuussa 2020. Kaikki kulut eivät olleet välittömästi selvillä. Nyt ulkoministeriö on selvittänyt kattavasti kotiutuksista tähän mennessä aiheutuneet kulut.Viranomaisten matkakulujen osuus kokonaiskustannuksista on noin 199 000 euroa. Summa sisältää matkaliput, majoituskulut ja päivärahat. Kuljetusvälineiden vuokrien osuus on noin 118 000 euroa. Viranomaistoiminnan turvallisuuden varmistamiseksi UM ei erittele julkisesti turvallisuuskulujen osuutta. Turvallisuussyistä myöskään pienimpien kuluerien osuutta kokonaiskustannuksista ei voida eritellä.Jokaiselta avustettavalta on peritty hänen omat matkakulunsa Suomeen ja matkustusasiakirjojen hinta. Viranomaistoiminnan välillisiä kustannuksia, kuten viranomaisten matka- ja majoituskuluja tai turvallisuusjärjestelyjen kuluja ei peritä kansalaisilta.Suomalaislasten avustustehtävä on kesken. Ulkoministeriön johtama toiminta jatkuu Suomen perustuslain ja kansainvälisten sopimusten velvoittamalla tavalla, valtioneuvoston periaatepäätöksen 19.12.2019 mukaisesti.Al-Holin leirin turvallisuustilanne on heikentynyt kuluvan talven aikana. Tuntemattomat tekijät ovat surmanneet yli 40 henkeä alkuvuoden 2021 aikana, useimmat heistä leirin irakilaisosassa. Helmikuun lopussa seitsemän lasta ja kaksi naista menehtyi telttapalossa. Ulkomaalaisten osassa lapsilla ei ole kelvollista terveydenhoitoa, opetusta tai varhaiskasvatusta. Kasvuympäristö on näköalaton ja radikaalin ideologian leimaama.Koillis-Syyrian leirit muodostavat pitkän aikavälin turvallisuusriskin myös Euroopalle. Riskit ovat sitä vakavammat, mitä pidempään lapsia pidetään radikalisoivassa ympäristössä, ilman opetusta, suojaa ja järjestäytyneen yhteiskunnan väliintuloa. Helppoja ratkaisuja ei ole. Kaikkein huonoin vaihtoehto suomalaisten turvallisuuden kannalta on jättää lapset leireille.     

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ulkoministeriö avaa 17. maaliskuuta 2021 suomalaisten kansalaisjärjestöjen ohjelmamuotoisen kehitysyhteistyön hakukierroksen toisen vaiheen, vuosille 2022–2025. Haku sulkeutuu 7. toukokuuta 2021.Valtionavustusta kehitysyhteistyöhön voivat hakea ne 31 järjestöä, joille myönnettiin avustuskelpoisuus ensimmäisessä vaiheessa.Hakukierroksen ensimmäisen vaiheen avustuskelpoiset järjestöt (pdf, 227 KB)Haun toisessa vaiheessa haettavina ovat valtionavustukset kehitysyhteistyöohjelmiin vuosille 2022–2025. Alustavan suunnitelman mukaan ohjelmatukea tullaan tällä hakukierroksella kohdentamaan vuosille 2022–2025 vuositasolla noin 68 miljoonaa euroa eli yhteensä noin 270 miljoonaa euroa.Myönnettävä tuki on osa kansalaisyhteiskunnan kehitysyhteistyöhön suunnattua kehitysyhteistyömäärärahaa. Ulkoministeriö myöntää ohjelmatukea pääsääntöisesti neljän vuoden välein järjestettävillä avoimilla hakukierroksilla. Nyt avattavan hakukierroksen päätökset tehdään loppuvuodesta 2021.Ohjelmatuen instrumenttikuvauksen mukaan vahva, monipuolinen ja itsenäinen kansalaisyhteiskunta luo pohjaa kestävälle kehitykselle, demokratialle ja ihmisoikeuksien toteutumiselle. Ohjelmatuki suomalaisille kansalaisjärjestöille edistää YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista ja koko Agenda 2030:n kantavaa periaatteetta, että ketään ei jätetä kehityksestä jälkeen. Lisäksi toimintaa ohjaavat Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet.Ohjelmatuki on merkittävä osa Suomen kehityspolitiikan ja kansalaisyhteiskuntalinjauksen toimeenpanoa. Ohjelmatuki on valtionavustuslain mukaista harkinnanvaraista rahoitusta suomalaisten kansalaisjärjestöjen hankkeille ja toiminnalle. Järjestöjen monivuotisilla ohjelmallisilla kokonaisuuksilla on selkeästi määritellyt tulostavoitteet ja pitkän aikavälin kehitysvaikutus.Toisen hakukierrosvaiheen hakuilmoitus on ohjelmatuen verkkosivuilla. Haku päättyy 7.5.2021. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Yliopistotasoiseen sosiaalityön tutkimukseen voi hakea valtion rahoitusta 17.5.2021 mennessä. Sosiaali- ja terveysministeriö myöntää rahoitusta tutkimushankkeille hakemusten perusteella. Jaettavana on 4 miljoonaa euroa. Rahoitusta voi hakea yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, tutkimuslaitosten, sosiaalialan osaamiskeskusten, kuntien, kuntayhtymien ja järjestöjen hankkeisiin. Tarkoituksena on rahoittaa erityisesti sellaista sosiaalityön tutkimusta, joka vahvistaa sosiaalityön tutkimusperustaista työkulttuuria. Tutkimusten painoalueista säädetään tarkemmin STM:n asetuksella. Vuonna 2021 painotetaan tutkimusta, joka koskee mm. sosiaalityön työmenetelmiä ja vaikuttavuutta, etuuksia ja palveluja, erityistä tukea tarvitsevien palvelutarpeita ja innovaatioita. Tutkimusrahoitushaku perustuu 1.9.2020 voimaan tulleeseen sosiaalihuoltolain muutokseen. Sen pohjalta STM voi vuosittain avata tutkimusrahoitushaun ja myöntää valtion rahoitusta yliopistotasoisille sosiaalityön tutkimushankkeille. Valtio rahoitti yliopistotasoista sosiaalityön tutkimusta ensimmäistä kertaa viime vuonna. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Oikeusministeriö antoi eduskunnalle 12.3. hallituksen esityksen kuntavaalien siirtämisestä kesäkuun 13. päivään. Eduskunta käsittelee parhaillaan esitystä. Nykyinen laki on voimassa toistaiseksi tai kunnes eduskunta päättää vaalien siirtämisestä ja uusi laki tulee voimaan.Nykyisen lain mukaan keskusvaalilautakunnat vahvistavat ehdokasasettelun 18.3. viimeistään klo 16 alkavassa kokouksessa. Mikäli uusi laki tulee voimaan, tällä viikolla tehdyt viranomaistoimet kuitenkin mitätöityvät ja ne tulevat uudelleen tehtäviksi. Tämä tarkoittaa myös sitä, että mahdollinen ehdokasnumerointi mitätöityy ja tehdään uudelleen toukokuussa.Esityksen mukaan ehdokasasettelua jatketaan 4.5. asti. Oikeusministeriö odottaa eduskunnan ratkaisua ennen valtakunnallisen ehdokasrekisterin perustamista. Tehdyt ehdokashakemukset pysyvät voimassa myös uuden lain voimaantullessa, elleivät vaaliasiamiehet tee niihin muutoksia.Oikeusministeriö on maanantaina 15.3. lähettänyt tietoa kuntien keskusvaalilautakunnille siitä, että hallituksen esitys on annettu ja että keskusvaalilautakuntien on hyvä tutustua siinä ehdotettuun ehdokasasettelun aikatauluun.Kuntavaalien käytännön valmistelujen tähtäin on nyt kesäkuussa. Ministeriö lähettää kunnille tänään ohjeistusta kesäkuun kuntavaalien valmisteluista.Puoluesihteerien kokouksessa 6.3. linjattiin, että kuntavaalit siirretään kesäkuulle. Vaalien siirtämisestä päättää eduskunta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on antanut asetuksen, jolla tarkennetaan kiireettömän hoidon määräajoista poikkeamista covid-19-epidemian aikana. Mahdollisuus poiketa hoitotakuusta rajataan vain erikoissairaanhoitoon Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) alueelle. Muiden sairaanhoitopiirien alueilla on edelleen noudatettava hoitotakuuta. Tautitilanne on Suomessa kaikkein vaikein Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella. Nopeasti vakavoituvassa tautitilanteessa on turvattava erityisesti sairaalahoidon ja tehohoidon toimivuus. HUS voi varautua covid-19-potilaiden ja muiden kiireellistä hoitoa tarvitsevien potilaiden hoitoon esimerkiksi siirtämällä kiireettömiä leikkauksia, jos se on välttämätöntä.  Potilaiden yksilöllinen hoidon tarpeen arvio ja hoito on kuitenkin toteuttava niin, että mahdollinen kiireettömän hoidon lykkääminen ei aiheuta vaaraa potilaan terveydelle. Kiireettömän hoidon määräajoista ei myöskään saa poiketa liian etupainotteisesti.Asetus on annettu valmiuslain 88 §:n nojalla, ja se lähetetään vielä eduskuntaan käsiteltäväksi.Asetuksen on tarkoitus olla voimassa 18.3.-30.4.2021. Valtioneuvosto seuraa tarkasti, onko soveltamisalaa tarpeen laajentaa muihin alueisiin tai myös perusterveydenhuoltoa koskevaksi.Sosiaali- ja terveysministeriö antaa asetuksen soveltamiseen liittyvän ohjauskirjeen. Kansallisella ohjauksella halutaan varmistaa, että hoitotakuuta pyritään toteuttamaan määrätietoisesti ja hoitovelkaa kertyy mahdollisimman vähän.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen osallistuu 18.3. EU:n ympäristöministerien epäviralliseen videokokoukseen. Kokouksen asialistalla ovat EU:n uusi strategia ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi, ehdotus EU:n akkuasetukseksi sekä eurooppalaisen ohjausjakson viherryttäminen.Komissio esitteli uuden sopeutumisstrategian ilmastokestävän EU:n rakentamiseksi helmikuun lopussa. Strategia sitoo sopeutumisen osaksi kaikkia politiikkatoimia ja kytkee sen entistä vahvemmin myös talouspolitiikkaan. EU:n edellinen sopeutumisstrategia on vuodelta 2013.”Pelkästään sään ääri-ilmiöt aiheuttavat EU:ssa 12 miljardin euron menetykset vuosittain. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen merkitys kasvaa koko ajan, ja edellisen strategian laatimisen jälkeen kuluneessa vajaassa vuosikymmenessä ilmastonmuutos on edennyt vauhdilla. Uusi strategia tuo kaivattua ryhtiä ilmastonmuutoksen vaikutusten hallintaan ja varautumiseen”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.Ministerit keskustelevat myös EU:n komission ehdotuksesta uudeksi akkuasetukseksi, jonka komissio antoi viime joulukuussa. Ehdotus on kokonaisuus, jolla edistetään kestävää eurooppalaista akkuteollisuutta, akkujen kiertotaloutta ja turvataan samalla ympäristön- ja terveydensuojelun korkea taso. Suomi suhtautuu asetusehdotukseen myönteisesti.Lisäksi ministerit keskustelevat EU:n elpymis- ja palautumisvälineestä (RRF) osana eurooppalaisen ohjausjakson viherryttämistä.EU:n ympäristöministerien videokokouksen yhteydessä järjestetään kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa ajavien maiden videokokous sekä kunnianhimoista kemikaalipolitiikkaa ajavien maiden videokokous. Ministeri Mikkonen toimii puheenjohtajana molemmissa kokouksissa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kieli, ihonväri ja nimi vaikeuttavat tutkitusti yhä rekrytointia suomalaisissa työpaikoissa. Ongelman torjumiseksi työ- ja elinkeinoministeriö on käynnistänyt maaliskuuhun 2023 asti kestävän työelämän monimuotoisuusohjelman, joka perustuu hallitusohjelmaan.-Työelämän monimuotoisuuden ja syrjimättömyyden edistäminen on yksi keinoista parantaa työllisyyttämme ja antaa yrityksillemme parempi mahdollisuus menestyä kansainvälisessä kilpailussa. Mitä monimuotoisempia työyhteisömme ovat, sitä helpommin tänne on myös houkutella alojensa huippuosaajia ympäri maailmaa, työministeri Tuula Haatainen toteaa ohjelmaa käsittelevässä blogissaan TEM:n verkkosivuilla 17.3.2021. – Henkilöt, joiden nimi tai äidinkieli viittaavat taustaan Suomen ulkopuolelta saavat kutsuja työhaastatteluihin selvästi muita hakijoita vähemmän, vaikka heidän koulutuksensa, työkokemuksensa ja kielitaitonsa olisivat täysin sama, Haatainen jatkaa.Ohjelman tavoitteena on, että yritykset ja organisaatiot hyötyvät monimuotoisuudesta ja maahanmuuttaneiden pääsy osaamistaan vastaaviin tehtäviin ja uralla eteneminen helpottuvat niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla.Ohjelman toimenpiteetOhjelman toimenpiteillä pyritään vähentämään työmarkkinoiden rakenteellista syrjintää ja rasismia lisäämällä työyhteisöjen tietoisuutta monimuotoisuuden hyödyistä sekä lisäämällä monimuotoisuutta ja inklusiivisuutta koskevaa rekrytointi-, johtamis- ja muuta osaamista työelämässä. Rekrytointisyrjinnän vastaisia ja anonyymiä rekrytointia edistäviä toimenpiteitä sisällytetään läpileikkaavasti ohjelman eri toimenpiteisiin. Monimuotoisuusohjelman kohderyhmänä ovat työnantajat ja työpaikat.Työministeri Tuula Haataisen blogi: Teot rasismia vastaan työelämässä ovat tie menestyviin yrityksiin

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU:n juomavesidirektiivin (EU) 2020/2184 toimeenpano Suomessa on käynnistynyt. Direktiivin tärkein tavoite on turvata talousveden eli juomaveden terveydellinen laatu. Tähän päästään tutkimalla talousvedestä riskienhallinnan avulla määriteltyjä laatuvaatimuksia. Riskinarvioinnissa on otettava huomioon koko vedentuotanto- ja -jakelujärjestelmä raakavedestä kuluttajan hanaan asti. Talousveden laatuvaatimukset päivitetään pääosin Maailman terveysjärjestön (WHO) suositusten mukaisesti.Koko vedentuotantoketjun riskinarvioinnin ja riskienhallinnan avulla viranomaiset ja talousvettä toimittavat laitokset voivat tunnistaa aiempaa useampia keinoja hallita talousvesihuoltoon liittyviä terveysriskejä. Riskinarviointi ulottuu myös kiinteistöjen vesijärjestelmiin. Lisäksi direktiivin nojalla säädetään listat materiaaleista, joista talousveden kanssa kosketuksissa olevia tuotteita saa valmistaa. Tällaisille tuotteille tulee myös merkintä, jolla osoitetaan tuotteiden olevan talousvesikäyttöön soveltuvia.Direktiivin yksi kantava ajatus on, että vesihuollon läpinäkyvyyttä lisätään. Muun muassa veden käyttäjille on jaettava aiempaa enemmän ja nykyistä ajantasaisempaa tietoa talousvedestä verkossa ja esimerkiksi vesilaskun yhteydessä.Toimeenpano edellyttää lisäksi, että juomavesidirektiivin ja vesipolitiikan puitedirektiivin (2000/60/EY) säännökset sovitetaan yhteen, kiertotaloutta edistetään ja energiankulutusta vähennetään. Lainsäädäntö uudistuu monella hallinnonalallaDirektiivin toimeenpano edellyttää laajasti poikkihallinnollista lainsäädäntöä etenkin sosiaali- ja terveysministeriön, ympäristöministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön hallinnonaloilla. Työ etenee siten, että aluksi selvitetään täytäntöönpanon edellyttämät lainsäädännön muutostarpeet, valmistellaan lakimuutokset ja sen jälkeen tarvittavat asetukset. Tavoitteena on, että hallituksen esitysluonnos lakimuutoksista olisi valmis lähetettäväksi lausunnolle viimeistään maaliskuussa 2022. Lainsäädännön on oltava voimassa ja ilmoitettuna Euroopan komissiolle viimeistään 12.1.2023.Sosiaali- ja terveysministeriö on vastannut direktiivin valmistelusta ja vastaa sen kansallisesta toimeenpanosta. Ministeriö on asettanut juomavesidirektiivin kansallista täytäntöönpanoa valmistelevan ohjausryhmän 15.2.2021–31.12.2022 väliseksi ajaksi. Ohjausryhmä asettaa alatyöryhmiä, jotka valmistelevat direktiivien edellyttämät lainsäädäntömuutokset. Ohjausryhmä linjaa lakiluonnosten ja asetusluonnosten sisällön, perustelut ja näiden valmisteluun liittyvät aikataulutukset. Juomavesidirektiivin sisällöstä saavutettiin neuvotteluratkaisu Suomen EU-puheenjohtajakaudella vuoden 2019 joulukuussa. Direktiivi tuli voimaan 12.1.2021, ja se on saatettava kansallisesti voimaan kahden vuoden kuluessa voimaantulosta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Asialistaan saattaa tulla muutoksia ennen istuntoa.Valtioneuvoston kansliaTimo Lankinen, alivaltiosihteeri p. 0295 160 300
– Eduskunnan kirjelmä valtioneuvoston asetuksesta valmiuslain 86 ja 88 §:ssä säädettyjen toimivaltuuksien käyttöönotosta (EK 9/2021 vp – M 2/2021 vp)
– Eduskunnan kirjelmä valtioneuvoston asetuksesta valmiuslain 106 §:n 1 momentissa ja 107 §:ssä säädettyjen toimivaltuuksien käyttöönotosta (EK 8/2021 vp – M 1/2021 vp)Merja Saaritsa-Lantta, hallinnollinen notaari p. 0295 160 270
– Valtioneuvoston jäsenten vuosilomaan rinnastettavat vapaatUlkoministeriöClaus Lindroos, ulkoasiainneuvos p. 0295 351 234
– Valtioneuvoston periaatepäätös Suomen Afrikka-strategiastaOikeusministeriöTaru Ritari, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 150 306
– Oikeusministeriön määräaikaisen neuvottelevan virkamiehen virkasuhteen täyttäminenTerhi Salmela, hallitusneuvos p. 0295 150 203
– Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulosottokaaren väliaikaisesta muuttamisestaSisäministeriöSuvianna Pato-Oja, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 488 379
– Hallituksen esitys eduskunnalle Schengenin tietojärjestelmän käyttöä koskevia asetuksia täydentäväksi lainsäädännöksiValtiovarainministeriöIrja Peltonen, hallinto –ja kehitysjohtaja p. 0295 530 138
– Valtiovarainministeriön valtiosihteerin kansliapäällikkönä viran täyttäminenOpetus- ja kulttuuriministeriöLaura Mäkelä, kulttuuriasiainneuvos p. 0295 330 222
– Kuvaohjelmalautakunnan asettaminen toimikaudeksi 1.4.2021 – 31.3.2024Rami Sampalahti, hallitusneuvos p. 0295 330 190
– Opetus- ja kulttuuriministeriön opetusneuvoksen määräaikaiseen virkasuhteeseen nimittäminenMaa- ja metsätalousministeriöJuha Vanhatalo, neuvotteleva virkamies p. 0295 162 347
– Valtioneuvoston asetus vuodelta 2020 maksettavasta Etelä-Suomen kansallisesta tuesta annetun valtioneuvoston asetuksen 6 §:n ja liitteen muuttamisesta
– Valtioneuvoston asetus vuodelta 2021 maksettavasta mehiläistalouden kansallisesta pesäkohtaisesta tuestaSuvi Ruuska, neuvotteleva virkamies p. 0295 162 248
– Valtioneuvoston asetus vuodelta 2021 maksettavien kansallisten kasvintuotannon tukien ja kotieläintukien valvonnastaTimo-Ville Nieminen, hallitussihteeri p. 0295 162 379
– Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräiden maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla covid-19-epidemian johdosta sovellettavista väliaikaisista menettelyistä annettujen lakien voimaantulosäännösten muuttamisestaTyö- ja elinkeinoministeriöMikko Huuskonen, teollisuusneuvos p. 0295 063 732
– Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun hallituksen esityksen (HE 27/2021 vp) täydentämisestäSirpa Hautala, neuvotteleva virkamies p. 0295 063 684
– Myöntämisvaltuuden jako elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille käytettäväksi momentin 32.30.42 mukaisiin avustuksiinMikko Härkönen, neuvotteleva virkamies p. 0295 047 889
– Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen (AKKE) -määrärahan jako äkillisiin rakennemuutostilanteisiinKrista Turunen, hallitussihteeri p. 0295 047 178
– Sovittelijan määrääminen ja valtakunnansovittelijan sijaisen määrääminenTimo-Jaakko Uotila, hallitussihteeri p. 0295 047 128
– Valtiontakuurahaston vuoden 2020 tilinpäätöksen vahvistaminenElli Nieminen, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 048 247
– Työneuvoston asettaminen toimikaudeksi 1.4.2021-31.3.2024Sosiaali- ja terveysministeriöOuti Kuivasniemi, kansainvälisten asiain johtaja p. 0295 163 117
– YK:n huumausainetoimikunnan (CND) 64. istunto 12.-16.4.2021Arita Kaario, vanhempi hallitussihteeri p. 0295 163 522
– Sosiaali- ja terveysministeriön lakimiehen määrääminen valtioneuvoston esittelijäksi
– Sosiaali- ja terveysministeriön lääkintöneuvoksen viran täyttäminenYmpäristöministeriöAnna Leppäkoski, neuvotteleva virkamies p. 0295 250 206
– Ympäristöministeriön ympäristöneuvoksen viran täyttäminen

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtio allekirjoitti tänään sopimuksen Finnair Oyj:n kanssa 400 miljoonan euron hybridilainalimiitistä yhtiön tukemiseksi koronapandemian vuoksi. Päätöksen järjestelystä teki valtioneuvoston yleisistunto 18.2.2021. Järjestelyllä on Euroopan komission kilpailuviranomaisen hyväksyntä Euroopan unionin valtiontukisäätelyn mukaisesti. Limiitistä noin 350 miljoonan euron suuruinen osuus on sopimuksen ehtojen mukaisesti pörssiyhtiö Finnairin käytettävissä komission 12.3.2021 tekemän valtiontukipäätöksen nojalla. Jäljelle jäävälle noin 50 miljoonan osuudelle haetaan myöhemmin komission erillinen hyväksyntä.Laina annetaan eduskunnan keväällä 2020 myöntämän 700 miljoonan euron määrärahan käyttämättömästä osuudesta. Järjestelyä varten ei haeta uusia varoja valtion budjetista.  Lentoliikenteen toipuminen koronakriisistä ei ole toteutunut aiemmin ennakoidulla tavalla ja korona vaikuttaa Suomen liikennöintitilanteeseen edelleen voimakkaasti. Finnairin matkustajamäärä on vain noin kymmenen prosenttia verrattuna pandemiaa edeltävään aikaan, ja matkustusrajoitukset sekä pandemia ovat aiheuttaneet yhtiölle mittavia tappioita. Finnair on valtiolle strategisen intressin yhtiö, jolla on merkittäviä lentoliikenneklusteriin ja lentoyhteyksiin liittyviä positiivisia vaikutuksia, jotka puolestaan vaikuttavat elinkeinoelämään ja kansalaisiin.”Toimivat lentoyhteydet ovat koko Suomen elinehto. Kotimaan ja kansainvälisiä yhteyksiä tarvitsevat niin suomalaiset kuin yritykset. Vastuullisena ankkuriomistajana meidän on tuettava yhtiötä tilanteessa, jossa se kärsii koko lentoliikenteen historian pahimman kriisin vaikutuksista. Finnair on meille erittäin tärkeä yhtiö”, Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen toteaa. Viime keväänä valtio tuki pörssiyhtiö Finnairia osallistumalla omistuksensa suhteessa yhtiön järjestämään osakeantiin sekä myöntämällä 90 prosentin takauksen yhtiön ottamalle työeläkelainalle.  Valtioneuvoston omistajapoliittisessa periaatepäätöksessä on linjattu, että jokaisen valtionyhtiön perusarvona on oltava yritys- ja yhteiskuntavastuu, ja yhtiöiden tulee ottaa päätöksenteossaan huomioon myös toiminnan sosiaaliset, alueelliset ja ympäristölliset vaikutukset. Finnair julkaisi maaliskuussa 2020 kunnianhimoisen vastuullisuusohjelman, jonka perusteella yhtiö aikoo puolittaa nettopäästönsä vuoden 2025 loppuun mennessä vuoden 2019 tasosta ja saavuttaa hiilineutraaliuden viimeistään vuonna 2045.  Valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosasto käy aktiivista vuoropuhelua yhtiön kanssa vastuullisuusasioista ja edellyttää osana omistajaohjaustyötään Finnairilta valtioneuvoston hyväksymän omistajapoliittisen periaatepäätöksen sekä yhtiön oman vastuullisuussuunnitelman mukaisten vastuullisuusperiaatteiden noudattamista. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi